2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO

Transkriptio

1 2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO Osan 2 tavoitteena on valaista puheen ainutlaatuisuutta ihmisen luontaisena kommunikaatiomuotona. Se on ihmisen käyttk yttäytymispiirteistä ehkä ainoa, jota muilla lajeilla ei ole. Puhekykymme on evoluutiomme tuote. Sen biologisia taustamekanismeja on muillakin lajeilla, mutta vain ihmisellä nämä palaset loksahtivat yhteen niin, että meille kehittyi taito lähettl hettää merkityksellisiä viestejä pelkän n uloshengitysilman avulla. Siirtyminen ääniviestinn niviestinnästä puheviestintää ään n lienee kuitenkin melko tuore tapahtuma ihmisen evoluutiossa ehkä alle vuotta vanha. Puhua voi monella tavalla, esim. viheltämäll llä,, viittomalla tai kirjoittamalla. Itse asiassa puhe tulisikin ymmärt rtää laajasti eikä vain sen luontaisesti käyttk yttämän n akustisen kanavan näkökulmasta. n kulmasta. Aistipiiristä huolimatta kielelliset merkit analysoidaan saman sensomotorisen järjestelmj rjestelmän n avulla. Kaksoisjäsennys sennys ja syntaksi ovat peräisin siirtymisestä visuaalisesta kanavasta auditoriseen. Kerro lyhyesti omin sanoin, onko mielestäsi si puhe ihmisen käyttäytymispiirteistä ainutlaatuisin

2 MITÄ PUHE ON? Käyttäytymispiirre, ytymispiirre, joka on vain ihmiselle ominainen. Puhuvat ihmiset ovat säilyneet s ihmisen lajikehityksessä,, muut ihmislajit ovat kuolleet sukupuuttoon Puhe on yhtä vanha kuin ihminen itse Puhe on ihmisen luontainen kommunikaatiomuoto Jokainen terve lapsi oppii puhumaan spontaanisti saman aikataulun mukaisesti ja samalla tavalla äidinkielestä riippumatta Akustisesti puhe on koodi puhumalla ihminen välittv littää merkityksiä vaivattomasti, vähällv llä energialla, pelkän n uloshengitysilman avulla Kuulo on ihmisen kannalta optimaalinen viestintäkanava ääni kantautuu eri puolille ja käsik siä voidaan samanaikaisesti käyttk yttää muihin tehtäviin

3 PUHEEN LUONTEENOMAISET PIIRTEET Hengitysilman virtauksella tuotettu puheää ääni. kaksisuuntainen viestintäkanava: ihmisellä on sekä puhe-elimet elimet että kuuloaisti, joita käytetk ytetään n samanaikaisesti. ihminen voi toimia samanaikaisesti sekä puhujana että kuulijana Merkitys eli puheviestin sääs äännönmukainen nmukainen assosiointi todellisen tai kuvitellun maailman kohteisiin, tilanteisiin tai tapahtumiin Sosiaalisuus toteutuu pariteetin kautta eli riittävän n suuri joukko ymmärt rtää ja puhuu samaa kieltä Puhesymbolin täydellinen t riippumattomuus tarkoitteesta Puheen yksiköiden iden diskreettisyys, invarianttisuus ja merkityksettömyys myys Kielellisten symbolien lukumää äärällä ei ole ylärajaa Pienestä määrästä perusyksiköit itä voidaan rakentaa loputtomasti uusia merkityssisält ltöjä Kaksoisjäsennys sennys eli lauseet kootaan merkityksellisistä morfeemeista,, jotka taas voidaan jakaa merkityksettömiin miin foneemeihin Lineaarisuus eli merkit seuraavat toisiaan peräkk kkäin. Kielellinen ilmaus, sana tai lause voidaan analysoida peräkk kkäisiin pienempiin yksiköihin, ihin, ja analyysi voidaan toistaa, kunnes pääp äästään n foneemeihin. Huom. kirjoitetun puheen ominaisuus

4 ... jatkoa Aikaisemmin ajateltiin, että myös s eläimet pystyvät t välittv littämään n sosiaalisessa viestinnäss ssään n merkityksiä pelkän n hengitysilman avulla, kun taas produktiivisuus ja kaksoisjäsennys sennys ovat vain ihmiskielen ominaisuuksia Viimeaikaisten havaintojen mukaan myös s eläimet (esim. laululinnut) käyttk yttävät kaksoisjäsennyst sennystä tai ainakin pystyvät t sen oppimaan Kaksoisjäsennys sennys takaa puhekommunikaation tehokkuuden ja tekee informaatiojärjestelm rjestelmästä joustavan,, joka on mahdollistanut kulttuurievoluution Suurin osa eläinten viesteistä ovat tahattomia, vaikka ne kykenevätkin käyttk yttämään niin diskreettejä kuin asteittaisiakin merkkijärjestelmi rjestelmiä Puhe järjestelmj rjestelmänä rakentuu kuitenkin ensisijassa diskreeteille yksiköille, ille, jotka muodostavat sulkeisia (esim. foneemit) tai avoimia (esim. sanat, lauseet) järjestelmij rjestelmiä. Asteittaisia aineksia käytetk ytetään paralingvistisiin tehtäviin Eläinten viestinnäss ssä asteittaiset ainekset hallitsevat, diskreettejä aineksia on vähänv ja ne muodostavat sulkeisen järjestelmj rjestelmän Huom. ihmisen ja muiden eläinten kommunikaatiomuotojen välillv lillä ei kuitenkaan vallitse jyrkkää rajaa Kulttuurin siirto sukupolvelta toiselle edellyttää symbolista kieltä.. Eläimet siirtävät informaatiota ensisijassa jäljittelyn j kautta, koska niillä ei ole ollut tarvetta muuhun

5 "Being human and exposure to ambient language are the only necessary conditions for a child to acquire speech. The development of spoken language depends on the functioning of the auditory system more than on the relative size or the shape of the brain or the functioning of the vocal tract. Dwarfs with small brains, hydrocephalics with abnormal brain structure, or cleft palates with abnormal vocal tract can all develop linguistically normally, unlike children otherwise normal but have impaired hearing". (Aaltonen,, 1997)

6 "Onpa voitu osoittaa, että lasten kielessä esiintyvät t lukuisat merkilliset sanatkin kaikissa niissä tapauksissa, joissa lasten kieltä on tieteellisesti voitu tutkia, ovat peräisin jostakin lapsen ulkopuolelta olevasta lähteestl hteestä useimmiten aikuisten kielestä, eivätk tkä ne siis suinkaan ole lapsen itsensä keksimiä,, niin kuin yleisesti luullaan. Itsestää ään n kieli ei kasva lapselle, se on tosiasia, josta meidän n on pidettävä kiinni. Me olemme kaikki oppineet puhumaan jäljittelemj ljittelemällä niitä,, joilla tämät taito jo on, ja me olemme oppineet sen niin varhain, että meillä ei voi olla mitää ään omakohtaista muistoa siitä.. Mutta se tapa, jolla lapset oppivat puhumaan, on kuitenkin kaikkialla suurin piirtein samanlainen, jaj itse oppimisprosessissa on huomattavaa sääs äännönmukaisuuttanmukaisuutta olemassa". (Ravila, 1937)

7 PUHEEN ILMENEMISMUODOT Artikuloitu puhe puheen luontainen ilmenemismuoto. Jokainen oppii puhumaan uloshengitysilman avulla, jos kuulo on syntymäst stä normaali. Lapset, jotka eivät t ole altistuneet puheelle tietyssä ikävaiheessa, eivät t opi myöhemmin puhumaan Ilmeet ja eleet puhua voi myös s käsien k liikkeillä ja ilmeillä,, jos äänikanava ei ole käytk ytössä.. Kuurot lapset oppivat viittomaan yhtä vaivattomasti kuin kuulevat puhumaan. Vaikka aistipiiri on eri, niin viime kädessk dessä viestin käsittelyyn osallistuvat samat aivojen puhealueet Kirjoitusjärjestelm rjestelmät perustuvat artikuloituun puheeseen. Lukiessa ja kirjoittaessa yhtä lailla kuin artikuloidussa puheessa aktivoituvat aivojen puhekeskukset Vihellys puhua voi myös s viheltämäll llä. Silbo on Kanarian saarilla (La Gomera) paimenten käyttk yttämä kieli, jossa käytetk ytetään n kahta vokaalia ja neljää konsonanttia. Silbo muistuttaa akustisesti puhetta; kompleksin puhesignaalin sijasta viestit välitetv litetään n yksiulotteisesti äänen korkeutta (pitch) sääs äätelemällä (korkea vs. matala) ja rytmillä (jatkuva vs. keskeytetty). Samat aivoalueet aktivoituvat silbossa kuin artikuloidussakin puheessa

8 Silbo Gomero is a whistled language that is rare, and endangered surrogate of Spanish, used by shepherds on the island of La Gomera in the Canary ary Islands for communication over long distances on difficult terrain. Functional neuroimaging of Silbadores and non-whistler controls show that areas of the brain normally associated with spoken-language function are also activated in proficient whistlers, but not in controls, when they are listening to Silbo Gomero. Thus, the language- processing regions of the human brain can adapt to a surprisingly y wide range of signalling forms

9 THE UNIQUENESS OF SPEECH? To what extent are perceptual and motor skills needed for speech shared with other species? Some perceptual skills are shared by (some) other species e.g. voice-face matching, "categorical perception", individual recognition Occasional demonstrations of surprising capabilities For example: Referential abilities and memory for words: : a dog with a vocabulary of over 200 words or Vocal imitation: : e.g. harbour seal that produces intelligible short phrases, African parrot with wide communicative vocabulary

10 PUHEEN TUTKIMUSPARADIGMOJA Deskriptiivinen fonetiikka ennen 1900-lukua perustui kielten ja murteiden kuvaukseen muuttuen asteittain kokeelliseksi Kielitieteellinen fonetiikka eli kukoistuskauttaan luvuilla. Kysymyksenasettelu perustuu kielen kuvaukseen; fonetiikka alisteinen inen vieläkin monissa yliopistoissa kieliaineille ja kielitieteelle. Perustuu ajatukseen puheen ja kielen suhteesta, jonka mukaan kieli on primaari ja puhe sekundaari (vrt. Descartes) Psykolingvistinen fonetiikka perustuu behaviorismiin ja kognitiiviseen psykologiaan. Fonetiikka edelleen alisteinen suhteessa kieleen, joka tulkitaan psykologiseksi ilmiöksi ei käyttk yttäytymispiirteeksi. ytymispiirteeksi. Painopiste psykologian tutkimusparadigmoissa. Kukoistusaika Kielitieteellis-psykologisen lähestymistavan l ohitse lipui lukujen taitteessa etologinen tarkastelu, jonka mukaan kieli on yksi kommunikaatiomuoto muiden joukossa, ja siksi sitä tulisi lähestyl hestyä samojen periaatteiden mukaisesti kuin muitakin

11 How to study biological specialisation of speech Traditionally: Theories of speech/language's adaptive function (since nineteenth century). What are speech and language useful for? For example, 'gossip as grooming'; 'social contracts to guarantee paternity'. Mostly speculative Comparative anatomy and fossil studies (esp. since 1960s). How do differences between the human and primate vocal tract affect the range of sounds that can be produced? What do these differences tell us about how speech evolved?

12 How to study biological specialisation of speech More recent approaches study: mechanism ontogeny phylogeny function and compare these across species to identify commonalities and differences

13 TINBERGENIN PARADIGMA

14 IHMISEN JA SIMPANSSIN ÄÄNT NTÖVÄYLIEN EROT Ihmisen nieluontelo (pharynx) on huomattavasti pitempi kuin simpanssin Ihmisen kieli on paksu ja takaosastaan alaspäin kaareutuva ulottuen syvälle nieluun. Simpanssin kieli on ohuempi ja sijaitsee kokonaan suuontelossa Simpanssilla kurkunkansi (epiglottis) on aivan pehmeän n kitalaen (velum) alapuolella ja se voi (kuten muutkin nisäkk kkäät t ihmistä lukuunottamatta) painaa kurkunkannen pehmeää kitalakea vasten, jolloin hengitystie nenäontelosta henkitorveen (trachea) on erillää ään n suun ja ruokatorven välisestä kanavasta. Eläimet voivat hengittää niellessää ään n ilman tukehtumisen vaaraa ihminen ei Ihminen voi puhuessaan nja hengittäess essään n sulkea nenäväyl ylän kitakielekkeen (uvula) avulla, joolloin ilmavirta kulkee pelkäst stään n suun kautta (vrt. oraaliset ja nasaaliset äänteet) Ihmisen äänt ntöväylän ominaisuudet yhdessä hienorakenteisen lihas- ja hermojärjestelm rjestelmän n kanssa tekevät t artikuloiden puheen mahdolliseksi Ihminen on lisäksi kehittynyt käyttk yttämään äänt ntöväylän eri osia itsenäisesti isesti

15 IHMISEN SUKUPUU

16 PUHEKYVYN KEHITTYMINEN Australopithecuksen äänt ntöväylä oli vielä täysin apinamainen, samoin ilmeisesti Homo habiliksen ja varhaisen Homo erectuksen.. Ilmeisesti nykyihmiseen ja neandertalinihmiseen johtaneet linjat erosivat toisistaan yli vuotta sitten Ensimmäiset iset muutokset suun ja nielun asennossa todennäköisesti tapahtuivat pystyasennoin vuoksi. Jos ne mahdollistivat monipuolisemman äänt ntöelinten käytön, on ilmeistä,, että puhetaidosta tuli pian evoluutiota ohjaava valintatekijä Puhekyvyn kehittyminen alkoi samalla, kun nykyihmisestä tuli oma lajinsa. Puhekyky loi paineita sosiaaliselle vuorovaikutukselle, jolloin kielen kehitys sai alkunsa. Tämä taas teki mahdolliseksi kognitiivisten taitojen monipuolistumisen, jolloin evoluutiopaineet suosivat aivojen tiedonkäsittelykapasiteetin kasvamista eli aivojen koon kasvua Foneemijäsennyst sennystä ei voinut olla vielä Homo habiliksella Foneemijäsennys syntyi vasta, kun oli joukko selvästi sti toisistaan erottuvia äänteit nteitä ja kyky niiden kombinoimiseen Erilaisia äänn nnöksiä pystyivät t tuottamaan monetkin eläimet, mutta kyky niiden kombimiseen äännejonoiksi edellytti puhe-elinten elinten toiminnan synkronisesti täsmt smällistä hallintaa eli sitä,, että siirtyminen äänn nnöksestä toiseen oli artikulatorisesti helppoa (ääntöväylän toiminnallisten osien itsenäist istä toimintaa, partikulaarisuus prinsiippi)

17 Äänest nestä äänteeseen Puheen ainutlaatuiset ominaisuudet: kaksoisjäsennys sennys ja avoimuus Kaksoisjäsennys sennys tekee mahdolliseksi avoimuuden Eli rajallisesta määm äärästä merkkejä voidaan muodostaa rajaton määm äärä ilmauksia kahdella tasolla: Merkitystä vailla olevista foneemeista voidaan rakentaa periaatteessa rajaton määm äärä merkityksellisiä ilmauksia (partikulaarisuus prinsiippi) Foneemeista rakennetuilla morfeemeilla voidaan muodostaa rajaton määm äärä lauseita

18 FONEEMITASON SYNTY Ratkaiseva kehitysvaihe toteutui, kun vokaalien lisäksi tuli mahdolliseksi tuottaa klusiileja. Se puolestaan edellytti, että esi-is isämme oppivat sulkemaan nenäväyl ylän kitakielekkeen avulla. TämäT teki mahdolliseksi puhtaasti oraaliset ja nasaaliset äänteet Klusiili on artikulatorisesti vastakohta vokaaleille. Klusiileissa ilmavirran kulku on estetty kokonaan, kun taas vokaaleissa se on vapaa Klusiilien avulla fonaatiota voitiin katkoa tavuiksi ja sulkeuma voitiin tehdä joko huulilla tai kielellä.. Tavu on puheen tuottamisen biomekaaninen perusyksikkö (frame),, vasta myöhemmin opittiin tekemää ään n muitakin foneettisia eroja fonologisten kontrastien muodostamiseksi (content) Puheen evoluution tapahtumajärjestyksen kannalta kyky sulkea nenäväyl ylä kitakielekkeen avulla on siten vanhempi kuin nieluontelon piteneminen ja siihen liittyvä kaksoisputken kaltainen äänt ntöväylä Ensimmäiset iset äänisymbolit todennäköisesti syntyivät t eleiden yhteydessä; ; lineaarisuus ja kaksoisjäsennys sennys syntyi vasta, kun siirryttiin visuaalisesta kanavasta akustiseen eli n vuotta sitten

19 PUHUIKO NEANDERTALIN IHMINEN? Neandertalin ihminen (kuoli sukupuuttoon n vuotta sitten) ei pystynyt puhumaan kuten me, koska sen äänt ntöväylä oli apinamainen. Neandertalin aivot olivat taas suuremmat kuin nykyihmisellä Artikulatorisesti Neandertal ei pystynyt tuottamaan yhtä paljon erilaisia vokaaleja (hänen vokaalinsa olivat nasaalisia) kuin nykyihminen. Neandertal ei myösk skään n pystynyt sulkemaan ilman kokonaan, joten klusiilien p:n ja t:n asemasta neandertalilainen äänsi m:n ja n:n Todennäköisesti neandertalinainen kuitenkin pystyi rajoitetusti puhumaan mutta hänen h sanansa äännerakenteen rajoittuneisuuden vuoksi on ilmeisesti olleet keskimää äärin huomattavasti pitempiä kuin missää ään nykyisessä kielessä Neandertalin ihmisen elintavat ja kulttuuri viittaavat siihen,että hänellä olisi ollut alkeellinen "kieli", mutta kukaan ei tiedä puhuiko hän h n matalalla tai korkealla äänell nellä kiljahdellen ja murahdellen, sillä puhe ei itsessää ään fossiloidu.. Todennäköisesti me emme olisi pystyneet erottamaan siitä vokaaleja ja konsonantteja

20 PUHEEN LUONNE: koartikulaatio Ihminen ei puhu äänne kerrallaan, vaan äänteet tuotetaan saumattomasti.. Koartikulaatio on puheen luontainen dynaaminen ominaisuus. Siksi puheen virtaa ei voi verrata kirjoitukseen, jossa kirjainmerkit ovat staattisia, toisistaan erillisiä Äänteet ovat yhtäjaksoisen puhevirran ja äännejonojen osia, joihin viereiset äänteet aina vaikuttavat (kombinaatio-oppi) oppi). Assimilaatio tarkoittaa äänteiden samankaltaistumista Dissimilaatio tarkoittaa äänteiden erilaistavaa vaikutusta toisiinsa. Äänt ntöelinten lihaksilla on omat kertausrajoituksensa: lihas pystyy suorittamaan saman liikesarjan vasta tietyn ajan kuluttua Siirtymä-ää äänteet eli kahden peräkk kkäisen konsonantin väliin v kehittyy puhujan tahtomatta ylimää ääräinen äänne vokaali tai konsonantti (esim. svaa-vokaali) vokaali)

21 PUHEEN JA KIRJOITUKSEN EROT Puhe on dynaamista äänt ntöelimistön n toimintaa Spektrogrammissa ei ole grafeemeja vastaavia yksiköit itä Kielellinen havainto syntyy kuulijan aivoissa Foneemit ovat tajunnallisia yksiköit itä,, joita puhesignaalissa edustavat erilaiset akustiset ilmiöt Foneemien akustisia vihjeitä ovat kohinat (frikatiivit),, hiljaisuus (konsonantit) konsonantit),, nopeat taajuussiirtymät (klusiilit) ja formantit ja niiden kombinaatiot (vokaalit) Kirjoitus on ihmisen tekemä n vuotta vanha keksintö Vasta kreikkalaiset ottivat käyttk yttöön konsonanttimerkkien lisäksi vokaalimerkkejä.. TämäT lisäys teki puheen rekonstruktion mahdolliseksi Sanojen rajat merkittiin myöhemmin. Se yleistyi roomalaisella ajalla Kirjoituksen vaikutuksesta oletetaan intuitiivisesti myös puheen muodostuvan erillisistä merkeistä

22

23 SYNTAKSIN VÄLTTV LTTÄMÄTTÖMYYS Eleillä tapahtuva viestintä käyttää hyväkseen ensisijassa avaruudellista ulottuvuutta; viittomakielen syntaksi perustuu näköaistin n ominaisuuksiin ei näköä monin verroin ahtaampaan kuulokanavaan. Viittojat luovat viittomatilaan kommunikatiivisia maisemia, joista informaatiota välittävät eleet valitaan esim. kuvitteellisesta maisemasta järjestyksessj rjestyksessä oikea, vasen, keski ja ylhää äältä (tärke rkeä informaatio) alas (vähemm hemmän n tärket rkeä) Pelkäst stään ääneen perustuva kommunikaatio voi kuitenkin käyttk yttää vain ajallista ulottuvuutta puheen kohteena olevien asioiden ilmaisemiseksi iseksi eli tuloksena oli syntaksi (vrt. lauseen informaatiorakenne teema eli i tuttu asia ensin-reema eli uusi asia seuraavaksi, jotta se säilyisi s muistissa siirryttäess essä uuteen viestiin) Syntaksi sai siten alkunsa siirryttäess essä visuaalisesta eli avaruudellisesta viestinnäst stä akustiseen eli kuulon kapeaan viestintäkanavaan mikä pakotti avaruudellisen informaation kuristamiseen ajalliseen Visuaalinen kanava on edelleen käytk ytössä,, mutta pelkäst stään n kuuloon perustuva edellytti syntaksin käyttk yttöönottoa

24 MITEN ELEISTÄ ÄÄNIVIESTINN NIVIESTINNÄN N KAUTTA PÄÄSTIIN LOPULTA PUHEESEEN Mimeettinen (ilmeisiin ja eleisiin perustuva) viestintä,, jota täydensi äänen käyttk yttö Siirtyminen ääniviestint niviestintään n (eleet säilyivs ilyivät, mutta siirtyivät t käsistk sistä suuhun) Ritualisointi ja symbolifunktio Tavu Foneemijäsennys (kaksoisjäsennys) sennys) Artikuloitu puhe Syntaksi