Lausunnonantajan lausunto. Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lausunto Asia: VM120:00/2017

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan liitto Lausunto Asia: VM120:00/2017 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maakuntien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen valtakunnallisen palvelukeskuksen tehtävistä ja käyttövelvoitteen piiriin kuuluvista palveluista Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Yleistä maakuntien ICT-valmistelusta Maakuntien muodostaminen on tietoteknisesti erittäin monimutkainen ja pitkä muutosprosessi. Maakuntien aloitukseen saadaan valmiiksi vain kriittiset toiminnot ja maakunnalle jää paljon tekemistä sitä seuraaville vuosille Huomionarvoista on, että palvelutuotannon on pyörittävä tauotta (jatkuvuus, häiriöttömyys) ja tämä asettaa merkittäviä haasteita tehtäville ICTmuutostoimenpiteille. Käytännössä tämä tarkoittaa riskien hallintaa niin, että osa ratkaisuista täytyy rakentaa olemassa olevan rinnalle ja siirtää toimintojen hallitusti uuden ratkaisun piiriin siirtymäajalla (5 10 vuotta). Pohjois-Pohjanmaan maakunnan (jatkossa POPmaakunnan) osalta maakunnan muodostuminen tarkoittaa 46 toimijan yhdistymistä yhdeksi maakunnaksi. Tietoteknisesti yhdistyminen edellyttää maakunnallisen perustietotekniikkaratkaisujen rakentamisen sekä sopimusten (>1000 kpl) ja tietojärjestelmien (~1000 kpl) yhdistämisen sekä osittaisen uudistamisen. Tietoteknisen yhtenäistämisen tarve on kiistämätön, mutta eteneminen tulee vaiheistaa siten, että ensimmäisessä vaiheessa yhtenäistetään maakunnat sisäisesti ja toisessa vaiheessa yhtenäistetään ratkaisuja kansallisesti. Kansallinen yhtenäistäminen on huomattavasti helpompaa siinä vaiheessa, kun 18 maakuntaa ovat sisäisesti yhtenäisiä eli sopimukset ja järjestelmät konsolidoitu, alueellinen infrastruktuuri ja perustietotekniikka ovat kunnossa. On epärealistista kuvitella, että loikka hajanaisesta maakuntaympäristöstä kansallisiin ratkaisuihin voisi olla mahdollinen suoraan. Se sisältää liikaa hallitsemattomia riskejä palvelutuotannon näkökulmasta; maakuntaan siirtyvillä ICTratkaisuilla on hyvin kirjava historia eikä merkittävää osaa asioista ole dokumentoitu luotettavasti. Tavoitteita Vimanalle ja muille kansallisille palveluille Lausuntopalvelu.fi 1/9

2 Vimanan toiminnan ja ratkaisujen tulee keskittyä asioihin, jotka ovat aidosti kansallisia eli ne tulevat joko kaikkien tai suurimman osan käyttöön. Toiminnan fokusointi on tärkeää, jotta saadaan kriittiset kansalliset ratkaisut etenemään rivakasti sekä samalla vältetään päällekkäinen tekeminen nykytoimijoiden kanssa. Työnjakoa eri alueellisten (maakunnat, yhteistyöalue, in-house yhtiöt) ja kansallisten toimijoiden (SoteDigi, Kela, Una, Vimana, Valtori, Suomen Erillisverkot, Kasvupalvelu Virasto, jne.) välillä tulee tarkentaa ja tarkastella kriittisesti kansalliset ja maakuntien tavoitteet huomioiden. Vimanan toiminnan lähtökohtana tulee olla kokonaistaloudellisuus, jossa huomioidaan palvelut, niiden käyttöönotto maakunnissa, käyttöönotoista aiheutuvat muutoskustannukset ja investoinnit sekä ratkaisun kustannushyödyt kokonaisuutena. Näihin tietoihin perustuen priorisoidaan kansalliset projektit, joihin käytössä olevat resurssit kohdennetaan. Vimanan ja muiden kansallisten toimijoiden tulee lähtökohtaisesti rakentaa palvelut niin asiakaslähtöisiksi, kilpailukykyisiksi ja lisäarvoa tuottavaksi, että maakunnat haluavat ottaa ne käyttöön ilman erillisiä velvoitteita. Jotta tässä voidaan onnistua, tulee kehittämisen perustua vahvasti maakuntien tavoitteisiin, joka edellyttää tiivistä yhteistyötä jokaisen maakunnan kanssa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet yhteistyötä erilaisten ratkaisujen kehittämisessä (esimerkiksi PSOP/Parasta Palvelua, ODA/OmaOlo-palvelu) ja ICT- ja muissa tukipalvelutuotantorakenteissa (inhouse yhtiöt). Tehty kehittämistyö, investoinnit ja rakenteet pitäisi pystyä hyödyntämään osana muutosta niin, että toimijajoukko muodostaa maakuntien näkökulmasta yhteentoimivan ja tehokkaan ekosysteemin. Jotta maakunta voi hyödyntää Vimanan palveluja ne on tuotteistettava (ml. sopimukset) Vastuu maakunnan tietoteknisen kokonaisuuden rakentamisesta on maakunnalla. Jotta kansalliset palvelut voidaan sisällyttää maakuntien suunnitteluun ja ICT-muutoksen toteutuksen tiekartalle, on kansallisten palvelujen tuottajien tuotteistettava palvelut, mm. palvelukuvaukset, palvelutasot, hinnoittelu, käyttöönotto, tukipalvelut, mahdollinen sertifiointi, jatkuvan kehittämisen toimintamalli, kehittämiskustannusten jakautuminen, päätöksentekomallit, alueellisesti tarvittavat resurssit, sekä taattava juridisesti ratkaisujen palvelutuotanto eli palvelutuottajaa sitova palvelusopimus, jossa huomioitu mahdolliset sanktiot poikkeamista. Tätä varten tarvitaan toimintamallit, mitä kautta asiakkaat eli maakunnat hyväksyvät palvelut käyttöönotettavaksi. Mahdollisen käyttövelvoitteen piiriin sisältyviin palveluihin pitää olla kirjoitettu sisään myös palvelutuotantovelvoite, jotta maakunnat voivat luottavaisin mielin nojautua - tehdä sopimuksen palvelutuottajan kanssa - kansallisiin palveluihin ja niiden suunniteltuihin aikatauluihin. On korostettava, että maakunnan palvelut ovat merkittäviltä osin kriittisiä, erityisesti erikoissairaanhoito, joiden palvelutuotanto ei saa katketa missään olosuhteissa. Lausuntopalvelu.fi 2/9

3 Asetusluonnoksen termit eivät ole yksiselitteisiä, niihin esitetyt tarkennukset Lausuttavana olevassa asetuksessa käytettävät termit eivät ole yksiselitteisiä, joka aiheuttaa epävarmuutta siitä mitä asetuksella tavoitellaan. 3 alussa oleva teksti Palvelukeskuksen järjestämiä ja ylläpitämiä yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ovat tulisi muuttaa muotoon Palvelukeskuksen järjestämiä yhteisiä tietoja viestintäteknisiä palveluja ovat. Perusteluna muutokselle on, että Vimanan kyvykkyys vastata palvelujen tuottamisesta ja ylläpitäminen tulisi vaatimaan useiden satojen henkilöiden osaajajoukon (ks. kohta Vimanan asema markkinoilla). 3 listattujen palvelujen järjestäminen on realistinen tehtävä Vimana suunnitellulla alle 100 henkilön organisaatiolla, jolloin palvelujen ylläpito ja tuottaminen on joko maakuntien omistamien in-house yhtiöiden tai markkinatoimijoiden vastuulla. Tällöin Vimana keskittyisi ratkaisujen kansalliseen ohjaamiseen ja määrittelyyn sekä erilaisten puitejärjestelyjen kilpailuttamiseen niin, että eri kautta hankittavat ratkaisut muodostavat kustannustehokkaan ja yhteentoimivan kokonaisuuden maakunnille. Asetuksen 3 Yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut käyttävät useassa kohtaa etuliitettä yhteinen. Ymmärrämme, että on olemassa aidosti kansallisesti yhteisiä ratkaisuja, jotka ovat samalla myös ainoita maakuntien käyttämiä ratkaisuja kyseiseen käyttötarkoitukseen. Näiden osalta käyttövelvoite on selkeä ja täysin perusteltu. Ehdotamme kuitenkin 3 kohtaa 1 tarkennettavaksi muotoon yhteinen käyttäjä- ja käyttövaltuushallintapalvelu kansallisiin palveluihin kytkeytymiseksi. 3 listatuista palveluista aidosti yhteisiä kansallisia ratkaisuja voivat olla kohdat 1 (yhteinen käyttäjä- ja käyttövaltuushallintapalvelu kansallisiin palveluihin kytkeytymiseksi), 2 (yhteinen tietoverkkojen kytkentäydin kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kytkeytymiseksi) sekä 3 (yhteiset järjestäjien työkalut ja johtamisen järjestelmäpalvelut) siltä osin, kun ne tukevat maakunnan tarvitsemia tietojohtamisen ratkaisuja (mm. kansalliset raportointi- ja benchmark-tarpeet). Kohtien 4 (yhteiset digitaaliset viestintä- ja työskentely-ympäristöpalvelut) ja 7) (yhteiset perustietotekniikkapalvelut) osalta Vimanan roolina tulisi olla nimenomaan näiden ratkaisujen järjestäminen, ei tuottaminen, eikä ylläpito. Yhtenäisyyden näkökulmasta Vimanan roolina tulee olla näiden ratkaisujen (teknologiat, tietoturva, konfiguraatioiden yhteiset osat) määrittely, jotta varsinainen palvelu voidaan toteuttaa kunkin maakunnan näkökulmasta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Maakunnat ovat lakisääteisestä tehtävistään huolimatta hyvin erilaisia maantieteellisesti ja markkinatarjonnan näkökulmasta. Asetusluonnoksen mukainen yhden ratkaisun malli ei käytännössä johda tausta-ajatuksena olevaan kustannustehokkuuteen vaan päinvastoin. 3 kohtien 1-7 määrittelyjen tulkinnoista riippuen 7 Käyttövelvoitteen voimaantuloa koskeva siirtymäaika voi olla liian tiukka myös Vimanan näkökulmasta huomioiden palvelujen käyttäjämäärät (18 maakuntaa, yli työntekijää) sekä valikoituvien kumppanien resurssit; erityisesti tilanteissa, joissa ei voitaisi hyödyntää maakunnissa jo nyt olevaa osaamista (ml. in-house yhtiöt). Maakunnista nousee myös vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvia palveluja tai kehityskohteita, joissa Vimana voi toimia yhteen kokoavana ja ratkaisut kilpailuttavana tahona. Näitä voisivat olla esimerkiksi maakuntien käyttöön TORI-järjestelmiin kuuluvia yleisiä tai yhteiskäyttöisiä ohjelmistoja, joista esim. arkistointijärjestelmät muiden asiakirjojen kuin Kanta-arkistoon tallennettavien asiakas- ja potilastietojen säilytykseen joko pysyvästi tai säilytysaikoja noudattaen. Lausuntopalvelu.fi 3/9

4 Arkistointijärjestelmät vastaisivat uuden tiedonhallintalain mukaista julkisen hallinnon sähköistä arkistointia. Vimanan rahoitus on aliarvioitu muistioluonnoksessa Muistioluonnoksen luvussa 2.3 Vaikutukset todetaan taloudellisista vaikutuksista seuraavaa: Vuodesta 2021 alkaen yhtiön rahoitus on tarkoitus tapahtua palveluista saatavilla palvelu- ja asiakasmaksuilla Vuosien julkisen talouden suunnitelmassa palvelukeskuksen toimintaa on nykyisin ratkaisuin varauduttu vuonna 2020 rahoittamaan 1,5 milj. eurolla. Mahdollisesti palvelukeskus voi joutua hankkimaan muuta rahoitusta esimerkiksi uuden pääoman tai pitkäaikaisen lainarahoituksen muodossa. Palvelukeskuksen tulorahoitus vakiintuu, kun palveluiden käyttöönotto maakunnissa etenee pääasiassa 2022 loppuun mennessä Valtioneuvosto on linjannut periaatepäätöksellä maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä. Periaatepäätöksen mukaisesti maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen ja Sotedigi -kehitysyhtiön toteuttamat investoinnit näkyvät maakuntien käyttötalouden menoina, jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella. Siirtymävaiheessa vuosina investointeihin voidaan osoittaa erillistä rahoitusta. Vimanan rahoitustarpeen kattaminen valtion toimesta on kannatettavaa. Siirtymävaiheessa syntyvät kansalliset investointitarpeet ovat merkittäviä. Palvelujen tuotteistamisessa on huomioitava, että käyttövelvoitteen alaisten uusien palveluiden kokonaiskustannusten vyöryttäminen niitä ensivaiheessa käyttämään siirtyville maakunnille olisi kohtuutonta. On tärkeää arvioida, kykeneekö Vimana saavuttamaan riittävän käyttöasteen palveluilleen maakunnissa vuoden 2022 loppuun mennessä, jolloin tavoitellaan siirtymistä maakuntien tulorahoituksen varaan? Kustannusten aiheuttamisperusteinen kohdistaminen, johtaa siirtymävaiheessa hyvin korkeisiin yksikkökustannuksiin palveluita käyttäville ja pienentää mielekkyyttä siirtyä käyttämään Vimanan palveluita. Toisaalta ei ole oikeudenmukaista jakaa syntyneitä kustannuksia palveluita niitä käyttämättömille maakunnille. Tämä voi olla osakeyhtiölain hengen vastainen, koska asiakkaita pitää kohdelle yhdenvertaisesti. Vimanan talous olisi turvattava valtionrahoituksella myös vuoden 2022 jälkeen. Palvelujen oikeudenmukaisessa tuotteistamisessa on tehtävä tiivistä yhteistyötä maakuntien kanssa yhteisen näkemyksen ja oikeudenmukaisen hinnoittelumallien muodostamiselle. Vimanan asema Suomen ICT-markkinoilla tulee olemaan erittäin merkittävä Muistioluonnoksen luvussa 2.3 Vaikutukset todetaan Vimanan vaikutuksista ICT-markkinoihin seuraavaa: Lausuntopalvelu.fi 4/9

5 Palvelukeskuksen ei odoteta merkitsevän laajoja vaikutuksia ICT-markkinoille. Esimerkiksi Gartner on arvioinut vuonna 2017 Suomen IT-markkinoiden arvoksi noin 6,86 miljardia euroa vuodessa ja markkinoiden olevan kasvussa. Palvelukeskuksen kilpailutettavien palveluiden ja sopimusten arvo ei ole ennakolta täsmällisesti määriteltävissä, mutta mikäli käyttö on esimerkiksi 50 milj. euroa vuodessa, kilpailutusten ja hankintojen laajuus ICT-markkinoilla ei ole erityisen huomattava. Maakunnille määritelty käyttövelvoite kattaa kaikki perustietotekniikkapalvelut. Muistioluonnoksessa esitetty arvio 50 miljoonaa euroa vuotuisesta liikevaihdosta on siten reilusti alakanttiin. Pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla perustietotekniikkaan on arvioitu kuluvan noin 22 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelujen hallinta ja ylläpito vaatii POPmaakunnassa noin 30 henkilön työpanoksen. Pohjois-Pohjanmaan volyymi edustaa noin kahdeksan prosenttia kaikista maakunnista, jolloin kaikkien maakuntien perustietotekniikkakustannuksiksi voidaan arvioida 275 miljoonaa euroa vuodessa ja niiden hallinta ja ylläpitoon tarvittaisiin noin 350 henkilötyövuotta. Perustelumuistiossa esitetty liikevaihto ja Vimanan suunnitteluaineistoissa esitellyt henkilöstömäärät on arvioitu alakanttiin. Arvion pohjana voisi käyttää esimerkiksi prosentuaalista osuutta HUS-Tietohallinnon, ISTEKKI Oy:n ja 2M-IT Oy:n yhteenlaskettua noin 270 miljoonan euron vuotuisesta liikevaihdosta. Todellisuudessa Vimanan koko tulee olemaan merkittävä Suomen ICTmarkkinoilla. Vimanan tehtäviä tulee fokusoida palvelujen järjestämiseen, ei tuottamiseen eikä ylläpitoon. Lisäksi on määriteltävä, mitkä palvelut ovat aidosti kansallisia, vertailuna esimerkiksi useamman maakunnan alueella toimiva in-house yhtiö, jonka palvelut voivat olla esim. YTA-laajuisia, mutta ei kansallisia. Näin varmistetaan, että kansallisilla ratkaisuilla tai liian laajoilla kilpailutuksilla ei tapeta alueellisia ICT-markkinoita. Yhteisten perustietotekniikkapalveluiden järjestäminen on tehtävä fiksusti alueelliset vahvuudet huomioiden Asetusluonnoksen 3 Yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut toteaa Vimanan järjestämiin ja ylläpitämiin yhteisiin palveluihin kuuluvan perustietotekniikkapalvelut. Muistioluonnoksen luvussa 3 Esitys asetukseksi todetaan perustietotekniikkapalveluista seuraavaa: Momentin 7 kohdan tarkoittamat yhteiset perustietotekniikkapalvelut tarkoittavat keskitetysti järjestettyjä tai yhteisiä fyysisiä laitteita, laitteiston toiminnan edellyttämiä ohjelmistoja, tietoliikenne- ja viestintäpalveluja sekä näihin liittyviä infrastruktuuri- ja tukipalvelujen kokonaisuuksia, joita palvelukeskus järjestäisi maakunnille. Tällaisia olisivat keskitetyt työasema-, tietoliikenne- sekä konesali- ja kapasiteettipalvelut, joita palvelukeskus tulee järjestämään maakunnille. Perustietotekniikkapalveluja on muun muassa Gartnerin selvitysten perusteella kannattavaa järjestää keskitetysti ja näin hakea laajempia skaalaetuja sekä poistaa päällekkäisiä järjestelyjä kustannushyötyjen toteuttamiseksi. Palvelukeskus järjestäisi tällaisia yhteisiä perustietotekniikkapalveluja esimerkiksi palvelukeskuksen itse kilpailuttamien sopimusten ja Lausuntopalvelu.fi 5/9

6 maakunnilta palvelukeskukselle siirtyvien sopimusten tai niiden mahdollisen yhdistämisen perusteella sekä yhteistyöverkostojen kanssa toteutettavien ratkaisujen pohjalta Pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaisesti palvelukeskus ryhtyisi järjestämään sellaisia yhteisiä perustietotekniikkapalveluja, jotka tulisivat käyttöönotettavaksi kaikissa maakunnissa. Merkittävä osa perustietotekniikkapalveluista tuotetaan kaupallisten toimijoiden toimesta. Maakuntakohtaisia perustietotekniikkasopimuksia on siksikin järkevä koota, jotta on mahdollista siirtyä organisaatiokohtaisista ratkaisuista laajempiin, esimerkiksi yhteistyöalueen laajuisiin ja kansallisiin ratkaisuihin. Vimanan edustaa perustietotekniikkapalveluissa hyvin suurta volyymia Suomen julkishallinnon ICTmarkkinasta. Pelkona on, että Vimanan kansallisista kilpailutuksista tulee mammuttimaisia, joihin voivat tarjota vain hyvin suuret, toiminnassaan koko Suomen kattavat kaupalliset toimijat. Paikalliset, ketterät ja asiakkaitaan hyvin palvelevat pk-yritykset eivät välttämättä voi osallistua lainkaan kansallisiin kilpailutuksiin niiltä edellytettävien taloudellisten ja muiden kelpoisuusehtojen sekä palveluverkolta edellytettävän kattavuuden vuoksi. Vimana tavoittelee toiminnallaan ICT-ratkaisujen konsolidaatiota ja siitä saatavia kustannusetuja. Kansalliset kilpailutukset johtavat konsolidaatioon ainakin toimittajakentässä, mutta kustannusten näkökulmasta kilpailun väheneminen johtaa kustannusten kasvuun. Vimana voisi huomioida myös pienempiä toimijoita luomalla alueellisia dynaamisia puitejärjestelyjä, joihin liittyvät kelpoisuus- ja muut ehdot määritellään maakunnan tai esimerkiksi yhteistoiminta-alueen tarpeiden pohjalta. Tällöin potentiaalisten kaupallisten toimijoiden määrää voitaisiin säätää alueellisesti eikä kansallisella tasolla. In house -yhtiöiden asema Muistioluonnoksen luvussa 3 Esitys asetukseksi todetaan palveluiden järjestämisestä seuraavaa: ICT-palvelukeskuksen tytäryhtiönä voisi toimia yhteisyritys esimerkiksi maakunnan ja useamman kunnan yhteisiä ICT-palvelujen toteuttamista varten. Tytäryritys toimisi omistajiensa ja määräysvallan käyttäjien sidosyksikkönä Palvelukeskus järjestäisi tällaisia yhteisiä perustietotekniikkapalveluja esimerkiksi palvelukeskuksen itse kilpailuttamien sopimusten ja maakunnilta palvelukeskukselle siirtyvien sopimusten tai niiden mahdollisen yhdistämisen perusteella sekä yhteistyöverkostojen kanssa toteutettavien ratkaisujen pohjalta. Valtionjohdon tulee selkiyttää, mikä on maakuntien käyttämien olemassa olevien in house - yhtiöiden, kuten ISTEKKI Oy ja 2M-IT Oy, asema suhteessa Vimanaan. Onko Vimanan tarkoitus hankkia omistusosuuksia maakuntien in house -asemassa toimivista ICT-palveluyhtiöistä, jolloin maakunnan in house -yhtiö voisi toimia käyttövelvoitteen alaisten palveluiden tuottajana omistajiensa sidosyksikkönä? Vimanan on järkevää hyödyntää in house -yhtiöissä jo tehdyt kymmenien, ellei satojen miljoonien eurojen investoinnit mm. alueellisiin tietoliikenneverkkoihin, varmistettuihin konesaleihin ja perustietotekniikkapalveluiden tuotteistamiseen. Vimanan ei ole järkevää keksiä jo toimivaa pyörää uudelleen tai rakentaa päällekkäisiä ratkaisuja. Lausuntopalvelu.fi 6/9

7 Mahdolliset omaisuusjärjestelyt edellyttävät todella merkittäviä panostuksia sopimusten ja omaisuuden hallintaan Muistioluonnoksen luvussa 3 Esitys asetukseksi todetaan omaisuusjärjestelyistä seuraavaa: Ehdotetun voimaanpanolain 4 lukuun on sisällytetty säännökset omaisuusjärjestelyistä ja omaisuuden siirrosta maakuntien käyttöön niiden järjestämisvastuulla olevia tehtäviä varten. Lain 31 :ään sisältyvät säännökset maakunnalta palvelukeskuksen tehtäviä ja tarkoitusta varten siirtyvästä omaisuudesta. Säännöksen mukaan maakunnan on siirrettävä omistukseensa tulleet tietotekniikkaja tietojärjestelmäpalveluita koskevat sopimukset ja näiden sopimusten mukaisten tietojärjestelmien käyttöön oikeuttavat ohjelmistolisenssit ja vastaavat oikeudet sekä käyttöomaisuutta maakuntalain 119 :n mukaiselle tieto- ja viestintäteknisten palveluiden palvelukeskukselle (ts. Vimana Oy) siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä maakuntalain 122 :n perusteella säädettävän palvelukeskuksen vastattavaksi kuuluvien palveluiden tuottamiseksi palvelukeskuksessa. Maakunnan tulee päättää siirrosta niin, että omaisuus ja sopimukset siirtyvät palvelukeskuksen omistukseen ja hallintaan 1. päivästä tammikuuta 2021 lukien Voimaanpanolain säännöksen perusteella palvelukeskukseen koottaisiin lähtökohtaisesti sellaisia sopimuksia, jotka liittyvät palvelukeskukselle maakuntalain 122 :ssä säädettyjen tehtävien tuottamiseen. Muistioluonnoksessa ei ole avattu voimaanpanolain luvun 4 pykälää 31, jossa määritellään säännökset maakunnilta Vimanalle siirtyvästä omaisuudesta. Alkuperäisessä hallituksen esityksessä 15/2017 ns. voimaanpanolaissa kyseinen 31 kuuluu: Maakunnan on siirrettävä omistukseensa tulleet kiinteistöt, kiinteistön hallintaan oikeuttavat osakeyhtiöiden osakkeet, maanvuokrasopimukset sekä toimitilojen vuokrasopimukset maakuntien yhdessä omistamalle, tätä tarkoitusta varten perustetulle palvelukeskukselle, josta säädetään tämän lain 5 luvussa ja maakuntalain 16 luvussa. Edellä 20 :ssä tarkoitettujen vuokrasopimusten siirrosta maakunta ja palvelukeskus voivat sopia myös toisin Maakunnan tulee päättää siirrosta niin, että 1 momentissa tarkoitettu omaisuus ja sopimukset siirtyvät 1 momentissa tarkoitetun palvelukeskuksen omistukseen ja hallintaan 1. päivästä tammikuuta 2019 lukien. Olisi olennaista tietää, mitä kyseisessä lakiehdotuksessa tänä päivänä lukee, jotta siitä voisi antaa vastineen. Joka tapauksessa IT-omaisuuden ja -sopimusten siirtoihin liittyy hyvin keskeisesti niiden hallinta Vimanassa. Kansallisesti järjestettävä IT-omaisuudenhallinta edellyttää vähintäänkin kypsää prosessia ja automatisoitua omaisuudenhallintajärjestelmää, joka integroituu vähintään laitetoimittajien ja jälleenmyyjien toiminnanohjaukseen, maakuntien inventointityökaluihin, maakuntien ITpalvelunohjausjärjestelmiin ja mahdollisen leasing-rahoittajan sopimuksenhallintaan. Satojen tuhansien IT-laitteiden ja lisenssien keskitetty omaisuudenhallinta 18 itsenäiseen organisaatioon ja noin kymmeneen tuhanteen kohteeseen/kiinteistöön Suomen laajuisella alueella on haasteellista ja resursseja vaativaa tehtävä varsinkin ylhäältä johdettuna kaukana operatiivisesta arjesta. Maakuntien IT-sopimusten siirtäminen Vimanaan, sopimusten ja toimittajien hallinta on myös haastavuudessaan omaa luokkaansa. Esimerkiksi Valtoriin siirtyi sopimuksia sen perustamisvaiheessa Lausuntopalvelu.fi 7/9

8 yhteensä 250 miljoonan euron arvosta (noin 2000 toimittajasopimusta, 3000 lisenssisopimusta ja noin 300 toimittajaa). POPmaakunnalle kunnista ja kuntayhtymistä siirtyviä IT-sopimuksia on noin kpl. POPmaakunta edustaa noin kahdeksaa prosenttia maakuntien kokonaisvolyymista. Mikäli käyttövelvoite ja omaisuuden siirto tulkitaan tiukasti, valtakunnan tasolla voitaisiin arvioida, että Vimanaan siirtyviä IT-sopimuksia olisi kpl. Sopimuksia siirrettäessä on myös syytä huomioida, että sopimuksiin liittyen maakunnissa on tarpeen tehdä operatiivista ja taktista yhteistyötä niiden toimittajien kanssa, esim. reklamaatiot, palvelutasojen seuranta, palvelujen kehitys sopimusaikana. Sopimusten- ja IT-omaisuudenhallinta ei ole Vimanan maakunnalle tarjoamien palveluiden joukossa. Miten Vimana on ajatellut järjestävänsä sille siirtyvän laite- ja lisenssiomaisuuden sekä sopimusten hallinnan? Onko omaisuuden- ja sopimustenhallinnan tehtäviin resursoitu riittävästi ja onko käytössä maakuntien operatiivista toimintaa tukevat tietojärjestelmät? Onko maakuntien olemassa olevien sopimusten ja omaisuuden keskittäminen Vimanaan järkevää vai ajaudutaanko väistämättä tilanteeseen, jossa muodostuva kokonaisuus on liian iso, hajanainen ja kentän todellinen arki niin kaukana, ettei sen hallinta ole mahdollista ilman merkittäviä taloudellisia ja sopimusriskejä? Yhteenveto Maakunnan tarvitsemat ratkaisut ja niiden järjestäminen on maakuntien vastuulla. Vimanan palvelutarjonta on tällä hetkellä pistemäinen, eikä Vimanalla ole kyvykkyyttä ratkaista maakunnallisia tarpeita pitkään aikaan, eikä se ole välttämättä ole kaikilta osin tavoittelemisen arvoista tai kustannustehokasta. Tästä jatkovalmistelussa on tarkennettava työnjako alueellisten ja kansallisten ratkaisujen välillä ja huomioitava työnjaon vaikutukset mahdollisiin käyttövelvoitteisiin. Vimanan tulee keskittyä aidosti kansallisiin ratkaisuihin ja palvelut on tuotteistettava (sopimukset, palvelutasot, jne). Käyttövelvoite ei ole nykymuodossaan yksiselitteinen (ks. muutosesitykset asetusluonnoksen 3 ). Yhteinen/yhteiset termi täytyisi korvata sanalla kansallinen. Vimanan toimintakonseptin tulee olla palvelujen järjestäminen, ei tuottaminen, toteutus, tuki tai ylläpito, joka edellyttäisi moninkertaisen resursoinnin suunniteltuun verrattuna. Palvelutuotantokyvykkyyden ja hallintaprosessien rakentaminen vie vuosia huomioiden asiakaskunnan laajuuden ja sote-toimintojen vaatimukset. Toteutuksessa on järkevää nojata alueelliseen osaamiseen, jotta ratkaisut voidaan optimoida sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Toteutukset pitää perustaa Vimanan määrityksille ja puitejärjestelyille, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus ja volyymietujen toteutuminen. Mahdollinen omaisuuden siirto sisältää merkittäviä ongelmia ja riskejä. Vimanan rooli markkinoilla on aliarvioitu. Vimanan palvelujen tulee olla niin hyviä, että käyttövelvoitetta ei tarvita ja että ne halutaan käyttöön ilman velvoitteita. Jotta tässä voidaan onnistua, on asiakkaiden kanssa tehtävä tiivistä yhteistyötä arjessa, lähellä maakunnan perustoimintaa. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta on kyettävä hyödyntämään kaikki Suomessa tehdyt investoinnit ja välttää päällekkäinen tekeminen. Lausuntopalvelu.fi 8/9

9 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Pauli Harju Maakuntajohtaja Marjukka Manninen Muutosjohtaja Saranpää Toni Pohjois-Pohjanmaan liitto - POP-maakunta Lausuntopalvelu.fi 9/9