Asuntojen hinnat O House prices. 2004, 2. neljännes 2004, 2nd quarter. House prices rose. Asuntojen hinnat nousivat

Transkriptio

1 Tilastkeskus ml Statistikcentralen " Statistics Finland SVT Asuminen 2004:5 Bende Husing Asuntjen hinnat Huse prices 2004, 2. neljännes 2004, 2nd quarter Asuntjen hinnat nusivat Asuntjen hinnat nusivat vuden 2004 tisella neljänneksellä. Vanhjen kerrstalasuntjen hinnat nusivat keskimäärin 2,5 prsenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla nusua li 2,8 prsenttia ja muualla Sumessa 2,2 prsenttia. Vusitaslla vanhjen kerrstalasuntjen hinnat nusivat keskimäärin 8,3 prsenttia. Tiedt ilmenevät Tilastkeskuksen laatimasta asuntjen hintatilaststa, jka perustuu verhallinnn aineistn. Huse prices rse Huse prices rse during the secnd quarter f year The prices f ld apartments in blcks f flats rse n average by 2.5 per cent cmpared t the previus quarter. In Greater Helsinki prices rse by 2.8 per cent and in the rest f cuntry by 2.2 per cent. The year-n-year change in ld apartments in blcks f flats was n average 8.3 per cent. The infrmatin is frm Statistics Finland's quarterly huse price statistics based n data frm the tax authrities. Kuva 1. Asuntjen hintaindeksin 1983=100 (kerrstalt) ja kuluttajahintaindeksin vusimuutkset Ärsförändringar för bendeprisindex 1983=100 (höghus) ch knsumentprisindex Year-n-year changes in the huse price index 1983=100 (blcks fflats) and in the cnsumer price index vusimuuts % - year-n-year change % I 86 I 87 I 88 I 89 I 90 I 91 I I 94 I 95 I 96 I 97 I I 00 I I 04 Helsinki Tll ASTKIRJAST i lähteenä mainittava Tilastkeskus /4 1 ls med uppgivande av Statistikcentralen sm kalla. Quting is encuraged prvided Statistics Finland is acknwledged as the surce.

2 sivu page Asuntjen hinnat nusivat...3 Jhdant...4 Tilastn kuvaus ja lutettavuusarvi... 4 Taulukiden tunnusluvut... 5 Taulukk A. Vanhjen kerrstalasuntjen keskimääräiset velattmat neliöhinnat ja indeksit 2004/2*...6 Kuva 1. Kerrstalasuntjen hintaindeksit 1970= Kuva 2. Kerrstalasuntjen hintaindeksit 2000= Taulukk B. Kerrstalasuntjen hintaindeksit neljännesvusittain 1983= Taulukk C. Kerrstalasuntjen reaalihintaindeksi 1983=100 neljännesvusittain...8 Laskentamenetelmä... 9 Taulukk 1. Vanhjen sakehuneistjen velattmat neliöhinnat ja asuntjen hintaindeksi 2000= Taulukk 2. Vanhjen sakehuneistjen velattmat neliöhinnat huneisttyypin ja taltyypin mukaan Taulukk 3. Asuntjen hintaindeksi 1983= Taulukk 4. Kerrstaljen hintaindeksi 1970= Taulukk 5. Kauppahintjen jakaumia /m2 huneluvun mukaan (rivitalt yhteensä) ja tilastssa mukana levien kauppjen lukumäärät...44 Liite 1 Helsingin sa-alueet...45 Liite 2 Luettel sa-alueista Huse prices rse...3 Intrductin... 4 Descriptin f the statistics and reliability estimate... 4 Table Statistics...5 Table A. Unencumbered selling prices per square metre and indices fr ld blcks f flats 2004/2*... 6 Figure 1. The price indices fr blcks f flats 1970= Figure 2. The price indices fr blcks f flats 2000= Table B. The price indices fr blcks f flats by quarter 1983= Table C. Real price index 1983=100 fr blcks f flats by quarter... 8 Calculatin methd... 9 Table 1. Unencumbered selling prices per square metre fr ld husing crpratin flats and the huse price index 2000= Table 2. Unencumbered selling prices per square metre fr ld husing crpratin flats by type f dwelling and by type f husing...37 Table 3. The huse price index 1983= Table 4. The blcks f flats price index 1970= Table 5. Price breakdwns /sq m by number f rms (terraced huses, ttal) and number f transactins in the statistics...44 Appendix 1 Appendix 2 Sub-areas f Helsinki...45 List f quarters and districts...46

3 Asuntjen hinnat nusivat Ennakktietjen mukaan asuntjen hinnat nusivat vuden 2004 tisella neljänneksellä. Vanhjen kerrstalasuntjen hinnat nusivat keskimäärin 2,5 prsenttia edelliseen neljännekseen verrattuna kk maan taslla. Pääkaupunkiseudulla nusua li 2,8 prsenttia ja muualla Sumessa 2,2 prsenttia. Helsingissä vanhjen kerrstalasuntjen hinnat nusivat 2,6 prsenttia. Vantaalla hinnat nusivat 2,4 prsenttia ja Espssa 4,2 prsenttia. Tampereella hinnat nusivat 3,8 prsenttia, Turussa 1,8 prsenttia, Lahdessa 4,1 prsenttia ja Jyväskylässä 4,0 prsenttia. ulussa hinnat laskivat 0,4 prsenttia ja Kupissa 0,5 prsenttia Vusitaslla vanhjen kerrstalasuntjen hinnat nusivat keskimäärin 8,3 prsenttia. Tiedt ilmenevät Tilastkeskuksen laatimasta asuntjen hintatilaststa, jka perustuu verhallinnn aineistn. Huse prices rse Huse prices rse during the secnd quarter f year Prices f ld apartments in blcks f flats rse n average by 2.5 per cent cmpared t the previus quarter in the whle cuntry. In Greater Helsinki prices rse by 2.8 per cent and in the rest f cuntry 2.2 per cent. In Helsinki prices rse by 2.6 per cent. In Vantaa prices rse by 2.4 per cent and in Esp by 4.2 per cent. In Tampere the prices went up by 3.8 per cent, in Turku by 1.8 per cent, in Lahti by 4.1 per cent and in Jyväskylä 4.0 per cent. In ulu prices came dwn by 0.4 per cent and in Kupi by 0.5 per cent. The year-n-year change in ld apartments in blcks f flats was n average 8.3 per cent. The infrmatin is frm Statistics Finland's quarterly huse price statistics based n data frm the tax authrities. Neljännesvusitilastn tiedt tarkentuvat Vuden 2002 alusta lähtien Tilastkeskuksen Asuntjen hintjen neljännesvusitilastt vat perustuneet verhallinnn tietihin sakehuneistjen kaupista ja hinnista. Tilastn ilmestyessä siinä n mukana tureimman tilastneljänneksen salta nin 2/3 kaikista kaupista. Lput tiedista Tilastkeskus saa myöhemmin sitä mukaa kuin ne kertyvät verhallinnssa. Tilastn laadun parantamiseksi Tilastkeskus alki vuden 2002 klmannesta neljänneksestä lähtien julkaista jkaisesta vusineljänneksestä päivitettyjä tietja asuntjen kaupista ja hinnista. Päivityksissä vat mukana kaikki siihen mennessä saadut tiedt kuluvan vuden kaupista ja hinnista. Seuraava tilast 3. neljännes 2004, ilmestyy The quarterly statistics infrmatin is subject t updates Since the beginning f year 2002 the quarterly statistics n huse prices cmpiled by Statistics Finland have been using infrmatin prvided by the tax authrities. At the time the statistics is published infrmatin n the mst recent quarter it is based n abut 2/3 f all transactins. The infrmatin cncerning the remaining transactins is received and prcessed by the tax authrities later n and subsequently received by Statistics Finland. T imprve the quality f the statistics since the 3rd quarter f 2002 Statistics Finland started publishing updated infrmatin n the prices and transactins fr the current year. The updated infrmatin is based n all infrmatin fr the current years prices and transactins available by the time the statistics is cmpiled The next statistics n huse prices, the 3rd quarter f 2004, will be published n ctber, 29th, 2004

4 Asuntjen hintatilast kuvaa vanhjen sakehuneistjen velattmia neliöhintja ja niiden muutksia. Tilast laaditaan varainsiirtverlaskelmia varten kerättyjen hintatietjen perusteella. Tilastssa käytetyt aluejat n esitelty liitteissä 1 ja 2. Kehyskunnilla tarkitetaan seuraavia kuntia: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Riihimäki, Kirkknummi, Nurmijärvi, Sip, Tuusula ja Vihti. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Esp, Vantaa ja Kauniainen. Vanhilla asunnilla tarkitetaan asuntja, jtka n tettu käyttöön ennen vutta Asuntjen hintatilastn aineistn peittävyys n tureimman neljänneksen salta keskimäärin nin 2/3 kaikista kaupista The statistics n huse prices describe the unencumbered prices and price mvements per square metre f ld husing crpratin flats accrding t data gathered by the tax authrities in cnnectin with the asset transfer tax. Reginal divisins used in these statistics are presented in Appendices 1 and 2. The surrunding municipalities cnsist f the fllwing: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Riihimäki, Kirkknummi, Nurmijärvi, Sip, Tuusula and Vihti. Greater Helsinki cmprises Helsinki, Esp, Vantaa and Kauniainen. ld dwellings are understd t mean thse dwellings which have been taken in use befre The cverage fr the mst recent quarter is n average abut 2/3 f all transactins. Tilastn kuvaus ja lutettavuusarvi Asuntjen neljännesvusihintatilast ja -indeksit laaditaan neljännesvusittain ja julkaistaan kuukauden kuluttua k. neljänneksen päättymisestä. Asuntjen neljännesvusihintatilast laaditaan vuden 2002 alusta lähtien verhallinnn varainsiirtverlaskelmia varten keräämistä hintatietista. Asunnn lukitusmuuttujat, kuten huneluku ja valmistumisvusi, n saatu yhdistämällä verhallinnn tiedt Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään kiinteistörekisterijärjestelmään. Kaikki neljänneksellä tehdyt vanhat sakehuneistkaupat eivät tulee tilastn. Syynä n se, että stajalla n kaksi kuukautta aikaa maksaa varainsiirtver. Mnet henkilöt maksavat varainsiirtvern npeammin ja kiinteistönvälittäjien välittämissä kaupissa ver maksetaan kaupantekhetkellä. Vuden 2002 klmannesta neljänneksestä lähtien Tilastkeskus alki julkaista jkaisesta vusineljänneksestä päivitetyt tiedt kaupista ja hinnista vuden alusta lähtien. Päivityksissä vat mukana kaikki siihen mennessä saadut tiedt kuluvan vuden kaupista ja hinnista. Lpulliset tiedt vuden 2004 salta julkaistaan seuraavan vuden ensimmäisen vusineljänneksen julkaisussa. Siirryttäessä jatkuvaan tietjen päivitykseen tilastssa n tehty seuraavat muutkset vudesta 2000 alkaen. Vuden 2000 keskihinnat n krjattu lisäämällä niihin arvi yhtiövelan suudesta (keskimäärin nin 1 % kauppahinnasta). Vuden 2002 tiedt n laskettu käyttäen kaikkia tietja kaupista ja hinnista. Vuden 2003 vusineljänneksien tiedt n laskettu käyttäen kaikkia vuden 2004 huhtikuun puleenväliin mennessä käytettävissä levia tietja. Asuntjen hinnat 2000=100 indeksi n laadittu yhdistämällä klassisen Laspeyresin lukitusindeksin laskentaperiaate ja ns. hedninen menetelmä. Menetelmällä pyritään entistä paremmin erttamaan ait hintakehitys asuntjen minaisuuksista jhtuvista hinnanmuutksista Descriptin f the Statistics and Reliability Estimate The huse price statistics and indices are cmpiled n a quarterly basis and are published ne mnth after the end f the said quarter. The quarterly husing price statistics are cmpiled n the basis f price infrmatin gathered by the tax authrities in cnnectin with the asset transfer tax. The classificatin variables such as cnstructin year and number f rms are btained frm the Ppulatin Register Centre's infrmatin n buildings and residences. All transactins f ld husing shares are nt included in the quarterly statistics, because the buyer has tw mnths time after the purchase date t pay the tax. Hwever many buyers pay much prmpter and in case the transactin has been brkered by a real estate agent, the tax is paid immediately. Since the 3rd quarter f 2002 Statistics Finland started publishing updated infrmatin n the prices and transactins fr the current year. The updated infrmatin is based n all infrmatin fr the current years prices and transactins available by the time the statistics is cmpiled. The final infrmatin fr year 2004 is published in the statistics fr the first quarter f the fllwing year. In cnnectin with the change twards revised publishing the fllwing changes regarding infrmatin since year 2000 were made. The average prices fr 2000 were revised t augment an estimate f the average husing-share debt (abut 1 per cent f the transactin price). The statistics fr 2002 are re-cmpiled using all infrmatin n prices and transactins. In 2003 the quarterly infrmatin has been calculated using all infrmatin available by the mid-april in The cmpilatin methd f the husing price index Huse prices 2000=100, is cmpiled by cmbining a classical Laspeyres principle with the s-called hednic methd. With the new methd we aim at better separating true price develpments frm price effects due t

5 eri ajankhtina. Yksityiskhtaisempi selstus löytyy julkaisun "Laskentamenetelmä" - sasta. Tilastssa ilmitetut keskineliöhinnat yhdistetyissä lukissa (kerrstalt yhteensä, rivitalt yhteensä yms.) n saatu painttamalla yhteen alueen, taltyypin ja huneluvun painttamattmat gemetriset keskihinnat. Paint n laskettu vuden 2000 sakehuneistkannasta alueen, taltyypin ja huneluvun mukaan jateltuna. Tietyn alueen, taltyypin ja huneluvun lukassa ilmitettu keskineliöhinta n painttamatn gemetrinen keskihinta. Kska hintaindeksissä n tettu humin eri ajankhtien myytyjen asuntjen valmistumisvuden, pintaalan ja tarkemmin määritellyn asuntjen sijainnin jakaumassa tapahtuneet muutkset ja niiden hintavaikutus, tilastn keskihinnat muuttuvat eri tavin kuin hintaindeksi. Näin n menetelty, kska eri tilanteessa hintaindeksi ja neliöhinnat vat kukin käyttökelpisia mittareita. Hintaindeksillä pyritään vastaamaan mahdllisimman hyvin kysymykseen, paljnk enemmän/vähemmän keskivert vanha sakehuneist maksaa nyt kuin aikaisemmin. Keskihinta taas kert, mikä n llut vallitseva hintatas kaupan khteena levissa asunnissa ttamatta kantaa siihen, livatk ne vanhempia, uudempia, ismpia vai pienempiä kuin aikaisemmin myydyt. cmpsitinal changes in the data at different time perids. A mre detailed descriptin f the methd is prvided in the "Calculatin Methd" -sectin f this publicatin. The average prices cncerning the aggregate classes (i.e. apartments in blcks f flats, apartments in terraced huses) are cmpiled as weighted averages f the simple gemetric average prices f the individual classes btained by stratifying the data by lcatin, type f building and number f rms. The weights are cmputed accrding t the stck f ld husing share dwellings in The average price in a separate class (lcatin/type f building/number f rms) is an nnweighted gemetric average f prices per square metre f the dwellings in the class. Since the huse price index accunts fr cmpsitinal changes f cnstructin year, dwelling flr area and pstal-cde lcatin f the dwellings in each class, the average prices and the index d nt change in the same way. The average prices and the index serve different purpses. The purpse f the index is t measure as precisely as pssible what is the price change f a typical dwelling in the stck. The average prices describe the price level f the dwellings actually sld during a quarter withut taking int accunt f whether they were lder, newer, bigger r smaller than the nes sld befre. Taulukiden tunnusluvut Indeksit. Julkaisussa n tietja klmesta eri indeksistä. Julkaisuindeksit vat 2000=100, 1983=100 ja 1970=100. Hintaindeksi: Kert hintjen muutksen kyseisen indeksin perusajankhtaan (2000, 1983 tai 1970) verrattuna. Reaalihintaindeksi: Kert reaalisen hintjen muutksen indeksin perusajankhtaan (2000, 1983 tai 1970) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin luku vastaavan ajankhdan kuluttajahintaindeksin luvulla. QI (alakvartiili) = 25 % neliöhinnista vat pienempiä tai yhtä suuria kuin Ql. Med (mediaani) = Keskimmäinen neliöhinta, kun neliöhinnat n järjestetty suuruusjärjestykseen. Q3 (Yläkvartiili) = 75 % neliöhinnista vat pienempiä tai yhtä suuria kuin Q3. m2 (pinta-ala) = asuinpinta-ala neliömetreinä. Lkm = Kauppjen lukumäärä tilastssa... = Alle 20 havainta, tulksia ei julkaista. * = tiet ei le lpullinen Table Statistics Indices: There are three different indices in the publicatin. The indices are 2000=100, 1983=100 and 1970=100. Price index: Price change cmpared t the base year (2000, 1983, 1970) f the crrespnding index. Real price index: Real price change cmpared t the base year (2000, 1983, 1970) f the crrespnding index. Real price index is calculated by dividing the nminal price index with the cnsumer price index f the crrespnding perid. Ql (lwer quartile) = 25 % f the deals were cncluded at a lwer price than this. Med (median) = The middle price. Half f the deals were cncluded at a lwer price than this. Q3 (upper quartile) = 75 % f the deals were cncluded at a lwer price than this. m2 (area) = dwelling flr-area in square metres. Lkm = The number f transactins in the statistics... = Less than 20 bservatins, results nt published. * = Figures are nt final

6 Taulukk A. Vanhjen kerrstalasuntjen keskimääräiset velattmat neliöhinnat ja indeksit (2000=100) 2. neljännes 2004, tiedt eivät le lpullisia Alue /m2 Indeksi Indeksin 2000=100 muuts edell. neljännes 2.nelj. % Indeksin muuts ed. v. vast. nelj. Reaali- Reaali-indeksin indeksi** muuts edell. 2000=100 neljännes 2.nelj. % Kaupat tilastssa lkm 2.nelj. % Kk maa ,9 2,5 8,3 116,0 2, Pääkaupunkiseutu ,0 2,8 7,5 117,9 2, Muu Sumi ,9 2,2 9,0 114,0 2, Uusimaa ,6 2,7 7,6 117,6 2, Itä-Uusimaa ,2-4,1 22,5 116,2-4,2 82 Varsinais-Sumi ,3 1,2 10,3 119,2 1,2 847 Satakunta ,2 3,7 10,4 114,3 3,6 289 Kanta-Häme ,0 4,4 8,5 116,1 4,3 215 Pirkanmaa ,1 3,8 9,3 114,3 3,7 893 Päijät-Häme ,2 2,2 12,2 118,2 2,1 456 Kymenlaaks ,9 1,7 7,8 111,2 1,7 307 Etelä-Karjala ,5-1,4 3,2 108,9-1,4 173 Etelä-Sav ,5 7,8 14,6 112,7 7,7 163 Phjis-Sav ,7 0,5 8,1 114,8 0,5 390 Phjis-Karjala ,0 1,1 9,7 119,9 1,0 157 Keski-Sumi ,9 2,6 8,3 110,2 2,6 298 Etelä-Phjanmaa ,3 5,5 2,5 104,0 5,4 56 Phjanmaa ,1 6,2 4,3 108,5 6,2 81 Keski-Phjanmaa ,0 9,1 13,0 117,0 9,0 42 Phjis-Phjanmaa ,3-0,5 7,2 115,4-0,6 344 Kainuu ,7 4,6 8,7 100,6 4,6 73 Lappi ,4-0,8 2,8 98,4-0,8 181 Helsinki ,6 2,6 7,2 118,5 2, Helsinki ,7 0,9 4,7 116,8 0,8 359 Helsinki ,6 3,9 8,7 120,5 3,9 954 Helsinki ,6 0,5 7,8 117,6 0,5 272 Helsinki ,8 4,2 7,8 116,8 4,2 324 Esp-Kauniainen ,7 4,2 7,1 114,9 4,2 445 Vantaa ,9 2,4 10,4 117,9 2,4 409 Kehyskunnat* ,2 1,9 7,0 114,3 1,9 418 Prv ,8-1,1 21,6 118,8-1,1 66 Tampere ,0 3,8 9,4 115,1 3,7 633 Turku ,6 1,8 11,5 123,3 1,7 593 Pri ,6 4,6 5,9 114,7 4,5 165 Rauma ,0 1,6 24,0 120,8 1,5 95 Lappeenranta ,4 0,0 5,0 112,6 0,0 115 Ktka ,2 1,7 9,8 112,5 1,6 157 Kuvla ,1 2,3 7,4 111,4 2,3 84 Lahti ,4 4,1 14,7 121,2 4,0 326 Hämeenlinna ,8 2,5 7,9 119,6 2,5 123 Kupi ,6-0,5 7,1 115,7-0,5 274 Jyväskylä ,6 4,0 11,4 112,8 3,9 197 Vaasa ,5 5,7 3,6 108,9 5,7 38 Seinäjki ,1 4,1 3,3 104,7 4,1 41 Kkkla ,9 9,8 14,1 118,8 9,8 40 Mikkeli Jensuu ,3 2,5 11,6 127,8 2,5 102 ulu ,5-0,4 7,8 117,5-0,4 275 Kajaani ,0 5,9 4,9 102,7 5,9 60 Rvaniemi ,0 4,3 6,0 101,8 4,3 101 * Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Riihimäki, Kirkknummi, Nurmijärvi, Sip, Tuusula ja Vihti ** Kuluttajahintjen suhteen Helsingin aluejak n selstettu liitteessä 1

7 Kuva 1. Kerrstalasuntjen reaalihintaindeksi 1970=100 Kuva 2. Kerrstalasuntjen hintaindeksi 2000= /2

8 Taulukk B. Kerrstalasuntjen hintaindeksi 1983=100 neljännesvusittain, * = tiet ei le lpullinen V usi K k maa PKS M uu Sum i , , * 280.0* 259.0* 273.1* 287.9* 264.8* Taulukk C. Kerrstalasuntjen reaalihintaindeksi 1983=100 neljännesvusittain, * = tiet ei le lpullinen V usi K k m aa Helsinki Tam pere Turku * 157.1* 156.0* 137.4* 149.7* 161.0* 161.8* 139.7*

9 Laskentamenetelmä Tässä sissa kuvataan uusi menetelmä asuntjen hintaindeksin knstruimisesta. Menetelmä yhdistää klassisen aineistn lukitukseen perustuvan metdin ja regressi-analyysin (ns. hedninen menetelmä). Hintaindeksillä pyritään tteutuneiden kauppahintjen perusteella vastaamaan mahdllisimman hyvin kysymykseen paljnk enemmän/vähemmän tyypillinen sakehuneist maksaa nyt kuin aikaisemmin. Tässä kysymyksen asettelussa keskihintjen muutsten seuranta ei le välttämättä tyydyttävä ratkaisu, kska keskihinnat muuttuvat myös sen vuksi, että eri ajankhtina myytyjen asuntjen kstumus ei le sama. Esimerkiksi eri huneisttyyppien suus vi vaihdella neljänneksestä tiseen. Menetelmällä pyritään entistä paremmin erttamaan ait hintakehitys asuntjen minaisuuksista jhtuvista hinnan-muutksista eri ajankhtina. Kska sijainti, taltyyppi ja hunelukumäärä vat tärkeimmät asunnn hintaan vaikuttavat tekijät, myytyjen asuntjen kstumusta vakiidaan ensin näiden suhteen lukittelemalla. Aluelukitus n mudstettu niin, että se lisi tisaalta maantieteellisesti mielekäs ja tisaalta asuntjen hintatasn kannalta mahdllisimman hmgeeninen. Suurimmat kaupungit n jaettu useampaan sa-alueeseen. Tisaalta pienimmät kunnat, jissa tehdään vain vähän sake-huneistkauppja n yhdistetty. Alueen sisällä sake-huneistt n jaettu taltyypin mukaan kahteen lukkaan: kerrstalasunnt sekä rivi- ja pientalt. Kerrstalt n sitten edelleen ryhmitelty huneluvun mukaan yksiöiksi, kaksiiksi ja vähintään klmen huneen asunniksi. Rivitalt n jaettu huneluvun mukaan kahteen lukkaan - alle 3 hunetta ja vähintään 3 hunetta. Käytetty lukitus ei välttämättä hmgenisi aineista riittävästi, kska esimerkiksi lukan sisällä huneistt eravat mm. mikr-sijainnin, pinta-alan, valmistumisvuden yms. suhteen. Käytettävässä aineistssa n tietja asunnn sijainnista pstinumeraluetaslla, iästä ja pinta-alasta. Regressimallin avulla näillä tiedilla vidaan krjata vertailuperidin lukkakeskihinta niin, että tämä ns. laatukrjattu keskihinta ttaa humin lukan sisäisiä aineistn kstumuksen muutksia perus- ja vertailuperidilla relevanttien muuttujien suhteen. Spesifiidaan seuraava regressimalli: Calculatin methd This sectin describes the new index cmpilatin methd, which cmbines the classical classificatin apprach and regressin analysis (the s-called hednic methd). The price index aims at answering the questin hw much mre/less a typical husing share apartment csts nw than befre. Fllwing average price changes will nt necessarily prvide an adequate answer, since average prices change als because f the cmpsitin f dwellings sld changes between perids. Fr example the relative share f different dwelling types varies. The current methd aims at separating, better than befre, the true price develpments frm price effects due t cmpsitinal changes. Since lcatin, type f building and number f rms are the mst imprtant price determinants, first we cntrl fr changes in the sample with respect t thse characteristics by classifying the raw data accrding t them. The classificatin accrding t lcatin has been cnducted by fllwing tw bjectives: relatively hmgenus price level and gegraphical meaningfulness. The largest municipalities are subdivided int tw t fur sub-areas. n the ther hand, small municipalities where few transactins take place have been gruped tgether. Within each lcatin the dwellings have been further stratified by type f building int apartments in blcks f flats and apartments in terraced huses. The apartments in blcks f flats are divided int three classes: single-rm, tw-rm and at least three-rm apartments. There are tw rm-number classes in terraced huses: 1 r 2 rms, and at least three rms. The classificatin which is used des nt necessarily hmgenise the data enugh. Factrs affecting price such as cnstructin year, flr area and micr-level lcatin are nt cntrlled fr by the classificatin. There is infrmatin n these characteristics in the data, s ne can use them t cnstruct a quality adjusted within class average price rati f the basic and cmparisn perids. Let s specify the fllwing regressin equatin: / \ J. (1) Lg (Pij )= P + X PtA iji + Y i (pinta_ala y) + y2^(pinta_ala y) +,( valm.vusi )y + 1 = 1 32-y/( valm.vusi )y + ^ ^ h u n e ijk + RTj + (RT )f>* (hune3 )y + ey Mallin ntaati n standardi. Lg(py) n alueen j asunnn i lgaritminen neliöhinta asuinpinta-alaneliötä khti. Muuttujat A, vat mikr-alueindikaattreita (pstinumeralueita suurten kaupunkien salta ja kuntaindikaattreita yhdistelmäaseilla). Hune-nimiset muuttujat vat hunelukuindikaattreita, RT n indi- Ntatin is standard. Lg(pjj) is the lgarithmic price per square metre f dwelling flr area f dwelling i in lcatin j. The variables Aj are micr-lcatin indicatrs (pstal cdes are indicatrs in the larger municipalities and municipality indicatrs in the cmpund lcatins). The hune- variables are number-f-rm

10 kaattri rivitalasunnille ja (RT)*(hune3) n interakti-termi rivitalille, jissa n vähintään 3 hunetta. Mallit n estimitu pienimmän neliösumman menetelmällä (LS) eri alueille, eikä lukittain, kska jälkimmäinen vaihteht ei llut vapausastengelmien vuksi mahdllinen. Funktimut n standardi pulilgaritminen funkti ja mallissa n asuinpinta-alan sekä valmistumisvuden neliöjuuret, kska letettavasti valmistumisvuden ja pinta-alan vaikutus hintaan n epälineaarinen. Hunelukka- indikaattrit vat tietenkin krrelituneita pinta-alan kanssa, mutta niitä n pidetty mukana teknisistä syistä. Ne varmistavat yhdessä RTindikaattrin ja (RT)*(hune3) -interaktitermin kanssa, että jäännöstermien summa jkaisessa indeksilaskentalukassa n perusperidilla (vusi 2000) nlla. Merkitään mallin parametrien, P, Ph... Plj, Yi. Y2»81, 82, vb v2, v3, rh,r 2, estimaatteja indeksilukassa i vektrilla hf, sekä minaisuuksien (valmistumisvusi, kk, pstinumeralueindikaattri) keskiarvja perus- ja vastaavasti vertailuajankhdalla vektreilla x'0ja x j. Tällöin kunkin indeksilukan i sisällä laatukrjausta kn, valmistumisvuden ja pstinumeraluetasn sijainnin mukaan vidaan esittää mudssa bó(xq x ). Laatukrjaus timii seuraavasti: Js esimerkiksi tilastintineljänneksellä lukassa i asunnt vat keskimäärin vanhempia kuin perusajankhdalla, indeksiä täytyy krjata ylöspäin, kska muuten asuntjen krkeammasta iästä jhtuva matalampi hinta tulkittaisiin väärin hintjen laskuna. Krjauksen suuruus määräytyy regressimallien valmistumisvusikertimista sekä perus- ja vertailuajankhdan myytyjen asuntjen keskimääräisen valmistumisvuden ersta. Kk maan indeksin pisteluku saadaan aggregimalla indeksilukkakhtaiset hinnan muutkset ja laatukrjaukset ns. lg-laspeyres indeksikaavalla: indicatrs, the RT is a terraced huse indicatr and (RT)*(hune3) is an interactin term fr terraced huse apartments with at least three rms. The mdels are estimated using rdinary least squares (LS) fr each lcatin separately. The mdels were nt estimated fr each class, because this wuld have lead t degrees-f -freedm prblems. The functinal frm is standard semi-lg and the square rt f cnstructin year and dwelling flr area are included as explanatry variables t capture nn-linear price effects. The hune-indicatrs are naturally strngly crrelated with dwelling-flr area, but they are included fr technical reasns, namely in this way it is guaranteed that the sum f residuals in the base perid (year 2000) are zer in all index classes. Let bf) dente the estimates f the mdel parameters, P, Pi,..., Pli, 7i> 72, 81, 82, v,, v2, v3, rii, r 2 in the index class i and let island x\ dente the averages f the sample characteristics (cnstructin year, size, pstalarea cde indicatrs) f the dwellings in the base and cmparisn perids respectively. Then within each class the quality adjustment due t differences in cnstructin year, dwelling flr area and lcatin accrding t pstal cde area can be written as bg (Xg x j). The quality adjustment wrks in the fllwing way. If the average cnstructin year, fr example, is lder in the cmparisn perid than in the base perid, the index must be crrected upwards, because therwise lwer prices due t earlier cnstructin year wuld be wrngly interpreted as price fall. The size f the adjustment depends n the difference in the average cnstructin year f the dwellings and n the estimated cnstructin year cefficients in the regressin. The verall index pint-number fr the whle cuntry is btained via the lg-laspeyres frmula: N (2) lg Lq = exp( X, Wq i=l - ") )exp( X wób ó (x ó - x» P % Kaavassa (2) N n indeksilukkien lukumäärä, -3 - n P lukan i gemetrisen keskihinnan muuts ja w'0 n lukan pain. Gemetriset keskihinnat lasketaan yksittäisten havaintjen neliöhinnista kaavalla: P\ In frmula (2) N is the number f classes, - is the P gemetric price rati in class i and w'0 is the class weight. Gemetric prices are calculated fr bservatins' prices per square metre via the fllwing frmula: (3) p) Paint vat vuden 2000 vanhan sake- Weights are derived as value-shares f the stck f huneistkannan arv-suuksia: apartments in 2000.

11 _ (ala'*n'0)*pö 0 - a', ; ~ ^ (ala' *n'0) * p '0 Tässä alaö n asuntjen keskimääräinen pinta-ala lukassa i vunna 2000, «n asuntjen lukumäärä lukassa ja p'qn lukan keskihinta vunna Here ala is the average dwelling-flr area f the dwellings in class i in 2000, n'q is the number f dwellings in the class and p'q is the average price in the class in Indeksille n estimitu 95 %:n luttamusvälit btstrap-menetelmällä. Kk maan taslla indeksin luttamusväli n ±0,7%, pääkaupunkiseudulla ± 1.4 % ja muualla maassa ± 0,8 % 95 % cnfidence intervals have been estimated fr the index by using a btstrap methd. In whle cuntry cnfidence interval is ± 0,7 %, in Greater Helsinki ±1.4 % and in ther cuntry ± 0.8 %.

12 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

13 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

14 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

15 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

16 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

17 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

18 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

19 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

20 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

21 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

22 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

23 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

24 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

25 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

26 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

27 r - T i t CD T i» r-- ct> C C 05 & Ti ' 05 C 00 t- ) N m c c TT C 05' Tl-' T i c c C L 05 C C 05 $8 h -' c* c d C 05 c l i $2 t 3' c r - i8 c' i2 1 - N C i 05 CD ^ in ' t i-' h -' c c c c m Ti rt 00 ^ c r - C <T> CC5 in 0 5 c h - C 0 5 h - c c r -. c T i CD C C CD C C ö C C c in T j" V * V T i 0 5 ö C h - V C m " C 0 5 C C h - m h - C 0 5 C CD C h - h - in T i c C r r-» C c d c C c c d i n 0 5 T i V C h - in T i 0 5 C T i C C cm" T l-" c L T i c d c d C C C h - C C C C C C CD m n C in h T i* in T i i n C L c r-~ C c -M- T i 0 5 C C c T t" L r -." CT> m C e n r - - cm " C C in V 0 5 c d C in T i 0 5 c d C 0 5 V T i v i n 0 5 T C in C C C in t c C in C T i L cd C M" i C r - 1 c T i" c C c C 05 in C c cm" 0 5 h»" c m C C m C C C C c-> h- in r- C c in C CD r-. C C C r- Tl- C C C r- h- C Ti- C 05 m r- m V C 0 5 in r- Ti c Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen C C TT h- c r-" i n i n r- c d cm" c " m c C r- c d h«." r>i n 43 ^ "Ö) 3 e UD C > E " T3 Cm a> a> 1 1 t ^ 2 ^ E = E C 03 h-" C c d C 05 C c C Ti 0 5 in en C h- C 05 c d n C in in r- C i n C CD C in in C C cd c d c in in T?- C C c c i n i n r-- C C I-'- r-«. 0 5 C 0 5 c in 0 5 c C c ö m C.> CC.E E E S 1 r r- in C CD r-t c h- Tj c Ti Ti c 0 5 in in C 0 5 Ti C 05 c. c S T CSI MD 1= 1 " S " d " d s g 4«a? ( c CU r ^ <U c > d l D S»" 3 s ^.e E E «g - - 0> CU </> C C CJ 3 3 E E =ä= E E S CN i l C = = E E E = $ - * r a> c c c3 c > c3 *.E 3 3 E E

28 C\INC0Ni- ( 0 - t- _ cd d cr>! : 2 c i n cd Lr M M C D t- bq Cvi b=j 0 j ^ C C Ö C C 03 cd r-- 05 r-- > Tf S n V c! c T i r - T i cc cm c T i i n cv t ö L C t- * m T i cc S C K ' c i n c r - un C C C 05 LT C ID N C S t «3 d T t ^ ) w : g d c t- C r*» cd 05 C T i i n cd cd ^ C T f 05 c i n i n cd ffl t ) N a c\i Ti 05 cmg m e ra c T i 1 C ö i n cm T i C c p c\i y ' M" i*~ I 03 Ö N. S S d c \i cd T i C C c T i cc S c\i c d. - M- ^ d c d c T i h - m c c t - a cd T i 03 g c 0 g c c 2 ' t N fc C ^ C\i C C C Ti. 2 ö c c 05 i h - m cd cd rd 1 - T i T f r-» c c c cv c c c cc C C lc. d d T 05 C S CC ^ 1 C T- m s n 05 cc S ö r a r m c in c T i S t cd id c m S ) C\i 03 C N C N M C ^ ^ cc C C C cc S i i n c c i : C 03 T - f c 05 C3 I C C M C T it f r - x. C C N N 0 1 ' l c i cm in d d ö C C * m C C y ' f e c d i n cd ' C C Tf SS cd cd cd c c 1 in N m g «P m d 03 ^ S ^ cs C T g cm i n s c b 2 03 C 05 c Q y~ 03 c in cm a c ' n tj- 03 a fe fd ö M- c c r->* cv 05! ^ ^ r c in r - t- d d cd c cm 05 r-j s 8 ^ r cm m CC T i C I in d d d l i T i h - C C 1- N ra n t in in T i c c S S «d cd in C Q Ti cd cvi d 03 T i C CC C 05 T i CC 05 S C ^ g - 05 c cm c JS cd cd cd 03 i~ t - c cc S s s t - 05 in ; d d in c c cm g S d cm c ) a cd cvi cd Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen cvj c c c cv S < c d cd c c i c 05 «S i = S <u) c > "d -d *c * fc a> 3 3 e! C : S c d cm C 0 S 05 «i t t 03 K - W 0 C S 05 Tf 05 i n Cd " t j ~ aj Q} Q t/3 UI CD - CC C 00 C1 Ti = g cd -d cd N N 03 S g g cd cvi s cm m c c Ti 1-1 Cc S t r a n W N l f 05 T f m Q P 05 i n T i c T-\ r-*» c y ~ c d s ^ C 05 cd ~? 5 g i 9 f i S 't M <2 ^ 03 = Z3 E E = *=j: 55*. E = 1 1 s I s T3 X t- S ' l < S ö ^ 2 2 fc; 03 3 =.E E E I g J * 3 Tf C d 2 E E =i * n m c! d cd cd ' C y C g ^ 1^ C ' l cp cq " " t ta g J2 id * S «1 g ^.E E E H T i T i 03 t; cd cm cvi un c c -d 03 in C in C ' T i N -X CV ^ CV D N q X 0 10 C c Ä m!ss d *d m» C «a 3 j Sa " = = E «C. E E cm c t cc S? > cvi h - i n I c r T i cc d cd cd T i C * tu a) c/l c/l S S -S = = E ^ ^ E E c c m c c cm c c C T i T i C 05 CD 05 CV c in T i ^ 5 $ "g "g t t 3 i 2 S S tfe t» =3 3 S t 3 E 4.E E E i t t : S C i= C ) 03 3 ~ c > TD*d ^ t C S J2 & 3 03 =3 K S E E ;

29

30 C i f ) C in c\ j s C f"- C S t in c d ^ ' J r v l «N N C C s in cm c L -T- ^ L* * C C c d cm' cd L L L 05 L ^ 2 C C 05 M- N ) M- N N 'T C T - C ^ t-' c cd 05 C C -r- J L M -, T CD ) S 3 5?; ra c c C in CCin c in r-» Cr- h- Ch» <75C 05 C05 Tl* c C5 in CC C05 f-*» Ch- h- c c I-- 05 C 2 c r- C CTT in V m - r-- Ti c cm" CC C C n in 05 h- Cr 00 c Ti n in <75c C 05 Tl- C cd c C C05 g C CC 05 C h- r- c C 05 in h- _ C C en _ CTi- en r h- <75 05 CTi L c C g r- h- C c c * 05 in C e~> in n LTi c C05 _ n C C5 Ch- in Ti CCC in r- C m Ti CCC 05 c c C C c in Ti 05 - C C V in Ti v C en Ti h- r-~ r- r-- n C<75 C 05 c L C r» i- in c" " 05 c L r- cd in 'i & C Ti C C 05 r- h- Ti Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi , * = tiet ei le lpullinen h- C05 h- CL m r- CCTi T C C CCCT- Cr-. 05 J Cr- Ti 05 V 05 * C h- - C C g L05 C c CCL C5h». Ti r- r-» C r- m n 05 _ Ti Ti Cc c in Ch» C c\] 05 f-«ltj- 05 r- r-~ c r-- 05 h» C c c - 05 in * Ti c C r-~-" h- r- h- Ccd " Ti h- m C c L cd I p E _ SCCD x ^.E E cd c CTi cm"c" c Ch*. m C5Cc C Cc r r-~ c m in 05 CTi Ti C r-~ Ti L - Ti c 05 Ti m C 05 C C <75in in in c r in CCTi- Ti C cd cd 05 C Ti in 05 i. 1 C <75 r- Ti Ti in Ccd r- C r». h» K C in C cd cd m C r- C Tl- 05 C C h- C 5 Ä. -,-7; «ä " cc rs E E E :=? en UT) <D X c: 3> "S. 0*0 ^ CD <D C C c «c " «=*: E " 2 E 3 E E g I s - CD CD en en E E i = ffl 0) TJ 3 E E i 5) g jc i=>a 3 CD W- = = ^ -E E : <4k) m " ^.E E = -5 C = «i) = "6 CDCD d CC c «c.e " 3 E 3 E Ä E

31 t m i - ' j 05 c i m cc as rj- n- cm a j ' I * 0 5 C g 0 5 C C ^ 4 C g cvi A. I i n 05 C T t -r^ ^ t n ( 't n ininccmjcccccc ^ T ^ ^ ^ ^ ^ C 1/5 3C cvi c cd rvi N C C N 2 c c c i ^ 1 ^ 05 C C f'-' cc S c c d cd t n cm c c t-» s h s i n c c cc C M c r - c c c M c c c c ^ ^ ^ C T ( ) c g ^ in C 05 C 05 C L -Tj- 05 S 2 1 T S 05 C S U T N C S C\ S cd cd cm * in : CC05 s i n s g ^ c c M i n * c i n i c d ^ ^ M ^ d c d r h' 05 cc i n c c g SP, c c\i 05 m c i - cm n 9S cd cm 05 ( ^ ) N 2 c d c\i ^ 'rl- 'M" CV cd cvi -P S C L CD 2 c cd c d! i i n r-- i n 2 c i n cvi ST r r» isöri^f! r» cm05 c c c 2 cd cd C C c cd uri ö T C in LT SP cd 05 i n s n s s 2 i n s 6 C D r ; 2 cd n 6 C C 05 C M- m Ti $2 cvi 05 Sf cinii5tr5jscmntjcm03u5 ; cd ö cvi ^ ' in s t id in C T cc *-- 05 ^ N 0 3 C C r j cd s! M- C M1 1 T 05 iri c i n s ) ^ 2 T c\i L 05 C» C CC cm c n g : SS cd cvi NT^TinN^C^ C cd s c 00 J in 8 ^ 1 i n t - ( n rn ^ ^ CT. 05 Cvl T C C 05 M- CD m 03 m- Tt cv f f l M ; N L C ~ C N ) T- c c r cm m 2 T t 6 id c n c cc in ö inicmcdinr-in^ cvi! cd 1 in CV cvi M- cv c i n cm c c r i n c c cc : c d cvi cd P N C C c m - i - m n g ^ cd ^ L *- L. 05 C L SK <g m aä,r i - c cc cd cd Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen 0 5 in M D CM- t CV in 05 N cm c p r- r *3- dr 2 -m- cvi cd r-i c t t c i n n 0 5 N : C ^ ^ C in 05 c c v i c d 03 Q3 I S -^s CD CD CD p! S :. = ^. E 1 1 i n c r*-* c n : g ^ c v i c d SP i n ^ cd ' in in m g c v i l r r I S.2-5. Q Ä S f _ 5 = 3 E ^ N C N N SS cvi cd 5d ^ ä 3 ^ t ^_ n => E «t.n E E E i c c i - r cc T t C 05 cv g cm cd cm 5d 2 w g S S L cc M" CD CD S E : r i- c cd _ c CD i l T i s i - 1- r f C 05 cc C C ';}- 05 r c t t c ^ ID T i ^ I W " 05 e ri g fc ) 3 5 T ^ *. E CV! n g C S : c ij ^ W N c c T i N C ^ g 52 cd <H ^ l r c c d n 6 $ E"g - w «a & s s Q) 3 D. ä " E Q:. E ^ c s c cc ö ^ cd <D CD s ig 3 S M-3 ^ 2 3 H.e e E =*

32 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

33 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

34 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

35 c in 05 cm C i- c cm rt c 7Z c cm' cm' CCC C i in c m rt c m h-. L r ^ in c " in cm c n ) ^ in s L C C (M ^ CC 05 C 05 C $2 C\i L C ~ 05 C * C CL C C rt C C C C r- h- 05 rt 05 h- 05 c un tn 05 C r- 05 tn 05 C c 05 rt r-. C tn C rt h- rt Ctn c 05 tn 05 C C * c C C C h- C c -r- c C rt r- CC Ch- rt M" tn m rt tn 05 C 05 C in in 05 h- f-» C C rt C tn c in - c tn C 05 S C C c c h- c C & C C in C C~5 h- tn tn '3- tn rt r C3 C r-» C rl- c C in tn C 05 rt CC5 C C cö 05 - c c 05 rt C 05 tn rt c - C c cö r}- r-. C rt h- in C L C c 05 C5 r-. 05 en in C h- C m C 05 K rt C c" C d d C C rl- h- m c C m r-- in r-~ r-> C r C C rt C 05 tn 05 rj t C C c c C 05 c s rt rt tn 05 rl- cö tn C rl- C tn h- r- c tn h- C C,_ t- tn CT> in C tn,_ (- m y r <n m 1 r- rvi m un" C rt d d L L c 05 r^~ lz rt r-~ - 05 C in C h» tn en in r r C-> m in h- 05 c r-t c" fc C 05 C 05 rt rl- c 05 c C tn rf C in Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen C\ c _ C C C C ^_ tn C rl- tn 05 c C c C 05 c rt tn c C - h tn 05 tn 05 t-. C C C tn c rl- C c h- in C r-*. r c~> en r en r c C r- t- tn tn en C c rt" d h- Cin c C C 05 V C Cc 05 s C C " rt c tn 1 tn i C f-. tn rl- C 05 rt 05 C r- 03 C r- c c rt rt 05 C C 05 C rt rt c C c3 r-- C c VJ r-. C UD <D3 c > "" 3 IB c «t r c tn Q) i j 2 2 c vj C^3 w 3 X. E M ^. E E I il c I a> d - ^ </) 05. I I. c S = 2 c > ^ " 05 *d 03 - c c E _ä? S B «- 2 2 E «T.E E E = QD ^ c > " "Ö TD 75 ^ 3 pt <d l 3 l 3 _ 3 <B T3 = 3 E.s E E ^ S ~g - s ( c m J2 2 2 ^ _ S " 3 3 :.e E E e C sfc is s t MD 3. T D - d ^ Q3 03 C C c a C -.S E E =

36 Taulukk 1. Asuntjen hintaindeksi 2000 = 100, * = tiet ei le lpullinen

37 tn 10 h - 0 C f-- h - r*- en T en tn E r - h» h - h». C C C t - c r-~. r - r - h - c C 00 r>- h -. e > s Taulukk 2. Vanhjen sakehuneistjen velattmat m2-hinnat huneisttyypin ja taltyypin mukaan 2. neljännes 2004, tiedt eivät le lpullisia.e C CD C d + * CD > E CD Q i 2.2 2,8 c q 3,5 2,2 5,0 7,6 cm' 0-0,6 4,3 3,5 2,0 3, ,6 c L - c 'St <n 'St C C C C 05 C C C CD C r - C C C h - in c 05 F C c C r - in C C m CT) in C C h - ' t 0 r 05 r C c in en C c~> 05 C C MU 05 C c c c 'S t r-- C C L e n C y 05 y f"- CT) C r» 05 C e E C r - C r - h - C r - h - h - h«. r-~ h - C 05 h - h*. h - h - h» C r-» C r-» C C 0 r-. 05 C in C 0 «n ("5 <-5 m C in 0 0 in 1/5 C L 0 in C m c c * + C CJ h - L L in 05 in 05 0 C C C h - C en C.S C c cm" c 05 in st C 0 ' t 0 0 C ^ t c 05 0 c 0 in cm" r - c" c' c' cm' E if> 3 C E " S ^ 0 m E 05 C - 0 C *st in Tt L C r - C C c in r - h*. C CD C in «t cm MU r- ^ t C r r» C e > E L L m L in in L 1/5 L in in in 1/5 in in 1/5 L in in in m ' t 1/5 in in in in in in in m in in 3,2 L r-«r*. 00 C cr> in <~> r m C " 0 05 C 'St 0 0 r t C C 05 C ^t C r - C C C CD m C Tt L 05 C 05 c C * * c= C C <0 10 C C L in h - h - en m cvi cm" cm' T- y C C 0 0 in ö h - 05 ' t 0 ^t,-t C * 00 'S t 05 cm" ' t 0 'T c E a CD C 05 c 10 h - in h - «n F in C r». CC5 h - L 00 C 05 C c in en er> h - h - C C MU C 0 C C y y_ E C C c c C C C c C C C C C C C C C C c C C C C c C C c C c c E h - h - 0 C in -3- L 00 L L C C C h - 05 c in in C in C d C L 0 h - c m 05 ^ t 05 ' t *t C C C 'St L 05 C r». C 0 in C/3 *3 C cm in c C C 0 C 0 m cm" C 0 cm' *2 - g 3 "? i E CD f *- J S i l c L in C 05 < 5 in F 0 C ' 3' C h - C r - 05 en en C en 05 T t»t <n en MU C in m L L C r-*. r-*- C in C C in E L L L I in L in L L 1/5 1/5 in in in in in in C in in in in in in ^ t in in c C C C in in C in in C 05 L r - 05 m C C t*. C C 0 en C 05 CD 00 'S t in 05 in CT) 5 in in r - F : C L C *t C c 05 c 05 C 15 " 3 d 3 E " CD ,2 2,7 p -' 3,7 4,4 3,8 2,2 r 1,4 7,8 0,5-2,6 5,5 6,2 05-0,5 8,5 4,6 'S t c ö cq 0 c q 2,6-3,9 0,9 3,9-1,7 0,5 C 4, ,2 K -4,2 2,5 8,5 2,3 r*-* ,4 3,4 3,6 c q cq 05 ( 5 L in C C C C c 05 0 h - in C 05 CD 05 C " C c 05 C 05 c c ' t r->» 0 r*- 0 'St c c m c ' t «P g 05 r» C 00 h*- in C C 05 C h - C CD C h - 0 C C in C h Tjc C C 3 C E CD CD CD CD CD E C C E d d d d d 0 d C 3 <D CD C C 0 C c 'c 'c 'c C C cc 3 E C C E j* : > C 0 C CÖ E C I d 'd 'd 'd 'd "C C a. 0 C E C JS SC s C :C0 C 0 E 3 3 C C 'c " c C CÖ 03 p C 0 3c 3c 3C 3C d 3 CL cp p- CL c > 0 J C 3 d 3 X E x ÖJ d J * d v> c p E 3 15 sc => c X <0 C :C0 CD? c C SC SC " 15 C 0 3 d JS d F 'c ~ c~ C I d C I d d Q_ C C d d d d 6 C C C t C t 0 0 JS J J (/> > 0 d d i> 0 sc C C C SC > 0 0 CD 0 CD 0 m <D <D CD CD CD C CD 0 < c ^ CL 2 _J> > C/3 Q_ CL ^ LU LU Q_ Q_ LU CL * CL X X X X X LU LU LU LU > > > CL t e l ä - P h ia n m a a C 5.8 v '

38 05 in h - 05 C E C CD m CD h - CD 00 C h - h - h - 05 T - E r \i 05 < 5 L C 05 C VJ h - c h - in in Tj- in ^ * CD in Taulukk 2. Vanhjen sakehuneistjen velattmat m2-hinnat huneisttyypin ja taltyypin mukaan 2. neljännes 2004, tiedt eivät le lpullisia _ c > * ivitalt ndeksin muuts ed. neli ,6 05 0,6 2,7 2,2 6,8 5,5 2,7 6,7 9,0 C - h - Tj- c en L 05 m C in in r-- m h - CD Tl* h - Tl- C 5 c c T f C S c n C h - C in m 05 in C m E C r-- h - h - h - h - h - CD r -. CD r*» h - f-. CD C _ C h - CD r - r* C CD in 05 CD in C C C Tl" in C + *» c C = L ' Cl' 05 CT) 05 CD. 2 «S 2 L Tl- 05 CD C5 " h - L m cd TT cd 1^ cm" C 3 c - E - g g -d C ^ in CD 05 in in C E C in in 05 U 5 C L CD r*» h TT 05 C C 0.1 T Tl- Tl" C C C C C CD C T in E in L in in in in in in in tn in in L in L in in in in in L in en CT> m c c c - 00 C in r - m m t i- in r -. C in L c c c CD f* c w = t T in 05 C # '» 2? t t c *1- in" cm" ö in cd r--' cm" cd " T f' CD" t T SS 3. n - S 9 ^ ^ E > C t T C in en r-. E a> rr> 05 C L C h - 05 r - C tn C CD 05 c 05 C m ir> r y y E C C c C C C C C C C C c c c c C C en 05 C Tl- C r-~ CD CD CD Tl- C in 05 in c * - C C C 05 C CD in c CD in C Tl* in C in C : 2» T in" f - cd h«.' cd" CD 05 C5 cm' >? E f > * I p s l i? ) m C C 05 C C E 05 en C 05 in C t J- 05 CD c t T s ^ * TT C CD C E m L in m in in in CD m L in m in in in Tl- M" M" in in m in in in in C en m C c-> 05 CT> en C CD C5 CD 05 m 05 CD m r - T~ f -» 7,4 Tl* TT T CD * in CD c in h*» CD 05 C * in. in cd in in cm' t T c cd cm' r-» " cm' C en C in 05 CD C CD c h - r - in 05 CD 05 TT 05 s tt mp E C in 6,3 0,7 C 2 C C C c c c C C C c CD c CD c CD r- _C0 c (D cr CD CD c. E E a5 E CD CD CD C <0 CL. Q_ Q. C CD CD <D 3 E E E F *c c 3 3 h t b C C C C sc SC SC h h - 1 h _ D_ LL a : _ l _ l _ l _ l 1 X X X 2,9 6,4 3,7 t T

39 Taulukk 2. Vanhjen sakehuneistjen velattmat m2-hinnat huneisttyypin ja taltyypin mukaan 2. neljännes 2004, tiedt eivät le lpullisia <5 3 ~ =j. > X) C ^ 'e 0 3 : ' f in : r - J= in r f c CP E 'ai i s f 2 *cd E s m 3 E a? E Cp 5 «3 -g E w 0> 0) s < E CP f**- c c r - C C 03 C C N ) c -m- i - C C C 1-0» c r -»-' m s c c 0 3 C L * C L ^ ' t c c h- in in - c V in W c c m in c cm ' t ( r - c in 5 s c c c d c d in l c * -r-* t d * C C 0 3 in *- c m h - c c c c c 'Sf 03 c m- * i 1 E * CD ^ ^ ^ q _'q _ c l C C/3 C/3 C c c sc sc s(q C C C SC CD *55 *05 C ( C i C C C c c c c c c c: C c g. g g CD (D (D CD > ^ ^ ^ > > > C 2 S i s 3 c c

40 Reaali: indeksi 1983 = 100. * = tiet ei le lullin

41 C C ~ T V C in C«c c T f h -. C 0 3 in h*» e : T f _ 0 C t N c v LT! 0 3 T f c d in i r Ö in h i C in 0 3 c c J j- 0 3 cv i T f C h -j 0 3 d p j c d id d N - «d 0 3 h^. 0 3 T j- r e r - f? f p r? i e r c ö c 5 C 0 3 C IT 2 h -. C, _ T f c u n r in T f 0 3 in C3 0 3 C r - C3 C C c 0 3 N - T f «C T ^ c r cc cd cc cd 03 CV. in id r i p j cd p - T f cp T f cp h^ N. p j in C cd cd f - 03 r i C3 C 03 d esi in T f cd T f 0 3 CVJ T - hv. r i LT 'r ~ 'r - m c 0 3 C in c h v M in h - i T f 0 3 c C h - «T - T f in f c hs- 1 T f C CVJ C h-j T f h v T f u r 0 3 c d» n cd T f 0 3 T j- cd CVJ T f «3 C Q cd 0 3 T f T ^ h i f p r i in id cd 0 3 T t cp cd 0 3 in id cd p t 03 cvj T f n T f S P P T ^ *"- C C h - t r - C3 in C TT C3 h C h - m m T f C C 03 C T f 03 0 c 0 3 C C un C e 0 3 I c r L 0 3 cd cd - cd esi cd TJ-' r i C ) T f h i CC p r i J j- <0 T f c r i T f 03 id d T7 cd cd 0 3 h-j cd c p c e : T I f r 7 r * T C i 1 C T f C c m T f T V T f TJ- C CC C h - i C C 3 h - C T f in h - m 10 c m C 3 C cc T f u n C h v r ñ c d j j - c d c d C 2 c d CNÍ c d c c 0 3 h i h i C 0 3 c d id c d J j- p. c d T f in jn in c c d CVI 0 3 id r i T ~ r i 0 3 'f r i 0 3 T J *- C C L in Ml- T f c c in h -. C c C T f : C 0 3 C r - 03 T f C c c CVI in h^. 03 CVI cc C C cc C d c d T f c 0 3 C c d c d 0 3 c c c d c d T h c d jn T f C d p 3 cd T f c d h i 0 3 r i d r i T f c p f i T f in 0 3 c d N. r i 3 C j< - s * c ö C j- d esi 00 T 0 3 C T - h - T - c m h ^ c c C T f h h - hs. h - C c T f 00 T r - c N ~ r CV c ) in «C 0 in C c d 0 3 T m d c d T f c d c d c d c f r c d c d cd c S r i J j- 1 <0 esi c v i esi 0 3 id in 93 3 : ç d c d c r c d c c S g C C C T f C m» T - in C C C in C c M - C h». C C 3 in r - T f cv C C h - h C c T T c ö 0-3 h - in jd 0 3 l < d T f p 3 T f C r i d T f hv in < cd T -j cd id cd n cd d cd T f d T~ r i 03 d ' 5 r 2 X n -i r * l C C *- * - Y- S C T f C in < 0 3 h - in r - in T f C m 03 C T f h - c m CC c in 0 r - TJ C T f T f TJ 0 3 c r c d c d c d J j- 0 0 c p e p j h c c d c d T - r i T 7 c d T f in C t 0 3 J-J c d ç d CV 0 3 in S * * * cm *- T T - C t v C h v in C 3 - C T ~ c T f C C h - T f T f h -. C C C e T f c T f h v T_ C 3 c c cd Cd 03 d 03 cp 03 P J 0 3 cd ö h i c d 0 3 <d ö esi tn 00 cd id 03 N - h i 0 3 cd id cd a in T f esi cv 0 3 un C Ty *- r- h - C3 T i- i m in TJ* C3 c C C C T f h - c 0 m - in m h^, C 0 c cr CVJ 03 ir h - in C cc c d 0 3 c d i d CC cd rm c d c d r n in C p m c p C c T f c d j d c d h -- h - c v j 0 3 c c d c d 1- h - c d 0 3 T f 0 T f 0 3 esi c c d p 3 00 e : * T T - c 0 3 C TJ- T f m C n 0 3 T h c TJ- 0 3 in C h - r - T f in T f T a in CVI t n c c c 0 3 hs. T f 0 h - h v T f ; C cd h i cd d in p - cd h i in id r i C5 03 cvi m in 0 3 in 0 3 in 0 3 esi d T 0 3 id c ( T UT T t y j p j T f jj- cd h i e : - 3 * * * V - " *3 ( : C t C c <d Ti- r h^- N - un m T f h>^ in hs. h -- c c h» 0 3 c CVJ 0- C h - Tv m 00 C cc a i c d i d T f cd i d c d c r - j 0 3 c d C c d d C h i cv i CSJ C d cv i esi e - c d id in u r in 0 3 hv C e i v ] 'r " t v i t» T -j * C h«* C T J 0 3 C C C h-v T h c 0 2 C 0 3 CV C c r C C es 0 3 C in c e c 0 T ^ c l < C p c > d c d r i d T - f i e s i in p j œ T ~ c p 0 3 T esi e in T f in T J 0 3 c d C in in T f T j- M - c c i C in 0 3 h i - rm * * * d es i C 0 3 c in T T C t n T h c T f cc in C cc C CV h -. C c C T f N» C CVI C cc C CC C CT m CD LT) L 0 3 c \i c p 3 d Ç 3 c d c p c d 0 3 m in y^ 0 3 «7- id * - l f c v j cv] d CVI c d c r d c d h i cc u n T f C «e n r 3 * * * V - ^ ** 6 S CSJ t v e : 0 3 m in j T f 0 3 i r 0 0 c C 3 0 c ie C C c r c C 3 m X i n 0 c v C c c d T - C d TJ d es i 0 ; œ c v i 0 3 c r c d h i T f e T f c d c d i r es c d e s Z Z d r l s > J J j C IM cd in c d p j i *** *" ** T -- *** 03 m c T - un c r^. T f e c C <c T> hs. 03 T» 0 C C cc 0 CVJ 0 0 h -. h - ur CSJ e : id 0 3 T f t- c 0 3 c d c p h i 0 3 p i d i r in 0 3 d d c d c d 0 0 TJ d c v i d c v c d T - -» - c v c d id u n u r 0 3 C c c p j S3 T " esi T - T T - CSJ lillukka 3. Asi.g > ^ -Ç3 - S -v t -s 02 ä CCCC - ie ^ S. s T - -.e T (L C -, : <c et i - 02 :!75.S. " ^ ie M H - e.s * -.e. 2 *T ' i *03.S ^! g = i 1 g J c c <0 a i Q) <L-à QJ (0 Q! S fc c ^ 0 ) ä 02 c ic CCcc cc cc Í 5 cc cc : ^ i 43 c 'tq Se J e t.g -ö -e: t eui a ] " - -, 5 & > t : l. w - S <B? * «- C W f f i - C S - S -S "c 5 ( e -, ' P c c c _P (0 C^ fl ^5 t e ^ "cj= fc c ^ c ^ fc c 5 et ; ie 02 cc 02-d cc cc 02 _ fc p (0 C _ <t > g C ^ c CL C v02 Cb C CD ^ cc û. ie cc «: et _i ie cc cc - e C ie cc st et ^ CQ æ fc c n v i ie Q: : 5 " S -S Cti cc

42