LIITE 2: Smart and Wise Turku-kärkihankkeen mittarit

Transkriptio

1 LIITE 2: Smart and Wise Turku-kärkihankkeen mittarit Hankkeen sisäiset sovittujen tehtävien etenemistä kuvaavat mittarit Etenemistä kuvaavat mittarit kertovat, ovatko hankesuunnitelmassa kuvatut tehtävät edenneet suunnitellulla tavalla. Esitetyt aikatauluarvot ovat alustavia ja niitä voidaan muuttaa vuosittaisen tarkastelun yhteydessä suunnitelmien tarkentuessa. Osa-alue Mittari Mittayksikkö Hiilineutraalius SECAP-mallin mukainen ja resurssiviisautelma toimenpidesuunni- on laadittu Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta Suunnitelma kaupunkilaisten ja kaupungin sidosryhmien sitouttamiseksi ilmasto-tavoitteisiin on laadittu ja suunnitelman toteuttaminen on aloitettu Resurssiviisauden tiekartta on päivitetty Asiakastietojen hallintamalli ja sitä tukeva tietojärjestelmäratkaisu on otettu käyttöön kaupunkitasolla Asiakkaiden segmentointimalli on luotu ja valituille asiakkassegmenteille on määritetty palvelukokonaisuuksia Palvelujen tuotteistuksen ja kustannuslaskennan malli on otettu käyttöön ja palvelujen tuotantokustannukset on kohdennettu tuotteistetuille palveluille Palvelujen toimitusketjujen hallintamalli on määritetty ja sitä on testattu valikoiduissa palveluketjuissa Asiakasohjauksen kaupunkitasoinen toimintamalli on käytössä Kuntalaisen asiointitili on otettu käyttöön. Uusi toimintamalli resurssivarausten tekemiseen ja tätä tukeva tietojärjestelmä on otettu käyttöön Määritelmä Arvioitu aikataulu kevät-2018 syksy-2021 syksy-2021

2 Turvallisuus Kaupunkisuunnittelu Liikenne ja liikkuminen Turvallisuuden tilannekuvajärjestelmä on toteutettu ja otettu käyttöön yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa osana kaupungin riskienhallinnan kehittämistä Kaupunkilaisten osallisuudelle on luotu palautekanava ja prosessi palautteen käsittelylle Turvallisuuteen liittyvän datan keräämiselle ja analysoinnille on luotu systemaattinen toimintamalli ja analysoinnissa on kokeiltu koneoppimiseen perustuvia menetelmiä Kriittisen kaupunki-infrastruktuurin ja sen toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät on tunnistettu ja niille on luotu tarvittavat tietoturvakäytännöt. Tietoturvan valvontapalvelu on otettu käyttöön Väestönkehitykseen perustuva malli palvelutarpeiden kehityksen ennakointiin on luotu ja sitä on kokeiltu 2-3 palvelussa Alueellista eriytymiskehitystä kuvaavat indikaattorit on määritetty ja otettu käyttöön osana kaupungin johtamista Kaupunki on kattavasti mallinnettu digitaalisesti ja digitaalista aineistoa käytetään suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoprosesseissa Älykkään rakentamisen ohjeistus on laadittu ja otettu käyttöön Rakennusprojektien toteutumien ja suunnitelmien vastaavuutta seurataan ja arvioidaan digitaalisten tietomallien avulla Visio ja suunnitelma erilaisia liikkumismuotoja yhdistelevästä il-

3 mastoystävällisestä tulevaisuuden liikennejärjestelmästä on luotu Syrjäytymisen ehkäiseminen Alustatalouden toimintamalli Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta Robottibussiliikennettä on testattu ja suunnitelma käyttöönotosta on laadittu Citylogistiikan uudet ratkaisut hankkeen nopeat kokeilut on toteutettu Pysäköintipalvelujen uudistamiselle on laadittu konsepti ja sen mukainen toiminta on käynnistetty CIVITAS ECCENT- RIC hankkeen suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallit on kuvattu, seuranta-ja arviointimalli luotu ja vaikuttavuutta on selvitetty Syrjäytymisen ehkäisemiselle on laadittu erillinen toimenpidesuunnitelma Uusia toimenpiteitä on pilotoitu ja niiden vaikutuksia arvioitu Malli syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ennakoimiseksi on luotu ja testattu Alustatalouden toimintamalli on määritetty ja otettu käyttöön Alustojen hallinta on organisoitu ja resursoitu Alustatalouden toimintamalli on viestitty sidosryhmille ja sitä markkinoidaan aktiivisesti Mayor s Data Office (MDO) on perustettu ja toiminnassa. syksy-2021

4 Kaupungin tietoalusta on toteutettu ja otettu käyttöön. Johdon tilannekuvaraportti on määritetty ja otettu käyttöön Kaupungin väestöennustemallia hyödynnetään palvelujen mitoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa Kaupungin vuosijohtamisen prosessit (kuukausiraportointi ja sopimusohjaus) on pitkälle automatisoitu. Kaikille toimialoille yhteiset tiedot (talous, henkilöstö) sekä toimialojen toimintaa kuvaavat mittarit on määritetty ja koottu samaan tietovarastoon. kevät-2018 Vaikuttavuusmittarit Vaikuttavuusmittarit kertovat hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden aikaan saamista muutoksista kaupunkiympäristössä sekä kaupungin ja sen toimijoiden toiminnassa. Osa-alue Mittari Mittayksikkö Määritelmä Hiilineutraalius ja resurssiviisaus Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet SECAP toimenpiteiden toteutuminen: 2021 päästöt vähentyneet 50% 1990 luvun tasosta Uusiutuvan energiatuotannon määrä on kasvanut 100% vuoden 2017 tasosta. Jätteiden määrä ja luonnonvarojen kulutus ovat kääntyneet laskuun. Kaupunkilaisten ja kaupungin sidosryhmien tietoisuus ja aktiivisuus ilmastoasioista on kasvanut Kaupungin investoinneissa ja hankinnoissa huomi- Strategiamittariston CO2- ekvivalentti Päästöjen muutos % Muutos % Muutos % Toimenpiteiden määrän muutos %-osuus investointien tarveselvityksissä, hankesuunnitelmissa CO2-raportin laskenta vuosittain. CO2-raportin laskenta vuosittain verrattuna vuoden 1990 tasoon. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä Turun alueella Uusiutuvan energian osuus sähkössä Turun alueella Jätteiden määrän muutos vuosittain Ekologisen jalanjäljen muutos Vuoden aikana tehtyjen SECAP-toimenpiteiden määrä. Kuinka suuressa osassa investointien tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista ympäristö- ja elinkaarivaikutukset on mallin mukaisesti huomioitu.

5 Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta oidaan niiden ympäristö- ja elinkaarivaikutukset Kasvava osuus kaupungin palveluista on tarjolla sähköisesti. Sähköisten palvelukanavien käyttö on kasvussa ja hankinnoissa %-osuus Asiointien määrä (kpl) Kuinka suuressa osassa hankinnoista (%- osuus hankintabudjetista) ympäristö- ja elinkaarivaikutuksia on merkittävästi painotettu kriteereissä ja pisteytyksessä. Osuus kaupungin asiakaspalveluprosesseista, jotka ovat hoidettavissa sähköisesti. Sähköisissä palvelukanavissa tapahtuvien asiointien määrän kehittyminen. Turvallisuus Palautteen määrä (kpl) palautepalvelussa Kaupunkilaisten mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin turvallisuuden kehittymiseen ovat parantuneet Viranomaisyhteistyö on sujuvoitunut Kaupungin kyberturvallisuus on parantunut VAHTI-arviointi Katakri-arviointi Lasketaan ja luokitellaan palautepalvelun kautta saatujen turvallisuutta koskevien palautteiden määrä. Kyselytutkimuksella hankkeen alussa ja lopussa selvitettävä kaupungin, poliisin ja pelastuslaitoksen johdon tyytyväisyys viranomaisyhteistyön sujuvuuteen. Koko kaupungin tietoturvallisuuden taso yltää VAHTI-perustasolle. Kriittisen kaupunki-infrastruktuurin tietoturvallisuus täyttää Katakri-vaatimukset. Liikenne ja liikkuminen Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelulla kyetään aikaisempaa paremmin vastaamaan väestönkehityksen ja palvelutarpeiden muutoksiin Kyky ennakoida alueellista eriytymiskehitystä on parantunut Rakennushankkeiden riskienhallinta ja tiedonkulku eri osapuolten välillä on parantunut Julkisen liikenteen käyttö on kasvanut CAF-arviointi Keskihajonta Matkojen Kyselytutkimuksella selvitetään, miten kattavasti tietoaineistojen pohjalta voidaan saada kuva palvelujen kysynnän muutoksesta ja miten hyvin sen pohjalta on mahdollista tehdä johtopäätöksiä kaupunkisuunnittelun suuntaviivoista. Arvioidaan kaupungin kykyä reagoida ennakoivasti alueelliseen eriytymiskehitykseen CAF-mallia hyödyntäen. Lasketaan toteutuneiden rakennushankkeiden aikataulu- ja budjettipoikkeamien keskihajonta, jolla kuvataan suunnittelutarkkuuden kehittymistä. Kyselytutkimuksella selvitetään, miten rakennushankkeiden osapuolet kokevat tiedonkulun parantuneen. Seudullisen joukkoliikenteen tilastoista selvitettävä tehtyjen matkojen. Liikenne- ja liikkumisvision suunnitelman toteuttamiseen osallistuneet tahot Osallistuneiden tahojen Lasketaan ja luokitellaan toteuttamissuunnitelmassa mukana olleet toimijat. Luodut uudet kaupunkilogistiikan yhteistyömallit Yhteistyömallien Lasketaan ja luokitellaan Citylogistiikan uudet ratkaisut hankkeen aikana syntyneet uudet yhteistyömallit. Toteutuneet pysäköintikokeilut Pysäköintikokeilujen Lasketaan ja luokitellaan pysäköintikokeilujen määrä.

6 Syrjäytymisen ehkäiseminen Toteutuneet Liikkuminen palveluna yhteistyömallit Föli-polkupyörien käyttömäärän muutos Yhteistyömallien Föli-polkupyörien käyttömäärä per päivä per pyörä CAF-arviointi Tuloerojen muutos (%) Kaupungin ymmärrys syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä on kasvanut ja sitä kautta kyky valita vaikuttavampia toimenpiteitä on parantunut Syrjäytymiskehitys on saatu pysäytettyä Työttömyysaste (%) Lasketaan ja luokitellaan yhteistyömallien määrä. Lukumäärään sisällytetään lippuyhteistyön lisäksi palveluintegroinnit osana liikkumisen palveluja. Föli-polkupyörien seurantajärjestelmästä saatava käyttötieto: käyttäjien ja matkojen, käyttötunnit, matkan pituus. Arvioidaan CAF-mallilla kaupungin kykyä hyödyntää tietoa sekä sen pohjalta suunnitella ja toteuttaa syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpiteitä. Tuloerojen muutos prosentteina ikäryhmästä. Työttömyysaste prosentteina ikäryhmästä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus koko ikäluokasta. Koettu elämänlaatu () Vuosittainen kaupunki- ja kuntapalvelututkimus Kouluterveyskysely (tehdään joka toinen vuosi) Kaupungin asiantuntijoilta kerättävä näkemys. Alustatalouden toimintamalli Alustatalouden toimintamalli tunnetaan Turun alueen toimijoiden keskuudessa hyvin Kaupungin tarjoamilla alustoilla on kasvava määrä toimijoita Koettu alustan tuottama arvo alustan toimijoille Toimijoiden Valtakunnallinen joka neljäs vuosi tehtävä ATH-kysely Kyselytutkimuksella selvitettävä alustatalouden toimintamallin tunnettuus Turun alueen toimijoiden keskuudessa Lasketaan ja luokitellaan alustoja käyttävien toimijoiden määrä. Seurataan kehitystä vuosittain. Kyselytutkimuksella selvitettävä alustan toimijoiden kokemus alustan tuottamasta arvosta. Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta Innovatiivisten hankintojen määrä on kasvussa Kaupungin tuottaman datan ja MDO-toimintamallin varaan on syntynyt laaja ekosysteemi. Innovatiivisten hankintojenmäärä ( ) ja %-osuus vuositasolla Lasketaan innovatiivisten hankintojen osuus kaikista kaupungin tekemistä hankinnoista. Alueen eri toimijoille tehty kyselytutkimus, jossa selvitetään datan hyödyntämisen laajuutta ja vaikuttavuutta.

7 Osallisuus Kaupungin johdolla on käytettävissään laadukkaampaa tietoa päätöksenteon tueksi. Palvelujen mitoituksessa ja palveluverkkosuunnittelussa kyetään paremmin vastaamaan kysynnän muutoksiin. Vuosijohtamisen prosessien automatisoinnilla säästetään huomattava määrä työtä. Hankkeeseen osallistuneiden sidosryhmien määrä Palvelujen saatavuus Palvelujen tuottavuusvertailu HTV-määrä Sidosryhmien (kpl) Kaupungin johdolle ja päättäjille tehty kysely, jossa selvitetään tyytyväisyyttä päätöksenteon tueksi tarjottuun tietoon. Palvelujen saatavuus: Osuus turkulaisista, joilla on korkeintaan 300m matkaa seuraaviin palveluihin: päiväkoti, alakoulu, kirjasto, joukkoliikenteen pysäkki. Palvelujen tuottavuusvertailu: Kuuden suuren kaupungin kustannusten suhde tarkasteltavaan väestöryhmään perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vapaaajan ja kulttuuripalveluissa, kiinteistöjen ylläpito- ja korjauspalveluissa, vanhuspalveluissa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, päihdehuollossa, kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa. Mitataan vuosijohtamisen prosessiin ennen ja jälkeen automatisoinnin käytetty henkilötyövuosien määrä. Tavoitteena on vähintään 40% vähennys työmäärässä. Pidetään kirjaa hankkeen kullakin osa-alueella mukana olleista toimijoista sekä toimijoiden rooleista ja lukumääristä.