Kunta. Luodon kunta. Asiakirja. Kaavaselostus. Päivämäärä LUODON KUNTA STORSTRÖMMENIN ASEMAKAAVAN OSAN MUUTOS

Transkriptio

1 Kunta Luodon kunta Asiakirja Kaavaselostus Päivämäärä LUODON KUNTA

2 1-2 KAAVASELOSTUS Laatija Päivämäärä Tarkastaja Maria Niemi, Jorma Latvala, Jonas Lindholm Jonas Lindholm, Päivi Märjenjärvi Kaikki kuvat Ramboll Finland Oy, jos muuta ei ole ilmoitettu Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA T F

3 1-3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2. TIIVISTELMÄ Kaavoitusprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteutus 7 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaavoitettavan alueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistusolosuhteet Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat 1 & Maakuntakaava Osayleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja tonttirekisteri Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET Asemakaavoituksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet KAAVAN KUVAUS Asemakaavaluonnos Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden saavuttaminen Aluevaraukset KAAVAN VAIKUTUKSET Selvitys asemakaavan vaikutuksista Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 19

4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Merkinnät ja määräykset Nimi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus 20

5 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavamuutos koskee Storströmmenin asemakaavan kortteleita 2, 8 ja 9. Kaavoitustyö toteutetaan yhteistyöhankkeena Luodon kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. KAAVOITTAJA: Luodon kunta Pohjoinen Luodontie LUOTO KAAVOITUSKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA Maankäyttöinsinööri Thomas Käldström Puh Sähköposti: thomas.kaldstrom@larsmo.fi Kaavan laatija, YKS-605 Jonas Lindholm Puh Sähköposti: jonas.lindholm@ramboll.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Luodon kunnan eteläosassa Storströmmenin alueella Strandisin vieressä ja nykyisen Strandcampingin leirintäalueen yhteydessä. Alueen likimääräinen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevissa kuvissa. Kuva 1. Alueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä Maanmittauslaitos.

6 1-6 Kuva 2. Alueen rajaus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Storströmmenin asemakaavan osan muutos. Kaavoitustehtävänä on laatia asemakaavan muutos, jossa RV-alue (asuntovaunualue) muutetaan pysyvään asumiseen. Tämän lisäksi tehdään pieniä teknisiä tarkistuksia kaavan toteutuneisuuden pohjalta ja huomioidaan muita prosessin aikana esiin tulevia pieniä tarkistustarpeita. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Liite 2: Luonnosvaiheen vastineet (lisätään myöhemmin). Liite 3: Ehdotusvaiheen vastineet (lisätään myöhemmin). 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet Päätös asemakaavoituksen käynnistämisestä OAS nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä... Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan... Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan.

7 Asemakaava Asemakaavan keskeisiä maankäytön aluevarauksia ovat merkinnät asumiselle ja virkistystoiminnalle. 2.3 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja kaava on saanut lainvoiman. Vastuu asemakaavan toteuttamisesta kuuluu kunnalle ja/tai yksityisille maanomistajille/yrittäjille. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaavoitettavan alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijoittuu Luodonjärven rantaan. Alue ennestään asemakaavassa ja käsittää noin 10 ha. Alue on suurelta osin rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Rakentamattomat alueet muodostuvat lähinnä virkistysalueista Luonnonympäristö Maiseman erityispiirteet Läheisyys veteen ja leirintäalueeseen korostuvat maisemakuvassa. Muutoin alue on merenläheistä pientaloaluetta, jossa suojaavaa puustoa on paikoitellen tonttien välissä. Leirintäalue Pysäköintialue Vinbärsvägen Kuva 3. Kuvia kaava-alueelta Ramboll

8 1-8 Luonnonolosuhteet Maasto viettää Luodonjärveä kohti. Maanpinnan korkeus alueella vaihtelee välillä 0-3 m. Maaperä muodostuu hiekkamoreenista ja karkeasta hiedasta. Kuva 4. Maaperäkartta. Ruskealla värillä hiekkamoreeni, keltaisella karkea hieta. Geologinen tutkimuskeskus, Maanmittauslaitos. Vesistöt ja vesitalous Alue rajautuu Luodonjärveen, joka on säännöstelty makeavetinen järvi. Luodonjärveltä on yhteys Ådöfjärdenille ja Kackurfjärdenille ja sieltä edelleen Pohjanlahdelle. Kaava-alue sijaitsee osittain kerran 100 vuodessa toistuvan meritulvan alueella. Kuva 5. Tulvariskikartta SYKE Luonnonsuojelu Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura 2000-alueita.

9 Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestörakenne Alueella on sekä vapaa-ajan että pysyvää asutusta. Suurin osa Storströmmenin alueen rakennuskannasta on pientaloasutusta. Luodon kunnassa on positiivinen väestönkehitys. Vuoden 2015 lopussa kunnan väkiluku oli 5147 asukasta. Kaavoitettavalla alueella on noin 5 asuntoa. Kuva 6. Ote yhdyskuntarakenteesta (YKR). Punainen väri osoittaa taajama-alueita. SYKE Työpaikat, palvelut Kaava-alueella sijaitsee yhdistysten käytössä oleva kesäkoti sekä leirintäalue. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä on kunnallisia sekä yksityisiä toimintoja, mm. koulu, kauppaa, teollisuutta, palveluja sekä virkistystä. Virkistys Kaava-alueella sijaitsee uimaranta ja leirintäalue. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä urheilu- /koulualueen on yhteydessä hyviä mahdollisuuksia virkistykseen lyhyen välimatkan päässä. Liikenne Assarskärsvägen ja Havtornsvägen toimivat sisäisinä kokoojakatuina yleiseen liikenneverkkoon (Eteläinen Luodontie/Södra Larsmovägen). Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole rakennettuja kulttuuriympäristöjä eikä muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu alueelle.

10 Maanomistusolosuhteet Maa-alueet ovat sekä kunnan että yksityisten maanomistajien omistuksessa. Yksityiset maanomistajat tekevät kunnan kanssa maankäyttösopimuksen kaavoitukseen osallistumisesta. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisältönsä mukaan seuraaviksi kokonaisuuksiksi: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava 2030 Pohjanmaan liitto laatii Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kuva 7. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kaava-alueen sijainti osoitettu sinisellä nuolella.

11 1-11 Kaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu seuraavat merkinnät: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Kaupunkikehittämisen vyöhyke, Pietarsaaren kaupunkiseutu, kk-2 Jokilaaksojen kehittäminen, Luodon- ja Öjanjärvi, mk-6 Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, Pietarsaaren seutu, mv-9 Pyöräilyreitti Ohjeellinen ulkoilureitti Siirtoviemäri Rakennettu alue Vaihemaakuntakaavat 1 & 2 Kaava-alueelle ei ole varauksia vaihemaakuntakaavoissa Maakuntakaava 2040 Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laaditaan parhaillaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty sellaista, jolla olisi vaikutusta asemakaavoituksen edellytyksiin. Alue on osoitettu A-merkinnällä. Kuva 8. Ote Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksesta Osayleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa. Kaava-aluetta ympäröivä vesialue kuuluu Luodon rantaosayleiskaavaan Asemakaava Alueella on voimassa Storströmmenin asemakaava, joka on hyväksytty Asemakaava käsittää myös alueita Risöhällvägenin varresta Eteläisen Luodontien länsipuolelta.

12 1-12 Kuva 9. Ote Storströmmenin asemakaavasta Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Luodon kunnanvaltuustossa ja se tuli voimaan Tonttijako ja tonttirekisteri Tiedot alueen kiinteistöjaosta perustuvat Maanmittauslaitoksen/kunnan ajantasaisiin tietoihin Pohjakartta Alueelta on ajantasainen pohjakartta vektorimuodossa vuodelta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan paikallislehdessä ja kunnan internetsivulla sekä kunnan ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kunnantalolla ja kunnan internetsivulla ( Nähtävilläolosta tiedotetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnos on julkisesti nähtävillä virka-aikana kunnantalolla sekä kunnan internetsivulla 30 päivän ajan. Julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivulla. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana on mahdollisuus jättää mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta.

13 1-13 Ehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä virka-aikana kunnantalolla sekä kunnan internetsivuilla 30 päivän ajan. Julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana on mahdollisuus jättää muistutuksia kuulutuksen mukaisesti Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. Hyväksyminen Hyväksyminen hallituksessa ja valtuustossa. Tiedottaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaisesti. 4.1 Asemakaavoituksen tarve Kaavoitustyöhön on ryhdytty, koska alueelle on tarve saada uusia asuintontteja. Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, jossa toteutumaton RV-alue (asuntovaunualue) muutetaan pysyvään asumiseen. Tämän lisäksi tehdään pieniä teknisiä tarkistuksia kaavan toteutuneisuuden pohjalta ja huomioidaan muita prosessin aikana esiin tulevia pieniä tarkistustarpeita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitusjaosto päätti alueen asemakaavan muuttamisesta Aloitteen asemakaavan tarkistamisesta ovat tehneet Luodon kunta/maanomistajat. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavoitusprosessin aikana kuullaan asianomaisia osallisia. Erillisneuvotteluita asianomaisten viranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Asemakaavan nähtävilläolojen aikana on mahdollisuus jättää palautetta Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 :n mukaisesti). Kaavoituksessa osallisiksi on määritelty seuraavat (MRA 28 :n mukaisesti): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: Luodon kunnan eri hallintotoimet (Norra Larsmovägen 30, Larsmo) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (PL 262, Vasa) Pohjanmaan museo (Museokatu 3-4, Vasa) Pohjanmaan liitto (PL 174, Vasa) Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos (Pääkonttori: Kustaa Adolfinkatu 76, Kokkola) Pietarsaaren kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto (PL 111, Pietarsaari) Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa kaavoitus koskee: Oy Herrfors Ab (Köpmansgatan 10, Pietarsaari) JNT Ab (Alholmsgatan 3, Pietarsaari)

14 1-14 Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaava-alueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai sidosryhmiin kaavoituksella saattaa olla vaikutuksia Vireilletulo Kaavoitus tuli vireille Osallistuminen ja vuorovaikutus Tätä kohtaa täydennetään päivämäärillä kaavoitusprosessin aikana sitä mukaa kuin kyseinen vaihe on käsitelty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta lähetettiin lausuntopyynnöt viranomaisille ja yhteisöille MRA 30 :n mukaisesti. Luonnoksesta saatiin lausuntoa ja mielipidettä. Ehdotus oli nähtävillä..-.. MRL 65 :n mukaisesti. Lausuntopyynnöt on lähetetty asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille MRA 27 :n ja MRL 28 :n mukaisesti. Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoa ja muistutusta Viranomaisyhteistyö Viranomaisten kuuleminen hoidetaan kaavoituksen aikana lausuntomenettelyllä, erillisneuvotteluja viranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan kaavoitusprosessin aikana. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on päivittää asemakaavaa siten, että se vastaa nykyisiä tarpeita. Kaavoituksen tausta-aineistona ovat nykyiset kaavat, ajantasainen kiinteistöjako ja päivitetty pohjakartta. 5. KAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavaluonnos Laaditussa kaavaluonnoksessa on huomioitu kunnan esittämät tavoitteet ja tarkistustarpeet. Nykyistä maankäyttöä on tutkittu ja kaavan rakenteellisessa parantamisessa todetut tarpeet otettu huomioon. Lisäksi on tehty normaaleja teknisiä tarkistustoimenpiteitä. Suurin muutos kohdistuu aiemmille RV- ja RY-alueille, jotka muutetaan pysyvän asutuksen tonttialueiksi AP. Korttelissa 8 on AP-alueelle suunniteltu noin 18 asuntoa laajalle alueelle. RM-alue käsittää asuntovaunualueen, pysäköintialueen, yksittäiset yöpymismökit sekä palvelurakennuksen alueen. VPalue tulee rakentaa puistoalueeksi, jolle sijoittuu nykyinen uimaranta.

15 1-15 Kuva 10. Asemakaavaluonnos. Asemakaava-alueen päälinjoja on visualisoitu kaavaluonnoksessa osoitetun maankäytön pohjalta. AP-alueelle kortteliin 8 on osoitettu 18 uutta kaksikerroksista yhteisrantaista asuntoa. RMalueelle on osoitettu 8 uutta yhteisrantaista asuntoa. VP-alue tulee rakentaa puistomaiseksi mm. pienine rakennelmineen ja polkuineen, penkkeineen jne. Alueella on myös haluttu nostaa esiin nykyistä vesialuetta ja hyödyntää sitä alueen kehittämisessä. Rantavyöhyke, AP-, RM-alue

16 1-16 Näkymä alueelle AP-alue

17 1-17 Puistoalue RM-alue 5.2 Kaavan rakenne Nykyistä asemakaavaa on käytetty runkona uuden kaavan laatimisessa. Asuintontteja on varattu lähinnä Havtornsvägenin eteläpuolelle meren ja olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Kaavamuutoksella on pyritty sovittamaan maankäyttöä olemassa olevaan tilanteeseen ja antamaan tilaa alueen eri toimintojen jatkokehittämiseen. Asemakaava sisältää asumisen, pysäköintialueen, matkailualueen sekä viheralueen toimintoja.

18 Mitoitus Kaavamuutoksella on muodostunut kaksi uutta asuintonttia: - Kortteli 8: RV AP-tontti - Kortteli 9: RY AP-tontti Korttelissa 2 neljä tonttia on muutettu kolmeksi tontiksi: - AO AP-tontti ja kaksi AO-tonttia Eteläinen virkistysalue VL on muutettu puistoksi VP Muuten on tehty muutoksia mm. rakennusaloihin sekä käyttötarkoituksiin. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden saavuttaminen Asemakaavan toteuttamisen ei arvioida aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Alueilla, joilla rakennusaikana muokataan maastoa katujen ja tonttien rakentamista varten, asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa muutoksia/toimenpiteitä maa- ja kallioperään. 5.4 Aluevaraukset Kaikki merkinnät ja määräykset, ks. asemakaavakartta.

19 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Selvitys asemakaavan vaikutuksista Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asuminen ja väestörakenne Kaava aiheuttaa muutoksia uusien asuintonttien ja joidenkin tonttien muuttuneen käyttötarkoituksen muodossa. Kyseessä ovat pienet, mutta tärkeät muutokset. Kaavan muutokset arvioidaan myönteisiksi, sillä ne mahdollistavat alueen jatkokehittämisen. Taajamakuva Kaava mahdollistaa taajamakuvan tiivistämisen ja kaavoitetut ja muokatut asuintontit mahdollistavat monimuotoisen asumisen. Vaikutukset taajamakuvaan arvioidaan myönteisiksi, koska alue muuttuu rakentamattomasta alueesta rakennetumpaan suuntaan. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita, jotka pitäisi erikseen huomioida. Alueella ei ole vanhoja arvokkaita rakennuksia. Merkittäviä vaikutuksia ei muodostu. Työpaikat, palvelut Kaava-alueella on työpaikkoja. Näille mahdollistetaan kehittäminen edelleen ja nykyisen toiminnan harjoittaminen voi jatkua. Merkittäviä kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia ei muodostu. Virkistys ja vapaa-ajantoiminta Asemakaavassa osa alueesta varataan virkistykseen sekä leiritoimintaan. Kaavan voidaan siten katsoa vaikuttavan myönteisesti virkistykseen ja vapaa-ajan toimintaan. Liikenne Kaavan mahdollistaessa enemmän rakentamista alueelle tulee liikenne jonkin verran kasvamaan alueella. Kyse on kuitenkin kaiken kaikkiaan pienestä kasvusta asutusta ja liikennettä ajatellen. Alue sijoittuu nykyisten rakennettujen katujen yhteyteen, joilla on hyvin tilaa liikenteelle, joka kaava-alueelta muodostuu. Tekninen huolto Kaava-alueella on kunnallistekniikka. Vesijohto- ja viemäriverkosto on rakennettu. Vaikutukset tekniseen huoltoon arvioidaan pieniksi. Asemakaava aiheuttaa toteutuessaan järkevän ja kustannustehokkaan kunnallistekniikan laajentumisen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maiseman erityispiirteet Kaavan toteutuessa tulevat muutokset erottumaan maisemassa. Alueen rakentamisen sovittamisella alueen erityispiirteisiin mm. ulkonäkötekijöiden kuten värityksen, kerrosluvun, kattokaltevuuden, istutuksien ym. avulla, mahdollistetaan luonnollinen ympäristö, joka ajan mittaan ei poikkea ympäröivistä alueista. Tiivistyminen on luonnollista taajaman yhdyskuntarakentamisessa. Vaikutukset maiseman erityispiirteisiin arvioidaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi.

20 1-20 Korkeusolosuhteet Muutos ei aiheuta korkeusolosuhteisiin suoria vaikutuksia. Alue on suurelta osin jo toteutettu. Uusien tonttien rakentamisen yhteydessä muutokset maanpintaan ovat väistämättömiä. Vaikutuksia ei arvioida merkittäviksi. Vesistö ja vesitalous Kaavan ei odoteta aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia vesistöön. Rakennukset tulee rantatonteilla sijoittaa riittävän etäälle vesialueesta, joten ne eivät pääse kastumaan. Tonttien liittämisellä suljettuun viemärijärjestelmään tai kunnalliseen viemäriverkostoon ehkäistään haitallisia vaikutuksia. Pohjavesialueita ei ole lähellä. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita tai muita kaavaan vaikuttavia luonnonsuojelualueita tai joihin kaava vaikuttaisi. Merkittäviä vaikutuksia ei odoteta muodostuvan. 6.2 Merkinnät ja määräykset Kaavan merkinnät on esitetty kohdassa 5.4 Aluevaraukset sekä osoitettu kaavakartalla. Määräykset ainoastaan kaavakartalla. 6.3 Nimi Kaavan nimi on. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tarkoituksena on, että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa vuoden 2019 aikana. Alueen toteuttaminen tapahtuu kunnan ja maanomistajien toimesta, kun asemakaava on vahvistettu.