LUONNOS. Espoon vesistöjen toimenpideohjelma / EN. Sisällysluettelo Espoon vesistöjen toimenpideohjelma... 2
|
|
- Susanna Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONNOS / EN Espoon vesistöjen toimenpideohjelma Sisällysluettelo Espoon vesistöjen toimenpideohjelma... 1 Espoon vesistöjen toimenpideohjelma NYKYTILA, TAVOITTEET ja TOIMENPITEET MANKINJOEN VESISTÖ ESPOONJOEN VESISTÖ LAKISTONJOEN VESISTÖ FINNOÅN VESISTÖ MONIKONPURON VESISTÖ GRÄSANOJAN VESISTÖ POHJAVESIEN SUOJELU TIEDOTTAMINEN JA NEUVONTA TOIMENPITEIDEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI VESIENHOIDON TOIMENPITEET ESPOOSSA MAATALOUS VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA VESIELIÖIDEN VAPAA KULKU SÄÄNNÖSTELYN PURKAMINEN, VEDENOTTO, ALIVIRTAAMAT JÄRVIKUNNOSTUKSET, RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET JA HULEVESIEN HALLINTA JÄTEVEDET METSÄTALOUS POHJAVESIEN SUOJELU TIEDOTTAMINEN
2 Espoon vesistöjen toimenpideohjelma 1. NYKYTILA, TAVOITTEET ja TOIMENPITEET Tähän tulee lyhyesti tekstiä eri vesistöjen nykytilasta, haasteista ja toimenpiteistä. 2
3 2. MANKINJOEN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen. Nykytila Ekologiset luokat Tavoite vuonna 2021 Toimenpide 1 Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat ja rakennetut alueet Loojärvi, Mankinjoen alajuoksu, Nuuksion Myllypuro < hyvä Dämman, Nuuksion Pitkäjärvi, Sahajärvi, Siikajärvi, Kolmperä, Ruuhijärvi, Mankinjoen yläjuoksu, Gumbölenjoki hyvä Ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys järvissä ja merenlahdissa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Vesistöjen kalatalouden arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maataloussihteeri, viljelijät, tuottaja- ja neuvontajärjestöt muut yrittäjät, asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, Kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut - Ravinteiden kierrätys maataloudessa - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Lannoituksen optimaalinen määrä - Ravinnetasearviointi - Suojavyöhykkeet erityisesti kaltevilla aloilla - Vuokrapeltojen vesiensuojelu kuntoon - Hyvin suunnitellut ja tarpeeksi suuret kosteikot (soveltuvuus selvitettävä) ja laskeutusaltaat - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tarve selvitettävä - Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu - Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta - Uudistushakkuiden suojakaistat - Lannoitusten suojakaistat - Hulevesien hallinta ja jätevesien käsittely - Viemäröinti - Ylivuotojen vähentäminen - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen 3
4 Toimenpide 2 Järvissä tehtäviä toimenpiteitä Toimenpide 3 t Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen ja kunnostaminen Toimenpide 4 Happamoitumisten vaikutusten seuranta Seurantaindikaattorit Sisäisen kuormituksen vähentäminen Vesialueiden omistajat, kalastusalue osakaskunnat, Asukkaat, vesiensuojeluyhdistykset, Ympäristökeskus, ELY-keskus ravinnevirtojen vähentäminen: - ulkoisen kuormituksen vähentämisen toimenpiteet - järvien fosforitaselaskelmat ravintoverkko: - suunnitelmallinen ravintoverkkokunnostus (tarvittaessa koekalastuksia ja ravintoverkkotutkimuksia) resuspensio: - ranta- ja vesikasvillisuuden säilyttäminen - bioturbaation vähentäminen särkikalojen tehopyynnillä - ruoppauksien välttäminen Jokien ja purojen kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen ELY keskus, ympäristökeskus, tekninen keskus, maanomistajat, VirHo ry, HSY, kalastusalue ja osakaskunnat Rotaryt ja muut yhdistykset - vaellusesteiden poistaminen - kalateiden rakentaminen (valtakunnallinen kalatiestrategia) - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Suositaan maapohjaisia rumpurakenteita, siltoja - Uomien siirtoja ja putkituksia vältetään ja suositaan uomien muutoksissa luonnonmukaista vesirakentamista - soraistaminen - uomien ennallistaminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen (golf-kentät) - suojavyöhykkeiden jättäminen uomien reunoille Happamoitumisen vaikutusten minimointi Nuuksion järvissä Uudenmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) - Kalastokunnostus - Ekosysteemin toipumisen varmistaminen seurannalla - kosteikkojen määrä, - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma? - Kalatiet, habitaattikunnostukset ja kalan kulun helpottaminen 4
5 Priorisointi: tärkeitä kohteita mm. valuma-alueen maatalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteet ja golfkenttien vesien suojelun parantaminen (ulkoinen kuormitus ja vedenotto) esimerkiksi Gumbölenjoki (golfkenttien vedenottolupien uudelleen tarkastelu Dämmanin talousvedenoton päättyessä, uoman alivirtaamien aikaisten vedenotto ja vaellusesteiden poisto, Sofia Mäkisen priorisoinnin kohteet 1 ja 2: Espoonkartano ja Gumbölen Myllykoski), Ruuhijärvi ja Kolmperä (happamoitumisongelmia), Loojärvi (ulkoinen ja sisäinen kuormitus) 5
6 3. ESPOONJOEN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen. Nykytila: Ekologiset luokat Tavoite vuonna 2021 Toimenpide 1 Maatalous ja golfkentät Metsätalous Yhdyskunnat rakennetut alueet ja välttävä-hyvä ekologinen tila Lippajärvi, Pitkäjärvi, Matalajärvi, Luukinjärvi, Bodominjärvi < hyvä Espoonjoki, Glomsån = hyvä Ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys järvissä ja merenlahdissa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Vesistöjen kalatalouden arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistön hydrologis-morfologinen tila kohentuu Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maataloussihteeri, viljelijät ja muut yrittäjät, asukkaat, vesialueen omistajat, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Maanomistajat, tekninen keskus, ympäristökeskus kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut - Ravinteiden kierrätys maataloudessa - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Lannoituksen optimaalinen määrä - Ravinnetasearviointi - Suojavyöhykkeet erityisesti kaltevilla aloilla - Vuokrapeltojen vesiensuojelu kuntoon - Hyvin suunnitellut ja tarpeeksi suuret kosteikot (soveltuvuus selvitettävä) ja laskeutusaltaat - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman päivitys - Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu - Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta - Uudistushakkuiden suojakaistat - Lannoitusten suojakaistat - Energiapuun korjuun vesistöhaittojen torjunta - Hulevesien luonnonmukainen hallinta ja jätevesien käsittely - Viemäröinti - Tiesuolojen aiheuttaminen haittojen vähentäminen - Jätevesiylivuotojen hallinta - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen 6
7 Toimenpide 2 Järvillä tapahtuvia toimenpiteitä Toimenpide 3 Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja Sisäisen kuormituksen vähentäminen Asukkaat, kalastusalue ja osakaskunnat, vesialueen omistajat Ympäristökeskus, vesiensuojelu- ja hoitoyhdistykset, Ely-keskus ravinnevirtojen vähentäminen: - ulkoisen kuormituksen vähentämisen toimenpiteet - järvien fosforitaselaskelmat ravintoverkko: - suunnitelmallinen ravintoverkkokunnostus (tarvittaessa koekalastuksia ja ravintoverkkotutkimuksia) resuspensio: - ranta- ja vesikasvillisuuden säilyttäminen - bioturbaation vähentäminen särkikalojen tehopyynnillä - ruoppauksien välttäminen Jokien ja purojen kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen ELY keskus, ympäristökeskus, tekninen keskus, maanomistajat, VirHo ry, kalastusalue ja osakaskunnat Rotaryt ja muut yhdistykset - vaellusesteiden poistaminen - kalateiden rakentaminen (valtakunnallinen kalatiestrategia) - uomien ennallistaminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Suositaan maapohjaisia rumpurakenteita ja siltoja - soraistaminen - uomien ennallistaminen ja suojavyöhykkeiden säilyttäminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen Seurantaindikaattorit - kosteikkojen ja laskeutusaltaiden määrä, suojavyöhykkeiden ha määrä lisäys - talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys ha - kalatiet ja habitaattikunnostukset - Suojavyöhykeyleissuunnitelma Priorisointi: Tärkeitä kohteita ovat mm. valuma-alueen maatalouden ja golf-kenttien kuormituksen vähentäminen (ulkoinen kuormitus) ja alivirtaaman aikaisen vedenoton tarkistaminen. Glomsån (vaellusesteet: Myllykosken Myllypato, Bodominjärven Oittaan pato), Glimsån (kuivuus ja Sofia Mäkisen priorisoinnin kohteet 3 ja 4: Glims ja Ingas), Sisäsinen ja ulkoinen kuormitus: Luukinjärvi, Matalajärvi, Lippajärvi ja Pitkäjärvi (sisäinen ja ulkoinen kuormitus), Bodominjärvi 7
8 4. LAKISTONJOEN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen. Nykytila: Ekologiset luokat Tavoite vuonna 2021 Toimenpide 1 Maatalous ja golfkentät Metsätalous Yhdyskunnat rakennetut alueet ja tyydyttävä-erinomainen ekologinen tila Lakistonjoki < hyvä Orajärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Kattilajärvi, Saarijärvi hyvä Vesistön osien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys järvissä ja merenlahdissa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Lepsämänjoen ja Vantaanjoen kuormitus vähenee. Vesistöjen kalatalouden arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistöjen hydrologis-morfologista tila paranee. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maataloussihteeri, viljelijät, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, HSY, Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut - Ravinteiden kierrätys maataloudessa - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - lannoituksen optimaalinen määrä - ravinnetasearviointi - suojavyöhykkeet erityisesti kaltevilla aloilla - vuokrapeltojen vesiensuojelu kuntoon - hyvin suunnitellut ja tarpeeksi suuret kosteikot (soveltuvuus selvitettävä) - Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu - Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta - Uudistushakkuiden suojakaistat - Lannoitusten suojakaistat - Energiapuun korjuun vesistöhaittojen torjunta - Jätevesien käsittely - Viemäröinti? - Ylivuotojen vähentäminen - rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen 8
9 Toimenpide 2 Happamoitumisen vaikutusten seuranta Happamoitumisen vaikutusten minimointi Uudenmaan ely-keskus kalastusalue, osakaskunnat Kalastokunnostus Ekosysteemin toipumisen varmistaminen seurannalla Toimenpide 3 Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja Jokien ja purojen kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen HSY, ELY keskus, ympäristökeskus, tekninen keskus, maanomistajat, VirHo ry, kalastusalue ja osakaskunnat, - vaellusestetilanteen tarkistus ja vaellusesteiden poistaminen - Suositaan maapohjaisia rumpurakenteita ja siltoja - kalateiden rakentaminen (kalatiestrategia) - uomien ennallistaminen - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - soraistaminen - meanderoinnin palauttaminen oikaistuihin uomiin - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen Seuranta indikaattorit - kosteikkojen määrä, suojavyöhykkeiden ha määrä lisäys - talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys ha - Habitaattikunnostukset ja kalakulun turvaaminen - Suojavyöhykeyleissuunnitelma tarve? Priorisointi: Lakistonjoen varren maatalous ja golf (ulkoinen kuormitus), Lakistonjoen vaellusesteet (Lakiston pato, Takkulan Myllyoja), Orajärvi (happamoituminen), hyvässä ja eriomaisessa tilassa olevien järvien uhkatekijöiden torjunta. 9
10 5. FINNOÅN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Nykytila: Korkeat kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet, muokattu kaupunkipuro Tavoite vuonna 2021 Vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteillä ravinnepitoisuudet vesistöissä vähenevät, rehevöitymiskehitys merenlahdessa hidastuu ja pysähtyy, vesistöjen virkistysarvo kasvaa. Kuormitus Nuottalahteen vähenee. Vesistöjen kalataloudellinen arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Esteettisyys paranee virtavesissä. Vesistöjen hydrologis-morfologista tila paranee. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ongelmat ovat minimoitu. Toimenpide 1 Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Tekninen keskus, asukkaat, maanomistajat, HSY Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, ELY-keskus Yhdyskunnat ja Rakennetut alueet Toimenpide 2 Toimenpide 3 - Jätevesien käsittely ja luonnonmukainen hulevesien hallinta sekä rakentamisaikaisten hulevesien hallinta - Ylivuotojen vähentäminen - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen Happamoitumisen vaikutusten minimointi Uudenmaan ELY-keskus, Tekninen keskus, kaupunkisuunnittelu Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry - Huomioidaan jo suunnittelutasolla potentiaaliset happamat sulfaattimaat - Maanmuokkauksen välttäminen alle pohjaveden pinnan tason - Happamien sulfaattimaiden läjitys ja käsittely niin, ettei siitä aiheudu haittaa vesistöille - Muokatuilla HS-maa-alueilla vesistöjen happamuuden ja raskasmetallipitoisuuksien seuranta Jokien ja purojen kunnostus, ennallistaminen ja vaellusesteiden poistaminen 10
11 Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen Seurantaindikaattorit ja Virtavesien hoitoyhdistys Virho r.y., tekninen keskus, Elykeskus Kaupunkisuunnittelukeskus, - Vaellusesteiden poistaminen - Tukottavien putkien puhdistaminen ja korvaaminen silloilla tai maapohjaisilla rumpurakenteilla - Uomien ennallistaminen - Riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Soraistaminen - Meanderoinnin palauttaminen oikaistuihin uomiin - Riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen - Suojavyöhykkeiden säilyttäminen uomien reunoilla - Ylivuotojen määrän väheneminen - Habitaattikunnostukset - Hulevesien hallinta Priorisointi: jätevesien mahdollisten ylivuotojen hallinta, useiden osittaisten vaellusesteiden poistaminen (kohteita Janatuinen 2009 b, Mössenkärr 2015) 11
12 6. MONIKONPURON VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Nykytila: Korkeat kokonaisfosforipitoisuudet ja erittäin korkeat kokonaistyppipitoisuudet, muokattu kaupunkipuro Tavoite vuonna 2021 Ulkoisen kuormituksen vähentämisellä ravinnepitoisuudet Monikonpurossa vähenevät, rehevöitymiskehitys Iso- Huopalahdessa hidastuu ja pysähtyy. Vesistöjen kalataloudellinen arvo kasvaa ja esteettisyys lisääntyy. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja esteettisyys paranee virtavesissä, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistöjen hydrologis-morfologinen tila paranee ja eroosion vaikutukset vähenevät. Toimenpide 1 Yhdyskunnat rakennetut alueet Toimenpide 2 ja Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut, maataloussihteeri, viljelijät ja muut yrittäjät, - Luonnonmukainen hulevesien hallinta ja tulvasuojelu - Kosteikkojen lisääminen - Ylivuotojen vähentäminen - Puron lähialueen voimakkaan maanmuokkauksen välttäminen ja suojaavien kasvillisuusvyöhykkeiden säilyttäminen Jokien ja purojen kunnostus, ennallistaminen ja vaellusesteiden poistaminen Virtavesien hoitoyhdistys Virho r.y., tekninen keskus, Kaupunkisuunnittelukeskus, kalastusalue - vaellusesteiden poistaminen - Tukottavien putkien puhdistaminen ja korvaaminen silloilla ja maapohjaisilla rumpurakenteilla - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja - soraistaminen - perattujen uomien monimuotoistaminen - meanderoinnin palauttaminen/säilyttäminen uomissa - riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen 12
13 Seurantaindikaattorit - kosteikkojen määrä, - Habitaattikunnostukset - Priorisointi: Jätevesien ylivuotojen hallinta, hulevesien hallinta sekä talkookunnostukset 13
14 7. GRÄSANOJAN VESISTÖ Toimenpiteiden tavoitteena vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvän tilan säilyttäminen Nykytila: Korkeat kokonaistyppipitoisuudet, muokattu kaupunkipuro Tavoite vuonna 2021 Ulkoisen kuormituksen vähentämisellä ravinnepitoisuudet Gräsanojassa vähenevät, rehevöitymiskehitys Haukilahdessa hidastuu ja pysähtyy. Vesistöjen kalataloudellinen arvo kasvaa. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja esteettisyys paranee, taimenten ja muiden virtavesieliöiden lisääntymisympäristöt ja vaellusmahdollisuudet parantuvat. Vesistöjen hydrologismorfologinen tila paranee. Toimenpide 1 Yhdyskunnat rakennetut alueet Toimenpide 2 Toimenpide 3 ja Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Asukkaat, maanomistajat, tekninen keskus, Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöpalvelut, - Luonnonmukainen hulevesien hallinta ja tulvasuojelu - jätevesien käsittely ja ylivuotojen vähentäminen - Rantarakentamisen ja maanmuokkauksen välttäminen - Suojavyöhykkeiden säilyttäminen uomien reunoilla Happamoitumisen vaikutusten minimointi Uudenmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), tekninen keskus, kaupunkisuunnittelu, - Huomioidaan jo suunnittelutasolla potentiaaliset happamat sulfaattimaat - Maanmuokkauksen välttäminen alle pohjaveden pinnan tason - Happamien sulfaattimaiden läjitys niin, ettei siitä aiheudu haittaa vesistöille - Muokatuilla HS-maa-alueilla vesistöjen happamuuden ja raskasmetallipitoisuuksien seuranta Jokien ja purojen kunnostus, ennallistaminen ja vaellusesteiden poistaminen Virtavesien hoitoyhdistys Virho r.y., tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus, 14
15 Eliöiden liikkuvuuden parantaminen Virtavesihabitaattien ennallistaminen kunnostaminen ja - Vaellusesteiden poistaminen - Tukottavien putkien puhdistaminen ja korvaaminen mahdollisuuksien mukaan silloilla ja maapohjaisilla rumpurakenteilla - Uomien ennallistaminen - Riittävien (ali)virtaaminen varmistaminen (golf-kentät) - Soraistaminen - Meanderoinnin palauttaminen oikaistuihin uomiin - Uomien reunakasvillisuuden säilyttäminen Seurantaindikaattorit - Kalasto- ja habitaattikunnostukset, - Suojavyöhykeyleissuunnitelma Priorisointi: Vaellusesteiden poistaminen (mm. Mankkaanpuro: putkitus ja Lukupuro: Jerkin pato), jätevesien mahdollisten ylivuotojen hallinta 15
16 8. POHJAVESIEN SUOJELU Toimenpiteiden tavoitteena pohjavesialueiden hyvä kemiallinen ja määrällinen tila sekä hyvän tilan turvaaminen Nykytila Tavoite vuonna 2021 Pääasiassa hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Huonossa kemiallisessa tilassa: Metsämaa, Järvikylä, Lahnus, Mankki Pohjavesien suojelu ja pilaantumisen ennaltaehkäisy Pohjaveden käyttökelpoisuuden säilyminen Toimenpide 1 Suojelu Pilaantumisen ennaltaehkäisy Toimenpide 2 Pilaantuneiden maaalueiden kunnostus Toimenpide 3 Kloridikuormituksen vähentäminen Pohjavesien käyttökelpoisuuden säilyminen HSY, kaupunkisuunnittelu, ELY-keskus, Ympäristökeskus, Maatalouden tuottaja- ja neuvontajärjestöt - Pohjaveden tilan seuranta ja selvitykset - Kaavalausunnot - Suojelusuunnitelmat ja niiden päivittäminen - Riskiselvitykset - Vedenotto: haittavaikutusten selvittäminen, luvitukset - Valvonta ja seuranta - Maaperän suojelu - Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimet; Suojakaistat ja pohjavesisuojaukset - Riskitoimintojen sijoittaminen riittävän etäälle esim. kemikaali- ja öljysäiliöt - Varaudutaan sään ääriolosuhteisiin pohjavesien suojelussa (ilmaston muutos) Haitta-aineiden leviämisen vähentyminen tai estyminen HSY, kaupunkisuunnittelu, ELY-keskus, Ympäristökeskus, - Pilaantuneiden maa-aineksen kunnostussuunnittelu, mahdollisesti siirto Pinta- ja pohjavesien kloridipitoisuuksien laskeminen ja pohjavesien käyttökelpoisuuden kohentuminen HSY, kaupunkisuunnittelu, ELY-keskus, Ympäristökeskus, - Tiesuolauksen vähentäminen - Tiesuolauksen vaikutuksen seuraaminen pohjavesialueilla - Pohjavesisuojausten rakentaminen, seuranta, kunnossapito 16
17 - uusien ratkaisujen etsiminen Seurantaindikaattorit - Priorisointi: Metsämaa (pilaantuneen alueen kunnostus), Järvikylä (tarkkailu), Lahnus (suolauksen vähentäminen), Mankki (tarkkailu), ennaltaehkäisevät toimet kaikilla pohjavesialueilla. 17
18 9. TIEDOTTAMINEN JA NEUVONTA Tavoitteena tiedottaa vesien tilasta ja vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä ja kerätä lisää tietoa Espoon vesistöistä. Asukkaille suunnattua neuvontaa tehostetaan. Nykytila Kaikista vesistönosista ei ole riittävästi tietoa Tavoite Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Vesiensuojelun kokonaiskuvan selkeyttäminen ja olemassa olevien tietojen kokoaminen ja hyödyntäminen Vesistöjen arvostuksen nostaminen kaupungissa Vesiensuojeluun liittyvän neuvonnan lisääminen Tietojen kokoaminen ja käsittely ympäristökeskus, oppilaitokset, yliopistot, tuottaja- ja neuvontajärjestöt HSY, asukkaat, tutkimuslaitokset, Metsähallitus, ELY-keskus - Käyttämättömän aineiston hyödyntäminen: etsiminen, kokoaminen, muokkaus ja analysointi Seurannan lisääminen, jatkaminen ja lisätutkimuksia Ympäristökeskus, tutkimuslaitokset, Metsähallitus, ELY-keskus, Oppilaitokset, yliopistot, asukkaat, tekninen keskus, ympäristökeskus - Näytteenotot - Vedenlaadun seuranta - Biologisten tekijöiden muutokset - Kuormitustutkimukset - Virtaamatutkimukset (erityisesti alivirtaamien aikana) - Ekologisen tilan tutkimukset - Riskinarvioinnit pohjavesille - Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointi ja seuranta Ranta-asukkaiden, maanviljelijöiden, metsänomistajien ja yrittäjien neuvonta sekä Espoon eri toimialoille suunnattu neuvonta Tutkimuslaitokset, Metsähallitus, ELY-keskus, ympäristökeskus, Oppilaitokset, yliopistot asukkaat ja asukasyhdistykset, tekninen keskus, hulevesi työryhmä - ELY:n maa- ja metsätalouden vesiensuojeluhankkeisiin osallistuminen - tila- ja kiinteistökohtaiset käynnit ja vesiensuojelusuunnitelmat 18
19 Toimenpide 4 - keskustelutilaisuudet, pellonpiennartilaisuudet, seminaarit - Espoon järvikunnostusopas - osallistuminen kaupungin hankkeisiin Tiedotuskanavien käytön tehostaminen Espoon kaupunki, SOME, Luonnonsuojeluyhdistykset, osakaskunnat, järvien suojeluyhdistykset, asukasyhdistykset - espoo.fi -sivut, sosiaalinen media Toimenpide 5 Toimenpide 6 Seurantaindikaattorit Suojelu-, hoito- ja kunnostussuunnitelmat tutkimuslaitokset, yliopistot, tekninen keskus, Oppilaitokset - Kuormitus-, vedenlaatu-, hymo- ja biologisten tekijöiden perusteella ratkaisuja maatalouden, rakentamisen ja hulevesien kuormituksen vähentämiseen. Yhteistyö valuma-alueella yli kaupunkien rajojen Vantaa, Helsinki, Vihti, Kauniainen, Kirkkonummi tutkimuslaitokset, yliopistot, tekninen keskus, oppilaitokset - tiedon jakaminen - keskustelutilaisuudet - Toimenpiteiden yhdenmukaistamista valuma-alueella - järvikunnostusopas - Suojelu-, hoito- ja kunnostussuunnitelmat Priorisointi: Glimsån ja Gumbölenjoen virtaamatutkimukset Pitkäjärven ja Lippajärven päivitetyt kunnostussuunnitelmat ja toimenpiteiden onnistumisen seuranta Loojärven (päivitetty) hoito-/kunnostussuunnitelmat Mankinjoen vesistöalue; Gumbölenjoen vaelluskalojen vaellusesteiden poistosuunnitelma tai kalateiden rakentamissuunnitelma Yhteistyö ympäristökuntien kanssa 19
20 10. TOIMENPITEIDEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä taulukossa on arvioitu eri toimenpiteiden vesistövaikutuksia 20
21 MAATALOUS 11. VESIENHOIDON TOIMENPITEET ESPOOSSA Maataloudelle esitetyistä toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia viljelijöille, mutta huomattava osa toimenpiteistä on maatalouden ympäristötuen piirissä, jolloin merkittävä osa kustannuksista voidaan korvata yhteiskunnan varoilla. Vesiensuojelutoimia rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoilla - maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet. Nykyinen ympäristötukijärjestelmä kattaa Uudellamaalla 94 % peltoalasta. Tavoitteena olisi, että Espoon alueella sitoutuminen olisi vähintäänkin tämä. Espoossa on kuitenkin haasteena vuokrapeltojen osuus ja niiden lyhyet vuokrasopimukset, jotka eivät kannusta vesiensuojelutoimenpiteisiin. Toimenpiteet Espoossa Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuminen vaatii ensisijaisesti yhteistyökumppanien (viljelijät, maataloussihteeri, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, elykeskus) osallistumista ja sitoutumista. Espoon eri vesistöalueilla tulisi yhdessä viljelijöiden kanssa pohtia mitä toimenpiteitä alueella voidaan tehdä. Tärkeää olisi kartoittaa alueen hotspotit eli pellot jo viettävät jyrkästi vesistöihin. Lisäksi tulisi lisätä viljelijöiden tilakohtaista neuvontaan ja näin kannustaa vesiensuojelutoimiin. Erilaiset tuottajajärjestöjen ja ELY-keskuksen vesiensuojeluun kannustavat hankkeet (esim. rahahanke ovat tehokkaita tiedon välittäjiä ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen valuma-alueella. Maatalouden kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä Maatalouden perustoimenpiteet Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (pientareet, viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan, kesantojen hoito) Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet Täydentävät toimenpiteet Maatalouden suojavyöhykkeet (ha) Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat (lkm) Peltojen talviaikaisen eroosion torjunta Ravinteiden käytön hallinta, ravinneanalyysit ja -taseet Viherryttämistoimenpiteen ekologinen ala. Tilalla on oltava 5% maatalousmaan määrästä ekologista alaa, jota voivat olla esimerkiksi kesannot. Kerääjä ja saneerauskasvienviljely Lannan ympäristöystävällinen käyttö ja lannan prosessointi. 21
22 VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA VESIELIÖIDEN VAPAA KULKU Espoon virtavesien ekologinen tila on yksipuolistunut perkausten, liettymisen ja säännöstelyjen takia. Kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen turvaaminen sekä elinympäristöjen kunnostaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Yksikin täydellinen vaelluseste vaikuttaa jokien ekologiseen tilaan huomattavasti ja laajalla alueella. Oikein tehtyjen kunnostustoimenpiteiden avulla voidaan parantaa tai ylläpitää vesien ekologista tilaa, virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kalataloudellisia edellytyksiä, asuinympäristön viihtyvyyttä sekä luonnon- ja maisemansuojelua. Kalakulkua helpottavia toimenpiteitä ovat vaellusesteiden poistot, kalatiet, luonnonmukaiset ohitusuomat. Virtavesikunnostuksia ja elinympäristökunnostuksia ovat mm. kevyet talkookunnostukset, joissa muutetaan virtausta virranohjaimilla, soraistetaan ja kiveämällä pohjaa. Isommissa virtavesikunnostuksissa vesielinympäristöä kunnostetaan laajoilta aloilta ja käytetään kaivonkoneita apuna. Virtavesikunnostuksissa on mahdollista tehdä monitavoitteellisia kunnostushankkeita. Esimerkeiksi Espoonjoen Kauklahdessa tehtiin (2013) kalataloudellinen kunnostus, jossa tehtiin tulvavesille tulvatasanne, huomioitiin virkistyskäyttö kuten melonta kivien sijoittelussa sekä tietenkin parannettiin kalojen elinympäristöä soraistamalla ja monimuotoistamalla uomaa. Toimenpiteet Espoossa Käytännössä Espoossa virtavesikunnostushankkeet tulisi tehdä ELY -keskuksen prioriteetti listauksen mukaisesti. Eli kunnostuksia tehdään siellä mistä niistä saadaan suurimmat hyödyt. Tällöin on myös mahdollista hakea rahoitusta tai esim. suunnitteluapua valtiolta. Tällä hetkellä listauksen kärkihankkeita ovat Mankinjoen Gumbölenjoki ja Espoonjoki. Gumbölenjoen Myllykosken padon ohitse on käynnissä kalatierakentamisen esiselvitys. Tämä Myllykosken pato on ensimmäinen täydellinen este meritaimenen nousulle Nuuksion Pitkäjärveen ja siitä eteenpäin. Hankkeen ohjausryhmässä on edustajat Uudenmaan ely-keskuksesta, Tekninen keskuksesta, ympäristökeskuksesta ja muista kaupungin toimialaloista. Rahoittajatahoja ovat: valtio, kaupungin rahoitus sekä Espoon rotarit. Jatkossa muita mahdollisia kalatiekohteita ovat Bodominjärven Glomsinjoen Oittaan padon ohittaminen ja Glomsinjoen Myllyn raunioiden ohitus. Kaupungin eri toimialat pystyvät myös vaikuttamaan virtavesiin ja kalojen nousuun. Pienillä toimenpiteillä kuten tukottavien pyöreiden putkien korvaaminen maapohjaisilla rummuilla vaikutettaan kalojen nousua helpottavasti. Monissa purojen ylityspaikoissa voitaisiin suosia siltoja rumpurakennelmien sijasta. Lisäksi kaavoituksessa tulisi käsitellä uomia enemmän mahdollisuutena kuin haittana joka pitää putkittaa pois näkyviltä. Yhteistyö: Uudenmaan ely-keskuksen lisäksi Espoossa kannattaa jatkaa yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa. Vapaaehtoisten vesiensuojelun organisaatioiden kuten Virtavesien hoito ry:n toimintaa tuetaan ja uusien kumppanuuksien syntyä edistetään. Virtavesien hoitoyhdistys on aktiivisesti tehnyt talkookunnostuksia Espoon eri vesistöissä. Yksityiset 22
23 kansalaiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneita vesiensuojelusta ja lähivesiensä tilasta. Tämän kaltaista lähivesistön asukkaiden aktivoimista siistimis- ja kunnostushankkeisiin voitaisiin kehittää jatkossa Espoossa. Esimerkiksi maksuhalukkuuskyselyt ovat osoittaneet, että ihmiset ovat valmiita maksamaan lähivesiensä tilan paranemisesta. SÄÄNNÖSTELYN PURKAMINEN, VEDENOTTO, ALIVIRTAAMAT JÄRVIKUNNOSTUKSET, RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET JA HULEVESIEN HALLINTA JÄTEVEDET METSÄTALOUS POHJAVESIEN SUOJELU TIEDOTTAMINEN 23
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki) Kokonaisfosfori (126 t/a)
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotToimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet
Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Pohjavesi 28.11.2018 Sisältö: Toimenpiteet sektoreittain Toimenpiteiden toteutuminen 2016-2018 Toteutustarpeet 2019-2021 Ongelmakohtia ja kehitysideoita 2 Toimenpiteet
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella 25.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Vakka-Suomi) Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Maatalous Metsätalous Haja-asutus
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotValonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotPohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle
Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella 3.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Karvianjoki) Kokonaisfosfori 100 t/a) Kokonaistyppi 2200 t/a) Maatalous Metsätalous
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotJoroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY
Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä 19.3.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Joroinen-Rantasalmi, toimintasuunnitelma vers 4.3.2015 Vuonna 2014 suunnittelua jatkettin Joroisselän valuma-alueella Kohteena
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 28.11.2018 5.12.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Vesienhoidon 3. kauden ja tulvariskien
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotVIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA
VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104
LisätiedotVesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku Janne Tolonen
Vesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku 5.9.2017 Janne Tolonen Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Toimimme hankeorganisaationa osana Varsinais-Suomen
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotEspoon vesiensuojelun toimenpideohjelma vuosille
25.1.2017 / (ymp.ltk 9.2.2017) Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 Eeva Nuotio eeva.k.nuotio@espoo.fi 1 Sisällys JOHDANTO... 4 1. ESPOON VESIENSUOJELUN TOIMENPIDEOHJELMA... 5 2.
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotPienvedet Varsinais-Suomessa
Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotOK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK
OK Ojat kuntoon Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK Ohjelma 9.00 Avaus ja hankkeen esittely (Petra Korkiakoski ja Teea Niskanen, HAMK) 9.30 Peruskuivatuksen ja metsäojitusten taustaa, nykytilanne
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotESPOON VESIENSUOJELUN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE
ESPOON VESIENSUOJELUN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016-2021 Espoon ympäristökeskus SISÄLTÖ JOHDANTO...3 1. ESPOON VESIENSUOJELUN TOIMENPIDEOHJELMA...5 2. ESPOON VESIENHOIDON TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET VUOSILLE
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotVantaan virtavesien kehittämisperiaatteet
Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet Purojen ja jokien Vantaa Pienvesitapaaminen 24.5.2018 Anna Kyytinen, Vantaan kaupunki Purojen ja jokien Vantaa Vantaalla vietettiin 2015 Purojen Vantaa-teemavuotta
LisätiedotMiten kalatie saadaan aikaiseksi?
Miten kalatie saadaan aikaiseksi? Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELYkeskus/kalatalouspalvelut Helsingin aluetoimisto Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020 ->
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista
Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015
LisätiedotJoroisselän alueen toiminta 12/2011
Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotAika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava
PÖYTÄKIRJA OR 1/2016 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Erkki
Lisätiedot