Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus sopimuksellinen varautuminen. Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 Arto Kariniemi Metsäteho Oy

Transkriptio

1 Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus sopimuksellinen varautuminen Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 Arto Kariniemi Metsäteho Oy

2 Kalvosarjan sisältö 1 Hankkeen tausta 2 Hankkeen toteutus 3 Toimintamallin kuvaus 4 Alueellisen varautumisen harjoitus 4 Jatkotoimenpiteet 2

3 1 Hankkeen tausta

4 Tausta Äärevät sääilmiöt lisääntyvät ja aiheuttavat sähköverkkojen ylläpidolle haasteita. Yhteiskunnan häiriönsietokyky pitkiin sähkökatkoihin on alhainen. Tuulituhojen sattuessa on tärkeää, että raivaustoiminta saadaan nopeasti käyntiin sekä toteutettua turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi normaaliolojen toiminnan sähkölinjoille aiheuttamat vahingot tulee välttää. 4

5 Turvallinen, nopea häiriöstä toipuminen Kuvat: YLE Kuva: Ponsse Metsäteho: Sähkölinjojen paikkatietojen saatavuus työn suorittajalla oltava tieto sähkölinjoista tutkimushankkeen esiselvitys 2008 Huoltovarmuus (metsäpoolin näkökulma) yhteistyö/voimatalouspooli/fingrid sähkönjakelun varmuus; TEM/energiajaosto 2012 Metsäteollisuuden puunhankinta: Etelä-Savo case Metsä Group, Järvi-Suomen Energia Oy ja Johtotieto Oy 2013 Etelä-Savon pelastuslaitos aktiivisesti ennakoimassa Koneyrittäjäliitto: Paikalliset raivausverkostot sähköyhtiöt 16 paikallisyhdistystä verkostojen luominen aloitettu 2012 Suomen metsäkeskus: Vierimetsien hoito linjojen määrä metsissä, ohje 2013 varautumissuunnitelma metsätuhoihin Häiriötilanteen jälkihoidossa täsmällinen tieto sähkölinjojen sijainnista lisää työturvallisuutta ja työn tehokkuutta, kuten normaalioloissakin 5

6 Sähkölinjojen paikkatietojen saatavuus Metsätehon esiselvitys 2008 Räsänen, T Pienjännitteisiä kiinteistöihin johtavia sähkölinjoja ei ole pääsääntöisesti merkitty peruskartoille vähintään 20 kv jännitteen linjat on merkitty, päivitys 5 10 vuoden välein sijaintitiedot saadaan sähköyhtiöistä vaihtelevasti. Työsuojeluvastuu on työnantajan edustajalla. Työturvallisuusohjeet edellyttävät, että työn suorittajilla tieto sähkölinjoista Työsuojeluhallinnon Metsätyöt ja sähkölinjat -opas: Puutavaran metsäkuljetusta varten tulee työmaan sähkö- ja puhelinlinjat merkitä korjuutyömaan karttaan, sekä maastoon ajourien kohdalle. Pimeän aikaan merkinnän tarve korostuu.. Yleisimmät vaaratilanteet sähkölinjalla metsäkoneen tai puutavara-auton kuormaimen osuminen johtoihin puunkaato linjojen lähellä myrskytuhopuiden korjuu linjoilta. 6

7 Hyvien käytäntöjen levittäminen Häiriötilanteiden jälkihoidossa täsmällinen tieto sähkölinjojen sijainnista ja niiden tilasta lisää sekä turvallisuutta että työn tehokkuutta. Olennaista on tietää, missä linjat kulkevat. Sen eteen olemme tehneet töitä, että sähkölinjat saadaan suoraan monitoimikoneen näytölle. Silloin ne löytyvät talvipimeässä, sateella ja myrskyn runtelemissa metsissä, kertoo toimitusjohtaja Petri Nuutinen Johtotieto Oy:stä. Etelä-Savon yhteistyön tuloksena (2013) syntyi häiriötilanteiden toimintamalli, joka on tarkoitus saada laajempaankin käyttöön. Johtotieto Oy, toimitusjohtaja Petri Nuutinen Metsä Group, tuotantopäällikkö Pasi Arkko Järvi-Suomen Energia Oy, käyttöpäällikkö Arto Nieminen Veljekset Hokkanen Oy. Metsä Groupin lehdistötiedote : Metsä Group on viikon sisällä lähettänyt noin 20 sopimusyrittäjiensä hakkuukonetta raivaamaan lumen painamia puita pois sähkölinjojen päältä. Apu sisältyy sähköyhtiöiden kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin. 7

8 Suunnittelukierros Hankkeen suunnitteluvaiheessa järjestettiin seuraavat tapaamiset: Metsä Group, kehittämispäällikkö Pasi Arkko ( ) Johtotieto Oy, toimitusjohtaja Petri Nuutinen ( ) Järvi-Suomen Energia Oy, käyttöpäällikkö Arto Nieminen ( ) Suomen metsäkeskus, valtakunnallinen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen ( ). Lisäksi suunnittelussa oltiin yhteydessä voimatalouspooliin (valmiuspäällikkö Arto Pahkin) ja Talent Vectiaan (kaksi tiedontasauspalaveria/ajonevojen ja työkoneiden varaamisen malli/managing Consultant Unto Kariniemi). Metsätehosta suunnitteluun ovat osallistunen hankkeen vetäjän lisäksi toimitusjohtaja Heikki Pajuoja ja erikoistutkija Tapio Räsänen. 8

9 2 Hankkeen toteutus Hankkeen ohjaus Konseptityöpajat ATV-malli VARMA-häiriökortit Synergia tienraivaukseen ALVAR-harjoitus

10 Hankkeen ohjaus Projektisuunnitelma on esitelty huoltovarmuusorganisaation metsäpoolin toimikunnalle Metsäteollisuus ry:n Metsävaliokunnalle Hankkeen tukiryhmä kokoontui määrittämään konseptityöpajojen toteuttamisen Kokoukseen osallistuivat o o o o o o o o o o o Jorma Hannulabacka, Huoltovarmuuskeskus Kari Immonen, Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Arto Kariniemi, Metsäteollisuus ry/metsäpooli (koollekutsuja) Kari-Pekka Karlsson, Maanmittauslaitos Lasse Lahtinen, MTK Yrjö Niskanen, Suomen metsäkeskus Matti Peltola, Koneyrittäjien liitto ry Niina Riissanen, Maa- ja metsätalousministeriö Soili Suvanto, Huoltovarmuuskeskus Pasi Turunen, Fingrid Tapio Viinikka, Mhy Pirkanmaa. Hankkeen tulokset on esitelty huoltovarmuusorganisaation metsäpoolin toimikunnalle hankkeen tukiryhmälle

11 Konseptityöpajat Hankkeessa toteutettiin kaksi konseptityöpajaa Oulu Lahti osallistujia yhteensä noin 40. Työpajojen tavoite tiedontasaus eri toimijoiden välillä edesauttaa verkostoitumista yli toimialarajojen viimeistellä toimintamallin kuvaus. Kuva: Metsäteho Oy Konseptityöpajojen kontaktointikartta 11

12 Pajojen ohjelma Johto- ja kaapelitietojen saatavuus toimitusjohtaja Petri Nuutinen, Johtotieto Oy Nopean toipumisen avaintekijät käyttöpäällikkö Arto Nieminen, Järvi-Suomen Energia Oy Kustannustehokas ja hallittu korjuuresurssien ohjaus kehittämispäällikkö Pasi Arkko, Metsä Group Metsäkoneiden ja paikkatiedon tiedonsiirtostandardit erikoistutkija Tapio Räsänen, Metsäteho Oy Metsäkeskusten valmiussuunnitelmien kattavuus valtakunnallinen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen, Suomen metsäkeskus Metsänomistajan näkökulma kehittämispäällikkö Markku Ekdahl, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi (Oulu) aluejohtaja Esko Laitinen, Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi (Lahti) Keskustelu Pelastuslaitoksen näkökulma valmiuspäällikkö Pasi Hintikka, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos (Oulu) palvelusihteeri Vesa Lehtinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (Lahti) Pelastuslaitoksen ja sähkölinjanhaltijan kannalta perusteltu palvelun tarjonta Harjoitus/ryhmätyö Loppukeskustelu Fasilitaattori: valmiuspäällikkö Arto Kariniemi, Metsäteollisuus ry 12

13 Työpajojen harjoitustehtävät Pelastuslaitoksen ja sähkölinjanhaltijan kannalta perusteltu palvelun tarjonta 1.Eri toimijoiden tilannekuvan muodostaminen ja tiedontasaus 2.Raivausresurssien varmistaminen ja raivausoperaation johtaminen 3.Sähkölinjojen paikkatiedon hyödyntäminen normaalioloissa 4.Rajapintatarkastelun teema/metsäkeskus Oulu: ennaltaehkäisevä toiminta Lahti: sidosryhmäyhteistyö 13

14 ATV-malli Huoltovarmuuskeskus laati vuonna 2014 Ajoneuvojen ja työkoneiden varaamisen mallin (ATV-malli), joka korvaa lopetetun Pooleri-varausjärjestelmän. lähtökohtana sopimuksellinen varautuminen palvelukokonaisuuksien varaaminen arvoketjut pidetään ehjinä Mallin kuvauksen laati Talent Vectia Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta. viranomaisten ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö Tässä kuvattu toimintamalli noudattaa ATV-mallin ajattelutapaa. Lisätietoja: Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen, Huoltovarmuuskeskus raija.viljanen(a)nesa.fi Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015

15 VARMA-häiriökortit VARMA-häiriökortit ovat Huoltovarmuuskeskuksen Huovi-palvelualustaan kehittämä yhteystietojen hallintajärjestelmä. Etelä-Savon pelastuslaitos ja voimatalouspooli ovat olleet aktiivisesti mukana samat toimijat kuin sähkölinjojen myrskytuhoraivauksessa Hankkeen suunniteltu valmiusharjoitus yhdistettiin VARMA-hankkeen käynnistystilaisuuden kanssa ( Mikkeli). Häiriötilannekohtainen näkymä > Häiriötilanteisiin varautumisen työkalu, häiriökortit Omiin häiriötilanteisiin liittyvien eri toimijoiden tiedot Yhteystiedot (oletustiedot tai häiriökohtaiset) Toimintasuunnitelmat (häiriökohtaiset) Nähdään omat ja muiden suunnitellut tehtävät Yhteensovittaminen ja koordinointi ennen tilannetta Häiriötilanteessa tarvittavat yhteystiedot valmiina Jos mukana paikkatieto > esitys myös karttapohjalla Samaa työkalua voi käyttää eri tasoilla, riippumaton Jako kahteen osaan: Suunnittelu > Toteutunut Lisätietoja: Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen, Huoltovarmuuskeskus atte.kokkinen(a)nesa.fi Graafi: Atte Kokkinen/Huoltovarmuuskeskus 15

16 Alueellisen varautumisen harjoitus Hankkeen laatima toimintamalli testattiin Itä-Suomen alueellisen varautumisen toimikunnan (ALVAR) järjestämässä Alueellinen varautuminen valmiusharjoituksessa. Mikkeli entinen ns. sähkö- ja telealan valmiusharjoitus metsäpoolin sähkölinjahankkeen vetäjä harjoituksen ohjaus- ja peliryhmässä toimipaikoilla harjoitukseen osallistuivat metsäalalta Metsä Group Suomen metsäkeskus Harjoitus on kuvattu luvussa 4. 16

17 3 Toimintamallin kuvaus Sopimuksellinen varautuminen Jatkuvuuden hallinta

18 Periaate Kokonaisvaltainen palveluntarjonta resurssivaraamisesta palveluvaraamiseen Sopimukselliset mallit jatkuvuuden varmistaminen liiketoimintalähtöisesti Ammattimainen logistinen malli kehittyneet liiketoimintamallit, palvelukonseptit Valtakunnallisesti riittävän yhtenäiset toimintatavat ja ohjausjärjestelmät Selkeä palvelun ostajan ja sen tuottajan yhteistoiminnan rakenne Mahdollisimman vähillä, kattavilla sopimuksilla hoidettavissa Toiminnan jatkuvuus varmistettava yli henkilösidonnaisuuden 18

19 Ratkaisu: toimintamalli Viranomaistoiminta! Häiriötön toiminta! ELY/AVI ATV-mallin ajattelutapa Kunta Pelastuslaitos 2 vrk Varasto muutamia päiviä! Metsäkeskus Maanomistaja Sähköyhtiö Resurssien hallinta Ei reservikalustoa! Vaativa korjuuohjelma! Kuva: Metsäteho Oy 19

20 Pääperiaatteet Metsäteollisuuden puunhankinnan arvoketju ei saa vaarantua missään tilanteessa resurssit ohjataan hallitusti mahdolliseen raivaustyöhön resurssien sopivuus varmistetaan, kuten myös niiden kelpoisuus toiminta on harjoiteltu ja sitä ylläpidetään. Sähkölinjan haltija ostaa myrskytuhojen raivauspalvelun ennalta sovittu malli etenkin tärkeä jos häiriö jatkuu useita päiviä, jopa yli viikon mallia ylläpidetään normaalin ajan toiminnassa. Sähkölinjan haltijoiden ja pelastuslaitoksen yhteistyö on perinteisesti hyvin kiinteää myrskytuhoraivaustilanteessa. Myös pelastuslaitos voi tilata raivauspalvelua pelastusjohtaja johtaa pelastustyötä ja ohjaa resursseja tarvittaessa hätäaputyönä (noin 2 vrk). Metsäkeskukset velvollisia pitämään luetteloa raivausresursseista antavat pyydettäessä virka-apua. 20

21 Sähkölinjojen paikkatieto käyttöön myös normaalitilanteessa Kuva: Pasi Arkko/Metsä Group 21

22 4 Alueellinen varautuminen Itä-Suomen ALVAR-toimikunnan (alueellisen varautumisen toimikunta) valmiusharjoitus 2014

23 Harjoituksen johto Harjoituksen suunnittelu- ja peliryhmä Ilkka Kerola (harjoituksen johtaja), Telia Sonera Finland Oyj Mauri Parantala (sihteeri), valmiussuunnittelija, Etelä-Savon ELY-keskus Tarmo Aalto, tietoliikenneverkot, Blue Lake Communications Oy Marja Bäck, tienpidosta vastaava, Pohjois-Savon ELY-keskus Tuomo Halmeslahti, Etelä-Savon pelastuslaitos Mika Itkonen, urakointiyritykset, ELTEL Oy Arto Kariniemi, metsäteollisuus, Metsäteollisuus ry/metsäteho Oy Arto Nieminen, sähkönjakeluverkot, Suur-Savon Sähkö Oy Taina Rautio, Itä-Suomen aluehallintovirasto Risto Ruuli, seuraava harjoitus, Varsinais-Suomen ELY-keskus Lisätietoja: Valmiussuunnittelija Mauri Parantala, ELY-keskus mauri.parantala(a)ely-keskus.fi 23

24 Harjoituksen toteutus Harjoitus toteutettiin toimipaikkaharjoituksena Harjoituksen johto toimi Etelä-Savon pelastuslaitoksen tilannehuoneessa. Harjoitukseen kutsuttiin ja myös osallistui tavallista laajemmin toimijoita, esimerkiksi metsäteollisuus. ei pelkkä sähkö- ja telealan harjoitus Harjoituksen palautepäivä järjestettiin Mikkelissä. Harjoitukseen osallistuivat kaikki keskeiset Itä-Suomessa toimivat sähkö- ja televerkko-operaattorit sekä urakointiyritykset. Lisäksi harjoitukseen osallistuivat myös Pohjois-Savon ELY-keskus tienpitäjän roolissa, Etelä-Savon pelastuslaitos, Itä-Suomen Aluehallintovirasto sekä metsäteollisuus. Yleisenä palautteena voitiin todeta, että harjoitukseen suhtauduttiin vakavasti ja harjoitus koettiin hyvin tarpeelliseksi. 24

25 Johtopäätökset Pylväisiin nousemaan pystyvien sähkömiesten työpanos ja jaksaminen kohdistetaan linjojen korjaustyöhön. Pelastushenkilöstön työpanos ja jaksaminen kohdistetaan varsinaiseen, vaativaan pelastustyöhön. Raivaustyöhön ohjataan resursseja ammattimaisesta puunhankinnasta; luodaan myös kyky ostaa tämä palvelu! Minkälaisen palvelukokonaisuuden/minkälaisia palveluja sähkölinjan haltija haluaa ostaa - ja mitä palvelulta edellytetään, että se tukee pelastusviranomaisten työtä? 25

26 4 Jatkotoimenpiteet Raportointi Tiedonjakelu Harjoitustoiminta

27 Jalkauttaminen Raportointi kesäkuussa 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015: Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus sopimuksellinen varautuminen. Tiedonjakelu Metsätehon kautta metsäteollisuuden puunhankintaan (myös Metsähallitus) YT:n kautta metsänhoitoyhdistyskenttään (myös Metsätehon osakas) Koneyrittäjäliiton kautta metsäkoneyrittäjille erillinen tiedote sähköverkon haltijoille. Harjoitustoiminta Ammattimaisen sähkölinjojen myrskytuhoraivauksen toimintamallia on mahdollista ylläpitää ja jalkauttaa ALVAR-harjoitustoiminnan kautta. Läpäisy Metsäpooli kokoaa tietoa toteutuneesta metsäalan resurssien käytöstä häiriötilanteissa ja olemassa olevista sopimuksista. 27

28 Sopimuksellinen varautuminen! 28