Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 733/2001 vp Työntekijän aseman vahvistaminen työsopimusta laadittaessa Eduskunnan puhemiehelle Työsopimuksen teon yhteydessä on eräässä talotehtaassa ilmennyt menettely, jota ei voi pitää hyvän työmarkkinahengen mukaisena. Kun työntekijä on käynyt työhönottohaastattelussa, hänelle on silloin työsopimuksen syntymisen ehdoksi asetettu vaade, jos hänet kelpuutetaan työhön, että hänen on suostuttava ottamaan osa kesälomastaan talvella. Näin oli myös sitten käynyt. Kaikki uudet työhön otettavat henkilöt joutuivat allekirjoittamaan työsopimuksen, jossa he suostuvat pitämään osan kesälomastaan talvella. Toki vuosilomalaki sallii tällaisen sopimusmahdollisuuden, mutta kyseisessä tilanteessa ei voida sanoa olleen kyse sopimisesta, koska valinnanvaraa ei siinä tilanteessa ollut. Jos ei olisi ollut valmis allekirjoittamaan, ei myöskään olisi saanut työtä. Toisaalta, koska henkilö oli passitettu työhön työvoimatoimistosta, hänen osaltaan sopimuksen allekirjoittamattomuus olisi vielä johtanut pitkään rangaistuskarenssiin, koska henkilön olisi katsottu kieltäytyneen työn vastaanottamisesta. Ikävintä tilanteessa näyttää olevan vielä se, ettei työnantaja enää millään ole valmis muuttamaan henkilöiden aikoinaan allekirjoittamia työsopimuksia siten, että heillä olisi oikeus vuosilomalain mukaiseen vuosilomaan kesäaikana. Syntyneen tilanteen voisi paremmin ymmärtää siinä tapauksessa, jos olisi kyse jostakin sesonkiluonteisesta työstä, jota voi tehdä vain kesällä. Talotehdasta ei voi pitää kuitenkaan sellaisena toimialana, koska siellä hallitiloissa tuotanto pyörii ympäri vuoden. Esimerkkitapaus osoittaakin, millaisia aukkoja työelämän pelisääntöjen osalta yksittäisen henkilön oikeusturvassa vielä tänä päivänä on. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tiedostanut työntekijän aseman heikkouden työsopimusta laadittaessa ja millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että perusteluosassa esitetyssä tilanteessa henkilöllä on oikeus saada jatkossa pidettyä kesällä vuosilomastaan se osuus, joka vuosilomalaissakin kesäajan loman pituudeksi on määritelty sen vuoksi, että ns. sopimus on syntynyt tietyllä tavalla pakotteen alaisena? Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2001 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 733/2001 vp: Onko hallitus tiedostanut työntekijän aseman heikkouden työsopimusta laadittaessa ja millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että perusteluosassa esitetyssä tilanteessa henkilöllä on oikeus saada jatkossa pidettyä kesällä vuosilomastaan se osuus, joka vuosilomalaissakin kesäajan loman pituudeksi on määritelty sen vuoksi, että ns. sopimus on syntynyt tietyllä tavalla pakotteen alaisena? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työsopimus on sopimus, jonka pohjana on työnantajan ja työntekijän yhteisymmärrys työnteosta ja siinä sovellettavista ehdoista. Työsuhteen ehdot määräytyvät työsopimuksella sovittujen ehtojen lisäksi työehtosopimusten ja työlainsäädännön mukaan. Työsopimuskumppanien sopimusvapauden rajat määräytyvät sekä pakottavan työlainsäädännön että työehtosopimusmääräysten mukaan. Työsopimuksen ehdot, jotka ovat ristiriidassa pakottavan lainsäännöksen tai työsuhteessa sovellettavan työehtosopimusmääräyksen kanssa, ovat mitättömiä ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi joko lainsäännös tai työehtosopimusmääräys. Niin työsopimuslain kuin muidenkin työoikeudellisten lakien pakottavilla säännöksillä suojataan työsuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää. Vuosilomalain 4 :ssä säädetään vuosiloman antamisesta. Säännöksen mukaan kesäloma annetaan lomakauden aikana eli toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana työnantajan määräämänä ajankohtana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 päivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Loman ajankohdasta määrätessään työnantajan on varattava työntekijälle tai tämän edustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Vuosilomalain 4 :n 2 momentissa säädetään työnantajan oikeudesta sijoittaa vuosiloma lomakauden ulkopuolelle silloin, kun loman antaminen työn kausiluonteisuuden vuoksi tuottaa vaikeuksia yrityksen toiminnalle. Työntekijän vuosiloma voidaan sijoittaa lomakauden ulkopuolelle myös työntekijän suostumuksella. Tästä säädetään vuosilomalain 4 :n 3 momentissa. Suostumuksella tarkoitetaan työntekijän vapaasta tahdosta annettua nimenomaista suostumusta. Loman sijoittaminen lomakauden ulkopuolelle edellyttää siten sopijakumppanien välistä yhteisymmärrystä. Saavutetun yhteisymmärryksen aitoutta ja kohtuullisuutta voidaan yksittäistapauksessa joutua arvioimaan työsopimuslain pätemättömiä ja kohtuuttomia ehtoja koskevien säännösten mukaan. Lisäksi huomioon voidaan ottaa myös oikeustoimilain säännökset. Jos sopimusta rasittaa oikeustoimilaissa säädetty pätemättömyysperuste, sopimusta arvioidaan sekä oikeustoimilain että työsopimuslain 10 luvun 1 3 :n mukaan. Oikeustoimilain 3 luvun mukaisia pätemättömyysperusteita ovat muun muassa pakko, petollinen viettely, kisko- 2

3 Ministerin vastaus minen ja erhekirjoitus. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on pätemättömyyden voimaan saattamisen sijasta oikeus irtisanoa työsopimus päättymään heti. Työntekijällä ei kuitenkaan ole irtisanomisoikeutta, jos pätemättömyysperuste on menettänyt merkityksensä esimerkiksi sen vuoksi, että työntekijä hyväksyy pätemättömäksi tietämänsä työsopimuksen tai ei vetoa pätemättömyyteen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun sopimuksen pätemättömyys on tullut hänen tietoonsa tai sopimuksen pätemättömäksi tekevät erityisolosuhteet ovat lakanneet vaikuttamasta. Jos työsopimuksessa sovittu ehto on kohtuuton, työsopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan muutoin jättää ottamatta huomioon, jos sen soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta. Työsopimuslain 10 luvun 2 :n kohtuuttomia ehtoja koskeva säännös vastaa yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Työsopimuslain 10 luvun 3 :ssä säädetään vielä siitä, että vaikka työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella sovittu ehto on työntekijän suojaksi annetun säännöksen vastaisena mitätön, työsopimus jää muilta osin voimaan. Mitättömän sopimusehdon sijasta noudatetaan säännöstä, jonka kanssa sopimusehto on ristiriidassa. Työsopimuksen tekemisestä säädetään uudessa työsopimuslaissa, joka tuli voimaan kesäkuun alusta Tältä osin lainsäädäntö on saatettu vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Vuosilomalain kokonaisuudistusta valmistelemaan on asetettu kolmikantainen komitea. Komitean tulee selvittää vuosilomalain uudistamistarpeet ja valmistella selvitystensä pohjalta vuosilomalain kokonaisuudistus mennessä. Komiteassa tulevat käsiteltäviksi myös vuosiloman antamista koskevat säännökset. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 733/2001 rd: Är regeringen medveten om arbetstagarens svaga ställning vid upprättandet av arbetsavtal och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att en person i det fall som beskrivs i motiveringsdelen i fortsättningen skall ha rätt att av sin semester på sommaren hålla den del, som också i semesterlagen definierats som längden på semester som ges under sommartiden, därför att det s.k. avtalet på ett visst sätt har uppkommit under påtryckning? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Ett arbetsavtal är ett avtal genom vilket en arbetsgivare och en arbetstagare i samförstånd kommer överens om hur arbetet skall utföras och vilka villkor som skall tillämpas på det. Villkoren i anställningsförhållandet bestäms förutom av de i arbetsavtalet överenskomna villkoren även enligt kollektivavtal och arbetslagstiftning. Gränserna för arbetsavtalsparternas avtalsfrihet bestäms såväl enligt tvingande arbetslagstiftning som kollektivavtalsbestämmelser. Sådana villkor i ett arbetsavtal som står i strid med en tvingande bestämmelse i lag eller en bestämmelse i ett på anställningsförhållandet tillämpligt kollektivavtal är ogiltiga och i stället för dem kan följas en bestämmelse i lag respektive kollektivavtal. Genom arbetsavtalslagens och andra arbetsrättsliga lagars tvingande bestämmelser skyddas den svagare parten i ett arbetsavtal, dvs. arbetstagaren. I 4 semesterlagen föreskrivs om givande av semester. Enligt bestämmelsen ges semester under semesterperioden, dvs. under tiden mellan den 2 maj och den 30 september på den tid som bestäms av arbetsgivaren. Den del av semestern som överstiger 24 dagar ges efter semesterperiodens utgång före ingången av följande års semesterperiod på den tid som bestäms av arbetsgivaren. Innan semestern bestäms skall arbetsgivaren ge arbetstagaren eller dennes företrädare tillfälle att uttala sig om tiden för semestern. I semesterlagens 4 2 mom. föreskrivs om arbetsgivarens rätt att förlägga semester utanför semesterperioden i de fall där det på grund av arbetets säsongartade natur skulle medföra svårigheter för företagets verksamhet att ge semester under semesterperioden. Arbetstagarens semester kan förläggas utanför semesterperioden även med arbetstagarens samtycke. Bestämmelser om detta finns i 4 3 mom. Med samtycke avses samtycke som arbetstagaren uttryckligen gett av fri vilja. Förläggande av semester utanför semesterperioden förutsätter således samförstånd mellan avtalsparterna. Hur äkta och skäligt samförståndet är kan man i enskilda fall vara tvungen att bedöma på basis av bestämmelserna om arbetsavtalets ogiltighet och oskäliga villkor. Dessutom kan man också beakta bestämmelserna i rättshandlingslagen. Om ett avtal belastas av en i rättshandlingslagen avsedd ogiltighetsgrund, skall avtalet bedömas både enligt rättshandlingslagen och enligt arbetsavtalslagens 10 kap Ogiltighetsgrunder i enlighet med 3 kap. rättshandlingslagen är bland annat tvång, svikligt förledande, ocker och felskrivning. Enligt arbetsavtalslagen är arbetstagren i stället för att göra gällande att 4

5 Ministerns svar avtalet är ogiltigt berättigad att säga upp arbetsavtalet att upphöra omedelbart. Arbetstagaren har dock inte rätt att säga upp avtalet, om ogiltighetsgrunden har förlorat sin betydelse till exempel därför att arbetstagaren godkänner ett arbetsavtal som han vet vara ogiltigt eller om arbetstagaren inte åberopar avtalets ogiltighet inom skälig tid räknad från den tid då han blivit medveten om ogiltigheten eller då de särskilda omständigheter som gjort avtalet ogiltigt har upphört att gälla. Om tillämpningen av ett villkor i ett arbetsavtal skulle stå i strid med god sed eller annars vara oskälig, kan villkoret jämkas eller lämnas obeaktat. Bestämmelsen om oskäliga villkor i arbetsavtalslagens 10 kap. 2 svarar mot allmänna avtalsrättsliga principer. I arbetsavtalslagens 10 kap. 3 föreskrivs ytterligare att även om något villkor som arbetsgivaren och arbetstagaren sinsemellan överenskommit om strider mot en bestämmelse som utfärdats till skydd för arbetstagaren och därför är ogiltigt, skall arbetsavtalet dock gälla till övriga delar. I stället för ett ogiltigt villkor i ett avtal följs en bestämmelse som står i strid med ett villkor i avtal. Om upprättande av arbetsavtal föreskrivs i den nya arbetsavtalslagen som trädde i kraft i början av juni Till denna del har lagstiftningen fåtts att motsvara arbetsmarknadens behov. En kommitté på trepartsbasis har tillsatts för att bereda en totalrevidering av semesterlagen. Kommittén skall göra en utredning om behoven att revidera semesterlagen och på basis av sin utredning skall den bereda en revidering av lagen till Också bestämmelserna om givande av semester kommer att behandlas av kommittén. Helsingfors den 19 juni 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 5