Kantaville SIIVILLE LASTEN SIELUNHOIDON KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 Kantaville SIIVILLE LASTEN SIELUNHOIDON KÄSIKIRJA

2

3 Kantaville SIIVILLE LASTEN SIELUNHOIDON KÄSIKIRJA Päivi Asikainen Riitta Parkkinen Päivi Isoaho Kristiina Virkkilä Tuulikki Laamanen Markku Virkkilä

4 2012 Ison Kirjan nuorisotoiminnot ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN (PDF), ISBN (nid.) Tämä sähkökirja on tuotettu Aikamedia Oy:n vuonna 2012 julkaisemasta painetusta teoksesta. Sähkökirjan tuotanto: Aikamedia Oy Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty. David Goodwinin materiaalia on käytetty lähteenä tekijän luvalla. Graafinen suunnittelu ja toteutus: Marko Soini / Aikamedia Oy Otavan Kirjapaino, Keuruu 2012

5 SISÄLLYS LUKIJALLE SIELUNHOITO...13 KESKEISET KÄSITTEET...15 SIELUNHOIDON LÄHTÖKOHTIA...17 Lapsella on oikeus hengelliseen hyvinvointiin...18 Lapsen tukiverkostot...20 SIELUNHOITOTILANNE JA -MENETELMÄT...23 Sielunhoitotilanne...23 Sielunhoidollinen ilmapiiri...27 Kommunikointi ja aktiivinen kuunteleminen...33 Taiteellisia ja toiminnallisia tapoja itseilmaisuun...38 Ongelmanratkaisumalli TOIMINTAKENTTÄNÄ LAPSET...51 LAPSEN TAUSTA...53 Lapsia ja perheitä koskevaa tilastotietoa...53 Lapsen elinympäristö...59 LAPSEN ERITYISPIIRTEET...64 Ikäkaudet...64 Erityistä tukea tarvitsevat lapset...75 Maahanmuuttajalapsen sielunhoito...88

6 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ SIELUNHOITO...95 EHYEN KEHITYKSEN JA SOSIAALISTEN TAITOJEN TUKEMINEN...97 Itsetunnon ja minäkuvan kehityksen vahvistaminen...97 Omantunnon kehityksen tukeminen Tunnetaitojen opettaminen Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin tukeminen HENKILÖKOHTAISEN JUMALASUHTEEN TUKEMINEN Raamatun tuntemus ja soveltaminen omaan elämään Lapsen usko Jumalalle omistautumisen ilmaiseminen Pastoraalinen huolenpito Yhteisöllisyys Ulospäin suuntautuminen ja palveleminen KORJAAVA SIELUNHOITO LAPSEN VAIKEAT TUNTEET JA NIIDEN KOHTAAMINEN Pelko Suru Vihaisuus LAPSEN VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET JA NIISSÄ TUKEMINEN Yksinäisyys Kiusaaminen Riidat perheessä ja perheväkivalta Lapsi avioeroperheessä Lapsi uusperheessä HENGELLISEN ELÄMÄN HAASTEET Haasteet lapsen jumalasuhteessa Näkymätön pahuuden maailma ja lapsi Anteeksiantaminen KUN SIELUNHOITO EI RIITÄ AMMATTIAVUN TARVE Lapsen oireilu...196

7 Vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen ongelmat Lastensuojelua edellyttävät tilanteet HUOLEN OTTAMINEN PUHEEKSI AMMATILLINEN APU Neuvola- ja kouluterveydenhuolto Koulupsykologi Koulukuraattori Lastensuojelu Poliisi Perheneuvola Erikoissairaanhoito SIELUNHOIDON ORGANISOINTI SEURAKUNNASSA SIELUNHOITOSUUNNITELMA LAPSITYÖN JOHTAJAN TEHTÄVÄT PASTORI LAPSEN SIELUNHOITAJANA PERHEEN TUKEMINEN MUISTIINPANOT LIITTEET Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä Lapsen kotielämä -juliste Kuka minä olen -juliste Tunnekortit Tunteet ovat okei -kirjanmerkki...231

8

9 LUKIJALLE Kantaville siiville Lasten sielunhoidon käsikirja on tarkoitettu kaikille lasten kanssa toimiville ja sielunhoidosta kiinnostuneille. Jokaisen lasten kanssa toimivan aikuisen on hyvä tutustua sielunhoidon perusasioihin ja kyettävä toimimaan lasta eheyttävällä ja kannustavalla tavalla. Tähän kuuluvat lapsen kannustava kohtaaminen ja myötätuntoiset sanat lapsen ilmaistessa elämäänsä liittyviä harmejaan. Sielunhoitoon kuuluvat myös lapsen siunaaminen ja hänen kanssaan rukoileminen. Joskus lapsi kaipaa aikuisen kanssa erityistä keskustelua, jossa hän voi kertoa tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Tällöin lapsi odottaa saavansa aikuiselta tukea vaikeaan tilanteeseensa. Joissakin tapauksissa sielunhoitotilanteessa tulee ilmi asioita, jotka edellyttävät lapsen ja tämän perheen ohjaamista ammattiavun piiriin. Lasten sielunhoidon käsikirja antaa aikuiselle valmiuksia toimia kaikilla näillä sielunhoidon osa-alueilla. Kirja rakentuu kuuden suuren kokonaisuuden ympärille. Ne ovat lapsen sielunhoito, lapset toimintakenttänä, ennaltaehkäisevä sielunhoito, korjaava sielunhoito, kun sielunhoito ei riitä (ammatillinen apu) ja sielunhoidon organisointi. Kirjan lähtökohtana on lapsen voimaannuttaminen ongelmakeskeisyyden sijaan. Lasten sielunhoidon tavoitteena tulisi olla terveen kehityksen ja jumalasuhteen muodostumisen tukeminen. Tällöin lapsi on valmiimpi kohtaamaan elämän haasteita ja kriisejäkin, joilta häntä ei pystytä suojelemaan.

10 Lapsessa on valtavasti mahdollisuuksia. Hän kasvaa, kehittyy ja oppii jatkuvasti. Lapsi suuntautuu tulevaisuuteen, ja lapsuudessa onkin toivoa enemmän kuin muissa ikävaiheissa. Tämä mahdollistaa sielunhoidollisen eheytymisen ja elämän jatkamisen luottavaisena ja eteenpäin suuntautuen. Lapsuus on myös herkkää aikaa. Lapsi on riippuvainen aikuisista, ja elämänpiirin haasteet ja turvattomuus voivat vahingoittaa häntä. Joskus tueksi riittää yksikin turvallinen aikuinen, joskus taas tarvitaan ammattiapua laajemmin. Jeesuksen opetus lapsen arvosta oli omana aikanaan uudistuksellinen. Hän liitti lapsen arvostamisen ja Jumalan valtakunnan yhteen. Emme voi ajatella oikein Jumalan valtakunnasta, jos emme ajattele oikein lapsesta. Jeesus asettui puolustamaan kaikista heikoimpia ja pienempiä. Hän tiesi, että pahassa maailmassa juuri he tarvitsevat puolustajaa. Iso Kirja -opiston nuorisotoimintojen valtakunnallinen lapsityövaliokunta koordinoi ja tuottaa materiaalia seurakuntien lapsityön käyttöön. Tämän julkaisun ovat koonneet Fida Internationalin lapsityön koulutuskoordinaattori Päivi Asikainen, Jees- ja Noste-lehden päätoimittaja, Iso Kirja -opiston lapsiasiakoordinaattori Päivi Isoaho, lastentarhanopettaja Tuulikki Laamanen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Riitta Parkkinen, lastentarhanopettaja Kristiina Virkkilä ja lääketieteen tohtori Markku Virkkilä. Työryhmän lisäksi tekstejä ovat kirjoittaneet Marjukka Anttila (Erityistä tukea tarvitsevat lapset), Mervi Robert (Maahanmuuttajalapsen sielunhoito) ja Suvi Hintsanen (Yksinäisyys). Käsikirjoitusta ovat kommentoineet Liisa Pensonen, Mirja Säiniö ja Mirjam Virtanen sekä Taina Koponen (Taiteellisia ja toiminnallisia tapoja itseilmaisuun), Nelli Kärkkäinen (Maahanmuuttajalapsen sielunhoito) ja Miika Parkkinen (Maahanmuuttajalapsen sielunhoito). 10

11 Sielunhoitoon liittyvää lisämateriaalia on Suomen helluntaiseurakuntien lapsityön turvaohjeistossa (Aikamedia, 2008). Siinä sielunhoitoon liittyviä sisältöjä ovat seuraavat kokonaisuudet: Turvallinen käyttäytyminen, Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen, Salassapitovelvollisuus, Toimintakyvyn ylläpitäminen, Toimintaohje lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, Toimintaohje lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tullessa ilmi Suomen helluntaiherätyksen toiminnan piirissä, Toimintaohje lapsen ja varhaisnuoren sielunhoidosta sekä Lastensuojeluilmoituksen lomake. Australialainen pastori, terapeutti ja kouluttaja David Goodwin on kirjoittanut laajalti lapsityöstä ja terapiasta ja kouluttaa lapsityön johtajia monissa maissa. Goodwinin elämäntyö ja materiaali ovat tehneet tämän teoksen työryhmään syvän vaikutuksen, ja hän on ystävällisesti suostunut luovuttamaan materiaaliaan käyttöön tätä teosta varten. Goodwinin Caring and sharing (Välittäen ja huolehtien) -kurssimateriaalin on suomentanut Emilia Häkkinen. Goodwinia on käytetty ensisijaisena lähteenä luvuissa Sielunhoidon lähtökohtia (lapsen sielunhoidon tavoitteet), Lapsen tukiverkostot, Sielunhoidollinen ilmapiiri, Kommunikointi ja aktiivinen kuunteleminen, Ongelmanratkaisumalli, Henkilökohtaisen jumalasuhteen tukeminen ja Vihaisuus. David Goodwinin materiaalit ovat tilattavissa Kidsreach Australia -järjestöltä internetosoitteesta 11

12

13 1. SIELUNHOITO

14

15 KESKEISET KÄSITTEET Tässä julkaisussa käytettäviä keskeisiä käsitteitä ovat sielunhoito, ennaltaehkäisevä sielunhoito, korjaava sielunhoito ja terapia. Niiden merkitykset määritellään tässä teoksessa seuraavasti: Sielunhoito Sielunhoidolla tarkoitetaan kristilliseltä pohjalta toteutettavaa lapsen tukemista hänen tarpeissaan. Sielunhoito ottaa huomioon lapsen kehityksen yleiset piirteet eri ikäkausina kehityksen eri osa-alueilla, joita ovat henkinen, hengellinen, emotionaalinen, sosiaalinen ja fyysinen kehitys. Tukea annetaan sekä normaaliin kehitykseen liittyvissä muutoksissa että erityistilanteissa ja kriiseissä. Lapsen kehitystä tukevan sielunhoidon tavoitteena on ehkäistä normaaliin kehitykseen kuuluvien asioiden muuttuminen vakaviksi ongelmiksi ja auttaa lasta käsittelemään erityistilanteisiin ja kriiseihin liittyviä muutoksia. Sielunhoito jaetaan ennaltaehkäisevään ja korjaavaan sielunhoitoon. Ennaltaehkäisevä sielunhoito Ennaltaehkäisevään sielunhoitoon kuuluu kaikki kanssakäyminen ja toiminta, joka vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa, eheää kehitystä ja jumalasuhdetta. Toisin sanoen kristillinen 15

16 kasvatus on ennaltaehkäisevää sielunhoitoa, jonka tavoitteena on tukea lasta kokonaisvaltaisesti. Korjaava sielunhoito Korjaava sielunhoito on lapsen tukemista ja auttamista erityisissä ongelmatilanteissa, joiden selvittämisessä lapsi tarvitsee sielunhoitajaa. Toisin sanoen korjaavaa sielunhoitoa tarvitaan silloin, kun lapsen elämässä on tapahtunut jotakin, mikä on satuttanut tai rikkonut hänen hyvinvointiaan ja tunne-elämäänsä. Terapia Psykoterapia on tavoitteellista ammatillista toimintaa, joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimivuuden lisäämiseen. Psykoterapiaa antavat psykoterapiakoulutuksen saaneet ja riittävän kokeneet henkilöt, jotka voivat olla esimerkiksi psykologeja, lääkäreitä, erikoissairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä tai teologeja. Sielunhoitoterapia on ammattilaisen harjoittamaa kristillistä terapiatyötä, joka käyttää lapsen auttamisessa sekä terapian että sielunhoidon menetelmiä. Tässä julkaisussa ei käsitellä sielunhoitoterapiaa. 16

17 SIELUNHOIDON LÄHTÖKOHTIA Lapsen sielunhoito on aina tavoitteellista toimintaa, jossa lasta tukeva aikuinen ottaa huomioon lapsen tarpeet ja elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti. Sielunhoidollisen toiminnan tavoitteena on osallistaa lapsi prosessiin, jossa hän voi löytää ja omaksua keinoja oman sisäisen ihmisensä hallintaan. Tällöin lisääntyy myös tietoisuus mahdollisuudesta vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Myönteisten ja pysyvien muutosten aikaansaamiseksi pyritään kiinnittämään erityistä huomiota myös lapselle läheisten aikuisten tukemiseen ja muihin lapsen elinympäristössä vaikuttaviin tekijöihin. Lapsen sielunhoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi auttaa lasta käsittelemään ongelmia, muutoksia ja stressiä vahvistaa lapsen jumalasuhteen ja hengellisen elämän kehittymistä tukea lapsen itsetunnon ja persoonallisuuden kasvua sekä minäkuvan kehittymistä opastaa lasta asioiden uudelleen oppimisessa auttaa lasta löytämään terveet rajat saada aikaan myönteistä muutosta lapsen käyttäytymisessä kehittää lapsen ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja kehittää lapsen elämäntaitoja, kuten sosiaalisia, tunne- ja turvataitoja auttaa lasta löytämään elämän merkityksellisyys tai antaa tukea jossakin erityistarpeessa tukea lasta selviytymään tilanteissa, joissa elinympäristö ei odotuksista huolimatta muutu paremmaksi tai ongelmat toistuvat. 17

18 Lapsella on oikeus hengelliseen hyvinvointiin Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (LOS), joka on laadittu vuonna Lapsen oikeuksien sopimuksen (ks. luku Liitteet, Lapsen oikeuksien sopimus) mukaan lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan. Lapsille on varattava riittävä osuus yhteiskunnan voimavaroista sekä annettava mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Sopimuksen mukaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä osa-alueesta. Ajatus on sama kuin kristillisessä ihmiskäsityksessä. Tähän perustuen lapsen hengellistä elämää tuetaan rakentamalla lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toteuttamalla lapsen oikeuksia. Ennaltaehkäisevä sielunhoito suojaa lapsen oikeuksien toteutumista. Korjaava sielunhoito puuttuu tilanteisiin, joissa oikeuksia on rikottu. Lapsen oikeuksien tehtävänä on suojata lapsen lisäksi sielunhoitoa antavia aikuisia antamalla selkeät raamit sielunhoidolle. Seuraavassa on otteita lapsen oikeuksista ja esimerkkejä siitä, miten niitä voi soveltaa lasten sielunhoidossa. 12. artikla Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa, ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi seurakunnassa ja lapsityössä. Aikuisen vastuulla on suunnitella toiminta niin, että se mahdollistaa lasten osallistumisen. 18

19 14. artikla Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. Lapsella on oikeus turvautua Jumalaan ja tehdä oman omantuntonsa mukaisia päätöksiä. Lapsella on oikeus pyytää ongelmaansa apua seurakunnasta sitä tarvitessaan. Vanhempien mielipidettä on kunnioitettava kaikissa heidän lastaan koskevissa asioissa. 18. artikla Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu ja päätösvalta myös lapsen sielunhoidollisista kysymyksistä. Vanhemmilla on oikeus saada tukea lapsen kristilliseen kasvatukseen ja sielunhoidollista tukea itselleen ja lapselleen. 39. artikla Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. Lapsella on oikeus saada välitöntä ja pitkäkestoista sielunhoidollista apua tullessaan väärinkohdelluksi. Lapsella on oikeus toipua ryhmän tasavertaisena jäsenenä seurakunnan keskellä. Seurakunta toimii yhteistyössä muiden ammatillisen avun tarjoajien kanssa. 19

20 Lapsen tukiverkostot Perhosen kuoriutuminen toukasta kuvaa hyvin sielunhoidon tavoitetta tukea lapsen kasvua ehjäksi, ainutlaatuiseksi aikuiseksi. Toukka kuvaa lasta. Se on pieni ja haavoittuvainen ja tarvitsee ympärilleen suojaa voidakseen kasvaa terveellä tavalla. Toukan kasvutiellä on monta vaaraa, ja ilman turvallista ympäristöä ne vahingoittavat ja hidastavat toukan kasvua. Teltta toukan ympärillä on kuin lapsen ympärillä oleva suojaava tukiverkosto. Se koostuu eri osista, joita ovat esimerkiksi perhe, sukulaiset ja tuttavat, päivähoito, koulu ja harrastukset. Myös seurakunta on tärkeä osa tukiverkostoa. Se on kuin yksi teltan kankaista. Tukiverkoston tehtävänä on varmistaa, että lapsi saa kasvaa rauhallisesti turvallisessa ja tuetussa ympäristössä. Se antaa hyviä eväitä kasvua varten sekä tukee ja auttaa myös silloin, kun vahingoittavia asioita on jo tapahtunut. Yhdelläkin turvallisella aikuisella on merkitystä lapsen elämässä. 20