Autoalan ilmastostrategia
|
|
- Riikka Krista Laakso
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Autoalan ilmastostrategia - toimenpiteiden vaikutusten arviointi Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ja arvio toimenpiteiden toteutuskustannuksista Työraportti Hanna Kalenoja, Tieliikenteen Tietokeskus Sisältö 1 Johdanto Autoveron portaittainen alentaminen Taustaa Autoveron portaittaisen alentamisen malli Autoveron portaittaisen alentamisen vaikutusten arviointi Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen Taustaa Työsuhdeautojen verotusarvon alentamisen malli Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ja valtion verotuloihin Romutuspalkkion satunnainen toistaminen Kaasu- ja sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki Lähteet... 18
2 1 Johdanto Autoalan päivitetyssä ilmastostrategiassa (2018) liikenteen päästöjä vähentävinä toimenpiteinä on esitetty henkilö- ja pakettiautojen hankinnan verotuksen vaiheittaista poistamista ja korvaamista vuosittain kerättävän ajoneuvoveron perusveron korotuksella, vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamista, romutuspalkkion satunnaista toistamista sekä kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen hankintatukea. Tähän työraporttiin on koottu autoalan ilmastostrategiassa esitettyjen toimenpiteiden yksityiskohtaisempi kuvaus. Kunkin toimenpiteen vaikutuksia on arvioitu autokannan hiilidioksidipäästöjen kannalta sekä toimenpiteiden aiheuttamien toteutuskustannusten kannalta. Hiilidioksidipäästöt rajautuvat käytönaikaisiin päästöihin ja niiden arvioinnissa ei ole otettu huomioon sähköautojen sähkötuotannon aiheuttamia päästöjä. Toimenpiteiden toteutuskustannuksia on arvioitu ensisijaisesti valtiontalouden kannalta arvioimalla eri toimenpiteiden edellyttämien tukien määrän ja verokertymän muutosta. Työraporttia täydennetään tarpeen tullen ilmastostrategian toimenpiteiden tarkentuessa ja ilmastostrategian päivitysten yhteydessä. 2
3 2 Autoveron portaittainen alentaminen 2.1 Taustaa Suurimmassa osassa EU-maita ei ole auton hankintaverotusta, vaan verotuksen painopiste on vuosittaisissa käyttömaksuissa, eli ajoneuvoveron tapaisessa verossa. Korkean autoveron maita ovat Suomen lisäksi Tanska, Irlanti, Portugali, Alankomaat ja Kreikka. EFTA-maista myös Norjassa on suhteellisen korkea autovero. Käytännössä Norjan autovero kuitenkin alentaa siellä käytössä olevat mittavat hankintatuet pistokehybridi- ja täyssähköautoille. Suomessa keskimääräinen autovero on EU:n toiseksi suurin, vuonna 2017 keskimääräinen autovero oli noin euroa. Korkean autoveron takia henkilöautojen hankintahinnat ovat Suomessa noin neljänneksen EU-maiden keskitasoa korkeammat. Hankinnan yhteydessä perittävä autovero hidastaa autokannan kiertoa, sillä se nostaa keinotekoisesti autojen jälleenmyyntiarvoa ja toimii kannusteena pitää auto käytössä mahdollisimman pitkään. Lisäksi autoveron päästöprogressioon tehdyt kiristykset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Suomeen tuodaan paljon suuripäästöisiä autoja, sillä niiden verotuksessa sovelletaan niiden käyttöönottovuoden mukaista autoveron tasoa. Näin ollen autoveron ympäristöohjaus ei Suomessa toteudu toivotulla tavalla ja autoveron päästöprogression kiristäminen johtaa tilanteeseen, jossa käytettynä maahantuotavia suuripäästöisiä autoja verotetaan lievemmin kuin uutena myytäviä autoja. Uusien henkilöautojen tyyppihyväksynnässä mitattavat hiilidioksidipäästöt ovat koko EU:ssa vähentyneet nopeasti vuoden 2008 jälkeen. Taustalla on EU:n autonvalmistajille asettama hiilidioksidipäästöjen tavoitearvo vuosille 2015 ja , joka on vähentänyt merkittävästi tarjolle tulevien automallien polttoaineenkulutusta ja sitä kautta myös hiilidioksidipäästöjä. Valmistajille asetettu päästöraja on g CO 2/km vuoteen 2015 mennessä ja 95 g/km vuoteen 2021 mennessä (NEDC-mittaustaso). Vuodelle 2025 ehdotettu raja-arvo on henkilöautoille 15 % ja vuodelle ,5 % alempi kuin vuoden 2025 päästöarvo. Myös kuluttajakysyntä on viime vuosina suuntautunut selvästi enemmän vähäpäästöistä ajoneuvokantaa suosivaksi. Vaikka autovero poistettaisiin vaiheittain, autoilun verotuksen ympäristöohjaus ei katoaisi, sillä ajoneuvovero on hiilidioksidiperusteinen ja polttoainevero on jo lähtökohtaisesti kulutuksesta riippuva. Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen tyyppihyväksyntätestin mukaisesti mitatut hiilidioksidipäästöt ovat vuodesta 1996 vähentyneet noin kolmanneksen. Vuonna 2018 noin 19 % autoista oli hiilidioksidipäästöiltään yli 140 g/km, kun vastaava osuus oli vielä vuonna 2008 noin 76 %. Suomessa autoverotuksen hiilidioksidiperusteisuuden on todettu vaikuttaneen uusien ensirekisteröitävien autojen hiilidioksidipäästöihin vain vähän, vaikka päästöt ovatkin alentuneet noin 24 % (Stitzing 2016). Päästöjen alenemisen on arvioitu johtuneen ensisijaisesti uusien autojen valikoiman energiatehokkuuden paranemisesta sekä kuluttajapreferenssien muuttumisesta vähän polttoainetta kuluttavia malleja suosivaksi. Tätä havaintoa tukee muissa maissa havaittu ensirekisteröityjen autojen päästökehitys. Esimerkiksi Ruotsissa uusien ensirekisteröitävien autojen keskimääräiset päästöt ovat vuosina vähentyneet noin 27 %, vaikka Ruotsissa ei ole autoveroa. (Bil Sweden 2016) Polttoaineen hinnan on todettu vaikuttavan merkittävästi ajoneuvotyypin valintaan. Vaikutuksen ajoneuvon ja käyttövoiman valintaan on havaittu olevan suurempi kuin polttoaineen hinnan vaikutus ajet- 3
4 tavien kilometrien määrään (Jäggi et al. 2013). Polttoaineen hiilidioksidiverotuksen on tunnistettu ohjaavan autokannan kehitystä verokertymän, hiilidioksidipäästöjen vähenemän ja sosioekonomisten vaikutusten kannalta tehokkaammin kuin auto- ja ajoneuvoveron (Fu & Kelly 2012). Uuden auton ostajien tutkimuksen mukaan säännellyt päästöt (NOx, HC, hiukkaset, hiilimonoksidi) eivät ole yhtä tärkeä auton valintaan vaikuttava tekijä. Sen sijaan polttoaineenkulutus on noussut jo toiseksi tärkeimmäksi valintatekijäksi käyttömukavuuden jälkeen. (ValueClinic 2016) EU-komissio on jo viime vuosikymmenellä painottanut mahdollisuutta hinnoitella liikennettä siten, että ajoneuvojen valintaan ja käyttöön kytkettäisiin selvä ympäristöohjaus. Korkean autoveron EUmaissa hankinnan verot muodostavat suuren osan uusien autojen hankintakustannuksesta. Korkean autoveron on havaittu vähentävän markkinoiden läpinäkyvyyttä lisäävän verojen kertautuvuutta, sillä autoveroa maksetaan tyypillisesti myös arvonlisäverosta. (Kunert & Kuhfeld 2007). Autoveron poistamisella olisi merkittäviä taloudellisia hyötyvaikutuksia kotitalouksille, yrityksille ja yhteiskunnalle, sillä se vähentäisi autoihin sitoutunutta pääomaa ja kotitalouksien lainanottotarvetta. Käytön aikaisesta verotuksesta voidaan muodostaa ympäristöohjaukseltaan tehokkaampi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi veropohja kuin nykyinen hankintaan sidottu vero. Autoilun verotuksen painopisteen siirtämisellä käytön verotukseen olisi myös valtion talouden kannalta perusteltua. Omistamiseen ja käyttöön kytketty verotus ei ole yhtä herkkä suhdannevaihteluille kuin hankinnan verotus, sillä autokanta ja ajokilometrit luovat laajemman veropohjan kuin autojen hankinnan verotus. Nykyinen hankintaa ja käyttöä verottava verorakenne on kuluttajalle, autokaupalle ja julkiselle hallinnolle raskas ja EU-oikeudellisesti ongelmallinen. 2.2 Autoveron portaittaisen alentamisen malli Auton ensirekisteröinnin yhteydessä perittävän autoveron muuttamista vuosittain maksettavaksi veroksi on tutkittu vaihtoehtona, jossa autoveroa alennetaan 4 5 portaana siten, että autovero poistuisi kokonaan viiden vuoden aikana. Tavoitteena on nopeuttaa autokannan kiertoa, jolloin uusi vähäpäästöisempi teknologia saataisiin Suomessa aiempaa nopeammin käyttöön. Autoveron poistaminen kerralla saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia markkinahäiriöitä. Kerralla tehty poisto olisi omaisuudensuojan kannalta ongelmallista, sillä kotitalouksien ja yritysten hankkimien autojen vaihto- ja käyttöomaisuuden arvonalenemat eivät saa muodostua hallitsemattoman suuriksi. Autoveron muutokset on tämän takia tarve toteuttaa portaittain. Portaittainen alentaminen ei aiheuttaisi valtiontaloudelle yhtä suurta veromenetystä kuin kerralla tehty poisto ja sen markkinahäiriöriski on selvästi pienempi. Portaittain tehtävällä veron alennuksella verotuloja ei jouduta kompensoimaan liikenteen muiden verojen suurilla kertaluonteisilla korotuksilla. Verokertymän turvaamiseksi ajoneuvoveroa on ehdotettu samaan aikaan korotettavaksi. Ajoneuvoveron perusveron korotusten tulisi olla maltillisia, koska ne kohdistuisivat kaikkiin autoa käyttäviin - myös korkean autoveron jo maksaneisiin auton omistajiin. Portaittaiset autoveron alennukset eivät aiheuta laajaa markkinahäiriötä ja kotitalouksien, autokaupan sekä leasing- ja rahoitusyhtiöiden vaihto- ja käyttöomaisuuden arvon alenema on hallittu. Veron portaittaiset alenemat ovat verrattain pieniä, jolloin ei synny merkittävää kannustetta jäädä odottamaan tulevaa veronalennusta. Kuvassa 2.1 on esitetty keskimääräinen autoveron suuruus portaittaisen autoveron alentamisen vaihtoehdossa. 4
5 25% 20% 19,2 % 15% 13,0 % 10% 9,5 % 6,5 % 5% 3,7 % 0% 0,0 % nykytaso 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi Kuva 2.1 Keskimääräinen autoveron vuotena autoveron portaittaisen alentamisen vaihtoehdossa. Veromallin vaikutusta on verrattu ns. nykytilanteen mukaiseen ennakoituun kehitykseen vuosina Autoveromuutoksen on laskennassa oletettu astuvan voimaan ilman siirtymäaikaa vuoden 2019 alussa. Nykytilanteen mukainen ennakoitu kehitys perustuu maltilliseen talouskasvuun (0,5 2,0 % vuodessa), ja siinä autoilun verotuksen rakenne ei muutu. Lähtökohtana mallin suunnittelussa on ollut, että valtion liikenteestä keräämät verotulot säilyisivät mahdollisuuksien mukaan vähintään samana kuin nykytilanteen mukaisessa ennakoidussa kehityksessä. 2.3 Autoveron portaittaisen alentamisen vaikutusten arviointi Autokannan muutoksia on arvioitu autokantamallilla, joka kuvaa autokannan muutoksia ensirekisteröintien, poistuman ja käytettynä maahantuotujen autojen muutosten perusteella. Autokantamalli sisältää autojen ikäluokkakohtaiset ja käyttövoimakohtaiset tiedot, ikävuosittaiset polttoaineenkulutus- ja päästökertoimet sekä ajosuoritemallin. Auto- ja ajoneuvoverokertymää on arvioitu kannassa tapahtuvien muutosten avulla. Autokantamalli kuvaa autokannan kehitystä vuositasolla vuosina Autokantamallin lähtötietona on liikennekäytössä olevien henkilö- ja pakettiautojen määrä ja ajosuorite ikävuosittain ja käyttövoimittain, ensirekisteröintien ja käytettynä maahantuotujen autojen määrä vuosina sekä ikäluokkakohtaiset päästökertoimet ja ajosuoritteet. Laskenta etenee autokantamallissa vaiheittain siten, että aluksi lasketaan ensirekisteröintien määrä, joka perustuu talouskehitykseen ja uusien autojen hintakehitykseen ja väestön määrän kehitykseen. Ensirekisteröintien määrän jälkeen määritellään autokannan kiertonopeus ja poistuma sekä vuosittaiset ikäluokkakohtaiset auto- ja liikennesuoritemäärät. Tämän jälkeen malli laskee polttoaineenkulutuksen ja päästöt sekä auto- ja ajoneuvoverotulot koko autokannalle. Laskennan eri vaiheet on kuvattu seuraavassa: 5
6 1. Ensirekisteröintien määrä Ensirekisteröintikehitystä on arvioitu hintajoustoilla, jotka kuvaavat autojen hintamuutosten vaikutusta autojen kysyntään. Kirjallisuusviitteet uusien autojen hankinnan hintajoustosta vaihtelevat olosuhteiden, autokannan ja muiden liikenteen hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden vaikutuksesta. Yleisesti hintajouston arvot ovat luokkaa 1,2 3,0 jolloin 1 prosentin hinnankorotus vähentäisi kysyntää 1,2 3,0 prosenttia. Esimerkiksi norjalaisessa Yanin ja Eskelandin (2016) tutkimuksessa Norjan kruunun veron korotuksen havaittiin vähentävän kyseisen ajoneuvoryhmän kysyntää keskimäärin 1,13 1,58 %. Hintajoustona on käytetty lyhyen aikavälin joustokertoimena arvoa 1,8 ja pitkän aikavälin joustokertoimena arvoa 1,4. Joustokertoimet perustuvat Suomessa vuonna 2008 tapahtuneen autoveron alennuksen aikaansaamiin kysynnän muutoksiin 1. Kysynnän muutoksiin vaikuttavat autojen hintakehityksen lisäksi talouskehitys ja käytettävissä olevien tulojen kehitys, jotka on mallin lähtötiedoissa vakioitu maltillista talouskasvua kuvaaviksi. Autoveron vaiheittainen alentaminen vuosina lisäisi ensirekisteröintien määrää merkittävästi. Autoveron tason alentamisen jälkeen ensirekisteröintien määrän on ennakoitu kasvavan vaiheittain noin henkilöautoon ja noin pakettiauton vuosittaiseen määrään, kun ne perusennusteessa jäävät henkilöautoon ja pakettiautoon. Ensirekisteröintien taso lähestyy näin muita Pohjoismaita, mutta jäisi asukasta kohti laskettuna jonkin verran alemmalle tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa. 1 Vuoden 2008 autoveron alenema laski uusien autojen hintoja keskimäärin 7 %. Hintajoustoksi saadaan lyhyellä aikavälillä ensirekisteröinneistä laskettuna 2,3. Asiakastilausten määrästä laskettuna hintajoustot ovat alle puolen vuoden tarkastelujaksoilla noin -1,7. Hintajousto on laskettu vertaamalla kysynnän muutosta ja hintaa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. 6
7 pakettiautojen ensirekisteröinnit henkiöautojen ensirekisteröinnit nykyinen verotus portaittainen veron alentaminen nykyinen verotus portaittainen veron alentaminen Kuva 2.2 Ensirekisteröintien määrän kehitys autoveron poistamisen vaihtoehdossa ja nykyisen verotuksen mukaisessa kehityksessä. 2. Autokannan poistuma Autokannan poistuma ja kiertoaika riippuvat ensirekisteröintien määrästä ja uusien autojen hinnasta. Autokannan koko perustuu liikkumistarpeisiin ja autojen käyttökustannuksiin, joissa ei mallin lähtöoletuksissa oleteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Autokannan poistumamallissa kunkin vuoden autokannasta poistuu ikäluokittain 0 24 % kannasta riippuen iästä riippuvasta kokonaisajosuoritteesta (kuva 2.3). Kannasta poistuvien autojen määrä riippuu kokonaisajosuoritteen lisäksi kannan kierrosta, sillä keskimääräinen poistumaprosentti lasketaan kokonaisajosuoritteen ja keskimääräisen romutusiän funktiona. 7
8 Poistumaprosentti Poistuma % 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kokonaisajosuorite 1000 km Kuva 2.3 Poistumaprosentin riippuvuus kokonaisajosuoritteesta. Autokannan poistuma kasvaa ensirekisteröintien määrän kasvun takia merkittävästi. Poistuma vaihtelee vuosittain autokannan iän nuorentuessa. Kuvassa 2.4 on esitetty esimerkkinä vuoden 2030 poistumaprosentit käyttöönottovuosittain. Esimerkiksi vuonna 2010 ensirekisteröidyistä vielä kannassa olevista autoista poistuu kannasta vuonna 2030 perusennusteessa noin 7 prosenttia ja autoveron vaiheittaisen poiston skenaariossa noin 15 prosenttia Käyttöönttovuosi perusennuste (autokannan kierto 20,7 vuotta) autoveron poisto (autokannan kierto 17,0 vuotta) Kuva 2.4 Ikävuosittainen poistumaprosentti vuonna 2030 perusennusteessa ja skenaariossa, jossa autovero on poistettu portaittain vuosina
9 Kannan kehitys Autokannan ikäryhmittäinen kehitys lasketaan ensirekisteröintien, poistuman ja käytettynä maahantuotujen autojen määrän perusteella. Malli kuvaa autokannan koostumusta laskentavuoden lopussa. Autokannan koko kasvaa autokantamallin tulosten perusteella noin 0,7 % perusennusteeseen nähden. Vaikka ensirekisteröintien määrä kasvaa, autokannan poistuma kasvaa lähes yhtä suurella osuudella, ja autokannan kierto nopeutuu noin 3,7 vuodella. Autokannan ikäjakauma vuonna 2030 on autoveron poistamisen mallissa hyvin erilainen kuin nykyisen verotuksen mallissa, sillä autokantaan saadaan autoveron poistamisen myötä lähes uutta autoa enemmän kuin nykyisen verotuksen mukaisessa mallissa (kuva 2.5). Autokannan nopeutunut kierto poistaa autokannasta selvästi nopeammin yli 15-vuotiaita autoja kuin nykyisen verotuksen mukaisessa mallissa. 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % perusennuste (autokannan kierto 20,7 vuotta) autoveron poisto (autokannan kierto 17,0 vuotta) Kuva 2.5 Autokannan ikäjakauma (osuus autokannasta) vuonna 2030 perusennusteessa ja vaihtoehdossa, jossa autovero poistuu. 4. Liikennesuorite Autojen ajosuorite riippuu auton iästä ja autokannan koon kehityksestä. Liikennesuoritteen kokonaisarvot perustuvat LIPASTO-tietojärjestelmän mukaisiin liikennesuorite-ennusteisiin. Myös Liikenneviraston vuonna 2017 päivittämät liikennesuoritetilastot tuottavat samansuuruisen kokonaisliikennesuoritteen vuosille kuin LIPASTO-tietojärjestelmän mukainen ennuste. Koska autokanta ei merkittävästi kasva, autoilla ajettu keskimääräinen ajosuorite (km/v autoa kohti) ei juurikaan muutu, mutta koska autokannan ikäjakauma nuorenee merkittävästi (kuva 2.5), alle 10- vuotiailla autoilla ajettujen kilometrien osuus kokonaissuoritteesta kasvaa huomattavasti. Ajosuorit- 9
10 indeksi teiden jakaumassa tapahtuu muiltakin osin muutoksia, sillä ikäjakauman muutosten takia vanhempien autojen ajosuorite kääntyy laskuun, sillä autokannan kierron nopeutumisen takia vaihtoautot korvautuvat keskimäärin 3 4 vuotta nuoremmilla autoilla. Kuvassa 2.6 on esitetty auton ajosuoritteen muutosta kuvaava indeksi vuoden 2030 poikkileikkaustilanteessa perusennusteessa (autokannan kierto 20,7 vuotta) ja vaihtoehdossa, jossa autovero on poistettu. Indeksi kuvaa sitä, kuinka ajosuorite muuttuu auton ikääntyessä. Ajosuorite on lähes riippumaton autokannan kiertonopeudesta noin 8 ikävuoteen asti, mutta alenee tätä vanhemmilla autoilla selvästi nopeammin autokannassa, jonka kierto on perusennustetta nopeampi, sillä autokannassa on tällöin selvästi enemmän uusia autoja yli 20 Auton ikä vuosina autokannan kierto 20,7 vuotta autokannan kierto 17,0 vuotta Kuva 2.6 Ajosuoritteen (km vuodessa/auto) alenema indeksillä kuvattuna vuonna 2030 perusennusteessa ja skenaariossa, jossa autovero poistuu. Kokonaisliikennesuorite kasvaa autoveron portaittaisen poistamisen seurauksena noin 0,4 % perusennusteeseen nähden. 5. Hiilidioksidipäästöjen laskenta Hiilidioksidipäästöjen määrää on arvioitu autokannan koostumuksen, keskimääräisen ikävuosittaisen hiilidioksidipäästöjen muutoksen ja vuosittaisen ajosuoritteen perusteella. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen laskenta-arvoina vuosille on käytetty LI- PASTO-tietokannan mukaisten yksikköpäästöjen ja ICCT:n (2017) tutkimuksen perusteella arvioituja yksikköpäästöarvoja (Tietge et al. 2017), joiden mukaan uusien autojen hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa vuosina vähentyneet prosenttia. LIPASTO-tietokannan yksikköpäästöarvot kuvaavat koko kannan päästöjä ikäluokittain. LIPASTOn hiilidioksidipäästöarvojen laskenta perustuu muun muassa polttoaineenmyynti- ja liikennesuoritetilastoihin. Vuosina uusien henkilöautojen keskipäästön on arvioitu alenevan EU:ssa vireillä olevien vuosien 2025 ja 2030 hiilidioksidipäästöille asetettujen päästörajojen mukaisesti 4 % ja pakettiautojen 3 % vuodessa vuosina
11 Autokannan kierron nopeutumisen seurauksena henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoden 2030 poikkileikkausvuonna noin tonnia ja pakettiautojen noin tonnia vuodessa. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi ilman laatuun vaikuttavien päästöjen määrä vähenisi merkittävästi. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttaminen edellyttää päästöjen vähentämistä perusskenaarioon nähden 3,1 miljoonalla tonnilla vuodessa vuoteen 2030 mennessä autoveron poistaminen kattaisi tästä noin viidenneksen. 6. Vaikutukset verotasoon ja verokertymään Verokertymää (kuva 2.7) on arvioitu keskimääräisen auto- ja ajoneuvoveron tason perusteella. Ajoneuvoveron perusveron taso (kuva 2.8) on määritelty siten, että ajoneuvoveron kertymä kompensoisi vaiheittain autoveron poistamisen aiheuttaman verotulon alenemisen. Perusveroon tehtyä korotusta voidaan vaiheittain alkaa purkaa kuudennen vuoden jälkeen, sillä verotulot jatkavat tämänkin jälkeen kasvuaan, kun vuosiveroperusteisia ajoneuvoja on kannassa enemmän. Perusvero tulisi viiden vuoden kuluessa noin kaksinkertaistaa, jotta autoveron vaiheittaisen poistamisen aiheuttama verotulomenetys voitaisiin kompensoida *) 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi 6. vuosi ajoneuvovero autovero Kuva 2.7 Auto- ja ajoneuvoveron kertymä (miljoonaa euroa vuodessa) autoveron vaiheittaisen poistamisen vaihtoehdossa. 11
12 keskimääräinen ajoneuvoveron poerusvero ( /v) *) 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi 6. vuosi Kuva 2.8 Keskimääräinen ajoneuvoveron perusveron (euroa vuodessa) taso vuosina vaihtoehdossa, jossa autovero poistettaisiin portaittain. 3 Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen 3.1 Taustaa Vaikka verotus suosii vähäpäästöisiä autoja, alle 95 g/km päästötason (uusi mittaustapa WLTP) autojen keskihinta on euroa keskimääräistä korkeampi. Esimerkiksi vuonna 2018 ensirekisteröityjen sähköautojen keskihinta on ollut noin euroa, eli lähes kaksinkertainen keskivertoautoon verrattuna. Hiilidioksidipäästöjen määrään porrastetun verotusarvon avulla voitaisiin ohjata työsuhdeautojen valikoitumista erittäin vähäpäästöisiä autoja suosien. Suomessa erittäin vähäpäästöisten autojen kannustemalli olisi mielekästä rakentaa siten, että se suosisi erittäin vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä työsuhdekäytössä. Työsuhdeautojen markkina olisi luonteva portti autokannan päästöjen vähentämiseen, sillä työsuhdeautojen osuus kaikista ensirekisteröidyistä autoista on noin kolmannes. Hiilidioksidipäästöjen määrään porrastetun verotusarvon avulla voitaisiin ohjata työsuhdeautojen valikoitumista erittäin vähäpäästöisten autojen suuntaan, mikä nopeuttaisi selvästi erittäin vähäpäästöisten autojen yleistymistä. Verotusarvon laskennallinen kytkeytyminen hiilidioksidipäästöihin tukisi osaltaan luontevasti jo nyt hiilidioksidipäästöjen määrään sidottua ajoneuvoverotusta. Työsuhdeautojen verotusarvoon kohdennettuja hankintakannusteita on ollut käytössä muun muassa Alankomaissa ja Ruotsissa. Ruotsissa työsuhdeautojen verotusarvon määrittäminen perustuu auton arvoon ja yksityisajona ajettujen kilometrien määrän. Sähkökäyttöiset autot, ladattavat hybridit ja kaasukäyttöiset autot ovat vuodesta 2012 asti verotusarvon määrittämiseen liittyvän vähennyksen. Täyssähköautoille, ladattaville hybrideille ja kaasuautoille verotusarvon laskennassa käytetään vastaavan diesel- tai bensiinikäyttöisen auton uushankinta-arvoa. Lisäksi toistaiseksi on ollut voimassa ylimääräinen 40 %:n alennus (maksimissaan kruunua) verotusarvosta suhteessa vastaavan diesel- tai bensiinikäyttöisen auton verotusarvoon. Väliaikaiseksi suunniteltu 40 %:n lisähuojennus on voimassa ainakin vuoden 2021 alkuun asti. 12
13 3.2 Työsuhdeautojen verotusarvon alentamisen malli Ehdotetussa mallissa verotusarvoa alennettaisiin niillä autoilla, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 95 g/km (WLTP-tasolla mitattuna). Täyssähköautoilla ja hybrideillä, joiden päästöt jäävät alle 20 grammaan/km, verotusarvoa alennettaisiin 75 %. Verotusarvon alennus pienenisi tästä ylöspäin 1 % jokaista hiilidioksidigrammaa kohti, jolloin yli 95 g/km päästötasolla verotusarvo laskettaisiin kuten nykyisinkin. Verotusarvon laskennallinen alentaminen koskisi nykyisessä mallitarjonnassa pääosin täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja. Koska sähköautojen käyttökustannukset ovat hyvin edulliset ja niitä on käytännössä kotona ladattaessa mahdotonta kohdentaa työnantajan maksettavaksi, on todennäköistä, että sähköautojen työsuhdekäyttäjät valitsevat vapaan autoedun sijasta käyttöedun. Käyttöedun verotusarvohuojennuksen on täyssähköautoilla arvioitu olevan keskimäärin euroa/kk ja ladattavilla hybrideillä keskimäärin euroa/kk. verotusarvo 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% hiilidioksidipäästöt (g/km), uusi mittaustapa Kuva 3.1 Työsuhdeauton verotusarvo eri päästötasoilla. Hiilidioksidipäästöllä 0 20 g/km verotusarvo olisi 25 % laskennallisesta verotusarvosta ja siitä ylöspäin alennus pienenisi 1 %:lla jokaista päästögrammaa kohti 95 g/km asti. 3.3 Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ja valtion verotuloihin Verotulojen muutosta on arvioitu esimerkinomaisten autojen verotusarvojen perusteella olettamalla, että huojennuksen piiriin tulevat työsuhdeautot saisivat keskimäärin 300 /kk verotettavan tulon vähennyksen autoa kohti. Alankomaiden esimerkin mukaisesti vähäpäästöisten työsuhdeautojen osuuden voidaan Suomessa arvioida kasvavan noin ajoneuvoon vuosittain ensirekisteröitävistä työsuhdeautoista. Osa näistä autoista olisi kokonaan uusia työsuhdeautoja, sillä verotusarvon alenta- 13
14 minen lisäisi merkittävästi työsuhdeauton houkuttelevuutta. Koska todelliset kulut työnantajalle olisivat kuitenkin suurin piirtein verotusarvon mukaiset, kaikki työnantajat eivät luonnollisesti voisi tarjota vähäpäästöistä autoa työsuhdeautovaihtoehtona, vaikka sen laskennallinen verotusarvo työntekijälle jäisikin pieneksi. Vertailun lähtökohtana on, että jos työantaja tarjoaisi työntekijälle esimerkiksi verotusarvoltaan 700 euroa/kk maksavan autoedun, jatkossa uusi veromalli suosisi hankkimaan saman hintaluokan auton vähäpäästöisenä, koska työntekijä säästäisi tällöin tuloverossa alemmaksi tulkitun verotusarvon takia. Veromenetyksiä on arvioitu olettamalla, että veromuutos siirtäisi aluksi vähäpäästöistä työsuhdeautoa vuodessa aiempaa edullisempaan veroluokkaan siten, että neljäsosa näistä autoista olisi täyssähköautoja ja kolme neljäosaa ladattavia hybridiautoja. Muutaman vuoden kuluttua sähköautojen mallivalikoiman laajentuessa autolla vuodessa. Jos verotusarvon alentaminen olisi käytössä viisivuotisena vuosina , henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt alenisivat vuoden 2030 tasolla laskettuna noin tonnia vuodessa ja kantaan saataisiin noin erittäin vähäpäästöistä autoa, joita ei ilman verokannustetta hankittaisi. Päästöjen määrä on laskettu olettamalla alennetulla veroedulla hankitun auton keskimääräiseksi päästöksi 56 g/km (WLTP). Työsuhdeauton vuosisuoritteeksi on laskennassa arvioitu km vuodessa. Tällöin verotusarvojen alennusten määräksi ensimmäisen vuoden aikana saataisiin 8 10 miljoonaa euroa ja 3 4 vuoden kuluttua miljoonaa eurolla vuodessa. Kuntien verotulot alenisivat suurin piirtein saman verran. Vähäpäästöisten autojen verotusarvon alentaminen on kustannustehokkaampi tapa tukea vähäpäästöisten autojen edistämistä kuin suora tuki autojen hankintaan. Suorana valtion tukena valtion tuloverokertymän pienenemistä vastaavalla summalla voitaisiin tukea vähäpäästöisten autojen hankintaa noin eurolla, jolloin vähäpäästöisten autojen hinnat alenisivat keskimäärin 4 %. Hankintakannusteena verotusarvon aleneminen on selvästi houkuttelevampi kuin 4 %:n hinnanalennus. Lisäksi valtion antamana ostoon liittyvänä avustuksena etu olisi hankala toteuttaa ja sisältäisi budjettirajoituksen tuomia toteutusriskejä. Suomeen ehdotettu kannustemalli noudattaa EU:n yleisohjeita vähäpäästöisten ajoneuvojen taloudellisten kannusteiden suunnittelusta, sillä se on kokonaisuudessaan tekniikkaneutraali ja suhteutettu lineaarisesti hiilidioksidipäästöihin, jolloin ei synny soveltamista hankaloittavia portaittaisia rajoja. Se suosii EU-suositusten mukaisesti erityisesti erittäin vähäpäästöisiä ajoneuvoja alentamalla niiden verotusarvoa. (EU Commission 2013) Vähäpäästöisten autojen yleistymistä voitaisiin lisäksi tukea samalla tavoin kuin Ruotsissa ja Saksassa vapauttamalla erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot vuosittaisesta ajoneuvoverosta väliaikaisesti, esimerkiksi 3 5 vuodeksi. Koska ajoneuvoveron perusvero on erittäin vähäpäästöisillä ajoneuvoilla pieni, se ei merkittävästi vähentäisi valtion verotuloja. 14
15 4 Romutuspalkkion satunnainen toistaminen Romutuspalkkion satunnaisen toistamisen tavoitteena on autokannan nopeampi uudistuminen ja vähäpäästöisten autojen suosiminen uusien autojen hankinnassa. Lähtökohtaisesti romutuspalkkio ei kasvata autokannan kokoa, sillä romutuspalkkiossa vanhat autot korvautuvat uusilla. Romutuspalkkiokokeilusta vuonna 2016 tehdyn seurantatutkimuksen mukaan romutuspalkkiolla on myönteisiä liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutuksia vanhojen autojen korvautuessa uusilla. Romutuspalkkio lisää kierrätykseen päätyvien autojen määrän kasvua. Päästörajaan sidottuna romutuspalkkio voidaan toteuttaa tekniikkaneutraalina tukena, joka osaltaan ohjaa kuluttajaa vähäpäästöisten autojen hankintaan. Vuonna 2015 toteutetun romutuspalkkion perusteella noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä ei olisi romuttanut vanhaa autoaan ja hankkinut tilalle uutta autoa ilman romutuspalkkiota. Vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilussa romutetut autot olivat keski-iältään noin 18,6-vuotiaita, joka on noin 2,5 vuotta alempi kuin samaan aikaan romutettujen muiden henkilöautojen keski-ikä. Noin 70 prosenttia kokeilussa romutetuista autoista oli romutushetkellä liikennekäytössä ja romutettujen autojen keskimääräinen ajosuorite oli edellisenä vuonna noin km. (Ampuja et al. 2016) Romutuspalkkio edellyttäisi valtion rahoitusta, mutta se kompensoituu autoveron ylimääräisellä kertymällä, sillä romutuspalkkiolla hankituista autoista suurta osaa ei olisi hankittu aiempien toteutuskertojen perusteella uutena ilman palkkiojärjestelmää (Ampuja et al. 2016). Laskelmassa on arvioitu, että romutuspalkkiokampanja toistettaisiin kuutena vuotena koko vuoden mittaisena kampanjana siten, että autokantaan saataisiin kunakin vuonna uutta autoa siten, että niille myönnetyn romutuspalkkion ehtona on vanhan vielä liikennekäytössä olevan auton romuttaminen. Vuoteen 2030 mennessä autokantaan saataisiin tällöin yhteensä autoa, joiden keskipäästöt ovat arviolta 75 g/km pienemmät kuin samaan aikaan romutettavan noin 20-vuotiaan keskimääräisen auton. Satunnaisesti kuusi kertaa vuosina toistettava romutuspalkkiokampanjan vähentäisi koko autokannan päästöjä arviolta tonnia/v vuoden 2030 tasolla. Romutuspalkkio edellyttäisi tällöin vuosittain noin 12 miljoonan euron tuen, eli koko tarkasteluajanjaksolla yhteensä noin 72 miljoonan euron tuen vanhojen autojen romuttamiselle. 15
16 5 Kaasu- ja sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki Tieliikenteen tavarankuljetusten osuus kotimaan kasvihuonekaasupäästöistä on noin 7 prosenttia. Päästöjen vähentämisen kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kestävien biopolttoaineiden osuuden lisääminen dieselkäyttöisen kaluston polttoaineena sekä kaasua ja sähköä hyödyntävien ajoneuvojen osuuden lisääminen ajoneuvokannassa. Kaasu- ja sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen hankintahinnat ovat vielä toistaiseksi korkeampia kuin dieselkäyttöisten ajoneuvojen. Osittain sähköä hyödyntävän hybridikaluston hankintahinnan on arvioitu olevan noin 15 prosenttia, kaasukäyttöisen kaluston prosenttia ja sähkökäyttöisen pakettiauton prosenttia perinteistä dieseltekniikkaa korkeampi (Moultak et al. 2017). Kotimaisen kuljetusalan mahdollisuudet investoida uuteen vähäpäästöiseen teknologiaan ovat rajalliset, sillä kuljetusyritykset ovat keskimäärin pieniä. Suomessa oli vuoden 2017 lopussa liikennekäytössä maakaasukäyttöisenä 355 pakettiautoa, 92 kuorma-autoa ja 32 linja-autoa. Sähkökäyttöisten pakettiautojen määrä oli 184, kuorma-autojen 1 ja linja-autojen 13. Taulukko 5.1. Liikennekäytössä olevien paketti-, kuorma- ja linja-autojen määrä vuoden 2017 lopussa. (Trafi) yhteensä maakaasu sähkö Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot Suomessa on kansallisena tavoitteena, että autokannassa olisi kaasukäyttöistä ja sähkökäyttöistä ajoneuvoa vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen edellyttää myös raskaan liikenteen osalta vähähiilisten käyttövoimien yleistymistä. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen määrää on monissa maissa pyritty lisäämään erilaisilla hankintakannusteilla, jotka edesauttavat niiden yleistymistä tilanteessa, jossa niiden hankintakustannukset ovat vielä perinteistä teknologiaa korkeammat. Saksassa otettiin toukokuussa 2018 käyttöön hankintatuki uusien kaasu- ja sähkökäyttöisten kokonaispainoltaan yli 7,5 tonnin kuorma-autojen ja työkoneiden hankintaan. Hankintatukea voi saada CNGkäyttöisen kuorma-auton hankintaan euroa ja LNG-käyttöisen kuorma-auton hankintaan euroa. Kokonaispainoltaan 7,5 12 tonnin painoluokan sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan tukea voi saada euroa ja yli 12 tonnin painoluokan sähkökuorma-auton hankintaan euroa. Tuki on rajoitettu euroon yritystä kohden. Sähkökäyttöiset kuorma-autot on lisäksi vapautettu kokonaan tiemaksuista. (Bundesministerium für Verkehr und digitale Infrastruktur 2018) Joissakin maissa on käytössä kuorma-autoille suunnattuja hankintatukia, joiden määrä on suhteutettu uuden teknologian ja perinteisen dieselteknologian väliseen hinnan eroon. Esimerkiksi Kanadassa jotkin energiayhtiöt tarjoavat yrityksille hankintatukia, joilla korvataan enimmillään 25 prosenttia kaasukäyttöisen ja dieselkäyttöisen kaluston hinnanerosta (FortisBC). Samaa laskentatapa käytetään muun muassa Ruotsissa sähkö- ja kaasukäyttöisten työsuhdeautojen arvonmäärityksessä. 16
17 Suomessa olisi perusteltua ottaa käyttöön väliaikainen esimerkiksi nelivuotisena toteutettava tuki sähkö- ja kaasukäyttöisten hyötyajoneuvojen hankintaan. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä ainoastaan täyssähköhenkilöautoille suunnattu euron hankintatuki, joka on rajattu kotitalouksille. Laskennassa on arvioitu tukien vaikutusta taulukossa 5.2 on esitetyillä hankintatuilla. Taulukko 5.2. Ehdotus paketti- ja kuorma-autojen väliaikaiseksi hankintatueksi (euroa). kaasukäyttöiset sähkökäyttöiset (ml. hybridiajoneuvot) pakettiautot kuorma-autot 3,5-6 tonnia 6-16 tonnia yli 16 tonnia Tuki voitaisiin toteuttaa kiinteänä määräaikaisena tukena, jonka budjetti olisi 8 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin budjetti vuosille yhteensä 32 miljoonaa euroa. Taulukon 5.2 mukaisella hankintatuella hankittaisiin vuosittain arviolta kaasu- tai hybridikuorma-autoa, kaasu- tai hybridipakettiautoa, sähköpakettiautoa ja sähkökuorma-autoa (kuva 5.1). Kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen hankintatuki alentaisi nelivuotisena hiilidioksidipäästöjä noin tonnia/v vuoden 2030 tasolla. Päästölaskennassa biokaasun osuuden käytetystä kaasusta on arvioitu olevan noin puolet käytetystä CNG- ja LNG-kaasusta. tuella ensirekisteröityä ajoneuvoa/v yhteensä autoa yhteensä autoa 500 Kuva 5.1 Arvio hankintakannusteella hankittavien autojen määrästä yhteensä 478 autoa 220 kuorma-autot pakettiautot pakettiautot kuorma-autot kaasu tai hybridi yhteensä autoa 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi sähkö 19 Hankintatuen lisäksi kaasu- ja sähkökäyttöiset kuorma-autot tulisi vapauttaa kuorma-autoille suunnatusta käyttövoimaverosta. 17
18 6 Lähteet Ampuja, O., & Granfelt, A. & Halmetoja, A. & Kalenoja, H Romutuspalkkiokokeilun seurantatutkimus. Trafin julkaisuja 8/2016. Autoalan ilmastostrategia Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry. 9http:// ACEA Tax Guide European Automobile Manufacturers Association (ACEA). Bil Sweden, Fortsatt minskning av koldioxidutsläpp från nya bilar. Bosshardt, M Fleet dynamics: Identifying the main micro processes of technological change within the European passenger car fleet. A dissertation submitted to the ETH Zurich. Bundesministerium für Verkehr und digitale Infrastruktur, Richtlinie über die Förderung von energie-effizienten und/oder CO2-armen schweren Nutzfahrzeugen in Unternehmen des Güterkraftverkehrs FortisBC, Medium and heavy-duty fleet incentives. Fu, M. & Kelly, J.A Carbon related taxation policies for road transport: Efficacy of ownership and usage taxes, and the role of public transport and motorist cost perception on policy out-comes. Transport Policy, Volume 22, July 2012, s ICCT European vehicle market statistics. Pocketbook 2015/16. Jäggi, B., Erath, A., Dopler, C. & Axhausen, K. Modeling Household Fleet Choice as Function of Fuel Price by Using a Multiple Discrete-Continuous Choice Model. Transportation Research Record: Journal of the Transportation Research Board. Volume Kunert, U. & Kuhfeld, H The diverse structures of passenger car taxation in Europe and the EU Commissions proposal for reform. Transport Policy, Volume 14, Issue 4, July 2007, s Mock, Peter & Yang, Zifei Driving electrification. A global comparison of fiscal incentive policy for electric vehicles. ICCT, The International Council on Clean Transportation. White paper. May Moultak, M., Lutsey, N. & Hall, D Transitioning to zero-emission heavy-duty freight vehicles. International Council on Clean Transportation. White Paper, September
19 Stitzing, R CO2 Differentiation of Automobile Sales Tax Rates and CO2 Emissions Rates of New Cars. Department of Economics, Aalto University and Helsinki Center of Economic Research. Skyttä, K Suomen autokannan nuorentaminen. Oikeudelliset ongelmat ja reunaehdot. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta. Tietge, U, Mock, P., German, J., Bandivadekar, A. & Ligterink, N From Laboratory to Road - A 2017 Update Of Official And Real-World Fuel Consumption And Co2 Values for Passenger Cars in Europe. ICCT. White paper. November Trafikanalys. 2016, Personbilsparkens fossiloberoende utveckling och styrmedel. Rapport 2016:11. ValueClinic, Uuden auton ostajien tutkimus, Kirjallinen tiedonanto. Yan, S. & Eskeland, G. S Greening the Vehicle Fleet: Evidence from Norway s CO2 Differentiated Registration Tax. NHH For
Autoalan ilmastostrategian sekä valtion ja autoalan Green Deal -ilmastosopimuksen tavoitteet
Autoalan ilmastostrategian sekä valtion ja autoalan Green Deal -ilmastosopimuksen tavoitteet 3. Autoalan ilmastostrategia 2018 Kärkitoimenpiteet Autoveron vaiheittainen poistaminen nopeuttaisi autokannan
LisätiedotEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO 2 -raja-arvoiksi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO 2 -raja-arvoiksi U 67/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotMiten autokannan päästöjä vähennetään?
Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen
LisätiedotPaketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista
Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista 9.5.2019 Kaksi tulevaisuuden kehityspolkua Perusennuste perusennusteessa ensirekisteröintikehitys
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030 Liikenne- ja viestintävaliokunta 19.10.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Ari Herrala SKAL Moliken
LisätiedotAjankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
LisätiedotLiikenne- ja viestintävaliokunta Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 21.11.217
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotAutoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen
Autoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen mittaustavan muutokseen Hallituksen esitys autoverolain liitteen muuttamisesta HE 276/218 vp Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 7.12.218 Hanna Kalenoja Tieliikenteen
LisätiedotVNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta
VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Liikenne- ja viestintävaliokunta 17.3.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Hanna Kalenoja
LisätiedotAutoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy
Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen
LisätiedotQ1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016
Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
LisätiedotQ1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2018
Q1/218-14.5.218 Autoalan vuosi Tammi-maaliskuu 218 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 13 583 9 19 11 723 11 44 I II I I II X I 24
LisätiedotHE 34/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta. toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry
HE 34/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry 1 Lain myönteiset ja kielteiset vaikutukset vientipalautuksen helpottaminen on
LisätiedotLiikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
LisätiedotQ1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2017
Q1/217-16.5.217 Autoalan vuosi Tammi-maaliskuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 11 22 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 167 9 394 Tammikuu
LisätiedotAutoalan ilmastostrategia 2018
Autoalan ilmastostrategia 2018 Autoveron vaiheittainen poistaminen nopeuttaisi autokannan kiertoa 3-4 vuodella vähentäisi CO2-päästöjä 600 000 tonnia/v verotulojen kannalta neutraali toimenpide Kaasu-
LisätiedotKäytettynä maahantuodut henkilöautot. Tilannekatsaus Q1/ Tieliikenteen Tietokeskus
Käytettynä maahantuodut henkilöautot Tilannekatsaus Q1/219 8.4.219 Tieliikenteen Tietokeskus Käytettynä maahantuotujen henkilö- ja pakettiautojen määrän kehitys käytettyjen autojen tuonti on kasvanut selvästi
LisätiedotQ2/ Autoalan vuosi. Tammi-kesäkuu 2017
Q2/217-17.8.217 Autoalan vuosi Tammi-kesäkuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 11 213 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 168 9 399 1157 1 865
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
1 Autotuojat ry:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n yhteinen lausunto 31.5.2017 Asia: YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kiitämme mahdollisuudesta esittää autoalan elinkeinojärjestöjen
LisätiedotAjoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011
Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen
LisätiedotAutokannan vuositilastot
Autokannan vuositilastot 216 31.1.217 196 197 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry Lausunto 31.05.2017 YM014:00/2015 Asia: YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 1. Kommentoikaa suunnitelmassa linjattuja päästövähennystoimia
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Liikenne- ja viestintävaliokunta 3.3.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Pekka Rissa Moliken varapuheenjohtaja
LisätiedotValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
19.10.2017 Lausunto liikenne- ja viestintävaliokunnalle VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Autotuojat ja -teollisuus ry kiittää
LisätiedotSäästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla
Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Vähäpäästöisyyden kriteerit (voimassa alkaen 1.1.2017) Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista
LisätiedotKestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö
Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotQ3/ Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2017
Q3/217-1.11.217 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 168 11 213 9 399 11 58 1 868
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain ja ajoneuvoverolain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain ja ajoneuvoverolain muuttamisesta - auto- ja ajoneuvoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen mittaustavan muutokseen HE 74/2018 vp Valtiovarainvaliokunnan
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotLiikenneverotus Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Liikenneverotus 23.03.2017 Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Esityksen rakenne Liikenneverotuksen rakenne, tasot ja toiminta Verotuotot Ajoneuvokannan kehitys Yhteenveto verojärjestelmästä
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia 10.02.2017 Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Esityksen rakenne Nykyisen energia- ja liikenneverotuksen rakenne, tasot ja
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty
KAISU näkemyksiä MmV kuuleminen 10.11.2017 Hannes Tuohiniitty Yleisiä huomioita Tärkeää että Suomessa pyritään konkreettisiin toimiin jo kuluvan vaalikauden aikana 2015-2019, joilla uskottavasti edetään
LisätiedotAUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja
AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa
LisätiedotAutovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen
Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien
LisätiedotSäästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla
Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit
LisätiedotYmpäristövaliokunta Toimitusjohtaja Arto Silvennoinen, Suomen Autokierrätys Oy
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta Ympäristövaliokunta 22.11.2017 Toimitusjohtaja
LisätiedotLausunto 1 (6)
Lausunto 1 (6) viite: LVM048:00/2017 Liikenne- ja viestintäministeriölle kirjaamo@lvm.fi Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotPaketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat
Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat tiekartta vuoteen 2040 9.5.2019 Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus 1 Tiivistelmä Autoalan käyttövoimaennusteiden tavoitteena on esittää
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta - taksien autoverohuojennuksen muutokset HE 178/2017 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta, 14.2.2017 Toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat
LisätiedotAutojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön
LisätiedotEri osapuolten rooli romutuspalkkiokokeilussa
Romutuspalkkiokokeilun käytännön toimet maahantuojan ja jälleenmyyjän näkökulmasta Koulutus- ja kehittämispäällikkö Jari Ketola Autoalan Keskusliitto ry Eri osapuolten rooli romutuspalkkiokokeilussa Kuluttaja
LisätiedotSuomen Motoristit ry - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin
1 (6) 13.11.2018 - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin vaatii moottoripyörien autoveron alentamista verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi,
LisätiedotAutokannan vuositilastot 2017
1.2.218 Tilastokatsaus ensirekisteröinneistä, autokannasta ja autoalan toimintaympäristöstä Autokannan vuositilastot 217 Hanna Kalenoja, Tieliikenteen Tietokeskus hanna.kalenoja@aut.fi http://www.aut.fi/tilastot
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
LisätiedotAutoalan ilmasto- ja energiastrategia
Autoalan ilmasto- ja energiastrategia Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Tieliikenteen Tietokeskus 14.11.2016 I Tulevaisuuden globaalit ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet EU:n syyskuussa
LisätiedotSähköisen liikenteen tilannekatsaus Q1/ Teknologiateollisuus
1 Sähköautojen määrän kasvu 31.3.2018 Sähköautojen määrä liikenteessä on kaksinkertaistunut alle 11 kuukaudessa ja ylittänee 10 000 kpl rajan vuoden toisella neljänneksellä. Ladattavien hybridien autokanta
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotAutotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita
Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen
LisätiedotKohti hiiletöntä ja puhdasta liikennettä Nollapäästöisyyden edistäminen
Kohti hiiletöntä ja puhdasta liikennettä Nollapäästöisyyden edistäminen 2019-2023 1 Sähköisen liikenteen tavoitteita ja ohjaustoimenpiteitä Hiiletön liikenne - Ilmo 2045 Energia- ilmastostrategia 2030
LisätiedotVähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisen edistäminen taloudellisin kannustein
Autotuojat ry Vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisen edistäminen taloudellisin kannustein Taustamuistio 22.5.2017 Hanna Kalenoja, Tieliikenteen Tietokeskus Sisällys Tiivistelmä... 2 1. Taustaa... 3 2.
LisätiedotErittäin vähäpäästöiset ajoneuvot
Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot - Selvitys ajoneuvopäättäjien ja -käyttäjien näkemyksistä 2.12.2014 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa organisaatioiden kiinnostusta erittäin
LisätiedotPaketti-, kuorma- ja linjaautokannan
Paketti-, kuorma- ja linjaautokannan vuositilastoja 216 31.1.217 196 197 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotHallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.10.2016 Johtava asiantuntija Ari Herrala,
LisätiedotLiikenteen päästöjen vähentämiskeinot
1 21.4.2017 Liikenne- ja viestintäministeriö, kirjaamo@lvm.fi Valtiovarainministeriö, leo.parkkonen@vm.fi Viite: Sidosryhmäkuuleminen 28.3.2017, LVM/421/05/2017 Liikenteen päästöjen vähentämiskeinot -
LisätiedotRomutuspalkkiokampanja
Romutuspalkkiokampanja 4.5.2015, Tero Kallio 4.5.2015 1 Uusien henkilöautojen verollinen keskihinta vuonna 2012 Finland Denmark Sweden Luxembourg Germany Ireland Portugal Austria United Kingdom EU-27 Belgium
LisätiedotGeneral Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014
World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014 1 SOURCE: IEA - CO2 emissions from fuel combustion highlights (2016 edition) General Picture IEA Report Situation after year 2015 2 1 IEA: CUMULATIVE
LisätiedotAUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja
AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2007 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2007 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa
LisätiedotBioenergia-alan linjaukset ja näkymät
Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset
LisätiedotLiikenne- ja viestintävaliokunta Toimitusjohtaja Arto Silvennoinen, Suomen Autokierrätys Oy
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 21.11.2017
LisätiedotAKL:n Suhdannebarometri Kevät 2017 Puheenjohtaja Heikki Häggkvist
AKL:n Suhdannebarometri Kevät 2017 Puheenjohtaja Heikki Häggkvist AKL:n suhdannebarometri autoliikkeiden suhdannekysely kohderyhmänä AKL:n autoliikejäsenet kysely lähetettiin 126 yritykselle, vastauksia
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotEnergiateollisuus ry. Syysseminaari
Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotTieliikenne nollapäästöiseksi, mitä tämä edellyttää kaupungeilta?
Tieliikenne nollapäästöiseksi, mitä tämä edellyttää kaupungeilta? Kuntatekniikan päivät 12.5.2017 Noora Salonen Sito Parhaan ympäristön tekijät ILMASTOTAVOITTEET VS. LIIKENTEEN PÄÄSTÖT Kotimaan liikenteen
LisätiedotVähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät
LisätiedotAjoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1
Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)
LisätiedotUudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä
10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen
LisätiedotAutotuojat ry:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n lausunto hallituksen esityksestä autoverolain muuttamisesta
1 12.2.2016 Valtiovarainministeriö Vero-osasto Markus Teräväinen valtiovarainministerio@vm.fi Viite: Lausuntopyyntö VM 009:00/2016; 22.1.2016 Autotuojat ry:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n lausunto hallituksen
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotLiikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Jakeluinfradirektiivi (2014/94/EC) Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin
LisätiedotRomutuspalkkiokampanja 2018
Romutuspalkkiokampanja 2018 Romutuspalkkiokampanjan ohjeita kuluttajille, romuautojen vastaanottopisteille, maahantuojille ja autoliikkeille Sisällys Kuluttajat... 2 Romuautojen vastaanottopisteet... 3
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotPOLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010
POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa
LisätiedotVähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisen edistäminen taloudellisin kannustein
Autotuojat ry Vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisen edistäminen taloudellisin kannustein Muistio 4.5.2016 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Kokemuksia vähäpäästöisten autojen taloudellisista kannusteista...
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotSijoittajavierailu Toimitusjohtaja, K Auto Oy, Johan Friman
Sijoittajavierailu 22.3.2019 Toimitusjohtaja, K Auto Oy, Johan Friman Brändiportfolio Henkilöautot Hyötyautot syksyllä 2019 2 22.3.2019 Autokauppa lyhyesti Volkswagen-konsernin autoihin liittyvä liiketoiminta
LisätiedotUudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä
10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotMOPOT, MOOTTORIPYÖRÄT JA MOPOAUTOT TILAKUVA JA KEINOJA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEEN
Suppea analyysi Hanna Strömmer Arviointipalvelut 1(11) 24.11.2017 MOPOT, MOOTTORIPYÖRÄT JA MOPOAUTOT TILAKUVA JA KEINOJA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEEN LÄHTÖKOHTIEN KUVAUS JA TYÖN TOTEUTTAMISTAPA Analyysi on
LisätiedotMoottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa. SMOTOn tutkimus 2018
Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa SMOTOn tutkimus 2018 Suomalainen motoristi 2018 Omistaa keskimäärin 1,6 moottoripyörää Ajomäärä keskimäärin 7200
LisätiedotKaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum
Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum LIIKENTEEN POHJOISMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ EU- ja kansalliset tavoitteet ohjaavat koko liikennesektoria
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain ja ajoneuvoverolain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain ja ajoneuvoverolain muuttamisesta - auto- ja ajoneuvoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen mittaustavan muutokseen HE 74/2018 vp Valtiovarainvaliokunnan
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp)
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp) Kuva: Tredea 20.4.2017 Nils-Olof Nylund Tutkimusprofessori
Lisätiedot