Joensuun sataman tuloväylän leventämisen edellyttämät ruoppaaminen ja läjittäminen syväväylän vesialueella, Joensuu ja Pyhäselkä.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 1/05/2 Dnro ISY-2004-Y-159 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Järvi-Suomen merenkulkupiiri ASIA Joensuun sataman tuloväylän leventämisen edellyttämät ruoppaaminen ja läjittäminen syväväylän vesialueella, Joensuu ja Pyhäselkä. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastolle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Joensuun sataman tuloväylän leventämisen edellyttämälle ruoppaukselle ja ruoppausmassojen läjittämiselle syväväylän vesialueelle. Joensuun sataman tuloväylä on erittäin altis tuulille. Sataman suun kapeuden vuoksi laivoilla on suuria vaikeuksia lähteä satama-altaasta saapua satama-altaaseen sekä kääntyä satama-altaassa. Ruoppauksella pyritään lisäämään väylän turvallisuutta ja helpottamaan satama-altaassa liikkumista leventämällä sataman tuloväylän suuta. Tarkoitus on leventää nykyistä 45 metriä leveää väylää sataman suulla siten, että lopullinen leveys olisi noin 70 metriä. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 2800 m 2 ja ruoppausmassojen määrä noin 6050 m 3 ktr. Ruopattava vesialueen omistaa Joensuun kaupunki. Joensuun kaupunki on ilmoittanut osallistuvansa hankkeen kustannuksiin.

2 2 Ruoppausmassojen vesiläjitysalue on noin 5 km:n päässä ruoppauskohteesta, sen eteläpuolella, väyläalueella. Läjitysalueen pinta-ala on noin 20 ha ja keskisyvyys noin 16 m. Läjitystä ei tehdä tason NN + 68,00 m yläpuolelle. Läjitysalue on valtion omistamaa yleisvettä. Väylä on merkitty hyväksyttyyn Joensuun kaupungin yleiskaavaan. Ruoppaustyön on arvioitu kestävän 3 viikkoa. Arvinsalmen vedenkorkeusasteikon NN-tasosta mitatut Pyhäselän vedenkorkeudet ovat: HW = +76,60 m, MW = +75,60 m ja NW = +75,10 m. Ukonniemen sataman vuotuinen liikenne on viime aikoina ollut noin tonnia, josta talvella noin tonnia. Satamaan tuodaan pääasiassa raakapuuta ja satamasta viedään selluloosaa, sahatavaraa, talkkia ja raakapuuta. Hakemukseen on liitetty selvitys ruoppauksen vesistö- ja kalatalousvaikutuksista. Vesistövaikutukset ilmenevät lähinnä veden samentumisena. Samentuminen voi olla ajoittain voimakasta ruoppausalueen läheisyydessä ja lievempää kauempanakin riippuen tuuliolosuhteista. Kun ruoppaus tehdään täyskierron aikana syksyllä, vesistöhaitta jää pieneksi ja ympäristövaikutukset vähäisiksi, pienialaisiksi ja suhteellisen lyhytkestoisiksi. Kalastukselle aiheutuvat haitat ovat vähäiset. Satama-alue lähialueineen ei ole merkittävää kalastusaluetta, joten ruoppaustyön vaikutukset kalastukseen ovat tältä osin vähäiset. Läjitysalueen läheisyydessä on enemmän verkkokalastusta, mutta hakijan arvion mukaan läjityksestä ei tule aiheutumaan kalastukselle merkittävää haittaa. Ruoppaustyöstä kalataloudelle aiheutuvat haitat esitetään korvattavaksi 1000 euron suuruisena kalatalousmaksuna Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle käytettäväksi kalakantojen hoitoon hankkeen vaikutusalueella. Hakemukseen on liitetty vesistövaikutusten tarkkailuohjelma. Ruoppaus- ja läjitysalueelta on otettu keväällä 2004 yksi sedimenttinäyte kummastakin. Näytteistä määritettiin arseeni-, kromi-, kupari-, elohopea-, furaani- ja dioksiinipitoisuus. Sedimenttinäytteistä havaittuja haitta-ainepitoisuuksia verrattiin maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävässä SAMASE-raportissa esitettyihin pilaantuneisuuden ohje- ja raja-arvoihin. Tämän arvion perusteella läjitysalueella vesialueen sedimentti on lievästi pilaantunut vanadiinilla. Havaittu pitoisuus oli 85 mg/kg (ohjearvo 50 mg/kg ja ra-

3 3 ja-arvo 500 mg/kg). Koska Suomessa maaperän luonnollinen vanadiinipitoisuus on noin 90 mg/kg (Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusraportti 150 "Haitta-aineiden sitoutuminen ja kulkeutuminen maaperässä"), voidaan tutkimuksessa havaittua pitoisuutta 85 mg/kg pitää maaperän luonnollisena pitoisuutena. Työstä ei ole hakijan mukaan vaaraa saimaannorpan lisääntymiselle tai levinneisyydelle, koska työkohteen lähistöllä häiriöetäisyydellä ei ole hylkeen talvipesäpaikkoja. Työstä ei ole myöskään haitallisia vaikutuksia Oriveden Pyhäselän Natura-alueeseen. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään ) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus lausuu, että Oriveden-Pyhäselän saaristo Natura-alue koostuu rantojensuojeluohjelma- ja harjujensuojeluohjelma-alueista ja laajennuksista. Suojelun tavoitteena on säilyttää rannat luonnonmukaisina ja rakentamattomina sekä säilyttää harjuluonto. Suojelulla turvataan mm. erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta. Ympäristökeskus pitää hakemuksessa esitettyä arviointia riittävänä selvityksenä siitä, että hanke ei heikennä Natura-alueen suojelun perustana olevia luonnonarvoja. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Järvi-Suomen merenkulkupiirillä on vesilain tarkoittama perusteltu tarve Joensuun sataman tuloväylän leventämiseen ruoppaamalla ja ruoppausmassojen läjittämiseen vesialueelle. Mikäli hankkeen vesistövaikutuksia tarkkaillaan kattavasti, ympäristökeskus katsoo, että hankkeelle ei ole yleisen edun kannalta estettä. Työstä vesistölle ja vesistön virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ympäristökeskus esittää jäljempänä rajoitusta työaikaan. Ympäristökeskus pitää hakemukseen liitettyä vesistövaikutusten tarkkailuohjelmaa hieman täydennettynä riittävänä. Vesiläjitysalueen itäpuolelle tulee lisätä yksi havaintopaikka, jonka perustella voidaan arvioida läjityksen vaikutuksia Pyhäselän mantereen läheisissä vesissä. Havaintopaikkana voidaan käyttää esimerkiksi vesistöhavaintopaikkaa Pyhäselkä 251. Ympäristökeskus toteaa, että tarkkailuohjelmassa nimetty havaintopaikka Pyhäselkä 261 vastaa sijainniltaan yleisesti käytettyä havaintopaikkaa Pyhäselkä 250 ja vastaavasti Pyhäselkä 260 havaintopaikkaa Pyhäselkä 9. Tarpeettomien päällekkäisten havaintoasemien perustamiseksi asia tulee huomioida tarkkailuraporteissa. Tarkkailun suorittaja voi sopia havaintopaikkojen koordinaattien tarkennuksista suoraan ympäristökeskuksen kanssa.

4 Mikäli ympäristölupavirasto myöntää luvan ruoppaustyölle ja ruoppausmassojen vesistöön läjittämiselle, ympäristökeskus esittää, että lupaan sisällytetään määräykset ainakin seuraavista asioista: - määräys työn suorittamisesta vesistölle ja ympäristölle sekä muulle vesienkäytölle mahdollisimman haitattomana ajankohtana. Töitä ei saa tehdä välisenä aikana. - hankkeen vesistövaikutusten tarkkailusta edellä muistutuksessa kuvatut tarkennukset ja lisäykset huomioituna - aloittamis- ja valmistumisilmoitusten tekemisestä ympäristökeskukselle 4 2) Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö lausuu, että hankkeen toteuttamiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Hankkeen toteuttamisesta koituva hyöty on selvästi aiheutuvia haittoja merkittävämpi. Kalataloudellisten haittojen minimoimiseksi ruoppaus tule toteuttaa myöhäissyksyllä tai talvella. TE-keskus pitää hakijan esittämää 1000 euron kertakaikkista korvausta kalataloudellisista haitoista riittävänä. Summa tulee osoittaa Pohjois-Karjalan TE-keskukselle käytettäväksi kalakantojen hoitoon ruoppaushankkeen vaikutusalueella. TE-keskus kuulee paikallisia vesialueen omistajia kalatalousmaksun käyttöä suunniteltaessa. 3) AA:n perikunta vaatii, että syväväylän ensimmäisen ruoppauksen 1960-luvulla yhteydessä tehty aallonmurtaja tulee tämän työn yhteydessä viimeistellä tekosaareksi Kuhasalon ja Hasaniemen edustalle 1970-luvulla tehtyjen tekosaarten mallin mukaisesti. Ruoppauksen aikana Pyhäselästä estyvän talousveden oton korvaamiseksi tulee muistuttajan kiinteistöille toimittaa vesisäiliö, josta muistuttaja voi noutaa talousveden molempiin omistamiinsa kiinteistöihin. Samanlainen käytäntö vallitsi edellisen ruoppauksen aikana. Lisäksi muistuttaja esittää, että mahdollisen saostuskemikaalin käyttöä hienoaineksen paremman laskeutuvuuden varmistamiseksi tulee harkita tarkoin. Jos saostuskemikaalia käytetään, tulee sen annostelua ja vaikutuksia valvoa ja seurata huolellisesti. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksen osalta hakija ilmoittaa huomioivansa ympäristökeskuksen esittämät tarkennukset vesistövaikutusten tarkkailusta. Tarkkailun suorittaja sopii ympäristökeskuksen kanssa yksityiskohtaisemmin tarkkailusta ennen työn alkua. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa.

5 5 AA:n perikunnan muistutuksen osalta hakija ilmoittaa suostuvansa muistuttajan vaatimukseen talousveden toimittamisesta kiinteistöille 29:11 ja 29:10 ruoppaustyön ajaksi, mikäli ruoppaus aiheuttaa talousveden samentumista. Muistuttajan vaatimus aallonmurtajan rakentamisesta tekosaareksi tulee hakijan mukaan hylätä tähän asiaan kuulumattomana.

6 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Järvi-Suomen merenkulkupiirille luvan Joensuun sataman tuloväylän leventämisen edellyttämään ruoppaukseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen syväväylän vesialueelle Joensuun kaupungissa ja Pyhäselän kunnassa. Ruoppauksesta ja läjityksestä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Talousveden toimittamisesta tiloille Rantsu RN:o 29:10 ja Kesäranta RN:o 29:11 annetaan määräys. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET 1. Väylän laajennusruoppaus tehdään hakemukseen liitetyn 1:2500 mittakaavaisen suunnitelmakartan ja 1:200 mittakaavaisen tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti sekä ruoppausmassojen läjitys hakemukseen liitetyn 1:5000 mittakaavaisen vesiläjityskartan osoittamaan paikkaan. Läjitystä ei tehdä tason NN + 68,00 m yläpuolelle. 2. Työ on tehtävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle vesistön käytölle. Töitä ei saa tehdä ja välisenä aikana. 3. Työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Joensuun kaupungin ja Pyhäselän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 4. Luvan saajan on tarkkailtava kunnostustyön vaikutuksia veden laatuun hakemukseen liitetyn, päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua on täydennettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitetyn mukaisesti. Täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

7 7 5. Luvan saajan on ennen töiden aloittamista maksettava Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle 1000 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen ehkäisyyn ruoppauksen ja läjityksen vaikutusalueilla. Maksun saajan on kuultava paikallisia vesialueen omistajia kalatalousmaksun käyttöä suunniteltaessa. 6. Luvan saajan on ruoppaustöiden aiheuttaman vesistön samentumisen aikana toimitettava talousvesi tiloille Rantsu RN:o 29:10 ja Kesäranta RN:o 29:11 tilojen omistajan kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli veden toimittamisesta ei päästä yksimielisyyteen, tulee asia saattaa eri hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 7. Työ on tehtävä 4 vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 8. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 9. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 2 kuukauden kuluessa ympäristölupavirastolle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Joensuun kaupungin ja Pyhäselän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille PERUSTELUT Luvan myöntäminen Hanke ei todennäköisesti heikennä merkittävästi Oriveden Pyhäselän saariston Natura alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuviin edunmenetyksiin verrattuna huomattava. Väylän parantaminen palvelee alueen vesiliikennettä, joten hanke on yleisen tarpeen vaatima. Luvan saajalle voidaan myöntää oikeus vesiläjitykseen yleisvesialueella. Luvan

8 8 saaja velvoitetaan suostumuksensa mukaisesti maksamaan kalatalousmaksu aiheutuvien kalataloushaittojen ehkäisemiseksi sekä toimittamaan talousvesi ruoppauksesta mahdollisesti haittaa kärsivien kiinteistöille. Rakentamisesta ei ennalta arvioiden katsota aiheutuvan muita vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Rakentamisesta ei myöskään ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, kun otetaan huomioon kalataloushaittojen ehkäiseminen kalatalousmaksulla. Lausunto muistutuksista Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikön muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n perikunnan talousveden toimittamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla luvulla rakennetun aallonmurtajan muuttamista tekosaareksi koskeva vaatimus jätetään tutkimatta tämän asian yhteyteen kuulumattomana. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1a, 3, 6 :n 2 momentti, 8 ja 22 Luonnonsuojelulaki 65 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. (ruoppaus m 3 ktr) Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy keskiviikkona Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (017)

10 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 1/05/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.