MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0000(INI) aiheesta Kohti Euroopan energiaunionia (2015/0000(INI))

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta /0000(INI) MIETINTÖLUONNOS aiheesta Kohti Euroopan energiaunionia (2015/0000(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Marek Józef Gróbarczyk PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE v /14 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS aiheesta Kohti Euroopan energiaunionia (2015/0000(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 191, 192 ja 194 artiklan, ottaa huomioon komission tiedonannon Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia (COM(2015)0080) ja liitteet, ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan energiavarmuusstrategia (COM(2014)0330) ja siihen liittyvät valmisteluasiakirjat, ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan kaasujärjestelmän lyhyen aikavälin häiriönsietokyky. Valmistautuminen idästä tulevien toimitusten mahdolliseen katkeamiseen syksyllä ja talvella (COM(2014)0654), ottaa huomioon komission tiedonannon energian toimitusvarmuudesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä EU:n energiapolitiikka: yhteistyö rajanaapureiden kanssa (COM(2011)0539), ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antaman kertomuksen Energian toimitusvarmuutta ja kansainvälistä yhteistyötä koskevan tiedonannon ja marraskuussa 2011 annettujen energianeuvoston päätelmien täytäntöönpano (COM(2013)0638), ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon Toinen strateginen energiakatsaus: energian toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaarisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma (COM(2008)0781), ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelma (COM(2014)0903), ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten (COM(2012)0582), ottaa huomioon 15. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon Energian sisämarkkinat toimiviksi (COM(2012)0663) ja 10. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta Energian sisämarkkinat toimiviksi 1, ottaa huomioon komission tiedonannon Edistyminen energian sisämarkkinoiden toteuttamisessa (COM(2014)0634), 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0344. PR\ doc 3/14 PE v01-00

4 ottaa huomioon komission tiedonannon Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten (COM(2010)0677), ottaa huomioon komission tiedonannon Infrastruktuureja koskeva pitkän aikavälin visio Eurooppaa ja laajempaa aluetta varten (COM(2013)0711), johon sisältyy luettelo yhteisen edun mukaisista energiainfrastruktuurihankkeista, ottaa huomioon 29. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon Energian hinnat ja kustannukset Euroopassa (COM(2014)0021/2), ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon Kohti Euroopan teollista renessanssia (COM(2014)0014), ottaa huomioon komission tiedonannon Energian sisämarkkinat toimiviksi (COM(2012)0663) ja siihen liittyvät valmisteluasiakirjat, ottaa huomioon 14. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon Euroopan hiilimarkkinoiden tila vuonna 2012 (COM(2012)0652), ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa (COM(2011)0571) ja 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman resurssitehokkaasta Euroopasta 1, ottaa huomioon komission tiedonannon Energiatehokkuus ja sen myötävaikutus energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapoliittisiin puitteisiin (COM(2014)0520), ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 (COM(2011)0885) ja 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 energian tulevaisuus 2, ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ympäristöystävällisen kasvun työllistämispotentiaalin hyödyntämisestä ( Exploiting the employment potential of green growth, SWD(2012)0092), ottaa huomioon komission tiedonannon Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille (COM(2014)0015), ottaa huomioon komission tiedonannon Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia (COM(2015)0080) ja liitteet, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 23. ja 24. lokakuuta 2014 antamat päätelmät, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 19. ja 20. maaliskuuta 2015 antamat päätelmät, 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0088. PE v /14 PR\ doc

5 ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17. huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 ja 14. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon Infrastruktuureja koskeva pitkän aikavälin visio Eurooppaa ja laajempaa aluetta varten (COM(2013)0711), jossa vahvistetaan ensimmäinen unionin laajuinen luettelo yhteistä etua koskevista energiainfrastruktuurihankkeista, ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä (COM(2011)0665), ottaa huomioon toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja neuvoston direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 994/2010, ottaa huomioon kolmannen energiapaketin, ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU, ottaa huomioon uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY, ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 16. joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/91/EY, ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman aiheesta Energiapoliittinen yhteistyö rajanaapureiden kanssa: strateginen lähestymistapa varmaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiahuoltoon 1, ottaa huomioon 21. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman liuskekaasun ja öljyn teollisista, energia- ja muista näkökohdista 2, ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 strategiasta 3, ottaa huomioon tutkimuksensa Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannusten kartoittaminen , ottaa huomioon energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen ja erityisesti sen 7 ja 20 artiklan, 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012) EUVL C 188 E, , s. 42. PR\ doc 5/14 PE v01-00

6 ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja xxx valiokunnan lausunnon (A8-0000/2015), A. toteaa, että jäsenvaltioiden energialähteiden yhdistelmän määritteleminen kuuluu yksinomaiseen kansalliseen toimivaltaan ja että energiayhdistelmät säilyvät siksi hyvin monimuotoisina; B. toteaa, että jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta määritellä energialähteiden yhdistelmänsä ja ettei komissio saa loukata tätä toimivaltaa esittämällä lainsäädäntöehdotuksia, joilla syrjitään joitakin energialähteitä ja suositaan joitakin toisia; C. toteaa, että toimissa, joilla pyritään kehittämään energiaunionia ja saavuttamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteet, on otettava täysimääräisesti huomioon niiden vaikutukset energian hintoihin, kustannuksiin ja EU:n kilpailukykyyn, jotta niille saadaan tarvittava kansalaisten ja teollisuuden tuki; D. toteaa, että selviytymiskykyisen energiaunionin ja sen ytimenä olevan kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tavoitteena on taata kuluttajille - kotitalouksille ja yrityksille - EU:ssa turvallisen, kestävän, kilpailukykyisen ja kohtuuhintaisen energian saanti; E. katsoo, että jäsenvaltioiden on tulevassa energiaunionia koskevassa visiossa tunnustettava, että ne ovat riippuvaisia toisistaan turvallisen energiansaannin takaamisessa kansalaisilleen, ja että tämä riippuvuus perustuu keskinäiseen solidaarisuuteen ja luottamukseen; katsoo lisäksi, että energiaunionin on puhuttava yhdellä äänellä kansainvälisissä kysymyksissä; F. katsoo, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikkojen on täydennettävä toisiaan ja että niiden tavoitteiden on pikemminkin vahvistettava kuin heikennettävä toisiaan; toteaa, että energiaunionilla olisi siksi täydennettävä Euroopan uudelleenteollistamiseen liittyviä tavoitteita, vauhditettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen ja vahvistettava Euroopan talouden kansainvälistä kilpailukykyä ja samalla vältettävä tehokkaasti hiilivuodon uhkaa; G. ottaa huomioon, että EU tuo yli puolet kuluttamastaan energiasta, että se on hyvin riippuvainen erityisesti raakaöljyn (yli 90 prosenttia) ja maakaasun (66 prosenttia) tuonnista ja että kokonaistuonnin arvo on yli 1 miljardi euroa päivässä; H. ottaa huomioon, että monet maat ovat hyvin riippuvaisia yhdestä ainoasta energiantoimittajasta ja että joidenkin maiden tarvitsema maakaasu tuodaan yksinomaan Venäjältä kun taas toiset ovat hyvin riippuvaisia Pohjois-Afrikan maista, mikä tekee niistä hyvin haavoittuvia toimitusten keskeytyksille, olipa niihin syynä poliittiset tai kaupalliset konfliktit tai infrastruktuurin puutteet; I. katsoo, että yhteenkään jäsenvaltioon ei tulisi soveltaa epäedullisia sopimusehtoja, joilla käytetään hyväksi sen heikkoa, ainoastaan maantieteellisiin tai historiallisiin seikkoihin perustuvaa asemaa energiamarkkinoilla; PE v /14 PR\ doc

7 J. ottaa huomioon, että Venäjän ja kauttakulkumaa Ukrainan väliset kiistat vuosina 2006 ja 2009 johtivat vakaviin kaasutoimitusten keskeytyksiin moniin EU-maihin; K. ottaa huomion, että EU:n energia-alaan on investoitava yli 1 biljoona euroa pelkästään vuoteen 2020 mennessä; L. ottaa huomioon, että EU:n teollisuuden kaasunhinnat ovat nyt 3 4 kertaa korkeammat kuin Yhdysvaltojen, Intian ja Venäjän hinnat, 12 prosenttia korkeammat kuin Kiinan hinnat, verrattavissa Brasilian hintoihin ja alemmat kuin Japanin hinnat; M. ottaa huomioon, että EU:n teollisuuden sähkönhinnat, ennen energiavaltaisten teollisuudenalojen vero- ja maksupoikkeusten huomioon ottamista, ovat yli kaksinkertaiset Yhdysvaltojen ja Venäjän hintoihin verrattuna ja 20 prosenttia korkeammat kuin Kiinan hinnat mutta 20 prosenttia alemmat kuin Japanin hinnat; N. ottaa huomioon, että hyvinvointi vähenee EU:n kaasumarkkinoiden tehottomuuden vuoksi yli 11 miljardia euroa vuodessa ja johtuu muun muassa infrastruktuurin puutteesta sekä markkinoiden alhaisesta likviditeetti- ja avoimuusasteesta; O. ottaa huomioon, että kaikkien energiaa koskevien sopimusten yhteensopivuus unionin oikeuden kanssa on jo mahdollista arvioida jälkikäteen ja todentaa muun muassa kilpailua ja energiaa koskevien säännösten avulla; toteaa, että riittämättömät vaatimustenmukaisuuden arvioinnit jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla johtavat vakaviin markkinoiden vääristymiin; P. ottaa huomioon, että 30 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa on uhattuna Yhdysvaltojen liuskekaasubuumin takia, koska energiavaltaiset teollisuudenalat siirtävät toimintaansa Yhdysvaltoihin, joissa energiakustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat; Q. toteaa, että EU:n ja muiden kansantalouksien välisellä hintaerolla on kielteinen vaikutus EU:n teollisuuden ja erityisesti sen energiavaltaisen teollisuuden kilpailukykyyn; R. ottaa huomioon, että EU:n yritysten osuus kaikkien uusiutuvaa energiaa hyödyntävien tekniikoiden patenteista on 40 prosenttia, minkä ansiosta EU:lla on johtoasema uusiutuvaan energiaan investoimisessa; S. ottaa huomioon, että huolimatta tästä globaalista johtoasemasta uusiutuvaan energiaan investoinnissa, kansainvälisen energiajärjestön IEA:n energia-alaa koskevan vuoden 2014 katsauksen arvion mukaan maailmanlaajuinen energiankysyntä kasvaa 37 prosenttia ja maailmanlaajuinen hiilen kysyntä 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä; T. toteaa, että taloudellisesti ja fyysisesti yhdentyneemmät energian sisämarkkinat voisivat tehokkuutensa ansiosta tuottaa voittoa noin 50 miljoonaa euroa; U. toteaa, että sähkön ja kaasun paremmat yhteenliitäntätasot lisäävät energiavarmuutta saattamalla kysynnän ja tarjonnan tasapainoon jäsenvaltioiden välillä; V. katsoo, että EU:n energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden on oltava johdonmukaisempi eikä sen koko potentiaalia ole vielä hyödynnetty energian toimitusvarmuuden ja unionin PR\ doc 7/14 PE v01-00

8 kilpailukyvyn parantamiseen; W. ottaa huomioon, että Euroopan energiaturvallisuusstrategiassa yksilöitiin 33 infrastruktuurihanketta, jotka ovat välttämättömiä toimitusvarmuuden ja energiamarkkinoiden toisiinsa yhdistämisen parantamiseksi; X. ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön arvion mukaan EU:n osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on 11 prosenttia ja että tämä osuus pienenee tulevaisuudessa; katsoo, että EU:n on vähennettävä osuuttaan maailman kasvihuonekaasupäästöistä samanaikaisesti muiden suurimpien päästöjen aiheuttajien kanssa; Y. toteaa, että energiatoimitusten monipuolistaminen, energian sisämarkkinoiden päätökseen saattaminen, energiatehokkaampi kulutus, omien energiaresurssien kehittäminen sekä tutkimus ja kehittäminen ovat keskeisiä energiaunionin edistäjiä; Z. toteaa, että EU toivoo voivansa nostaa teollisuuden osuuden BKT:stään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja että kohtuuhintainen energia on välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiselle; Energiaunionin ulottuvuudet 1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia ; 2. kehottaa komissiota pyrkimään aktiivisesti monipuolistamaan energiatoimituksia (energialähteet, toimittajat ja reitit); kehottaa siksi komissiota edistämään ensisijaisten strategisten energiainfrastruktuurikäytävien, kuten eteläisen kaasukäytävän, rakentamista Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen (TEN-E-asetus) liitteen I ja Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun asetuksen liitteessä I olevan II osan mukaisesti; 3. korostaa, että kaikkien EU:n infrastruktuurihankkeiden, joilla pyritään monipuolistamaan energialähteitä, energiatoimituksia ja energian toimitusreittejä, on oltava täysin EU:n lainsäädännön ja energiavarmuutta koskevien EU:n prioriteettien mukaisia; 4. painottaa, että kolmansista maista tuleviin energiantoimittajiin on sovellettava EU:n säännöksiä niiden toimiessa yhteismarkkinoilla, ja kehottaa komissiota saattamaan EU:n oikeuden voimaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta mahdollistetaan vapaat energiamarkkinat EU:ssa ja ehkäistään kilpailun vääristymien syntymistä sisämarkkinoilla; 5. korostaa, että EU:lle on erittäin tärkeää lopettaa joidenkin jäsenvaltioiden eristyminen energian sisämarkkinoilta, kuten komission teettämät kaasustressitestit osoittivat; kehottaa komissiota teettämään tällaisia testejä joka toinen vuosi; 6. toteaa, että kiireellisin energiaunioniin liittyvä kysymys on energian toimitusvarmuus ja että jäsenvaltioiden on energiapolitiikkaansa kehittäessään tehtävä yhteistyötä PE v /14 PR\ doc

9 naapurimaidensa kanssa ja yhteensovitettava energiapolitiikkansa; kehottaa komissiota selvittämään, miten kansallisten ennaltaehkäisy- ja pelastustoimien nykyinen rakenne voitaisiin yhtenäistää alueiden ja EU:n tasolla; 7. kehottaa komissiota tukemaan niitä jäsenvaltioita, jotka haluavat neuvotella energiasopimuksista vapaaehtoisuuden pohjalta, ottamalla käyttöön yhteisen neuvottelumekanismin, ja korostaa, että tällaisen mekanismin toiminnassa on noudatettava EU:n sisämarkkinoita koskevia säännöksiä sekä EU:n kilpailulainsäädäntöä ja Maailman kauppajärjestön sääntöjä; 8. korostaa, että hallitusten välisistä sopimuksista voitaisiin tehdä avoimempia vahvistamalla komission roolia energiaa koskevissa neuvotteluissa, joihin osallistuu yksi tai useampia jäsenvaltioita ja kolmansia maita; toteaa, että tähän sisältyisi komission osallistuminen neuvotteluihin, jos on olemassa riski, että yksi energiantoimittajista väärinkäyttää määräävää markkina-asemaansa; toteaa lisäksi, että komission olisi suoritettava ennakko- ja jälkiarviointeja sekä laadittava nk. positiivilista ja negatiivilista sopimuslausekkeista, kuten vientikieltoa ja määränpäätä koskevista lausekkeista; 9. korostaa, että kaikista muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtävistä hallitusten välisistä energiasopimuksista on vastedes keskusteltava komission kanssa ennen niiden allekirjoittamista, jotta varmistetaan, että ne ovat EU:n lainsäädännön ja erityisesti kolmannen energiapaketin mukaisia; 10. kehottaa komissiota lisäämään kaupallisten kaasusopimusten avoimuutta, jotta niistä voidaan poistaa sääntöjenvastaiset lausekkeet ja varmistaa, että niiden yhteensopivuus EU:n lainsäädännön ja energiavarmuutta koskevien säännösten kanssa arvioidaan paremmin etukäteen; 11. kehottaa komissiota laatimaan sopimusluonnosmalleja ja ohjeita, mukaan luettuna suuntaa antava luettelo sääntöjenvastaisista lausekkeista, jota toimivaltaiset viranomaiset ja yritykset voivat käyttää viitekehyksenä sopimuksia tehdessään; 12. korostaa, että yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi ja EU:n yritysten neuvotteluaseman vahvistamiseksi ulkoisiin energiantoimittajiin nähden sopimusten pääkohdat olisi koottava yhteen ja julkistettava säännöllisesti, jotta luodaan avoimet kriteerit, joita toimivaltaiset viranomaiset ja yritykset voivat käyttää tulevissa neuvotteluissa, samalla kun säilytetään arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus; 13. kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n laajuisen tavoitteen energian tuontiriippuvuuden vähentämiselle ja julkaisemaan säännöllisesti kertomuksia tämän tavoitteen saavuttamisessa edistymisestä; 14. katsoo, että kunkin jäsenvaltion omiin mahdollisuuksiin, kokemukseen, osaamiseen sekä kustannuksiin ja tarpeisiin perustuvien energiayhdistelmien monimuotoisuus koituu koko EU:n eduksi, koska se parantaa sen kykyä selviytyä toimitusten keskeytyksistä, mahdollistaa edullisimpien energiamuotojen valinnan sekä erilaisten tekniikoiden kehittämisen ja niiden välisen kilpailun markkinoilla ja alentaa siten energiakustannuksia; PR\ doc 9/14 PE v01-00

10 15. katsoo, että unioni voi vähentää riippuvuuttaan tietyistä toimijoista ja polttoaineista maksimoimalla omien energialähteidensä käytön, mukaan luettuina tavanomaiset ja ei-tavanomaiset vähäpäästöiset fossiiliset polttoaineet ja uusituvat energialähteet, ja korostaa siksi, ettei mitään polttoaineita tai tekniikoita, jotka lisäävät energiavarmuutta ja edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista, tulisi syrjiä; 16. katsoo, että kaikkia omia tavanomaisia ja ei-tavanomaisia resursseja, joilla voidaan lisätä EU:n energian toimitusvarmuutta, olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja että on vältettävä kaiken tarpeettoman sääntelyrasitteen aiheuttamista toimijoille, jotka haluavat investoida näihin aloihin; 17. kehottaa komissiota helpottamaan EU:n nykyisten rahoitusjärjestelmien, mukaan luettuna Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), tehokasta käyttöä Euroopan omien energiaresurssien kehittämiseen investoinnin tukemiseksi siten, että käytetään teknologisesti neutraalia lähestymistapaa; 18. kehottaa komissiota ja erityisesti kauppapolitiikan pääosastoa jatkamaan painostusta energialle omistetun luvun sisällyttämiseksi transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen (TTIP) raakaöljyä ja nesteytettyä maakaasua koskevien Yhdysvaltojen vientirajoitusten poistamiseksi ja protektionististen toimien lopettamiseksi; 19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan energiayhteisöä muun muassa panemalla EU:n lainsäädäntöä paremmin täytäntöön ja valvomalla paremmin sen täytäntöönpanoa, vahvistamalla sen toimielimiä ja toteuttamalla tärkeimmät infrastruktuurihankkeet, jotta varmistetaan sen parempi yhdentyminen EU:n energiamarkkinoihin ja toimitusmekanismien varmuus; Sisämarkkinat 20. katsoo, että tulevassa energiaunionissa on taattava energiamarkkinoiden vapaus kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja katsottava sen olevan viides eurooppalainen vapaus henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ohella; 21. korostaa, että tulevan energiaunionin runkona on oltava täysin toimivat energian sisämarkkinat, jotka toimittavat turvallista, kilpailukykyistä ja kestävää energiaa, jotta EU:n yrityksillä ja kansalaisilla on mahdollisuus saada kaasua ja sähköä mahdollisimman kustannustehokkaasti; 22. katsoo samalla, että markkinaperusteista mekanismia on täydennettävä konkreettisilla ja kunnianhimoisilla solidaarisuusmekanismeilla, kuten tehostamalla EU:n kriisinhallintaa, parantamalla nesteytetyn maakaasun käyttöä ja kaasun varastointia ja sisällyttämällä todellisen kapasiteettireservimekanismin EU:n lainsäädäntöön, mukaan luettuna kaasun toimitusvarmuutta koskeva asetus, jota on tätä tarkoitusta varten tarkistettava mahdollisimman pian; 23. korostaa, että on tärkeää panna olemassa oleva EU:n energialainsäädäntö kaikilta osin täytäntöön ja vahvistaa pikaisesti kunnianhimoiset eurooppalaista verkkoa koskevat koodit ja suuntaviivat, ja toteaa, että samanaikaisesti on vahvistettava energia-alan PE v /14 PR\ doc

11 sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER), sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (ENTSO-E) ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Kaasu-ENTSO) toimivaltuuksia; 24. korostaa, että asianmukaisesti suunnitellun EU:n sähkömarkkinoiden tulevan mallin tavoitteena on oltava markkinaperusteisempi ja verkon turvallisuuden kannalta optimaalinen uusiutuvien energialähteiden yhdentäminen; 25. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota keskittymään ponnisteluissaan yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämiseen tavoitteenaan luoda yhteiseurooppalainen superverkko, jossa voidaan välittää monista eri energialähteistä tuotettua sähköä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja johtaa ylituotantoa alueille, joilta puuttuu sähköä, ja siten reagoida välittömästi toimitusten keskeytyksiin missä tahansa; 26. tukee alueellisia toimia paikkakunnilla, joilla on erityisiä alueellisia haasteita tai mahdollisuuksia tai joilla alueelliset toimet voisivat vauhdittaa markkinoiden yhdentymistä, mukaan luettuina alueellisten keskusten luominen markkinoiden likviditeetin lisäämiseksi; 27. toteaa, että sisämarkkinoiden tasapainottamiseksi investointeja on tehtävä yhteenliitäntöjen lisäksi myös muun muassa varastointikapasiteettiin, kuten nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaaleihin ja älykkäisiin energiaverkkoihin, jotta selviydytään lisääntyvästä uusituvan ja jakeluun tarkoitetun energian tuotannosta; 28. korostaa, että on luotava oikeudellinen kehys, jolla kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia lisätään ja heistä tehdään aktiivisia markkinoihin osallistujia investoijina ja sidosryhminä; toteaa, että kuluttajien osallistumista voidaan lisätä muun muassa energiaosuuskuntien ja energian mikrotuotannon avulla sekä lisäämällä hintojen läpinäkyvyyttä ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksia; huomauttaa, että tällaisilla aloitteilla voitaisiin alentaa energian hintoja ja helpottaa energiaköyhyyden kaltaisiin vakaviin sosiaalisiin ongelmiin puuttumista; Energiatehokkuuden vaikutus kysynnän hillitsemiseen 29. toteaa, että Eurooppa-neuvoston 23. ja 24. lokakuuta 2014 tekemien päätelmien mukaan vuoden 2020 jälkeiset EU:n energiatehokkuustavoitteet eivät saa olla sitovia eikä niitä sovelleta kansallisella tasolla; 30. toteaa, että energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkuuden pohjalta lisää ratkaisevasti energiavarmuutta, parantaa kilpailukykyä ja helpottaa ilmastotavoitteiden saavuttamista; korostaa kuitenkin, ettei energiatehokkuuden parantuminen voi korvata energiatoimitusten monipuolistamisen tarvetta; 31. katsoo, että on tärkeää välttää liian tiukkaa lainsäädäntöä, joka saattaa rajoittaa jäsenvaltioiden omia poliittisia valintoja, kun on kyse siitä, miten ne voivat parhaiten edistää energiatehokkuutta kansallisella tasolla; 32. katsoo, että energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin on pyrittävä samanaikaisesti energiaa ja ilmastoa koskevien tavoitteiden kanssa ja että EU:n talouden kilpailukykyä PR\ doc 11/14 PE v01-00

12 on vahvistettava suhteessa sen suurimpiin kauppakumppaneihin; 33. korostaa, että energiatehokkuutta koskevaa nykyistä lainsäädäntöä, rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi ja energiatehokkuutta koskeva direktiivi mukaan luettuina, on tarkistettava huolellisesti, jotta ei heikennetä ilmasto- ja energiapolitiikassa jo nyt toteutettavia vuoteen 2020 jatkuvia toimia; kehottaa komissiota tarkistamaan energiatehokkuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä aikaisintaan vuonna 2018; 34. on tietoinen siitä, että Euroopan kaupunkien paikallisviranomaiset edistävät epäilemättä merkittävästi energiariippumattomuutta lisäämällä energiatehokkuutta yhteistuotannon avulla sekä nykyaikaistamalla kaukolämpöjärjestelmiä, lisäämällä vähäpäästöisemmän julkisen liikenteen käyttöä, kannustamalla käyttämään aktiivisempia liikkumistapoja ja kunnostamalla rakennuksia; 35. kehottaa komissiota kuulemaan asianosaisia teollisuudenaloja sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä ja yksilöimään energiatehokkuuden rahoitusta koskevat parhaat käytännöt EU:ssa ja sen ulkopuolella ja sen jälkeen sisällyttämään rahoitusta ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin, Euroopan investointipankkiin ja muihin EU:n rahastoihin; Vähäpäästöisen talouden luominen ja EU:n johtoasema uusiutuvan energian ja muun vähäpäästöisen teknologian käytössä 36. painottaa uusiutuvien energialähteiden ratkaisevaa merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa; korostaa, että nykyisiä markkinoita olisi siksi parannettava ja sisällytettävä niihin täysimääräisesti uusiutuvat energialähteet ja otettava käyttöön kustannusperusteiset tasapainottavat hinnat; 37. korostaa kuitenkin, että EU:n on sovellettava teknologisesti neutraalia lähestymistapaa energiajärjestelmiensä hiilipäästöjen vähentämiseksi, ja sen on hyväksyttävä strategioita myös muiden vähäpäästöisten energialähteiden kuin uusiutuvien energialähteiden käyttämiseksi ja edistämiseksi; kehottaa komissiota tarkistamaan energiaan ja ympäristöön liittyvää valtionapua koskevia suuntaviivoja siten, että eri energialähteistä tuotettua energiaa kohdellaan tasapuolisesti; 38. korostaa, että hiilipäästöjen vähentäminen muulla tavoin kuin soveltamalla teknologisesti neutraalia lähestymistapaa, voisi johtaa energiakustannusten jyrkkään nousuun joissakin jäsenvaltioissa, mikä johtaisi energiaköyhyyteen ja teollisuuden vähenemiseen Euroopassa, mistä olisi seurauksena työttömyyden lisääntyminen; korostaa, että jokaisen jäsenvaltion on siksi itse päätettävä, miten ne vähentävät taloutensa hiilipäästöjä; 39. toteaa, että omat energialähteet, kuten ydinvoima, puhtaat hiiliteknologiat ja fossiiliset polttoaineet, joihin yhdistetään hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, lisäisivät merkittävästi EU:n energiavarmuutta ja vähentäisivät hiilipäästöjä, ja liuskekaasun käyttö helpottaisi siirtymistä vähähiiliseen talouteen; katsoo, että energiaunionissa on ilmennyttävä EU:n tarve käyttää kaikkia jäsenvaltioiden käytettävissä olevia vähäpäästöisiä ja vähäpäästöisempiä energialähteitä; PE v /14 PR\ doc

13 40. katsoo, että jäsenvaltioiden on voitava määritellä paras toimenpiteiden ja teknologioiden yhdistelmä, jolla ne vähentävät hiilipäästöjä ja pyrkivät kansallisiin ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin; toteaa, että joillakin aloilla, kuten tuotestandardien kyseessä ollessa, EU:n tasolla toteutettavat toimet ovat tehokkaimpia, kun taas joillakin toisilla aloilla jäsenvaltiot voivat päättää toimia yhdessä; 41. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia nykyaikaistamisrahaston perustamiseksi ja toteaa, että rahastolle olisi määriteltävä tiukat kriteerit ja suuntaviivat sen varmistamiseksi, että rahoitus kohdennetaan todellisiin energian nykyaikaistamishankkeisiin, jotka valittaisiin soveltamalla teknologisesti neutraalia lähestymistapaa, ja sen perusteella, ovatko hankkeet todistettavasti kasvihuonekaasujen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä koskevien EU:n tavoitteiden mukaisia; 42. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että energiaunionin kehittämisessä otetaan asianmukaisesti huomioon ympäristönsuojelua, biologista monimuotoisuutta ja EU:n teollisuuden kilpailukykyä koskevat vaatimukset; 43. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä alentamaan kaasun ja energian tukku- ja vähittäishintoja 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä; Tutkimus ja kehittäminen 44. kehottaa komissiota tehostamaan Euroopan omien, sekä tavanomaisten että epätavanomaisten, resurssien käyttöä koskevaa tutkimusta; 45. korostaa, että EU:n on kollektiivisesti lisättävä ponnistelujaan tehokkaiden ja vähäpäästöisten menetelmien kehittämiseksi, jotta se saavuttaa vuodeksi 2030 asetetut tavoitteensa ja kykenee parantamaan energiavarmuuttaan ja edistämään talouden elpymistä; 46. katsoo, että tehokkaampi panostaminen innovatiivisen ja vähäpäästöisen teknologian kehittämiseen ja innovatiivisten ja vähäpäästöisten ratkaisujen löytämiseen voi alentaa tuotantokustannuksia ja vähentää energian kysyntää ja että siitä voi siksi olla merkittävää hyötyä pitkällä aikavälillä; 47. painottaa, että jäsenvaltioiden olisi priorisoitava kehittymättömämmän vähähiilisen energiateknologian kustannusten alentamista ja erityisesti sellaisten teknologioiden kustannusten alentamista, jotka ovat tärkeitä maailmanlaajuisen hiilipäästöjen vähentämisen kannalta, kuten voimalat, jotka on varustettu hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitteilla, ja ratkaisevan edistymisen mahdollistavat teknologiat, kuten sähkön varastointi; 48. toteaa, että edistyminen ympäristöystävällisten ja kustannustehokkaiden innovaatioiden luomisessa sekä tutkimuksessa ja kehittämisessä on myös avain EU:n ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen; 49. kehottaa komissiota antamaan selkeän yleiskatsauksen eri rahoitustavoista ja -välineistä, joita ovat muun muassa InvestEU-ohjelma, Verkkojen Eurooppa - infrastruktuurihankkeet, tutkimus- ja kehittämisrahastot, rakennerahastot, älykästä PR\ doc 13/14 PE v01-00

14 sähköverkkoa koskevat rahoitusvälineet (ERA-Net Plus), Horisontti ohjelma (H2020), Euroopan investointipankki (EIP), Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR), Verkkojen Eurooppa -väline - Energia (CEF-E), NER 300 ja Eurogia+, ja selkeyttämään näistä ohjelmista myönnettävää tukea koskevia sääntöjä, noudattaen samalla teknologisesti neutraalia lähestymistapaa; kehottaa komissiota pyrkimään tasapuolisempaan tuen myöntämiseen ja rahoitukseen koko EU:ssa eri alueiden välisen teknologiakuilun välttämiseksi; 50. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE v /14 PR\ doc