Vuonna 2001 Suomessa rengastettiin

Transkriptio

1 1 Jukka Haapala ja Pertti Saurola Vuonna 2001 Suomessa rengastettiin kaikkiaan lintua. Tämä kirjoitus antaa yleiskuvan rengastustoiminnasta Suomessa tänä aikana (vrt. Saurola 1998, 1999, 2000, 2001). Esimerkkeinä esittelemme tarkemmin rengastustuloksia tilhestä, taviokuurnasta, rautiaisesta ja allista. Rengastustoimiston johtamista erityisprojekteista on erilliset raportit toisaalla tässä vuosikirjassa (Haapala ym. 2002, Hannula ym. 2002, Saurola 2002a, b). Lintujen rengastuspaikat on merkitty kuvaan 1. Kuvasta näkee myös sen, missä olisi vapaata tilaa uusien rengastajien toiminnalle. Kaikkien aikojen rengastustilastossa vuoden 2001 kokonaistulos on viidenneksi paras (kuva 2, liite 1). Kolmanneksi eniten poikasrengastuksia... Vuonna 2001 rengastettiin linnunpoikasta. Tulos sijoittuu kolmanneksi kaikkien aikojen tilastossa (kuva 2, liite 1). Ennätysnumerot tehtailtiin kaksi vuotta sitten, vuonna Vuoden 2001 poikastilaston eniten rengastettujen lajien "kymmenen kärjessä" -lista oli: sinitiainen, kirjosieppo, talitiainen, harmaalokki, haarapääsky, tuulihaukka, naurulokki, kalatiira, kalalokki ja kottarainen. Mainittujen lajien osuus kaikista poikasrengastuksista oli 55 % (liite 1). Seuraavat uudet lajikohtaiset ennätykset poikasrengastusten määrissä näkivät päivänvalon: merimetso 474, harmaahaikara 295, merikotka 151, muuttohaukka 185, merikihu 202, varpuspöllö 1 988, pohjantikka 48, virtavästäräkki 17, pyrstötiainen 42, töyhtötiainen 740, naakka 2 365, korppi 640 ja punatulkku ja neljänneksi eniten täysikasvuisten rengastuksia Vuonna 2001 täysikasvuisena rengastettujen lintujen lukumäärä sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa neljännelle tilalle (kuva 2, liite 1). Ennätysluku on peräisin vuodelta Lintuasemarengastusten kertymä vuonna 2001 jäi melko vaatimattomaksi: kaikkiaan asemilla (13 kpl) rengastettujen aikuislintujen yhteismäärä oli vain (22 % ). Erinomainen täysikasvuisten lintujen pyyntitulos selittyykin sen vuoksi lähinnä erilaisten "projektien" tuotolla. Kymmenen eniten rengastettua lajia olivat haarapääsky, urpiainen, talitiainen, viherpeippo, ruokokerttunen, pajulintu, sinitiainen, hippiäinen, vihervarpunen ja punarinta. Niiden osuus kaikista aikuislinturengastuksista oli 66 %. Seuraavat kaikkien aikojen suurimmat rengastussummat kirjattiin aikuislintujen määrissä: sepelhanhi 3, idänkäki 1, varpuspöllö 313, haarapääsky , virtavästäräkki 3, tilhi 3 910, rautiainen 1 435, viirusirkkalintu 7, viherpeippo , tikli 95, taviokuurna 610 ja pulmunen 246. Kahdeksan miljoonaa ylittyi Kahdeksan miljoonan rengastuksen raja ylittyi , jolloin 102 rengastajaa rengasti kaikkiaan lintua. Arpa valitsi juhlalinnuksi Esko Pasasen Ikaalisissa rengastaman kirjosiepon pesäpoikasen. "Se oli kirjosieppo", sanaili Pasanen ytimekkäästi, kun rengastukseen liittyviä yksityiskohtia yritettiin häneltä Kajaanin rengastajakokouksessa 2002 hieman lähemmin udella. Esko Pasanen on esimerkillinen rengastaja, joka sinnikkäästi ja erittäin Rengastussummat Ringing totals (/) pull. + fl fl. 0: pull m u5..:.:: :::i -(/) m en C Q) a: (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, l!) l!) l!) l!) l!) CD CD CD CD CD I'- I'- I'- I'- I'- CO CO CO CO CO 0, 0, 0, 0, 0, 0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0 C\J Kuva 1. Suomessa vuonna 2001 merkittyjen lintujen rengastuspaikat. Fig. 1. Ringing sites of birds ringed in Finland in Kuva 2. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 2. Annual ringing totals in Finland in Black (pull.) = nestlings, grey (jl.) = full-grown, wlzite = nestlings and full-grown combined. 81

2 tehokkaasti rengastaa vuodesta toiseen samojen vakiolajien pesäpoikasia. Lisäksi hänellä riittää energiaa osallistua rengastustoimiston hyväksymiin aikuislintujen rengastusprojekteihin, kuten myös uusien projektien suunnitteluun. Suomessa rengastettujen lintujen kokonaismäärä oli vuoden 2001 päättyessä Värirengastuksilla maailman huipulle Rengastustoimisto on viime vuosina tukenut voimakkaasti Suomessa tehtyjä värirengastuksia. Ensinnäkin, se on hyväksynyt erilaisten värillisten lukutunnisteiden alati lisääntyvän käytön varsin monille eri lajeille. Ja toiseksi, Suomen rengastustoimisto on ensimmäisenä maailmassa onnistunut sisällyttämään myös värirengastukset kiinteäksi osaksi virallista tiedonhallintajärjestelmäänsä. Vuonna 2001 kaikkiaan lintua sai nilkkaansa (tai kaulaansa) värillisen lukutunnisteen. Tietokantaan vietyjen värirengastusten kokonaismäärä vuoden 2001 päättyessä oli Löytöilmoituksia käsiteltiin ennätysmäärä Vuonna 2001 kirjattiin diaariin kaikkiaan suomalaisista renkaista tehtyä löytöä ja kontrollia. Tulos oli taas kerran uusi ennätys, edellinen (Saurola 2001) kesti vain vuoden. Rekisteriin hyväksytyistä virheettömistä tapaamisista oli sellaisia rengastajien tekemiä kontrolleja, joissa lintu oli pyydystetty. Lisäksi rekisteriin vietiin yli metallirenkaista ja yli värirenkaista (lähinnä kiikarilla tai kaukoputkella) tehtyä lukuhavaintoa. Muita, lähinnä maallikoiden tekemiä rengaslöytöjä saatiin n Lisäksi lähes tuhat tapaamista osoittautui ristikkäistarkistuksissa niin ristiriitaisiksi, ettei niitä voitu kelpuuttaa lainkaan tietokantaan. Valtaosaan niistä sisältyi värirenkaiden lukuvirheitä. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että yli puolet rengaslöytöjen käsittelyyn rengastustoimistossa käytetystä kokonaisajasta "uhrattiin" vain ja ainoastaan värirengastuksen hyväksi. Ongelmia värirengashavaintojen käsittelyssä aiheutui mm. siitä, etteivät värirenkaiden lukijat juuri lainkaan tehneet keskinäistä havaintojen vertailua. Sen seurauksena päällekkäisiä havaintoja ilmoitettiin esim. Tampereen kaatopaikalta jatkuvalla syötöllä, jopa kolmen eri henkilön toimesta. Löytörekisterissä on kaikkiaan "EURING-kriteerien" mukaista tapaamista (lintu tavattu joko kuolleena - kuolleet pesäpoikaset pois lukien - tai elävänä vähintään 3 kk:n kuluttua tai yli 10 km:n etäisyydellä edellisestä tapaamisesta). Kaikki (/) 0::: -ces u5 ::J... en ces C (1) 0: f.,._ a,._ Q) Q. -ei -..._ E 0 T""",_ (1) a.. gi > pull fl Tilhi Bombycilla garru/us yht. /total 0 1 MmMmMmMmMm IDIDIDIDIDoooooooooommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N 200 Tilhi 175 Bombycilla garru/us talvilaskenta / winter census IDIDIDIDIDoorooororommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Kuva 3. Yllä: tilhen rengastusmäärät Suomessa Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Alla: vuodenvaihteen talvilaskennoissa havaitut tilhien yksilömäärät 10 reittikilometriä kohti (Risto A. Väisänen, suullinen tieto). Fig. 3. Upper graph: Ringing totals ofbohemian Waxwings Bombycilla garrulus in Finland in Black (pull.) = nestlings, grey (jl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown combined. Lower graph: Bohemian Waxwings Bombycilla garrulus recorded per 10 kilometres in Finnish mid-winter censuses (Risto A. Väisänen, pers. comm.) liitteen 1 sisältämät löytökertymät on laskettu edellä selostetulla tavalla. Kaiken kaikkiaan tietokannassa on yhteensä rengaslöytöä ja -kontrollia. Ulkomaisille rengastuskeskuksille välitettiin tiedot 360 Suomesta löydetystä ulkomaisesta renkaasta, joista tehtyjen ilmoitusten määrä näyttää viime vuosina kääntyneen laskuun. Vuoden rengastuslajit: tilhi... Vaelluslintututkimuksen yksi keskeisistä kysymyksistä on, kuinka suuri osa vaeltajista palaa takaisin lähtöalueelleen. Neljännesvuosisata sitten todettiin, että suomalaisen tilhiaineiston erittäin suuri puute on (poikasrengastuksen vähäisyyden lisäksi) se, että rengastus "tilhitalvina" on ollut tehotonta "tilhisyksyihin" verrattuna (Saurola 1977). Artikkelin tavoitteena oli kannustaa rengastamaan tilhiä tehokkaasti myös talvella, jotta voitaisiin löytöaineiston perusteella päätellä, onko tilhien kuolevuus riippuvainen vaelluksen pituudesta. Artikkelin ilmestymisen jälkeen on ollut vain kaksi erityisen hyvää tilhivuotta, 1996 ja 2001 (kuva 3), minkä myös talvilintulaskentojen tulokset vahvistavat (Väisänen & Solonen 1997; Risto A. Väisänen, suull. ilm.). Näyttää siis siltä, ettärengastajat ovat toimineet kuten pitikin! Eli: talvitilhiä on rengastettu silloin, kun niitä on ollut" saatavilla". Vuonna 2001 tilhiä rengastettiin ennätykselliset yksilöä. Ajallisesti tilhirengastukset painottuivat lopputalveen ja alkukevääseen: koko vuoden tilhimäärästä rengastettiin helmikuussa 14 %, maalis- 82

3 tj Löytökuukausi Joulu-helmikuu Maalis-toukokuu Kesä-Elokuu v Syys-marraskuu Löytötapa mtapettu DMuu Saurola 1977) ja kuvaan 4B vuodesta 1977 lähtien (em. kirjoituksen jälkeen) saadut "uudet" tilhilöydöt. Näyttää siltä, että tapettujen tilhien osuus kaikista löydetyistä on takavuosina ollut selvästi suurempi kuin nykyisin. Vanhemmassa aineistossa on lisäksi selvästi enemmän pitkän matkan siirtymiä kuin uudemmassa.... ja taviokuurna Joulu-helmikuu Maalis-toukokuu Kesä-elokuu 'v Syys-marraskuu Löytötapa Tapettu 0Muu Kuva 4. Suomessa rengastettujen tilhien löytöpaikat (symbolit). Musta symboli = tapettu, valkea symboli = löydetty kuolleena tai kontrolloitu elävänä. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. A. Löydetty ennen vuotta B. Löydetty Fig. 4. Recoven; places (symbols) of the Bohemian Waxwing Bombycilla garrulus ringed in Finland. Black symbol = killed, white symbol = found dead or recaptured. Triangle pointing downwards = found in September-November, square = found in December-Februan;, triangle pointing upwards = found in March-May, dot = found in June-August. Ringing sites are indicated by straight Iines. A: found before B: found in kuussa 42 % ja huhtikuussa 28 %. Pieni erillispiikki (14 % ) osui tavalliseen tapaan lokakuulle. Myös edellisenä hyvänä tilhivuotena 1996 rengastusaineiston (1771 yksilöä) kertymä oli ajallisesti lähes identtinen edellä selostetun kanssa: silloinkin oli selvä piikki (66 % ) helmi-maaliskuussa ja toinen pienempi (23 % ) lokakuussa. Rengastajien ajoitus tilhipyynnissä oli kerrassaan loistava: energiaa ei juuri tuhlattu pyyntiyrityksiin silloin, kun pihlajat vielä notkuivat marjoista väärällään. Nokkelimmat toki keräsivät marjoja talteen. Kun rastaiden ja tilhien jättiparvet tammikuun aikana olivat tyhjentäneet viimeisetkin pihlajat marjoista, alkoivat tilhirengastajien juhlat. Talteen kerätyillä pihlajan- marjoilla ja omenilla(!) oli helppoa narrata töyhtöpäitä pyydyksiin. Tilhiä pyydystettiin menestyksellisesti (lintuverkkojen lisäksi) jopa tilhi pyyntiin varta vasten suunnitellulla katiskalla. Katiskaidean isä oli ehtymätön niksinikkari Pekka Pouttu. Tilhirengastajia oli vuonna Tässä ahkerimpien henkilökohtaiset tilhisaaliit (rengastuspaikat suluissa): Veikko Tarsa (Lohja) 2161, Pekka Pouttu (Hauho, Hattula, Hämeenlinna) 1 142, Heikki Kolunen (Lahti) 214, Esko Pasanen (Espoo, Kirkkonummi, Hämeenkyrö) 116, Riku Lehtinen (Kotka) 52 ja Jarmo Ruoho (Hangon lintuasema) 50. Kuvaan 4A on koottu tilhistä vuoden 1976 loppuunmennessä saadutlöydöt (vrt. Vuonna 2001 Suomessa rengastettiin taviokuurnia enemmän kuin minään aiempana vuonna (kuva 5). Lähes kaikki kuurnat saatiin helmikuun alussa pääkaupunkiseudulta. Taviokuurnien massarengastus tapahtui Helsingissä Mannerheimintien varrella, suuren yleisömenestyksen saattelemana. Kuurnat ilmaantuivat paikalle pian sen jälkeen, kun kymmentuhantiset räkätti-ja tilhilaumat olivat ahmineet suihinsa Mannerheimintiellä (ns. Tullinpuomin suoralla) sijainneiden pihlajien ja ruotsinpihlajien kaikki marjat. Kuurnat joutuivat etsimään hangelle pudonneiden marjojen rippeitä, mikä mahdollisti tehokkaan pyynnin. Muutamana päivänä vallinnut reipas 20 asteen pakkanen helpotti pyyntiä entisestään. Linnut olivat pakkasella huomattavan pelottomia, silloin niitä pääsi koskettamaan Ga pyydystämään) jopa paljain käsin. Taviokuurnapyyntiin osallistuivat seuraavat seitsemän rengastajaa (rengastusten määrä mainittu nimen jälkeen): Pekka Pouttu 218, Esko Pasanen 161, Olli Lamminsalo 140, Jyrki Tolvanen 65, Hannu Ekblom 16, Erkki Topp 8 ja Martin Helin 2. Taviokuurnista saadut löydöt on merkitty kuvaan 6. Kuten kuvasta ilmenee, vuoden 2001 rengastuksista on toistaiseksi saatu vain kolme löytöä, kaksi kaukaisinta Kuusamosta asti. Toinen niistä koski autoon törmännyttä lintua, toisen puolestaan konh olloi Pekka Pouttu, joka itse oli myös Helsingin massarengastustapahtuman puuhamiehiä. Löytöjä taviokuurnista, kuten myös kevättalvisten tilhien täsmärengastuksista, odotellaan toivorikkaina saapuvaksi vielä myöhempinäkin kausina. Täsmäpyynnin mahdollisuudet: esimerkkeinä pulmunen ja rautiainen Pulmusprojekti oli lähinnä yhden miehen harteilla: Tuomo }aakkonen merkitsi "whoosh net'' -tyyppisellä katapulttiverkolla ruokinnalta 237 yksilöä (96 % koko maan pulmusrengastusten määrästä). Uusia löytöjä projekti ei heti tuottanut, mutta pulmusesta saatiin toki muutaman päivän takaisia kontrolleja rengastuspaikalta. Edelleenkin ainoa varsinainen pulmuslöytömme on saatu jo 67 vuotta sitten. Lauri Leikkosen Suistamon rajapitäjässä 83

4 700 Taviokuurna 600 Pinico/a enucleator Pinicola enuc/eator et! :::::l u pull fl yht 300 g, 200 C (1) a: 100 ommmmmmmm mmmmmoororooorommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Kuva 5. Taviokuuman rengastusmäärät Suomessa Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 5. Ringing totals for Pine Grosbeak Pinicola enucleator in Finland in Black (pull.) = nestlings, grey (fl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown combined. Kuva 6. Suomessa rengastettujen taviokuurnien löytöpaikat (symbolit) ja löytövuodet. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 6. Recoven; places (symbols) and the recoven; years of Pine Grosbeaks Pinicola enucleator ringed in Finland. Ringing sites are indicated by straight Iines. Karjalassa rengastama lintu saatiin saaliiksi 11 päivää myöhemmin Ylitorniossa, 615 km päässä rengastuspaikalta. Vuonna 2001 rengastettiin ennätykselliset rautiaista (kuva 7). Ennätys perustuu rautiaisiin kohdistuneeseen todelliseen täsmäpyyntiin, jota harjoitettiin ääniatrappia apuna käyttäen kahdella eri rengastuspaikalla (Espoossa ja Vantaalla). Niillä rengastettiin yhteensä yli 1000 rautiaista (72 % koko maan täysikasvuisista rautiaisista). Parhaana päivänä toisella paikoista merkittiin kaikkiaan 180 lintua, joista uskomattomat140 (kolme neljäsosaa) oli rautiaisia! Täysikasvuisten rautiaisten rengastajia vuonna 2001 oli yhteensä 70. Täsmäpyyntiin osallistuneiden rautiaissummat olivat Heikki Arppe 484, Pekka Puhjo 427, Erkki Topp 69, Hannu Ekblom 36 ja Matti Ryynänen 31. Pesäpoikasina rengastetuista rautiaisista saadut ulkomaiset löydöt ja kontrollit on merkitty kuvaan SA ja täysikasvuisina rengastetuista saadut kuvaan SB. Yleisvaikutelma rautiaiskartoista on häkellyttävä: laji näyttää noudattavan uskomattoman tarkasti "sisäänrakennettua" muuttosuuntaansa. Vuonna 2001 rengastetuista täysikasvuisista rautiaisista on toistaiseksi saatu ct: -- CO u5 ::::) -(/) CO C Q) CC 1500 Rautiainen Prunella modularis pull 1000 fl 0yht 500 ommmmmmmmm rorooororommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Rautiaisrengastuksissa (Prunella modularis) tehtiin uusi ennätys. Markus Varesvuo Dunnock. 84 Kuva 7. Rautiaisen rengastusmäärät Suomessa Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 7. Ringing totals for Dunnock Prunella modularis in Finland in Black (pull.) = nestlings, grey (fl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown combined.

5 Joulu-helmikuu 4 Maalis-toukokuu T Syys-marraskuu Löytötapa D Kontrolloitu Tapettu D Muu Prunella modularis B Löytökuukausi Joulu-helmikuu Maalis-toukokuu Kesä-elokuu T Syys-marraskuu Löytotapa D Kontrolloitu Tapettu D Muu Kuva 8. Suomessa pesä poikasena (A) ja täysikasvuisena (B) rengastettujen rautiaisten ulkomaiset löytöpaikat (symbolit). Musta symboli= tapettu, harmaa symboli = kontrolloitu elävänä, valkea symboli = löydetty kuolleena. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 8. Foreign recovery places (symbols) af Dunnocks Prunella modularis ringed as nestlings (A) and full-grown birds (B) in Finland. Black symbol = killed, grey symbol = recaptured, white symbol = found dead. Triangle pointing downwards = found in September-November, square = found in December-Februan;, triangle pointing upwards = found in March-May, dot = found in June-August. Ringing sites are indicated by straight Iines. vain neljä uutta ulkomaanlöytöä. Löytömaat ovat Ranska (löydetty kuolleena), Slovenia (rengastajan kontrolloima) ja Itävalta (kaksi rengastajan kontrolloimaa lintua). Uudet tapaamiset ovat aiemman muuttokuvan mukaisia ja ne kaikki on saatu rautiaisten täsmäpyyntiä harjoittaneen ryhmän rengastuksista. Tämän kirjoituksen liitettä 1 silmäillessä huomaa helposti, mitä lajeja tulisi rengastaa lisää, jotta niistä saatavien löytöjen määrä kasvaisi. Rengastustoimisto haluaa erityisesti kannustaa rengastajia osallistumaan sellaisiin täsmäpyynteihin, joissa pyynti voidaan kohdistaa lähes yksinomaan tiettyyn lajiin Gosta on vähän löytöjä). Rengastustoimisto kokee yhä tärkeäksi myös epäsäännöllisesti esiintyvien vaelluslintujen syys- ja talviaikaisen pyynnin. Parhaiten tuollaiset esim. pähkinähakkeihin, taviokuurniin tai tilhiin kohdistuneet pyyntiprojektit ovat toistaiseksi onnistuneet tiiviin ja saumattomasti toimivan rengastajaryhmän yhteistyönä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pesäpoikasten rengastaminen (sekä pesivien emojen rengastus ja kontrollointi) on sittenkin sitä kaikkein arvokkainta perusrengastusta. Pesäpoikasten osalta tiedetään tarkasti mm. linnun tarkka ikä, synnyinkotikunta ja -maa. Nämä tiedot jäävät mm. vaeltajia pyydettäessä hämärän peittoon. lkäennäty kset Suomessa rengastetuista linnuista saatiin vuoden 2001 aikana 14 uutta ikäennätystä (taulukko 1), joista neljä oli samalla uusia Euroopan Ga maailman-) ennätyksiä (vrt. Staav 1998, 2001). Seuraavassa kerromme lyhyesti neljästä viimeksi mainitusta. Merilokki 27 vuotta 1 kuukausi. Pokaalirengastaja Pentti Linkolan Hiittisissä teräsrenkaalla merkitsemä merilokin poikanen ammuttiin Västanfjärdissä , vain 17 kilometrin päässä rengastuspaikalta. Edellinenkin Euroopan ennätys (26 vuotta 1 kuukausi) oli suomalaisen linnun hallussa (Staav 2001). Alli 22 vuotta 7 kuukautta. Edesmennyt pokaalirengastaja, rengastajanestori Lauri Leikkonen kihlasi Haminassa teräsrenkaalla nuoren allin, joka vuorokautta myöhemmin toukokuussa 1998 ammuttiin allikoiraaksi tunnistettuna Venäjän Siperiassa, kilometriä rengastuspaikalta koilliseen sijaitsevassa Yamal-Nenetsissä. Tästä Venäjältä saamastaan kuudennesta allilöydöstä Leikkosen kerrotaan viime päivinäänkin vielä iloinneen: "Tätä ennätystä ei pojat lyö koskaan" (Kolunen 2002). Aiempi Euroopan ikäennätys (19 vuotta 11 kuukautta) oli allilla, joka oli rengastettu Brittein saarilla (Staav 1998). Kuovisirri 19 vuotta 7 kuukautta. Tapani Nummisen Paimiossa teräsrenkaalla merkitsemä nuori kuovisirri 85

6 ammuttiin Guinea Bissaussa sijaitsevassa Guinessa. Samalla hollantilaisomistuksessa ollut aiempi ikäennätys (16 vuotta 10 kuukautta; Staav 1998) parani lähes kolmella vuodella. Valkoselkätikka 12 vuotta 10 kuukautta. Kari Reinikaisen Hartolassa alumiini- ja värirenkain merkitsemä naaras tunnistettiin värirenkaiden perusteella rengastuspaikalla vuorokauden kuluttua rengastuksesta. Aiempi Euroopan ennätys oli sekin suomalaisen tikan, mutta eri yksilön hallussa (Staav 2001). Teräsrenkaat tuottavat ikäennätyksiä Ensimmäiset teräsrenkaat saatiin Suomeen vuoden 1968 keväällä ja niitä ryhdyttiin heti käyttämään lajeille, joilla alumiinirenkaiden oli havaittu kuluvan nopeasti (esim. vesilinnut, kahlaajat, lokit ja ruokit). Tuon kauaskantoisen päätöksen teräsrenkaiden käyttöön otosta teki silloinen rengastustoimiston johtaja Ilkka Sten, sillä olihan rengastuksen keskeisimpiä lähtökohtia kyetä merkitsemään lintuyksilö sellaisella renkaalla, jonka avulla se voidaan tunnistaa koko sen elämänkaaren ajan. Vuoden 1999 rengastuskatsauksessa osoitettiin naurulokkien teräsrenkaat kestävyydeltään ylivoimaisiksi alumiinisiin verrattuina (Saurola 200. Muista materiaaleista, kuten muovista, valmistetuissa renkaissa on todettu renkaan halkeamia ja murenemia jopa reilusti alle 10 vuoden iässä. Lokit ovat pitkäikäisiä lintuja. Vuosi toisensa jälkeen ikääntyy uusi, kestävin teräsrenkain merkitty ikäluokka kolkuttelemaan ikäennätysten portteja. Ei liene vai- Taulukko 1. Suomessa rengastetuista linnuista vumma 2001 saadut ikäe1mätykset sekä ko. lajien vanhimpien tmmettujen rengaslintujen iät ja rengastusmaat (Staav 1998, 2001). Table! New longevihj records of Finnish-ringed birds reported in 2001, as well as the ages and ringing countnes of oldest known birds. CozmtnJ: DE= Germany, DK = De11111ark, GB = Britain and Ireland, Rll = Russia, SF = Finland, SV = Sweden (Staav 1998, 2001). Laji Species Kalalokki Larus canus Merilokki L. marinus Haahka Somateria mollissima Lapintiira Sterna paradisaea Hiirihaukka Buteo buteo Alli C/angu/a hyemalis Kuovisirri Calidris ferruginea Muuttohaukka Falco peregrinus Mehiläishaukka Pernis apivorus Laulujoutsen Cygnus cygnus Valkoselkätikka Dendrocopos /eucotos Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Tylli Charadrius hiaticula Rantasipi Actitis hypo/eucos vuosia kuukausia _y:e!ars months 28v 27v 26v 26v 26v 22v 19v 16v 15v 15v 12v 12v 11v 10v keaa ennustaa, että ainakin lokkilajien kohdalla ikäennätykset paranevat lähivuosien aikana vielä monta kertaa. Lauri Leikkosen alliperintö Suomen rengastajakunta koki vuoden aikana raskaan menetyksen, kun rengastajiemme todellinen isähahmo, rengastajanestori Lauri Leikkonen poistui keskuudestamme Hän keksi monen muun pyyntiniksin ohella myös syysmuutolla!epäilevien allien rengastamiseen oivan menetelmän. Vuoden 2001 loppuun mennessä Suomessa oli rengastettu 523 allia (kuva 9, liite 1). Niistä on toistaiseksi saatu yhteensä 31 vanhin rengastusmaa oldest... country:... 0kk 31v Venäjä RU 1kk same Suomi SF 11kk 35v Iso-Britannia GB 11kk 29v Iso-Britannia GB 0kk 28v Tanska OK 7kk same Suomi SF 7kk same Suomi SF 7kk 17v Ruotsi SV 10kk 28v Saksa DE 6kk 25v Tanska OK 10kk same Suomi SF 2kk 15v Ruotsi SV 11kk 18v Iso-Britannia GB 11kk 13v Ruotsi SV CC --- cu u5 :::; u5 20 cu C (1) 0: Alli C/angu/a hyema/is pull fl yht löytöä (kuva 1, joista kaikki ulkomaiset (kahdeksan) on ilmoitettu ammutuiksi Venäjällä. Soutuvenettä ja pintaverkkoa käyttäen Lauri Leikkonen merkitsi rengastustoimiston atk-aikakaudella vuodesta 1973 alkaen (vuoden 1993 loppuun, jolloin hän korkean iän vuoksi malttoi luopua rakkaasta harrastuksestaan) kaikkiaan 351 allia (peräti kaksi kolmasosaa kaikista Suomessa rengastetuista alleista), joista on myöhemmin tullut 13 löytöä, näistä kuusi Venäjältä. Leikkosen rengastamista alleista saadut löydöt on merkitty kuvaan 10 kolmioin. Allikarttaa nopeasti silmätessä huomaa, että keväiset allit on ammuttu selvästi pohjoisempana kuin syksyiset. Tämä voi ehkä olla vain pienehkön aineiston aiheutoj.u.u.luul-li===.lilll.lujjcuwlllilleillww...jw:l_q_jqu MmmMmmMmmMmmMmm mmmmmmmmmmrooororooommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Kuva 9. Allin rengastusmäärätsuomessa Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 9. Ringing totals af the Long-tailed Duck Clangula hyemalis in Finland in Black (pull.) = nestlings, grey (fl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown conzbined. Kuva 10. Suomessa rengastettujen allien löytöpaikat (symbolit). Musta symboli = tapettu, valkea symboli = löydetty kuolleena tai kontrolloitu elävänä. Kolmio ylöspäin= rengastanut Lauri Leikkonen, ympyrä = rengastanut joku muu. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Kaukaisimpiin löytöihin on merkitty löytöpäivät. Fig. 10. Recovery places (symbols) af the Long-tailed Duck Clangula hyemalis ringed in Finland. Black symbol = killed, white symbol = faund dead or recaptured. Triangle pointing upwards = ringed by Lauri Leikkonen, dot = ringed by athers. Ringing sites are indicated by straight Iines. Recovery dates are given for the eastermnost recoveries. 86

7 tamaa harhaa. Tai kenties "harha" johtuu siitä, että löytöpaikat ovat valikoituneet allinmetsästäjien pyyntiretkikohteiden mukaisesti. Kevätkesällä jahtimiehet saattavat ulottaa reissunsa kauemmaksi pohjoisten sulavesien äärelle, hankikelien ja roudan mahdollistaessa sujuvan liikkumisen. Syysmuuton aikaan metsästys puolestaan saattaa painottua eteläisemmille alueille. Asian selvittämiseksi on saatava lisää allilöytöjä. Siihen puolestaan tepsii vain yksi lääke: alleja pitää rengastaa vielä paljon lisää. Lauri Leikkosen aloittamalle työlle kaivataan kipeästi jatkajia. Harmittava haamuhavainto pikkulokista Rengastustoimisto sai Tanskan rengastuskeskuksen välittämänä jännittävän sähköpostiviestin, jonka tekstikentässä luki lyhyesti: "Olkaa hyvä ja tarkistakaa, onko tällä mitään tekemistä Helsinki-renkaan kanssa". Liitteenä tulleesta alkuperäisestä viestistä kävi ilmi, että Kanadan Ontariossa sijaitsevassa Sturgeon Creekissä oli luettu kaukoputkella vanhan pikkulokin (Larus minutus) nilkasta metallirengas, jonka ylimmälle riville oli kaiverrettu renkaannumero A Havainto oli pätevän ornitologin tekemä, joten lajinmääritys oli oikea. Tieto oli viipynyt kauan Yhdysvaltain rengastuskeskuksessa Qoka vastaa myös Kanadan rengastustoiminnasta) siksi, ettei siellä aluksi tiedetty, mihin löydöstä pitäisi ilmoittaa, koska renkaan maatunnus oli jäänyt lukematta. Kun viesti kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin saapui Eurooppaan, Tanskassa "tiedettiin" heti, että kyseessä oli suomalainen rengas. Kuin varmemmaksi vakuudeksi sama viesti saatiin kolme päivää myöhemmin myös Hollannista EURING Data Bankin kautta ja taas rengasta arveltiin suomalaiseksi. Tanskalais-ja hollantilaisepäil yt renkaan" suomalaisuudesta" perustuivat siihen, että meillä on aiemmin käytetty A-alkuisia kuusinumeroisia renkaita pikkulokille, ja toisaalta siihen, että Suomessa rengastetaan pikkulokkeja Euroopan maista kaikkein eniten. Alkoi intensiivinen ja kiintoisa selvitystyö. Rengastustoimistossa tiedettiin suoralta kädeltä, että jos rengas olisi suomalainen, sen numero oli väärin luettu, sillä ilmoitettua numeroa ei ollut meillä vielä painettu. Alumiinisten A-sarjan renkaiden jakelu oli meneillään vasta numerossa A Pikkulokkien merkinnässä oli siirrytty jo 1970-luvun alussa käyttämään yksinomaan teräsrenkaita, koska teräksen oli todettu kestävän kulutusta lokkilinnun jalassa alumiinia selvästi kauemmin. Pikkulokkien teräsrenkaiden numerot ovat alusta alkaen olleet kahdeksanmerkkisiä ja AT-alkuisia. Kanadassa luetun renkaan toisen merkin pitikin siis olla "T'' eikä "7" ja renkaan numerosarjan kahdeksan (ei seitsemän) merkin mittainen. Yksi merkki oli siis luettu väärin ja yksi oli jäänyt välistä lukematta. Tietokantahakujen tuloksena selvisi nopeasti, että ainoa mahdollinen renkaannumero oli vuom1a 1994 painettu AT Rengas oli käytetty pikkulokin poikaselle Kokkolan lähistöllä sijaitsevassa Luodon kunnassa Rengastustoimistossa on mallirengas jokaisesta rengassarjasta jokaiselta vuodelta. Vuonna 1994 stanssattujen pikkulokin renkaiden T-kirjaimessa on painovirhe. Kirjaimen oikeanpuoleinen sakara on epäselvä ja matalampi kuin vasemmanpuoleinen ja tietystä kulmasta katsottuna T muistuttaa suuresti numeroa seitsemän. Lisäksi kokemuksesta tiedetään, että ykkönen on numeroista juuri se, joka helpoimmin jää välistä lukematta. Renkaan numero oli siis "selvitetty". Ongelmaksi jäi, oliko rengas varmasti suomalainen. Halusimme edetä perusteellisesti ja kysyimme kaikilta rengastuskeskuksilta, millaisilla tunnuksilla varustettuja renkaita nämä olivat pikkulokeille käyttäneet. Mary Gustafson Yhdysvaltain rengastuskeskuksesta vakuutti, että ''I'm familiar with the rings used in this hemisphere and the reported number does not match these schemes". Myös yksikään vanhan mantereen rengastuskeskuksista ei tunnistanut Kanadassa luettua renkaannumeroa omakseen. Ymmärsimme kuitenkin pian, että tällä poissulkemismenetelmällä ei koskaan päästäisi 100 % varmuuteen renkaan suomalaisuudesta. Olimme valmiit hyväksymään rengaslöydön, mikäli renkaan "suomalaisuudelle" saataisiin vahvistusta. Linnun löytäjä Alan Wormington ei kyennyt kuvailemaan lukemansa renkaan ulkonäköä lainkaan. Niinpä lähetimme hänelle valokuvia suomalaisista AT-renkaista. Palautteessaan hän ilmoitti, että "J am almost positive that this hjpe ofband was NOTwhatI saw" ja "I am almost certain that the '4' looks different from what I saw" (alleviivaukset kirjoittajien). Vaikka hänen palautteensa perustui pelkkiin haalistuneisiin muistikuviin, katsoimme niissä olevan - virheellisesti luettu renkaannumero huomioon ottaen - riittävästi todistusaineistoa renkaan "suomalaisuutta" vastaan. Löytöä ei hyväksytty. Mikä on tarinan opetus? Maastomuistiinpanojen tärkeys! Renkaan lukenut kanadalainen ornitologi ei tehnyt itselleen edes tuntemattoman renkaan lukutilanteessa mitään maastomuistiinpanoja, vaikka luki rengasta kaiken lisäksi alueella harvinaisen pikkulokin jalasta. Vastaavassa tilanteessa suomalainen lokkiammattilainen olisi koko ajan kirjannut muistiin, mitkä numerot on nähty yhdellä lukemalla kulloinkin vierekkäin, minkä muotoinen mikin numero on ja miten renkaaseen kaiverrettu teksti sijoittuu numeroihin nähden. Jos lukutuloksessa myöhemmin ilmenisi epäselvyyksiä, niitä on paljon helpompi selvittää huolellisesti kirjattujen maastomuistiinpanojen kuin hatarien mielikuvien perusteella. Toivottavasti kyseinen pikkulokki on hengissä myös alkavana pesimiskautena ja sen (suomalainen) rengas pystytään tunnistamaan kiistattomasti. Rengastajat ikääntyvät Vuom1a 2001 oli voimassa kaikkiaan 670 rengastuslupaa. Luvanhaltijoista 524 (78 % ) käytti lupaansa eli rengasti lintuja vuoden 2001 aikana. Suomalaisten rengastusten laatu ja kokonaismäärä (suhteutettuna myös rengastajien lukumäärään) kestää kansainvälisen vertailun (ks. EURING Newsletter 3: 12-15). Testatut ja valintaseulan läpäisseet suomalaisrengastajat ovat taidoiltaan huippuluokkaa. Vuoden 2001 aikana myönnettiin 25 uutta rengastuslupaa. Siitä huolimatta huolen aiheeksi jää yhä rengastajakunnan hiipivä ikääntyminen. Uusia vetreitä - ja ennen kaikkea päteviä - voimia halutaan saada toimintaan mukaan. Samalla passiivisten rengastajien suurehkoa osuutta (22 % ) kaikista rengastusluvan haltijoista pyritään vähitellen pienentämään, ensisijaisesti aktiiviseen toimintaan kamrnstamalla. Kiitokset Suomalaisten rengastajien rautainen ammattitaito takaa kertyneen aineiston käyttökelpoisuuden. Rengastustoimiston henkilökunta muokkasi ja edelleen jalosti rengastajien keräämää aineistoa tutkimuksellisia tarpeita varten suurella ammattitaidolla ja entisellä kokoonpanolla. Kiitämme työtovereitamme Päivi Karetta, Seppo Niirasta, PekkaPuhjoa ja Jarmo Ruohoa jälleen hyvästä yhteistyöstä. Rengastajatoimikunta helpotti taas kerran vapaaehtoisella työpanoksellaan suuresti rengastustoimiston työtä. Toimikuntaan kuuluivat vuonna 2001 Heikki Lokki (puheenjohtaja), Annika Forsten (sihteeri), Mikael Kilpi, Esko Pasanen ja Pekka Pouttu sekä varajäsenet Heikki Arppe ja Jussi Ryssy. Rengastustoimiston tietojärjestelmiä kehitettiin edelleen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella rengastaja Heikki Lokin johdolla. Rengastustoimiston tiedonhallintajärjestelmän ylläpidosta vastasi Jan Lindström ja rengastusten tallennusohjelman kehitystyöstä Jarno Lehtimäki, molemmat täysin vapaaehtoisesti. Risto A. Väisänen antoi käyttöömme eläin- 87

8 museon johtamissa talvilintulaskennoissa kertyneen tilhiaineiston. Summary: Bird ringingin Finland 2001 A total of individuals of 233 bird species was ringed in Finland in 2001 by 524 licensed ringers (appendix 1, figs. 1-2); were ringed as nestlings and as full-grown birds. The grand total of birds ringed in Finland was more than 8,11 million by the end of Ali colour ringings have now been computerised.!n 2001, new colour ringings were added to the database, which by the end of 2001 contained records. All birds ringed in Finland with readable colour rings, have also been ringed with ordinary metal rings.!n 2001, recoveries, recaptures and resightings were added into the database, which by the end of the year consisted of records. If the retraps at the same site ( <10 km) and within a short period ( < 3 months) are excluded, the corresponding totals will be and (appendix 1). More than a half of the new records added to the recoveries/ recaptures/ resightings database, were colour ring readings. Altogether 14 new longevity records for Finnish ringed birds were reported in 2001 (table 1). Four of them were world records: Great Black-backed Gull Larus marinus 27 years 1 month, Long-tailed Duck Clangula hyemalis 22 years 7 months, Curlew Sandpiper Calidris ferruginea 19 years 7 months and White-backed Woodpecker Dendrocopos leucotos 12 years 10 months. Eight out of these 14 records were based on steel rings, the use of which was started ( among the first schemes) in 1968, in Finland. The "birds of the ringing year 2001" were the Bohemian Waxwing Bombycilla garrulus (fig. 3) and the Pine Grosbeak Pinicola enucleator (fig. 5), in addition to the EURING target species Barn Swallow Hirundo rustica (see Saurola 2002a). During a mass irruption, altogether Bohemian Waxwings and 610 Pine Grosbeaks were ringed, the results were new records for both species. Of the ringings of Bohemian Waxwings, 14 % were done in February, 42 % in March, 28 % in April and 14 % in October. Most of the Pine Grosbeaks were ringed in February. Saurola (1977) already analysed the Finnish recovery and reh ap data of the Bohemian Waxwing, for 25 years ago. Fig. 4A reflects the situation at that time, and fig. 4B shows the "newer" recoveries and retraps, after Saurolas paper. The older materia! seems to include (1) more killed birds and (2) longer movements, compared to the newer data. Three new Pine Grosbeak recoveries (fig. 6) were resulted from the 2001 ringings. A new record of Dunnocks Prunella modularis were ringed in 2001 (fig. 7), more than two thirds of that resulted from an activity of a small Dunnock working group playing tape recorders and portable CD-players in order to lure birds into nets. The activity was resulted to one new recovery (from France) and three new controls (two from Austria and one from Slovenia). The migratory directions of Finnish Dunnocks seem to be incredibly constant (fig. 8). Not more than 523 Long-tailed Ducks Clangula hyemalis have been ringed in Finland (fig. 9) resulting to 31 recoveries (fig. 1. The recoveries done during spring times seem to concentrate more to the north, compared to those done during autumns. More Long-tailed Ducks should still be ringed, in order to verify if this is due to just a too small data or not. A "ghost" resighting of a "Finnish" Little Gull Larus minutus was reported from Canada. Unfortunately, the reported ring number was incomplete and in addition to that, no scheme verification was available. Consequently, the resighting was not accepted. For more information on bird ringing in Finland, see Kirjallisuus Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 2002: Sisämaan seurantapyynti aikuislintujen pyyntimäärät romahtivat (Summary: Constant Effort Ringing in Finlad in 2001). - Linnut-vuosikirja 2002: Hannula, H., Haapala, J. & Saurola, P. 2002: Petolintuvuosi myyrät harvojen herkkua (Summary: Breeding and population trends of common raptors and owls in Finland in rodents almost absent). - Linnut-vuosikirja 2001: Kolunen, H. 2002: Lauri Leikkonen in memoriam. - Linnut 37(1): Saurola, P. 1977: Tiu tau tilhi...? (Summary: The Finnish Waxwing, Bombycilla garrulus, recoveries.) - Lintumies 12: Saurola P. 1998: Rengastusvuosi 1997 (Summary: Bird ringing in Finland 1997). - Linnut-vuosikirja 1997: Saurola P. 1999: Rengastusvuosi 1998 (Summary: Bird ringing in Finland 1998). - Linnut-vuosikirja 1998: Saurola P. 2000: Rengastusvuosi 1999 (Summary: Bird ringing in Finland 1999). - Linnut-vuosikirja 1999: Saurola P. 2001: Rengastusvuosi 2000 (Summary: Bird ringing in Finland Linnut-vuosikilja 2000: Saurola P. 2002a: EURINGin haarapääskyprojektin toteutus Suomessa vuonna 2001 (Summary: The EURING Swallow Project in Finland in 2001). - Linnut-vuosiki1ja 2001: Saurola, P. 2002b: Suomen sääkset 2001 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 2001). - Linnut-vuosikirja 2001: 4-9. Staav, R. 1998: Longevity list of birds ringed in Europe. - Teoksessa: Spina, F. (toim.): EURING Newsletter 2: Staav, R. 2001: Complementary longevity list of birds ringed in Europe. - Teoksessa: Spina, F. (toim.): EURING Newsletter 3: Väisänen, R. A. & Solonen, T. 1997: Suomen talvilinnuston 40-vuotismuutokset. - Linnut-vuosikirja 1996: Kirjoittajien osoite/ Autlwrs' address: Rengastustoimisto PL 17 FIN Helsingin yliopisto Saapunut/ Received Liite 1. Suomessa vuom1a 2001 rengastetut ja löydetyt linnut sekä rengastus-ja löytömäärät kautta aikojen. Rengastuspaikalla pian rengastuksen jäikeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä (ks. teksti). Appendix 1. Number ofbirds ringed and recoveries reported in Finland in 2001, and total numbers of ringed birds and recoveries in Finland (see text). Rengastettu 2001 Löytö- Yhteensä Rengastettu 2001 Löytö- Yhteensä poika- alkul- Ilmoituksia poika- aikul- ilmoituksia Laji sla sla yhteensä 2001 reng. löytöä Laji sla sia yhteensä 2001 reng. löytöjä Ringed in 2001 Reported Grand totals Ringed in 2001 Reported Grand totals tuli- in tuli- in seecies eullus g_rown total 2001 ring_ed found Seecles eullus g_rown total 2001 ring_ed tound Gavia stellata Branta canadensis Gavia arctica Branta leucopsls Gavia immer Branta bernicla Gavia adamsil Tadorna tadorna Tachybaptus ruficollis Aix galericulata Podiceps cristatus Anas penelope Podiceps grisegena Anas strepera Podiceps auritus Anas crecca Sula bassana Anas platyrhynchos Phalacrocorax carbo Anas acuta Botaurus stellarls Anas querquedula Ardea cinerea Anas clypeata Cygnus olor Aythya ferina Cygnus columbianus Aythya fuligula Cygnus cygnus Aythya marila Anser fabalis Somateria mollissima Anser brachyrhynchus Somateria spectabilis Anser albifrons Polysticta stelleri Anser erythropus Clangula hyemalis Anser anser Melanitta nigra

9 Liite 1. Jatkoa. Appendix 1. Continues. Rengastettu 2001 Löytö Yhteensä Rengastettu 2001 Löytö Yhteensä poika aikul ilmoituksia poika aikui- ilmoituksia Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöä Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöjä Ringed in 2001 Reported Grand totals Ringed in 2001 Reported Grand tota/s tuli in tui/ in Sgecies gullus g_rown total 2001 ring_ed found Sgecies gullus g_rown total 2001 ring_ed found Melanitta fusca Arenaria interpres Bucephala clangula Phalaropus lobatus Mergus albellus Phalaropus fulicarius Mergus serrator Stercorarius pomarinus Mergus merganser Stercorarius parasiticus Pernis apivorus Stercorarius longicaudus Milvus migrans Larus minutus Haliaeetus albicilla Larus ridibundus Circus aeruginosus Larus canus Circus cyaneus Larus fuscus Circus pygargus Larus argentatus Accipiter gentilis Larus hyperboreus Accipiter nisus Larus marinus Buteo buteo Rissa tridactyla Buteo lagopus Sterna caspia Aquila pomarina Sterna hirundo Aquila clanga Sterna paradisaea Aquila chrysaetos Sterna albifrons Pandion haliaetus Chlidonias niger Falco linnunculus Uria aalge Falco vespertinus Alea torda Falco columbarius Cepphus grylle Falco subbuteo Alle alle Falco rusticolus Fratercula arctica Falco peregrinus Columba livia Bonasa bonasia Columba oenas Lagopuslagopus Columba palumbus Lagopus mutus Streptopelia decaocto Tetrao tetrix Streptopelia turtur Tetrao urogallus Streptopelia orientalis Perdix perdix Cuculus canorus Coturnix coturnix Cuculus saturatus Phasianus colchicus Tyto alba Rallus aquaticus Bubo bubo Porzana porzana Nyctea scandiaca Porzana parva Surnia ulula Porzana pusilla Glaucidium passerinum Crex crex Athene noctua Gallinula chloropus Strix aluco Fulica atra Strix uralensis Grus grus Strix nebulosa Haematopus ostralegus Asio otus Glareola nordmanni Asio flammeus Charadrius dubius Aegolius funereus Charadrius hiaticula Caprimulgus europaeus Charadrius alexandrinus Apus apus Charadrius morinellus Alcedo atthis Pluvialis apricaria Upupa epops Pluvialis squatarola Jynx torquilla Vanellus vanellus Picus canus Calidris canutus Dryocopus martius Calidris alba Dendrocopos major Calidris minuta Dendrocopos leucolos Calidris temminckii Dendrocopos minor Calidris melanotos Picoides tridactylus Calidris ferruginea Melanocorypha bimaculata Calidris maritima Calandrella brachydactyla Calidris alpina Galerida cristata Limicola falcinellus Lullula arborea Tryngites subruficollis Alauda arvensis Philomachus pugnax Eremophila alpestris Lymnocryptes minimus Riparia riparia Gallinago gallinago Ptyonoprogne rupestris Gallinago media Hirundo ruslica Scolopax rusticola Delichon urbica Limosa limosa Anthus richardi Limosa lapponica Anthus godlewskii Numenius phaeopus Anthus campestris Numenius arquata Anthus hodgsoni Tringa erythropus Anthus trivialis Tringa totanus Anthus gustavi Tringa stagnatilis Anthus pratensis Tringa nebularia Anthus cervinus Tringa ochropus Anthus petrosus Tringa glareola Motacilla!lava Xenus cinereus Motacilla citreola Aclilis hypoleucos Motacilla cinerea

10 Liite 1. Jatkoa. Appendix 1. Co11ti11ues. Rengastettu 2001 Löytö Yhteensä Rengastettu 2001 Löytö- Yhteensä poika- aikui ilmoituksia poika- aikui- ilmoituksia Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöä Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöjä Rlnged /n 2001 Reported Grand totals Ringed /n 2001 Reported Grand totals tuli /n fu/1- /n Seecles eullus g_rown total 2001 ring_ed /ound Seecies eulfus g_rown tolat 2001 rlng_ed found Motacilla alba Parus ater Bombycilla garrulus Parus caeruleus Cinclus cinclus Parus cyanus Troglodytes troglodytes Parus major Prunella modularis Silta europaea Prunella montanella Certhia familiaris Prunella atrogularis Remiz pendulinus Prunella collaris Oriolus oriolus Erithacus rubecula Lanius isabellinus Luscinia luscinia Lanius collurio Luscinia megarhynchos Lanius minor Luscinia svecica Lanius excubitor Tarsiger cyanurus Lanius senator Phoenicurus ochruros Lanius nubicus Phoenicurus phoenicurus Garrulus glandarius Phoenicurus erythrogaster Perisoreus infaustus Saxicola rubetra Pica pica Saxicola torquata Nucifraga caryocatactes Oenanthe isabellina Corvus monedula Oenanthe oenanthe Corvus frugilegus Oenanthe pleschanka Corvus corone Oenanthe hispanica Corvus corax Oenanthe deserti Sturnus vulgaris Monticola saxatilis Sturnus roseus Zoothera dauma Passer domesticus Turdus torquatus Passer montanus Turdus merula Fringilla coelebs Turdus obscurus Fringilla montifringilla Turdus ruficollis Serinus serinus Turdus pilaris Serinus citrinella Turdus philomelos Carduelis chloris Turdus iliacus Carduelis carduelis Turdus viscivorus Carduelis spinus Locustella lanceolata Carduelis cannabina Locustella naevia Carduelis flavirostris Locustella fluviatilis Carduelis flammea Locustella luscinioides Carduelis hornemanni Acrocephalus paludicola Loxia leucoptera Acrocephalus schoenobaenus Loxia curvirostra Acrocephalus agricola Loxia pytyopsittacus Acrocephalus dumetorum Carpodacus erythrinus Acrocephalus palustris Pinicola enucleator Acrocephalus scirpaceus Pyrrhula pyrrhula Acrocephalus arundinaceus Coccoth raustes coccoth r Hippolais pallida Zonotrichia albicollis Hippolais caligata Calcarius lapponicus Hippolais icterina Plectrophenax nivalis Sylvia undata Emberiza leucocephalos Sylvia cantillans Emberiza citrinella Sylvia nana Emberiza hortulana Sylvia nisoria Emberiza elegans Sylvia curruca Emberiza rustica Sylvia communis Emberiza pusilla Sylvia borin Emberiza aureola Sylvia atricapilla Emberiza schoeniclus Phylloscopus trochiloides Miliaria calandra Phylloscopus borealis Passerina ciris Phylloscopus proregulus Phylloscopus inornatus Risteymät / Hybrids Phylloscopus schwarzi Acrris x Acrdum Phylloscopus fuscatus Pasdom x Pasmon Phylloscopus bonelli Hirrus x Delurb Phylloscopus sibilatrix Hirrus x Riprip Phylloscopus collybita Ficalb x Fichyp Phylloscopus trochilus Tetrix x Teturo Regulus regulus Parmon x Parcin Regulus ignicapillus Motfla x Motcit Muscicapa striata Saxtor x Saxrub Ficedula parva Parmon x Parate Ficedula albicollis Luslus x Lusmeg Ficedula hypoleuca Denmaj x Denleu Panurus biarmicus Cirmac x Cirpyg Aegithalos caudatus Sylatr x Sylbor Parus palustris Carhor x Carmea Parus montanus Phopho x Phooch Parus cinctus Parus cristatus YHTEENSÄ/ TOTAL