Kh Kaupunginhallituksen tiedoksi esitetään seuraavaa: 2. Kuntajohtajapäivät Muut tiedoksi annettavat asiat:

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Ilmoitusasiat Kh Kaupunginhallituksen tiedoksi esitetään seuraavaa: Kutsuja ja tapahtumia: 1. Kunnallisjohdon seminaari pidetään Lappeen ran nas sa. Ilmoittautuminen mennessä. 2. Kuntajohtajapäivät Lapuan Energia Oy:n yhtiökokous pidetään klo Lapuan Energia Oy:n toimistolla, osoite: Ma ka siinin tie 7, Lapua. Lapuan kaupunginhallituksen päätöksellä on Lapuan kaupungin yhtiökokousedustajaksi va lit tu Matti Kangas. Lapuan Energia Oy:n yhtiökokouksessa valitaan yhtiön hal li tuk sen jäsenet ja varajäsenet. Kokouskutsu liitteineen kokousasiakirjoissa. Muut tiedoksi annettavat asiat: 4. Perusturvajohtajan viranhaltijapäätös / Sai raanhoi ta jan toimen täyttölupa / akuutti- ja kuntoutusosasto. 5. Suomen Kuntaliiton yleiskirje nro 3/2019: Kunnan jätehuollon järjestämisvastuu muuttui vuoden 2019 alus sa Jätelain muutokset Jätelaki muuttui lukien. Muutoksia tehtiin jätelain (646/2011) kahteen pykälään, 32 :n 1 momenttiin ja 42 :n 1 moment tiin sekä lisättiin lakiin uusi 145 a. Jätelain muutoksessa supis tet tiin kuntien jätehuoltovastuuta. Kunnan vastuu yh dys kun ta jä tehuol lon järjestämisestä rajattiin asumisessa syntyvään jätteeseen ja kun nan hallintoja palvelutoiminnassa syntyvään yh dys kun ta jät teeseen. Muutokset astuivat voimaan heti vuoden 2019 alusta lukien kiin teis tön hal ti jan jätteenkuljetusjärjestelmäalueilla. Kunnan jär jes tämän jätteenkuljetuksen alueilla ne astuvat voimaan enintään kolmen vuo den siirtymäajalla lain voimaantulosta (viimeistään ). La kiin tehtiin myös vastuunjaon rajauksesta johtuvat muutokset poikkeus mah dol li suu teen velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan jär jes tämään jätehuoltoon. Poikkeamana hankintalakiin jätelaissa säädetään vuodesta 2019 lukien myös kunnan jätehuollon toimialalla toimiviin sidosyksiköihin ja

2 han kin ta yk si köi hin sovellettavasta markkinaehtoisen toiminnan ulosmyyn ti ra jas ta. Kuntaomisteisiin jätehuoltoyhtiöihin ei sovelleta markki na eh tois ta toimintaa rajoittavaa euron euromääräistä rajaa lain kaan. Jäteyhtiön ulosmyyntiraja on 10 prosenttia vuoden 2029 lop puun saakka, jonka jälkeen se laskee viiteen prosenttiin. Taustaa Laissa jätelain muuttamisesta (445/2018) on kyse jätelain 1. vaiheen muu tok sis ta. Toisen vaiheen muutokset ovat eduskunnan kä si tel tävä nä ja koskevat jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta säätämistä. Jätelain muutoksen taustalla on pääministeri Sipilän hallitusohjelman kir jaus, jonka mukaan jätelakia (646/2011) muutetaan siten, että kun nil le jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syn tyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Muutoksessa on otet tu huomioon myös Lain julkisista hankinnoista ja käyt tö oi keus sopi muk sis ta (1397/2016) eli ns. hankintalain säätämisen yhteydessä edus kun nan kirjaamat seuraavat lausumat: 1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa jul kis yh tei söjen omistuksessa tai määräysvallassa olevien sidosyksiköiden mahdol li suu det täyttää velvoitteensa hankintalainsäädännön tavoitteiden mu kai sel la tavalla. 3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toi miala koh tai siin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin, pitäen erityisesti silmäl lä jätetoimialan ja sosiaalija terveydenhuollon palveluiden toimin ta edel ly tyk siä. Lain valmistelussa nostettiin esille myös kunnan toissijaisen jä te huolto pal ve lun säännösten tarkentamistarve. Muutosta val mis tel taes sa ym pä ris tö mi nis te riö päätti kuitenkin jakaa jätelain muutoksen kahteen erilliseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa muutetaan yhdys kun ta jä te huol lon vastuunjakoa sekä täsmennetään hankintalain sään nök siä. Toisessa vaiheessa tarkennetaan kunnan toissijaiseen jä te huol toon sekä kirjanpitoon liittyviä säännöksiä sekä säädetään jät tei den ja sivuvirtojen kehitettävästä tietoalustasta. Tässä kirjeessä tarkastellaan jätelain muutoksen vaikutuksia kun nalli seen jätehuoltoon. Tarpeen mukaan soveltamisohjeita valmistellaan li sää. Kunnan jätehuoltovastuun muutokset Muutetun jätelain 32 :n mukaan kunnan vastuu yh dys kun ta jä te huollon järjestämisestä rajataan asumisessa syntyvään jätteeseen kunnan hallintoja palvelutoiminnassa syntyvään yh dys kun ta jättee seen liikehuoneistossa syntyvään yhdyskuntajätteeseen, joka kerätään yh des sä muiden kiinteistöllä syntyvien kunnan järjestämisvastuulle kuu lu vien jätteiden kanssa sekä muuhun yhdyskuntajätteeseen, joka kerätään yhdessä kunnan jär-

3 jes tä mis vas tuul le kuuluvien jätteiden kanssa alueellisessa put ki keräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä. Jätelain 32 :n 2-4 momentit pysyvät ennallaan. Kunnan on edelleen jär jes tet tä vä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja kä sit te ly. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaan ot to ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuut to mas ta määrästä jätettä. Lakimuutoksen myötä kunnan vastuulta poistuu yksityisten sosiaalija terveyspalveluiden ja yksityisen koulutustoiminnan yhdyskuntajäte se kä muiden julkisten toimijoiden kuin kuntien, mm. valtion ja seu rakun tien hallintoja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte. Näiden jätteiden jätehuollon järjestämisestä vastaa jatkossa jätteen halti ja itse jätelain 28 :n mukaisesti. Kunnan vastuulle jää nykyiseen tapaan kunnan sosiaalija ter veyden huol lon sekä koulutustoiminnan yhdyskuntajätteet, koska toi minnat ovat osa kunnan hallintoja palvelutoimintaa. Kunnalla jä te huollon järjestämisvastuu on niin kauan kuin kunta toimii kyseessä olevien palvelujen järjestäjänä. Kunnalla säilyy myös velvollisuus kapasiteettinsa puitteissa järjestää jä te huol to toissijaisesti, mikäli yksityisessä palveluntarjonnassa il menee puutteita (JL 33 ). Kunnan toissijainen palveluvelvoite koskee mui ta kuin jätelain 32 :ssä tarkoitettuja jätteitä. Siten kunnan pe rusvas tuun supistumisen myötä kunnan toissijainen jätehuollon pal ve luvel voi te laajenee entisestään ja ulottuu jatkossa myös muiden jul kisten toimijoiden kuin kuntien yhdyskuntajätteisiin sekä yksityisiin so siaa li- ja terveydenhuollon sekä koulutustoiminnan yh dys kun ta jät teisiin. Poikkeus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jä te huol toon Jätelain 42 :n 1 momentti on muutettu vastaamaan kunnan jä tehuol to vas tuu seen tehtyjä muutoksia (32 :n 1 momentin muutokset). Sa mal la poikkeuksen myöntämisen edellytyksiä lievennetään jonkin ver ran nykyisestä. Poikkeusmahdollisuus velvollisuudesta luovuttaa jä te kunnan järjestämään jätehuoltoon koskee vain kunnan hallintoja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä. Kyseeseen poikkeuk sen hakijana saattaisi tällöin tulla esimerkiksi sellainen kunnan pie ni sivutoimipiste, joka sijaitsee vuokralla yksityisessä lii ke kiin teistös sä, jossa pääasiassa syntyy elinkeinotoiminnan jätteitä ja jossa kiin teis tön omistaja huolehtii jätehuoltopalveluista. Jätehuoltoviranomainen voi myöntää poikkeuksen, mikäli ko. jätteen jä te huol to kokonaisuutena arvioiden on perusteltua kiinteistön jä tehuol lon järjestämiseksi ja johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kan nal ta vähintään yhtä hyvään lopputulokseen kuin kunnallinen jäte huol to eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä ter veydel le. Poikkeus voitaisiin pykälässä säädetyin edellytyksin vastedes myön tää myös sellaiselle kiinteistölle, jolla syntyy vain yh dys kun ta jätet tä, kun aiemmin myöntämisen edellytyksenä oli myös muun kuin yh dys kun ta jät teen syntyminen kiinteistöllä.

4 Jätteen haltijan tulee hakea poikkeusta kiinteistökohtaisesti yk si löi tynä ja sen myöntämisen edellytykset arvioidaan kiinteistökohtaisesti. Pää tös tehdään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi. Kuten nykyisinkin, vapautuksen saaneen jätteen haltijan on an net tava tietoja vuosittain kunnan jätehuoltoviranomaiselle toiminnassa syn ty neen jätteen lajista ja määrästä sekä jätteen toimituspaikoista ja käsittelytavasta. Vapautuksen saaneella jätteen haltijalla on oikeus mil loin tahansa liittyä takaisin kunnan järjestämään jätehuoltoon ja kun ta on tällöin velvollinen jätehuoltopalvelua antamaan. Huomattava on, että poikkeusmahdollisuus ei ulotu asumisessa synty vään jätteeseen. Siten kunnan hallintoja palvelutoimintaan kuu luvat asumispalvelut, kuten esimerkiksi erilaiset koulujen tai so si aa li toimen asuntolat ja palveluasumisen yksiköt, rajautuvat ulos poik kea misen piiristä. Kunnan sidosyksikkönä toimivan jätehuoltoyhtiön mark ki na ehtoi nen myyn ti Jätelakiin lisätään uusi 145 a : Sidos- ja hankintayksiköitä koskevat eri tyi set säännökset. Poikkeamana hankintalakiin jätelaissa sää detään vuodesta 2019 lukien myös kunnan jätehuollon toimialalla toi miviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin (= käytännössä kuntien omis ta mat jätehuoltoyhtiöt) sovellettavasta markkinaehtoisen toi minnan ulosmyyntirajasta. Kuntaomisteisten jätehuoltoyhtiöiden ulosmyyntiraja on 10 prosenttia lukien aina vuoden 2029 loppuun saakka. Ulosmyyntiraja las kee viiteen prosenttiin vuoden 2030 alusta lähtien. Jä te huol to yhtiöi hin ei sovelleta hankintalaissa säädettyä markkinaehtoista toi mintaa rajoittavaa euron rajaa lainkaan. Ulosmyyntirajoja so velle taan kunnan järjestämiin jätteen keräys-, kuljetus-, hyödyntämis- ja lop pu kä sit te ly pal ve lui hin. Kunnan palvelutehtäviä hoitavan jätehuoltoyhtiön tulee olla kunnan si dos yk sik kö, jotta yhtiö voi jätelain 43 :n mukaisesti toimia kunnalle jä te lais sa säädettyjen lakisääteisten jätehuollon palvelutehtävien palve lun tuot ta ja na. Siten kunnallisen jätehuoltoyhtiön ulosmyynnin on py syt tä vä alle enimmäisrajojen. Mikäli kunnan jäteyhtiö ylittää sallitun ulos myyn ti ra jan ja menettää sidosyksikköasemansa, palautuvat jä telain mukaiset jätehuollon kaikki palvelutehtävät omistajakunnan itsen sä tehtäväksi tai kilpailutettavaksi ostopalveluina hankintalain mukai ses ti. Palvelutehtäviin kuuluvat jätteen keräyksen, kuljetuksen ja kä sit te lyn järjestämisen lisäksi jätemaksujen laskuttaminen ja jä teneu von ta sekä muut näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät. Ulosmyyntirajoja lukuun ottamatta kunnan jätehuollon toimialalla toimi viin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovelletaan hankintalain sään nök siä. Sidosyksikkösuhteen ja hankintayksiköiden välisen yhteis toi min nan muut edellytykset samoin kuin jätelakiin kirjattujen ulos myyn ti ra jo jen laskemisen perusteet määräytyvät kuitenkin hankin ta lain 15 :n ja 16 :n perusteella. Prosenttiosuuksia mää ri tet-

5 täes sä perusteena on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kol men vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaa vaa toimintaan perustuvaa määrää. Kilpailu- ja kuluttajavirasto val voo sidosyksikkösäännösten noudattamista hankintalain 15. luvun no jal la. Muutosten voimaantulo ja vastuun muutoksen siirtymäaika Laki tulee voimaan Siirtymäsäännöksen mukaan kunta, jos sa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus, voi jatkaa ennen lain voimaantuloa tehdyn kuljetussopimuksen mukaista jät teenkul je tus ta myös sen vastuun piiristä pois siirtyvän jätteen osalta so pimuk sen voimassaolon ajan, mutta kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan muutoksen voimaantulosta. Kunnan näin menetellessä asianomais ta jätteen haltijaa eivät tuona aikana koske 28 :ssä säädetyt vel vol li suu det jätehuollon järjestämisessä. On huomattava, että jätelain siirtymäaika koskee vain kunnan jär jestä män kuljetuksen alueita. Niissä kunnissa, joissa on käytössä kiinteis tön hal ti jan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, lakimuutos supis taa kunnan vastuuta heti vuoden 2019 alusta lukien. Se tarkoittaa, et tä kunnan jätelaitos ei voi enää vastaanottaa kunnan pe rus vas tuulle kuuluvana, jätelain 32 :n mukaisena jätteenä yksityisten sosiaali-, ter veys- ja koulutuspalveluiden järjestäjien tai valtion, seurakuntien ja mui den julkisten toimijoiden kuin kuntien sellaisia yhdyskuntajätteitä, jot ka eivät synny asumisessa. Em. julkisten toimijoiden (muiden kuin kun tien) tulee jatkossa kilpailuttaa yhdyskuntajätehuoltonsa itse hankin ta lain säännösten mukaan, mikäli tarvittavan jätehuoltopalvelun ar vo ylittää hankintalain kynnysarvot. Kunnan järjestämän kul je tuksen alueilla toimijoiden on kilpailutettava sekä kuljetus- että kä sit te lypal ve lut ja kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen alueilla jo ai emmin kilpailuttamansa kuljetuksen lisäksi yhdyskuntajätteen kä sit te lypal ve lut. Julkisilla toimijoilla on kuitenkin jätelain 33 :n suoma mahdol li suus pyytää kunnan jätelaitokselta toissijaista jätehuoltopalvelua, mi kä li yksityisessä palveluntarjonnassa on puutetta. Säännöstä ollaan muuttamassa eikä muutoksen tarkka sisältö ole vielä tiedossa. Eh do tuk sen mukaan julkisen toimijan tulisi kirjautua jätteiden ja si vuvir to jen tietoalustaan vuoden 2021 alusta lukien, mikäli ne haluavat jä te huol to pal ve lua kunnalta. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa siirtymäaika koskee kunnan ja kun nan kilpailuttaman kuljetusyrittäjän välistä kutakin urakka-aluetta kos ke vaa sopimusta, joka on laadittu ennen lain voimaantuloa eli ennen ja joka voi jatkua sellaisenaan sopimuskauden loppuun tai enintään jätelaissa määritellyn siirtymäajan loppuun eli saakka. Siirtymäajan tarkoituksena on osittain suojata kun taa joutumasta sopimuksen rikkojaksi. Monet kuljetussopimukset ovat viisivuotisia, joten kaikilta osin laissa säädetty suoja ei ole riit tävä ja sopimussanktioita saattaa tulla kuntien jätelaitosten mak set tavik si. Kuljetusurakat joudutaan useissa tapauksissa suunnittelemaan ja kilpailuttamaan uudelleen sopimusten perusteiden muuttumisen joh dos ta. On tärkeää, että kuntien jätelaitosten kuljetuspalvelun hankin nat voidaan tehdä asianmukaisesti kilpailua edistävällä por ras te-

6 tul la aikataululla. Jätelaki jättää siirtymäajan käyttämisen mah dol lisuu den kunnan jätelaitoksen harkintaan. Kuljetussopimuskaudet päättyvät eri aikoina ja niiden päättymisestä saa tietoa omasta kunnallisesta jäteyhtiöstä. Sopimuskauden voimas sa ollessa urakka-alueella sijaitseva kiinteistö, esim. yksittäinen seu ra kun ta ei voi yksipuolisesti irtautua määritellystä urak ka-alu eesta vaan heidän on velvollisuus jatkaa kunnan asiakkaina kul je tus sopi muk sen loppuun, enintään saakka. Kun tietty kul je tusso pi mus koskien jotain urakka-aluetta päättyy, kiinteistön, joka on kuu lu nut urakkaan ja joka ei enää jätelain perusteella kuulu kunnan 32 :n mukaiselle jätehuoltovastuulle, tulee järjestää jatkossa oma jä te huol ton sa. Laki siis tarkoittaa, että kuljetussopimuksen voi mas saolo ai ka na valtion tai seurakunnan kiinteistö tai vaikkapa yksityinen ter veys ase ma eivät voi itse päättää järjestää jätehuoltoaan toisin. Toi saal ta kuljetussopimuksen päätyttyä ennen siirtymäajan loppua kun ta ei voi velvoittaa kuntavastuulta lainmuutoksen mukaan pois tuvaa asiakasta olemaan jätelaitoksen asiakkaana. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla asiakas yleensä tilaa pal ve lun jätelaitokselta, jolloin sen kiinteistöt liitetään osaksi jä te laitok sen olemassa olevia urakka-alueita lukien ei ole tarvetta laa tia erillisiä sopimuksia kuntavastuulta siirtymäajan jälkeen pois tuvien asiakkaiden kanssa siirtymäajaksi, vaan heidän on velvollisuus jat kaa kunnan asiakkaina kuljetussopimuksen loppuun, enintään saakka. Kuntavastuulta poistuvilla asiakkailla saattaa olla useita eri kiin teis töjä saman jätelaitoksen eri urakka-alueilla sekä myös eri jätelaitosten alueil la. Muutosta on siten tarkasteltava jopa kiinteistökohtaisesti, ei vain asiakaskohtaisesti. Kuntavastuulta poistuvien asiakkaiden kiinteis tö jä poistuu kunnan järjestämän kuljetuksen urakka-alueista sitä mu kaa, kun urakkasopimukset päättyvät välillä , ja sitten kolmen vuoden siirtymäajan päättyessä kunnan jä te lai tos on velvoitettu poistamaan loputkin kiinteistöt. Mikäli maakuntauudistus toteutuu ja sosiaalija terveydenhuollon järjes tä mis vas tuu siirtyy kunnilta maakunnille, siirtyy myös yksiköiden jä te huol lon järjestämisen vastuu kunnalta maakunnalle lukuun ot tamat ta palveluiden piiriin kuuluvaa asumisen jätettä. Maakunta on muu julkinen toimija kuin kunta ja kilpailuttaa itse jätehuoltonsa jä telain 28 :n mukaisesti. Kuitenkin siirtyvän yksikön kuuluessa kul jetus ten osalta ennen jätelain muutoksen voimaantuloa kilpai lu tet tuun kuntaurakkaan, joka jatkuu yli maakuntien toiminnan aloi tus ajan koh dan, sovelletaan siihen jätelaissa määritettyä siir ty mäai kaa ja yksikkö kuuluu kunnan vastuulle enintään 2021 vuoden loppuun saakka. Laki jätelain muuttamisesta (445/2018) (Finlex) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta (HE 195/2017)

7 Yleiskirjeen liitteenä on muistio, joka on luettavissa Internetissä 6. KT Kuntatyöantajat / Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleis kirje nro 5/2019: Kuntatyönantajien osal lis tu mi nen kunta-alan työn murroksen seurantaan Osallistumalla seurantaan autat oikean tilanne- ja tulevaisuuskuvan muo dos ta mi ses sa ja vaikutat kunta-alan kehittämistavoitteita kos kevaan keskusteluun. Kunta-alan työn murroksen seuranta on KT:n ja kunta-alan pää so pija jär jes tö jen yhteinen hanke, jolla valmistaudutaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenien työn murroksen tuomiin muutoksiin ja uu distuk siin. Yhteinen tilannekuva muodostaa osaltaan perustaa työ markki na osa puol ten tulevalle neuvottelutoiminnalle ja edunvalvonnalle. KT:n ja pääsopijajärjestöjen työn murros -ryhmä on asian tun ti ja keskus te lu ja ja -tapaamisia hyödyntäen koonnut aineistoa työn mur rokses ta kunta-alalla ja laatinut kyselyn, jonka tuloksien avulla vii meistel lään 21 asiakokonaisuutta koskeva tilanne- ja tulevaisuuskuva. Kuntien ja kuntayhtymien johtoa ja kehittäjiä pyydetään il moit tau tumaan mukaan seurantakyselyyn oheisen linkin kautta. Il moit tau tu minen on henkilökohtainen, mutta samalla pyydämme jakamaan il moittau tu mis link kiä laajemmin kuntien ja kuntayhtymien toimialajohdolle ja muille työnantajaedustajille. Pyydämme ilmoittautumisia mennessä. Myös henkilöstö on tervetullut mukaan, ja kunta-alan ammattiliitot jaka vat jäsenilleen tietoa kyselystä. Tuloksista kerrotaan eri foorumeilla loppukeväästä. Työ olo tut ki muksis sa kunta-ala on nykyisin toimialojen kärjessä toiminnan ke hit tä mises sä. Tätä kunta-alan työpaikkojen kehittämismyönteisyyttä ha lutaan hyödyntää myös työn murros -hankkeessa. Seurannan kohteen voi valita 21 asiakokonaisuudesta. Työn murroksen seurantakyselyyn ilmoittautuessa voi valita itseä lähim pä nä olevat ja eniten kiinnostavat teemat seurantaan valituista 21 asia ko ko nai suu des ta ja näin vaikuttaa siihen, kuinka paljon haluaa käyt tää aikaa vastaamiseen. Osallistumalla hankkeeseen voi muun muas sa seurata, miten töiden sisältö muuttuu peruskoulussa. Mil laisia uusia toimintatapoja on rakennusvalvonnassa ja sosiaalityössä? Mi ten uutta teknologiaa hyödynnetään lukioissa, sairaaloissa, am matil li ses sa koulutuksessa tai kiinteistönhuollossa? Yhteen asia ko ko naisuu teen vastaaminen kestää arviolta minuuttia. Seurattavat asiakokonaisuudet 1. Tarinoiden kirjastot 2. Hallinto- ja toimistotyön arvo ja muutos

8 3. Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen kotihoidossa 4. Uudistuva sosiaalija terveyskeskus 5. Sairaalat teknologian ja työn murroksessa 6. Sosiaalityön uudet ratkaisut 7. Uudistuva kaavoitus, rakennusvalvonta ja kiinteistönhoito 8. Tärkeät ateria- ja puhtauspalvelut 9. Maailman paras peruskoulu 10. Uudistuva ammatillinen koulutus 11. Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen lukiossa 12. Kehittyvä ja innovatiivinen kuntatyö 13. Asiakaslähtöiset kuntapalvelut 14. Robotit ja tukiäly ihmisten apuna 15. Itseohjautuvuus ja tiimityöskentely kunta-alalla 16. Monimuotoiset työyhteisöt 17. Asiakkaana koko kansakunta 18. Työssä oppiminen ja ohjaus 19. Etätyö 20. Liikkumisen ja logistiikan uudet ratkaisut 21. Varhaiskasvatus työn murroksessa Seurannan toteutuksesta vastaa työn murros -työryhmä, johon KT Kun ta työn an ta jat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulu tet tu jen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ovat nimenneet edustajansa. Yleiskirjeet Internetissä Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee edellä mainitut tiedokseen. Kaupunginhallitus antaa yhtiökokousedustajalleen ohjeet Lapuan Ener gia Oy:n yhtiökokousta sekä yhtiön hallituksen jäsenten ja varajäsenten va lin taa varten. Päätös: Kaupunginjohtaja muutti ehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää siirtää Lapuan Energia Oy:n yhtiökokousta koskevan kohdan 3 käsiteltäväksi muihin asioihin ja merkitsee edellä mainitut muilta osin tiedokseen. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Hallintojohtaja-kaupunginlakimies Juha Post, puh ,

9