No 704/18. SAVITAIPALEEN PARTAKOSKEN ALUEEN SÄHKÖ- KOEKALASTUS JA KUTUPESÄINVENTOINTI 2017 VÄLIRAPORTTI no.2
|
|
- Juha-Pekka Hämäläinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 No 704/18 SAVITAIPALEEN PARTAKOSKEN ALUEEN SÄHKÖ- KOEKALASTUS JA KUTUPESÄINVENTOINTI 2017 VÄLIRAPORTTI no.2 Lappeenrannassa 12 päivänä huhtikuuta 2018 Matti Vaittinen limnologi Mikael Kraft tutkija
2 SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC
3 Partakoski sijaitsee Savitaipaleen kunnassa Etelä-Karjalassa, sijoittuen Kuolimon ja Saimaan väliin. Kuolimo purkaa vesiään Saimaaseen myös Kärnänkosken kautta, joka sijaitsee Partakoskesta hieman yli kilometri kaakkoon. Partakosken virtaama on huomattavasti Kärnänkoskea suurempi (taulukko 1). Näiden koskien lisäksi Partakosken yläpuolella virtaavat Sauna-, Ahven- ja Siikakoski sekä Kärnänkosken yläpuolella lyhyt koskimainen virta-alue. Partakosken katsotaan olevan eteläisen Saimaan tärkeimpiä taimenen lisääntymisalueita. On mahdollista, että alueella on säilynyt geneettisesti alkuperäinen Saimaan taimenen osakanta. Taimenen lisäksi Partakoskessa lisääntyy satunnaisesti myös järvilohi, jota istutetaan kosken ylä- ja alapuolisiin vesistöihin. Taulukko 1. Kuolimon hydrologiset tiedot Partakosken kohdalla Vesistön perustietoja Kuolimon valuma-alue 861 km 2 Järvisyys 25 % Keskiylivirtaama 14,4 m 3 /s Keskivirtaama 7,7 m 3 /s Keskialivirtaama 3,7 m 3 /s Alivirtaama 2,1 m 3 /s Kuolimoon kohdistuu valuma-alueen hajakuormitusta, jonka lisäksi järveä kuormittavat Suomenniemen ja Savitaipaleen jätevedenpuhdistamot. Silti Kuolimo on eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen karu ja vähäravinteinen vesistö. Järven ravinnetasoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta humuskuormasta kertova veden väri sekä orgaanisen aineen pitoisuudet (COD Mn) ovat olleet noususuunnassa 2000-luvulla (kuva 1), joskin viimeiset 4 vuotta väriluku ja COD mn ovat taas laskeneet. Sama ilmiö väriluvun nousun suhteen on havaittu laajalti Suomen järvissä, kuin pohjoisen pallonpuoliskon järvissä yleisestikin. Syyksi Suomessa epäillään lauhoja ja roudattomia alkutalvia sekä runsassateisia syksyjä ja kesiä, eli lisääntynyttä hajakuormitusta. Kuolimon veden laadun muutokset heijastuvat myös Partakoskeen, mutta toistaiseksi muutokset eivät kuitenkaan rajoita lohikalojen menestymistä Partakosken alueella. Partakoski ympäristöineen kuuluu Kuolimon Natura 2000 alueeseen. 1 VÄLIRAPORTTI no.2
4 Kuolimo, Isoselkä 005 *CODMn (x) 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 mg/l 4 3,5 3 2,5 2 1, ,5 0 Kuva 1. Kuolimon Isoselän COD Mn-pitoisuus vuosina Partakoskea ja alueen muita koskia on muokattu ihmisen toimesta useaan otteeseen, viimeisten toimien tähdätessä lohikalojen lisääntymisen ja vesistön ekologisen tilan kohentamiseen. Parta-, Sauna-, Ahven- ja Siikakoski kunnostettiin vuonna 1996 ja Kärnänkoskella suoritettiin kunnostussoraistuksia vuonna Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tilasi Partakosken alueen sähkökoekalastusten sekä kutupesäinventointien toteuttamisen :ltä. Sähkökalastus toteutettiin Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n puolesta ja kutupesäinventoinnit Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeen yhteydessä. Molemmat tutkimukset suoritettiin kaikissa alueen koskissa (Partakoski, Saunakoski, Ahvenkoski, Siikakoski ja Kärnänkoski). Tutkimusten päätavoitteena oli selvittää taimenen, kuin myös lohen, lisääntymismenestystä alueen koskissa. Tutkimuksia on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina samoin metodein. Sähkökoekalastuksissa sovellettiin menetelmästandardiin EN 14011:2003 sisällytettyjä ohjeita. Kalastukseen käytettiin Hans-Grassel -aggregaattilaitetta. Jokaisesta koskesta valittiin yksi edustava koeala, jossa suoritettiin kaksi poistopyyntiä ilman sulkuverkkoja. Lohikaloista mitattiin yksilökohtaisesti pituus ja paino sekä otettiin DNA-näytteet. 2 VÄLIRAPORTTI no.2
5 Taimen ja lohi kaivavat niin sanotun kutupesän virta- ja koskialueiden sorapohjille. Varsinaisen kaivuu-urakan suorittaa naaraskala. Kutupesä on useimmiten virransuuntaisesti soikionmuotoinen, mutta muoto voi vaihdella suuresti. Riippuen muun muassa siitä, miten sopivaa kutupohjaa on käytettävissä. Kudun jälkeen pesässä on havaittavissa ylävirran puoleinen kuoppa sekä sitä seuraava harjanne, eli niin sanottu häntä. Taimen ja lohi voivat kaivaa myös niin sanottuja harjoituspesiä, jotka ovat varsinaista kutupesää pienempiä. Kutupesien laskenta ja mittaaminen antavat tietoa muun muassa alueen naaraskutukannan rakenteesta, kutupaikkojen valinnasta, kunnostusten onnistumisesta ja yhdistettynä sähkökoekalastuksiin kutukanta-rekryytti-suhteesta (Syrjänen ym. 2013). Kutupesäinventoinnit suoritettiin kahlaamalla kaikki koskialueet läpi ja tarkistelemalla pohjaa vesikiikarilla. Kutupesien yli kulkemista vältettiin erityisen tarkasti. Kuva 2. Kärnänkosken kutupesälaskenta alkamassa Syksyllä 2017 kudulla olleiden kalojen jälkeläiset näkyvät vasta vuoden 2018 sähkökoekalastuksien saaliissa, joten kutukanta-rekryytti-suhteen arviointi vaatii lisätutkimuksia. 3 VÄLIRAPORTTI no.2
6 Sähkökoekalastukset suoritettiin Partakosken alueella Tässä väliraportissa tarkastellaan lohikalojen esiintymistä Partakosken alueen koskissa. Ajantasaisen velvoitetarkkailuohjeistuksen mukaan sähkökoekalastuksissa suoritetaan yksi poistopyynti, aiempina vuosina poistopyyntejä on voinut olla kahdesta kolmeen. Tässä raportissa ilmoitetut yksilötiheydet ovat ensimmäisen poistopyynnin todellisia yksilömääriä, eli pyydystettävyyden korjauskertoimia ei ole käytetty. Näin toimien eri vuosien tulokset ovat mahdollisimman vertailukelpoisia keskenään. Tiheysarvoihin on siis suhtauduttava kuten indeksilukuun, koska ilman korjauskerrointa ilmoitetut tiheydet ovat todellista matalampia. Vuosien välisen vaihtelun seurannassa tämä ei ole haitta- tai virhetekijä. Lohikalojen yksilökohtaiset mittaustulokset ja muiden kalalajien tiedot on tallennettu ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin (Hertta). Myös koealojen sijainti ja perustiedot löytyvät koekalastusrekisteristä sekä tilaajalle toimitetuista maastolomakkeista. Lohikalojen lisäksi alueen koskien kalasto koostuu varsin tyypillisestä lajistosta. Koskessa ympäri vuoden eläviä lajeja edustavat kivisimppu, kivennuoliainen ja made. Lisäksi saaliiksi on saatu haukia, ahvenia, särkiä, säyneitä, salakoita ja kiiskiä. Minkään lajin yksilötiheydet eivät ole olleet suuria. Vuosien 2016 ja 2017 sähkökoekalastukset suoritti. Aiempina vuosina tutkimuksista on vastannut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Näiden kalastusten tiedot on poimittu ympäristöhallinnon koekalastusrekisteristä (Koekalastusrekisteri / Lähde: ELYkeskukset). Kuva 3. Partakosken uhanalaisia asukkeja, taimen (ylhäällä) ja lohi 4 VÄLIRAPORTTI no.2
7 Partakosken koealan koko oli 270 m 2. Viimevuoteen verrattaessa taimenen poikastiheydet kasvoivat mutta lohia ei saatu saaliiksi ollenkaan (kuva 4). Taimenia saatiin yhteensä 7 kappaletta, joista 4 oli nollikkaita. Poikastiheys oli siis edelleen hyvin alhainen. 1 8,0 Partakosken poikastiheydet (yksilöä/aari) 7,8 6,0 4,0 2,0 2,6 1,1 0,7 0, Taimen Lohi Kuva 4. Partakosken 2000-luvun sähkökoekalastusten saaliit Saunakosken koealan koko oli 196 m 2. Taimenten tiheys Saunakoskella oli Partakosken tapaan varsin matala (kuva 5). Taimenia saatiin Saunakoskelta saaliiksi yhteensä 7 kappaletta, joista 4 oli nollikkaita. 5,0 4,0 Saunakosken poikastiheydet (yksilöä/aari) 4,4 3,6 3,0 2,0 1,0 1,9 1,9 1, Taimen Kuva 5. Saunakosken 2000-luvun sähkökoekalastusten saaliit 5 VÄLIRAPORTTI no.2
8 Ahvenkosken koealan koko oli 168 m 2. Taimenia saatiin edellisvuoden tapaan saaliiksi vain yksi kesänvanha yksilö. Viimevuoden yksilö saatiin vasta toisella poistopyynnillä, joten kun saalistietoja yhtenäistettiin vastaamaan yhden poistopyynnin suositusta, jäi saatu nollikas pois kuvaajasta (kuva 6). Ahvenkosken poikastiheydet (yksilöä/aari) 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Taimen Kuva 6. Ahvenkosken 2000-luvun sähkökoekalastusten saaliit Siikakosken koealan koko oli 260 m 2. Taimenia saatiin saaliiksi edellisvuoden tapaan vain yksi (kuva 7). Vuoden 2017 taimen oli nollikas. 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Siikakosken poikastiheydet (yksilöä/aari) 0,6 0, Taimen Kuva 7. Siikakosken 2000-luvun sähkökoekalastusten saaliit 6 VÄLIRAPORTTI no.2
9 Kärnänkoski kalastettiin kokonaisuudessaan (253 m 2 ). Lohikaloja ei havaittu vuoden 2016 tapaan sähkökoekalastuksissa lainkaan (kuva 8). 2,0 1,5 Kärnänkosken poikastiheydet (yksilöä/aari) 1,7 1,0 0,5 0, Taimen Kuva 8. Kärnänkosken 2000-luvun sähkökoekalastusten saaliit Kutupesät kartoitettiin ja mitattiin kaikilta Partakosken alueen koski- ja virta-alueilta Tulokset on esitetty taulukossa 2. Kutupesien tarkka sijainti ilmenee tilaajalle toimitetuista maastolomakkeista. Taulukko 2. Partakosken alueelta löydetyt kutupesät joulukuussa Kutupesien määrä, keskimäärinen kokonaispituus, kutupesän harjanteen pituus, kutupesän keskiosan syvyys (kutukuopan ja häntäharjan vaihettumissyvyys) sekä harjoituspesät. Suluissa olevat luvut ovat vuodelta Kutupesä Kokonaispituus ka. Harjanteen pituus ka. Keskisyvyys (kpl) (m) (m) (m) Harjoituspesiä Partakoski 21 (5) 2,08 (2,95) 1,15 (1,59) 0,82 (0,6) - (2) Saunakoski 13 (4) 2,27 (4,25) 1,31 (2,35) 0,89 (0,89) - (3) Ahvenkoski 3 (1) 4,05 (4,1) 2,62 (2,3) 0,85 (0,7) - (1) Siikakoski 0 (0) (1) Kärnänkoski 2 (0) 1,38 (-) 0,98 (-) 0,55 (-) - (0) Kutupesien määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna kaikissa paitsi Siikakoskessa, jossa pesiä ei tavattu kumpanakaan vuotena. Viime vuoden tapaan Partakosken kutupesät olivat keskimäärin pienikokoisempia kuin Saunakosken ja Ahvenkosken pesät olivat kaikista suurimpia. Harjoituspesiä ei kirjattu vuonna 2017, ilmoitetut määrät ovat siis oikeita kutupesiä. Laskettujen pesien avulla saadaan melko tarkka tieto kutevien kalojen määrästä, mutta pesien avulla voidaan myös tehdä arvio kalojen 7 VÄLIRAPORTTI no.2
10 koosta, ja siitä, miten paljon mätiä ne ovat tuottaneet. Isommat kutukalat kaivavat suurempia pesiä ja tuottavat mätiä pienempiä yksilöitä paremmin. Pesän häntäharjanteen pituuden perusteella voidaan arvioida pesään kuteneen naaraskalan kokoa (Crisp ja Carling 1989, Syrjänen ym. 2013). Arvio saadaan kaavalla: L = e (0,6 ln q + 0,86), jossa L on naaraan lovipituus (cm) q on pesän harjanteen pituus (cm) Naaraskalan lovipituuden perusteella voidaan taas arvioida kudetun mädin määrää (Elliot 1995) kaavalla: E = L2,048, jossa E on mädin määrä (kpl) L on naaraan lovipituus (mm) Näin ollen arvio kaikkien kalojen yhteenlasketusta mätimäärästä vuonna 2017 oli n kappaletta, kun taas vuonna 2016 se oli n Kuva 9. Kutupesien etsintää Siikakoskella. Kuvassa Jyväskylän yliopiston ja Vesi-Visio osk:n iskuryhmä. 8 VÄLIRAPORTTI no.2
11 Vuoden 2017 sähkökalastuksissa todetut poikastiheydet olivat jälleen hyvin heikkoja (0 4 yksilöä / aari, korjaamaton tiheys). Taimenen poikasia löytyi tasaisen harvakseltaan koko alueelta, lukuun ottamatta Kärnänkoskea, jossa ei havaittu lainkaan lohikaloja. Kärnäkoskella havaittiin kuitenkin kaksi kutupesää, joten ensi syksyn koekalastuksissa voidaan sieltäkin tavata jälleen nollikkaita. Saunakoskella poikastiheys oli suurin, joskin heikko sielläkin. Ahven- ja Siikakoskella havaittiin vain yksi taimen per koski. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että molemmilta koskilta saadut taimenet olivat nollikkaita, joten taimen yrittää lisääntyä kummassakin paikassa, kuten oli myös vuonna Parta- ja Saunakoski ovat päällisin puolin tarkasteltuna melko monimuotoisia ja suojapaikkoja poikasille on paikoin jopa runsaasti. Ahven, Siika- ja Kärnänkoski ovat huomattavasti edellä mainittuja koskia monotonisempia. Veden fysikaalis-kemiallinen laatu ei ole lohikalojen poikastuotantoa rajoittava tekijä, koska näiltä osin tilanne on erinomainen. Useassa yhteydessä on esitetty, että tuotantoa voi rajoittaa vuoden 1996 kunnostuksissa käytetty raekooltaan liian hienojakoinen kutusora (kuva 10). Hienojakoisen soran sisällä veden virtaus on heikkoa, jolloin mädin hapensaanti vaikeutuu. Lisäksi kookas taimen tai lohi voi peittää mädin jopa yli 20 sentin syvyyteen. Näin syvältä tiiviistä hienojakoisesta sorapatjasta pienpoikasen voi olla kuoriutumisen jälkeen mahdotonta löytää ulos avoveteen. Kuva 10. Partakosken alueen soraikot ovat raekooltaan pääosin hyvin hienojakoisia 9 VÄLIRAPORTTI no.2
12 Kutupesiä alueen koskilta löytyi varsin hyvin, ainakin jos verrataan viime vuoteen. Partakoskella pesien määrä oli nelinkertainen ja Saunakoskella kolminkertainen. Pesien määrät kasvoivat myös Ahven- ja Kärnänkoskella, joskin vain muutamalla kappaleella. Kutupesien keskikoko laski viime vuodesta Parta- ja Saunakoskella. Ahvenkosken pesät olivat keskikooltaan melko suuria. Alueen kaikkien pesien keskimääräinen kokonaispituus oli noin 2,26 metriä ja kutupesän häntäharjanteen keskipituus oli 1,3 metriä. Pesän häntäharjanteen pituuden perusteella voidaan arvioida pesässä kuteneen naaraskalan kokoa, kahden metrin pituisen häntäharjanteen kertoessa keskimäärin 57 senttimetrin mittaisesta (ns. lovipituus) naaraasta (Syrjänen ym. 2013). Partakosken (kaikki kosket) alueen kutukalan pituus oli keskimäärin 44 cm (häntäharjanne 1,3 m). On kuitenkin huomioitava, että aineiston hajonta, johon häntäharjanteen ja naaraan välinen kokosuhde perustuu, on varsin suurta. Mikäli kutukalojen koosta halutaan tarkempaa tietoa, olisi kutupesäinventointiin hyvä yhdistää kudun aikainen visuaalinen tarkkailu joko rannalta tai pintasukeltaen. Pesäkohtaisen häntäharjanteen avulla jokaiselle kuteneelle kalalle voidaan arvioida lovipituus, jonka avulla voidaan taas arvioida kudetun mädin kokonaismäärä, joka oli n mätimunaa vuonna Mätimäärä vuonna 2017 oli noin kuusinkertainen vuoteen 2016 verrattuna, joten se pitäisi näkyä ensivuoden sähkökoekalastuksissa poikastiheyksien kasvuna. Tämän väliraportin tulokset sekä niiden tulkinta tukevat arviota, että kutusoran pieni raekoko (kuva 10) on yksi poikastuotantoa rajoittava tekijä, ehkä jopa hyvin merkittävä. On kuitenkin huomioitava vesistön erityispiirre, eli karuus. Koskien kasvillisuus on vähäistä, kuin myös koskien pidätyskyky on heikohko. Eli lohikalojen poikasten ravintovarat eivät liene kovin suuret. Mikäli alueella ryhdytään kunnostustoimiin, lähinnä vaihtamaan kutusoraa karkeampaan materiaaliin, olisi paikallaan harkita samassa yhteydessä toteutettavaksi laajamittaista puumateriaalikunnostusta. Puumateriaali parantaa kosken pidätyskykyä sekä muodostaa habitaatteja pohjaeläimistölle, eli parantaa kalojen ravintotilannetta. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi puumateriaali muodostaa myös hyviä suojapaikkoja lohikalojen poikasille. Kunnostuksessa käytettävä puuaines olisi mahdollisuuksien mukaan kerättävä koskien läheisyydestä. Valmiiksi vettynyt puu on helpompi saada pysymään kosken pohjalla halutussa paikassa ja se voi sisältää jo valmiiksi pohjafaunaa. JAKELU Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kalatalouspalvelut Lähdeviitteet Crisp, D.T. & Carling, P.A Observations on siting, dimensions and structure of salmonids redds. Journal of Fish Biology 34: Elliot, J. M Fecundity and egg density in the redd for sea trout. Journal of Fish Biology 47: Syrjänen, J.T., Sivonen, K., Sivonen, O. & Valkeajärvi, P Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 9/ s. 10 VÄLIRAPORTTI no.2
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotLaukaan Simunankosken taimenkannan
RKTL:n työraportteja 26/2012 Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen, Kimmo Sivonen ja Olli Sivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija:
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotLaukaan Simunankosken taimenkannan
Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2013 Juha Lilja, Pentti Valkeajärvi, Kimmo Sivonen, Olli Sivonen ja Mika Oraluoma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus
Konneveden kalatutkimus ry Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus 2013-2014 Pentti Valkeajärvi, Petri Heinimaa, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma, Jouni Kivinen ja Jukka Syrjänen
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotLaukaan Simunankosken taimenkannan
Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2011 Tekijät: Pentti Valkeajärvi, Risto Kannel, Olli Sivonen ja Ilkka Vesikko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotKUULUTUS Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta
KUULUTUS VARELY/2494/5723/2018 22.11.2018 Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotNo 297b/18. Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija
No 297b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISTEN JA HAITALLISTEN AINEIDEN Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta 2018 Niina Hätinen
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotTaimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008
Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotJokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017
Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotVieläkö on villejä järvitaimenia?
Jyväskylän riistan ja kalantutkimus Vieläkö on villejä järvitaimenia? Keski-Suomen järvitaimen hankkeen raportti vuodelta 2007 Jukka Syrjänen ja Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotRakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla
Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla Jukka Jormola, Saija Koljonen, Kirsti Leinonen SYKE Markus Tapaninen, Pekka Vähänäkki KAS-ely Vesistökunnostusverkoston talviseminaari
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotEsitys Vesinevan turvetuotantoalueen (Kurikka) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi
Kuulutus 1 (1) 22.1.2019 3331/5723/2018 Esitys Vesinevan turvetuotantoalueen (Kurikka) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Pohjanlumme Ky on tarkkailuvelvollisen (Apemet A-P.N Ky) puolesta 19.11.2018
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotLohikalojen merkintähankkeiden tuloksia
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotKourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotVirtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta
Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta Maare Marttila Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Elinympäristökunnostukset Ensimmäiset kunnostukset 1970-luvulla,
LisätiedotTIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ
Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018
IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 409/2018 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Suomen ympäristökeskus tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä
LisätiedotMäntyharjun reitin villi taimen toimiiko elinkierto? Hankkeen toimintakertomus vuosilta 2009 2013
Mäntyharjun reitin villi taimen toimiiko elinkierto? Hankkeen toimintakertomus vuosilta 2009 2013 Olli Sivonen, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma & Jukka Syrjänen Johdanto Konneveden kalatutkimus ry on saanut
LisätiedotTmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotLaukaan Simunankosken taimenkannan hoito vuosina 1996-2000
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 210 Pentti Valkeajärvi Unto Eskelinen Päivi Eskelinen Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito vuosina 1996-2000 Laukaa 2000 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotKUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta
KUULUTUS VARELY/3424/5723/2016 17.5.2018 Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle
LisätiedotVirtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus
Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Kalatalouden ympäristöohjelma Pauliina Louhi Erikoistutkija pauliina.louhi@luke.fi Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien Tukinuitto ja muut perkaukset,
LisätiedotTARKKAILUOHJELMA VAPO OY. Riihi-Peuranevan (Ähtäri, Virrat, Keuruu) kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 lähtien
TARKKAILUOHJELMA 20.3.2018 VAPO OY Riihi-Peuranevan (Ähtäri, Virrat, Keuruu) kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 lähtien 1 Vapo Oy Riihi-Peuranevan kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotVesiluonto ja ennallistaminen
Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset
Lisätiedot