Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Transkriptio

1 Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen muuntelu tarkoittaa sitä, että vähitellen ihminen muuttui erilaisten perintötekijöiden vaikutuksesta, eli laji muuttui aina vähän jokaisen uuden eliön synnyttyä. Aikoinaan ihmisen evoluutiota aiheuttivat juuri nämä syyt. Todisteina ihmisen evoluutiosta ovat mm. erilaiset fossiilit, luut, säilyneet kudokset ja DNA. Afrikkalainen etelänapina Tutkimusten perusteella ihminen on lähtöisin Itä-Afrikasta, Ison hautavajoaman lähistöltä. Ensimmäinen ihmisen esi-isä eli n. 3,9 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa. Tieteelliseltä nimeltään se oli Australopithecus Afarensis, eli afrikkalainen etelänapina. Se oli karvainen, korkeimmillaan vain n. 1,5 m pitkä ja sillä oli lyhyet jalat ja pitkät kädet. Afrikkalainen etelänapina

2 Ne olivat ensimmäisiä ihmisen esi-isiä, jotka osasivat kävellä ja seistä pystyasennossa. Näin ne näkivät pidemmälle ja juoksivat nopeammin. Tämä myös vei vähemmän energiaa, kuin nelinkontin käveleminen, jolloin jäi enemmän energiaa mm. parittelemiseen. Mikä sitten aiheutti tämän mullistavan uudistumisen ihmisen historiassa? Vastaus löytyy maailman muuttumisesta. Kun Himalajan vuoristo aikoinaan syntyi, kohosi se niin korkealle, että ennen Afrikkaan puhaltaneet kosteat ja lämpimät tuulet eivät enää puhaltaneetkaan sinne. Tuulet muuttuivat kuiviksi. Tämä johti sademetsän harvenemiseen ja lopulta muuttumiseen heinätasangoksi muuttumiseen. Silloisen ihmisen esi-isän oli pakko laskeutua puista alas maanpäälle ja lopulta kävelemään pystyasennossa. Kuuluisin etelänapina oli vuonna 1974 Etiopiasta löydetty Lucy. Nimensä se sai löytöhetkellä radiosta kuuluneen Lucy in the Sky with Diamonds kappaleen mukaan. Luuranko osoitti, että nämä ihmisen esi-isät olivat kävelleet pystyasennossa. Afrikkalaisen etelänapinan arvellaan kuolleen sukupuuttoon n. 3 miljoonaa vuotta sitten. Homo Ergaster Seuraava vaihe ihmisen kehityksessä nykyihmiseksi tapahtui n. 1,8 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa, kun siellä eli laji nimeltään Homo Ergaster. Näillä nykyihmisen esi-isillä oli ensimmäistä kertaa tehokkain elimistön jäähdytysjärjestelmä. Niillä oli isot nenät, karvaton keho ja ne hikoilivat. Kaikki nämä auttoivat kehon jäähdyttämisessä Afrikan kuivilla mailla. Homo Ergasterin fossiili ja malli, miltä se olisi näyttänyt.

3 Ergastereilla oli myös isot aivot. Ne pystyivät mm. päättelemään maassa olevia jälkiä, minkä takia ne myös vaelsivat ruoan perässä. Ergasterit pystyivät myös arvioimaan säätä, ja tekemään työkaluja ja käyttämään niitä, mm. saalistuksessa. Nämä olennot myös kehittivät ehkä merkityksellisimmän asian nykyihmisen historiassa: ne päästelivät ihmismäisiä ääniä, eli ne ymmärsivät lajitovereitaan. Homo ergaster kuoli sukupuuttoon n. 1,4 miljoonaa vuotta sitten. Homo Erectus N. 1,6 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa kehittyi Homo Erectus, eli pystyihminen. Se kasvoi korkeintan 1,60 m pitkäksi ja niillä oli hieman litteät kasvot. Laji levisi Afrikasta myös Lähi-itään. Homo Erectus Lähi-idässä eläessään tämä laji käytti bambua työkalujen raaka-aineena. Toki ne käyttivät myös vielä ihan kivestäkin tehtyjä työkaluja, mutta Lähi-idän bambumetsistä löytyi paljon myös tätä ainetta. Itse työkalut eivät olleet vielä kehittyneet mihinkään. Ei oltu mm. keksitty vielä yhdistää kiveä keppiin, jolloin oltaisiin saatu työkalulle varsi. Yhden asian tämä laji kyllä keksi ensimmäisenä: se onnistui hallitsemaan tulta. Ensimmäistä kertaa ihmisen historiassa pystyttiin hallitsemaan ympäristöä. Tuli saatiin aikaan lyömällä kahta kiveä vastakkain ja näin saamalla kipinöitä aikaiseksi.

4 Homo Erectuksen häviämisestä maapallolta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen arvellaan kuolleen sukupuuttoon n. 1,3 miljoonaa vuotta sitten. Homo Heidelbergensis Homo Heidelbergensis, eli Heidelberginihminen oli ensimmäisenä Eurooppaan levinnyt laji. Se eli n. 0,5 miljoonaa vuotta sitten. He olivat n. 1,8 metriä pitkiä ja muutenkin hieman nykyihmistä rotevampia, he olivat mm. lihaksikkaampia. Nykyihmistä rotevampi Heidelberginihminen Heidelberginihmiset muistuttivat jo nykyihmistä melko suuresti. Ne käyttäytyivät nykyihmisen lailla. heillä oli mm. isot aivot ja tiiviit perhesuhteet. Hekin osasivat hyödyntää tulta apunaan. He osasivat myös käyttää luontoa lääkkeenä, eli he osasivat hyödyntää erilaisia kasveja parantamiseen. Yksi asia heidät kuitenkin erotti nykyihmisestä. Heillä ei ollut mielikuvitusta. He eivät mm. ymmärtäneet kuolemaa (kuolleet vain jätettiin jälkeen) tai muuta maailmaa vielä ihan niin hyvin kuin me. perhesuhteet ja puhuminen toki olivat vain vahvistuneet entisestään. Heidelberginihminen kuoli sukupuuttoon n vuotta sitten. Erään tiedon mukaan tästä lajista olisi kehittynyt seuraava nykyihmisen esi-isä.

5 Neandertalin ihminen Viimeisin askel nykyihmisen evoluutiossa olivat n vuotta sitten Euroopassa kehittyneet Neandertalin ihmiset. He olivat kehittyneimpiä ihmisen esi-isistä. Heillä oli hieman isommat aivot kuin meillä ja he olivat korkeintaan 165 cm pitkiä. Neandertalinihminen Neandertalinihmiset elivät jääkaudella. He osasivat tehdä itselleen eläimennahoista vaatteita lämmikkeiksi. Lisäksi heillä oli lyhyet raajat lämmönhukan estämiseksi, sekä isot ja leveät nenät kehon viilentämiseksi ja hikoilun estämiseksi. Tämä saattaa tuntua hassulta, mutta hikoilu kylmissä olosuhteissa oli viimeinen asia, jota he tahtoivat. Neandertalinihmiset osasivat käyttää keihäitä ja muita kehittyneitä aseita metsästyksessä. Tapana oli, että naiset jäivät kotiin ja miehet lähtivät päällikön mukana metsästysreissulle. He metsästivät mm. mammutteja. Kommunikaatiokyvyn ansiosta he osasivat viestittää toisilleen metsästystapoja. Tämä laji hävisi sukupuuttoon n vuotta sitten. Uskotaan, että nykyihminen ja Neandertalinihminen olisivat risteytyneet keskenään.

6 Lähteet: Kuvat: Teksti: Omat vihkomuistiinpanot