OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTK

Transkriptio

1 HUONO-OSAISIMMAT OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT VTT Sinikka TörmT rmä vastaava tutkija Sosiaalikehitys Oy Päihdehuollon sosiaalityön n päivp ivät

2 Puheenvuoro perustuu maaliskuussa 2009 tarkastettuun yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluvaan väitöskirjatutkimukseeni KYNNYSKYSYMYKSIÄ Huono-osaisimmat osaisimmat huumeiden käyttk yttäjät ja matala kynnys Sosiaalikehitys Oy:n julkaisuja 1/2009

3 Tutkimus tuo tietoa 1) käsitteestk sitteestä matala kynnys 2) huono-osaisimmista osaisimmista huumeiden käyttk yttäjistä 3) niin sanotuista matalan kynnyksen palveluista huono-osaisimpien osaisimpien huumeiden käyttäjien palveluihin ja hoitoon pääp ääsyn kannalta

4 Kynnyskysymyksiä Empiirinen monitapaustutkimus Kostuu neljäst stä erillisestä tapauksesta, joissa punaisena lankana kulkevat: matalan kynnyksen palvelumalli huono-osaiset osaiset huumeiden käyttk yttäjät pyrkimys tavoittaa huumeiden käyttk yttäjiä ja erityisesti kaikkein huonoimmassa asemassa olevia Artikkeliväit itöskirja, jossa jokainen tapaus on raportoitu omassa artikkelissaan, lisäksi laaja yhteenvetoartikkeli Aineistot kerätty pääp ääosin vuosina

5 Tapaukset 1) Liikkuva terveysneuvontayksikkö 2) Päiväkeskus Stoori 3) Kynnykset pois -projektissa kehitetyt siltaa hoitoon rakentavat toimintatavat 4) Viipurin terveysneuvontakokeilu Keskittyvät t pääp ääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin, yksi tapaus Viipuriin. Palvelut pääp ääosin Helsingin Diakonissalaitoksen tuottamia, mukana myös s A-A klinikkasää äätiö (2) ja Viipuri ilman huumeita -yhdistys (4). Tässä esityksessä tuon esiin kolmen ensimmäisen, isen, Suomeen sijoittuvan tapauksen kertomaa huono-osaisista osaisista huumeiden käyttäjistä.

6 Tapaukset on raportoitu seuraavissa artikkeleissa: Tapaus Liikkuva. Artikkeli 1 (2006), Huumeiden käyttk yttäjien tavoittaminen liikkuvan terveysneuvontatoiminnan avulla: 1) Kuinka Liikkuva terveysneuvontayksikkö onnistui tavoittamaan huumeiden käyttk yttäjiä?? 2) Millaiset tekijät t vaikuttivat heidän n tavoittamiseensa? Tapaus Stoori. Artikkeli 2 (2007), Huono-osaisimmat osaisimmat huumeiden käyttäjät t matalan kynnyksen päivp iväkeskuksessa: 1)Missä määrin ja millaisia huumeiden käyttk yttäjiä Päiväkeskus Stoori matalan kynnyksen palveluyksikkönä on tavoittanut? 2) Millainen näiden n huumeiden käyttk yttäjien päihteiden p käyttk yttöprofiili on? 3) Miten huumeiden käyttk yttäjät t paikantuvat palveluyksikön n muiden päihteiden p käyttäjien joukossa? Tapaus Silta hoitoon. Artikkeli 3 (2007), Sopimaton hoitojärjestelm rjestelmälle: lle: 1) Millaisia kaikkein huono-osaisimmat osaisimmat ja moniongelmaisimmat huumeiden käyttäjät t ovat asiakkaina ja avun tarvitsijoina? 2) Millaiset tekijät t vaikuttavat heidän n tavoittamiseensa ja hoitoon kiinnittämiseens miseensä?3) Mitä heidän n tilanteensa kertoo hoitojärjestelm rjestelmästä? Tapaus Viipuri. Artikkeli 4 (2008), Viipurin huumeiden käyttk yttäjät t ja Lenininkadun terveysneuvontapiste: 1) Millaisen palvelutarpeen terveysneuvonnan olisi pitänyt Viipurissa tavoittaa ja vastasiko palvelu tähän t tarpeeseen? 2) Millaiset tekijät t nostivat huumeiden käyttk yttäjien kynnystä hakeutua terveysneuvontapalveluun? 3) Millaiset terveysneuvontapisteen toimintaympärist ristöön n liittyvät t tekijät t vaikuttivat siihen, että palvelu jäi j lyhytkestoiseksi?

7 Huumeiden ongelmakäyt ytön n laajuus Huumeiden käyttk yttäjällä tarkoitetaan tässt ssä laittomiksi määm ääriteltyjen huumausaineiden käyttk yttäjiä Käyttö on tyypillisesti ongelmakäytt yttöä erotukseksi viihdekäyt ytöstä tai kokeilukäyt ytöstä Koko maassa vuonna 2005 arviolta amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytt yttäjääää Heistä 50-60% Etelä-Suomesta, mistä osuudesta edelleen yli puolet pääp ääkaupunkiseudulta ( ) Arvio perustuu useihin eri haittarekistereihin, tarkkoja käyttäjämääriä ei tiedetä Pääkaupunkiseudun terveysneuvontapisteissä laskettu vuonna 2005 asiakasmää ääräksi 9 200

8 Piilossa pysyttelevä huumeilmiö Suomen tiukka kieltopolitiikka/nollatoleranssi on pitänyt ilmiön n melko piilossa, Suomessa ei näkyvin kyviä rappiohuumekulttuurin keskittymiä ja avoimia käyttk yttö- ja kauppa-alueita alueita (open( drug scene) ) kuten monissa muissa maissa. Huumeiden käyttk yttö ja kauppa tapahtuvat pääp ääosin sisätiloissa, huumeluukut. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat huumeiden käyttäjät t eivät t näy n y Suomessa julkisissa tiloissa ja katukuvassa suurin joukoin. Suomen kaupunkikehitys ei ole johtanut slummeihin, vaan huono-osaisuus osaisuus on mosaiikkimaisesti jakautunut useille eri alueille, pistemäist istä, osoitteet.

9 Piilossa pysyminen myös s riskitekijä Kosketuksissa oleminen palveluihin ja normiyhteiskuntaan sinäns nsä tärkeää ilman raitistumispyrkimystäkin: kin: pienemmän n pahan periaate, hyvä,, jos mahdollisimman moneen saadaan edes joku kontakti Hiv- epidemian puhkeamisen ja muiden tartuntatautien leviämisen (esim. C-C hepatiitti) riski edelleen olemassa huumeiden käyttk yttäjien keskuudessa Lähialueilla Virossa ja entisen Neuvostoliiton alueilla hiviä esiintyy poikkeuksellisen runsaasti, liikkuvuus rajojen yli on lisää ääntynyt, myös s huumeiden käyttk yttäjät t liikkuvat Taskut,, joissa hiv pääp ääsee leviämää ään n yhteiskäyt ytön n ja epäsiistin pistämisen seurauksena Kaikkein huono-osaisimpien osaisimpien on todettu karttavan palvelujärjestelm rjestelmää kontrollin pelossa, kontrolli kohdistuu ensimmäisen isenä juuri heihin, parempikuntoiset väistyvv istyvät ratsioiden tieltä Vinkki-arvio: vielä jopa puolet käyttk yttäjistä tavoittamatta Poissa silmistä - poissa mielestä ä.. Huumeiden käyttk yttäjien näkymn kymättömyys merkitsee heidän n vaikeaa tavoitettavuuttaan palveluihin

10 Huono-osaisimmat osaisimmat huumeiden käyttk yttäjät? t? Tutkimaton ryhmä: : aiempien vuosien niin sanottuja rappioalkoholisteja koskevat tutkimukset eivät t käsitelleet k huumekysymystä,, huono- osaisimmat huumeiden käyttk yttäjät t tulevat esiin lähinnl hinnä vankeja ja asunnottomia koskevien tutkimusten kautta. Huono-osaisimmat osaisimmat ovatkin useimmin kontaktissa poliisin ja vankeinhoitojärjestelm rjestelmän n kuin päihdehoitojärjestelmän n kanssa. Kiinnostus on kohdistunut enemmän n nuorten kokeilukäytt yttöön n ja huumeiden käytk ytön n ennaltaehkäisyyn kuin vanhempiin ongelmakäytt yttäjiin Esim. Pekka Hakkaraisen mukaan huumeiden käyttk yttö ei ole meillä juuri tullut tutkimuksissa esiin sosiaalisen deprivaation ja huono-osaisuuden osaisuuden viitekehyksessä Tarkoitus on hahmottaa marginaalin marginaalia, hoitojärjestelmien reunoilta putoamisvaarassa olevien huumeiden käyttk yttäjien joukkoa, tunnistaa huono-osaisuustekij osaisuustekijöitä,, joiden kasaantuminen voi syrjäytt yttää palveluista Mistä huono-osaisimpia osaisimpia huumeiden käyttk yttäjiä löytyy ja millaisia he ovat?

11 Palvelujen kautta saadaan tietoa Huono-osaisimpien osaisimpien huumeiden käyttk yttäjien ja muiden vaikeasti tavoitettavien ihmisryhmien tutkiminen on mahdollista näiden n ryhmien tavoittamiseen pyrkivien niin sanottujen matalan kynnyksen palvelujen ja projektien asiakkuuksien kautta. Myös s näiden n palvelujen käytk ytännön n työntekij ntekijöille ille kertyy niin sanottua hiljaista tietoa tuntemattomista ihmisryhmistä. On kuitenkin vielä suuri joukko sellaisia käyttk yttäjiä, joita eivät t mitkää ään n palvelut tavoita, miten heistä saataisiin tietoa?

12 Tavoitettaisiinko huono-osaisimpia osaisimpia liikkuvan terveysneuvonnan avulla? Jos vuori ei tule Muhammedin luo Liikkuva terveysneuvontayksikkö lähti liikkeelle lokakuussa 2003 Helsingissä ja Vantaalla Helsingin Diakonissalaitoksen ja A-klinikkasA klinikkasäätiön n yhteistyönä. Se toimii edelleen Diakonissalaitoksen palveluna. Auto pysähtyy tietyissä vakiintuneissa paikoissa alkuiltaisin aina pari tuntia kerrallaan. Liikkuvan toimintamuodon avulla tavoitettiin sen ensimmäisen isen runsaan vuoden ajalta tehdyn tutkimuksen mukaan pääp ääasiassa jo Vinkkejäkin kin käyttäneitä nuoria huumeiden käyttk yttäjiä sekä vielä paremmassa asemassa olevia käyttk yttäjiä,, jotka eivät t halunneet tai uskaltaneet asioida narkkareiden keskuudessa. Saattaa olla, että autosta olisi pitänyt vielä jalkautua aktiivisemmin etsimää ään huono-osaisimpia, osaisimpia, saattaa myös s olla, että auto oli niin liikkuva, että huono- osaisimmilla oli vaikeuksia aina muistaa, milloin se pysähtyi missäkin.

13 Huono-osaiset osaiset kohderyhmät t tarvitsevat aktiiveja työtapoja tapoja Etsittyjä huono-osaisimpia osaisimpia tavattiin vähemmv hemmän. Heitä tosin alkoi myöhemmin vähitellen v ilmestyä yksittäin in eri pysäkeille, varsinkin Puotinharjussa ja Vuosaaressa. Liikkuvan terveysneuvontayksikön n haastatellut asiakkaat (20) kertoivat hyvinkin syväst stä huono-osaisuudesta osaisuudesta jo 19-vuotiaidenkin käyttk yttäjien elämäss ssä.. Haastateltujen joukossa oli myös s jo iäkki kkäämpiä psyykkisesti huonokuntoisia käyttk yttäjiä,, jotka olivat kertomansa mukaan vailla psykiatrista hoitoa ja olivat haastattelutilanteessa melko sekavia. Haastatellut kertoivat myös s huumeiden käyttk yttäjistä,, jotka eivät t hakeudu näihinkään n palveluihin. Syiksi arveltiin huonoa kuntoa, yhteiskunnan vastaisuutta, poliisin pelkoa, laiskuutta, ja sitä,, että on sotkenut asiansa niin pahasti ettei voi näyttn yttäytyä missää ään (velkojen pelko). Liikkuvan terveysneuvonnan kokemukset kertovat mielestäni siitä,, että kaikkein huono-osaisimmat osaisimmat tarvitsevat hyvin aktiivisia työmuotoja. Heidän n luokseen on konkreettisesti mentävä.

14 Huono-osaisimpia osaisimpia huumeiden käyttk yttäjiä etsimäss ssä Omassa tutkimuksessani pyrin löytl ytämään n kohderyhmää ääni myös s niin sanotuista huono-osaisuuspalveluista. osaisuuspalveluista. TässT ssä esittämäni luonnehdinnat huono-osaisimmista osaisimmista huumeiden käyttk yttäjistä perustuvat kahteen tapaustutkimukseen: 1) PäivP iväkeskus Stoori Itä-Helsingiss Helsingissä (1996 lähtien), l pyrkimys kynnyksettömyyteen, tarkoitettu kaikille, joilta muut ovet sulkeutuvat Hyvä tutkimusympärist ristö: : tarjoaa tilaisuuden huono-osaisuuden osaisuuden tutkimukseen, kokoaa yhteen poikkeuksellisen paljon erilaisia muutoin utoin vaikeasti tavoitettavia ihmisryhmiä,, erää äänlainen huono-osaisuuden osaisuuden pienoismaailma 2) Kynnykset pois -projektissa ( ) 2005) pyrittiin luomaan palvelumalli, jonka avulla kaikkein syrjäytyneimm ytyneimmätkin tkin huumeiden käyttäjät t olisivat voineet pääp äästä matalan kynnyksen huono- osaisuuspalveluista etenemää ään n kuntouttaviin hoitomuotoihin, Silta hoitoon

15 Stoori-case Asiakaskunta hyvin haastavaa, päihteiden p ja ongelmien koko kirjo: vanhoja perusalkoholisteja, lasolmiehiä,, sekakäytt yttäjiä, huumeiden käyttk yttäjiä Palveluntuottajan epäilys, että huumeiden käyttk yttö on asiakaskunnassa yleisempää kuin luullaan tutkimus vuonna 2005 (Törm rmä,, Sinikka & Huotari, Kari (2005) Sateisten teiden kulkijoita) Haastateltiin saapumisjärjestyksess rjestyksessä 81 asiakasta, joista 20 kertoi huumeiden käytk ytöstä (osa jätti j kertomatta?) Pois jouduttiin rajaamaan turvallisuussyistä kaikkein aggressiivisimmat ja arvaamattomimmat, jotka todennäköisesti olivat juuri moniongelmaisia huumeiden käyttk yttäjiä

16 Siltaa hoitoon -case Syvensin kuvaa huono-osaisimmista osaisimmista huumeiden käyttk yttäjistä Kynnykset pois projektin asiakaskunnan avulla. Projektin yhtenä työmuotona oli huumetyöntekij ntekijöiden iden jalkautuminen huumeklinikalta (entinen Kurvi) PäivP iväkeskus Stooriin ja Liikkuvaan terveysneuvontayksikköö öön. Hoitoon pääp ääsyssä autettiin kädestä pitäen en. Aineistona on huumeklinikan ja asiakkaiden antamilla luvilla 11 projektissa mukana olleen huumeiden käyttk yttäjän n asiakas- ja potilastiedot. Tämä aineisto on mielenkiintoinen ja ainutlaatuinenkin kuvattaessa huono-osaisimpia osaisimpia huumeiden käyttk yttäjiä ja heidän n suhdettaan palveluihin.

17 Päiväkeskuksessa tavatut huumeiden käyttäjät IKÄ JA SUKUPUOLI: Keskimää äärin 9 v nuorempia, kuin muut päivp iväkeskuksen asiakkaat, eli ne, joilla ei ollut laittomien huumeiden käyttk yttöä Selvästi iäkki kkäämpiä (keski-ik ikä 42 vuotta), kuin muualla (esim. terveysneuvontapisteissä ja huumeklinikalla) tavatut huumeiden käyttk yttäjät, t, jotka keskimää äärin 15 v nuorempia Huumeiden käyttk yttäjiksi siis iäkki kkäitä ja valtaosin miehiä (20 haastatellun huumeiden käyttk yttäjän n joukossa oli kaksi naista)

18 PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÖ: Pääpäihde alkoholi, jota käyttivk yttivät t runsaasti päivittp ivittäin, in, myös s alkoholin korvikkeita ja lääl ääkkeitä Huumeita satunnaisesti silloin, kun niitä oli saatavissa ei pääp äätoimista aineiden hankkimista Amfetamiini ja kannabis yleisimmät t aineet, heroiinia saatavuuden mukaan Subutex harvinaista (tn-palveluissa tavattujen käyttk yttäjien pääp ääpäihde) Käyttötapa tapa riippui aineesta, myös s suonensisäist istä käyttöä Mistä vaan saa pääp ään n sekaisin Osa oli aloittanut huumeiden käytk ytön n melko myöhää ään sosiaalisen syrjäytymisen ytymisen kautta eikä niinkää ään n nuorisokulttuurin kautta (Svensson, Bengt ym. 1998)

19 Rankkaa päihteiden p käyttk yttöä pää sekaisin, ei väliv liä millä Juon noin 4 puolloa gambinaa päivässä,, amfetamiinia satunnaisesti, muutaman kerran viikossa viime vuodet. Bentsoja ja opiaattipohjaisia särkylääkkeitä käytän, jos niitä saan. Ahdistaa totaalisesti, en jaksa välillv lillä mennä minnekää ään, on pelkotiloja. PäivP ivä päättyy yleensä sammumiseen johonkin. Herään n krapulassa. Sitten tutkin taskut, että onko rahaa. Sitten alkaa seuraavan pullon metsästys. stys. Juopottelu aloitetaan jo aamulla. Hiivin kaupunkiin, sitten pääp täyteen. Unohdan syödä,, kun syön n niin yleensä roskiksista, tai milloin mistäkin, en yleensä syö lämpimiä aterioita. Kaljakauppaan ja rahoitusta hankkimaan - jostain vauhtii ja jopa psykoosiin asti. Ruokaa, Subutexia,, alkoholia, liikkumista paikasta toiseen. (Törm rmä & Huotari (2005) Sateisten teiden kulkijoita)

20 TERVEYS Kokivat fyysisen ja psyykkisen kuntonsa huonoksi Puolella C-hepatiitti, C yhdellä hiv Suurimmalla osalla (3/4) runsaasti psyykkisiä oireita, kaikilla masennusta, useilla paniikkihäiri iriöitä,, psykoosit yleisiä myös muulloin, kuin päihteiden p käytk ytön n yhteydessä,, mitä enemmän n eri päihteitä,, sitä enemmän n psyykkisiä oireita Ravinnon saanti monilla heikkoa, osa varasti tai etsi roskista, korvikkeitakin käyttk yttävät t eivät t aina pystyneet syömää ään Päiväkeskus oli erityisesti asunnottomille tärket rkeä ravinnon saannin ja hygienian hoidon kannalta ja he käyttivk yttivätkin tkin eniten ja useimmin sen kaikkia palveluja Puutteellisissa oloissa ja ulkona nukkuminen verottivat kuntoa

21 Hoitamattomia psyykkisiä ongelmia Diagnooseina kypsymätön n persoonallisuus ja heikkolahjaisuus sekä päihdepsykoosit. Keskeyttänyt peruskoulun aikanaan 7. luokalla, oleskellut lähinnl hinnä rappukäyt ytävissä jo siinä iässä. Asiakas kertoo miettineensä jopa henkirikoksen tekemistä,, että pääsisi vankilaan, kun kadulla joutuu olemaan. Asuntolaa pitää epäinhimillisen inhimillisenä paikkana. Sairastaa paranoidista skitsofreniaa, mitää ään n psyykenlää ääkitystä ei ole siihen pitkää ään n aikaan käyttk yttänyt Psyykkisesti epävakaan oloinen, lyhytjännitteinen, muistaa huonosti asioita, mutta psykoottisuutta ei tule ilmi. Kertoo, että hänellä on paniikkihäiri iriö,, johon ei ole lääl ääkitystä.. Psykiatrista diagnoosia hänelle h ei ole tehty, jääj vaikutelma jonkinlaisia psyko-ongelmista. ongelmista. Asiakas liikkuu levottomasti, on pakkoliikkeitä ja antaa impulsiivisen lyhytjännitteisen vaikutelman käytk ytöksellään. Asiakas kertoo olevansa niin kyllästynyt elämää ään, että on miettinyt itsemurhaa sillalta hypäten. Syrjäytynyt ytynyt hän h on.

22 SOSIAALINEN ASEMA Eivät t ole enää pitkää ään n olleet työel elämässä Yleisin toimeentulo tyött ttömyyskorvaukset, myös rikollisuus Valtaosa yksin elävi viä miehiä Asunnottomia puolet (päihdehuollon huumeasiakkaista yleensä 12%), ns. katuasunnottomuus yleistä (neljännes), nnes), eivät t viihdy asuntoloissa Lähes kaikilla vankilatuomioita omaisuus-,, huume- ja väkivaltarikoksistav

23 Terveysasemalta soitetaan, että asiakas on taas siellä sekoittamassa vastaanottoa Asiakas on kovin omatoiminen kaiken kaikkiaan ja sotkua syntyy kaiken aikaa. En enää ole yhtää ään n selvillä minne asiakas on todella lähdl hdössä vaikka edellisessä tapaamisessa asiat hoidettu ja käsittk sittääkseni sovittu. Asiakas kertoo lähteneensl hteneensä eilen katkolta. Viimeiseksi tikiksi hoidossa ololleen kertoo, että ei tullut toimeen jonkun miestyöntekij ntekijän n kanssa. Nyt ehtinyt taas järjestellj rjestellä hoitojaan joka puolelle. Tuli kovin kiireisenä Stooriin pyysi soittamaan sosiaalityöntekij ntekijälleen ja jotain asuntoasiaa selvittämää ään hävisi sillä aikaa kun yritin soittaa. Odotellaan uutta yhteydenottoa.

24 Huono-osaisimmat osaisimmat huumeiden käyttk yttäjät t asiakkaina Lyhytjännitteisyys ja muistamattomuus vaikeita hoitojärjestelm rjestelmän n kannalta, joka tarvitsisi pitkäjänteist nteistä ja suunnitelmallisempaa asiakasainesta Asunnottomuus ja puhelimen puute hankalia hoitoonottomenettelyjen kannalta. Asiakkaat haluavat (tarvitsevat?) kaiken tässä ja nyt.. Saattavat olla aggressiivisia, jos kaikki ei mene niin kuin pitäisi, isi, polttavat siltoja takanaan eri toimipisteissä ja hankkivat porttikieltoja. Tarvitsevat normaalipalveluihin tulkin ja puolesta puhujan, jotta asiat hoituisivat ja että he tulisivat ymmärretyiksi ja selviäisiv isivät t asioinnista tulematta poistetuiksi paikalta. Alakulttuurien lait ja niiden vuorovaikutusmallit tulevat mukaan hoitosuhteisiin: hoitajia pyritää ään n saamaan näppeihin ja manipuloimaan, asiakkaat siis käyttk yttävät t myös s valtaa. Ovat niin moniongelmaisia, että sektoroitunut/erikoistunut hoitojärjestelm rjestelmä ei pysty sovittamaan heitä palveluihinsa. Jos he pääp ääsevät t hoitoon, hoito helposti keskeytyy, joko niin, että asiakas itse kävelee k ulos, kun hermo ei kestä tai niin, että hoitopaikka kirjoittaa sääs ääntörikkomuksen vuoksi ulos. Monesti näin käy k y parissa vuorokaudessa. Monipäihdek ihdekäyttö ja kaksoisdiagnoosi ovat vaikeita yhtälöit itä hoitojärjestelm rjestelmälle. lle.

25 Säätäjät Aktiiveja kaikkien palvelujen kuormittajia, joiden asiat eivät t etene suuresta avun tarpeesta huolimatta. Hoito ei ole kenenkää ään n hallinnassa, ei myösk skään lääkitys. Jalkautuva työkää ään n ei pysy peräss ssä. Odottaminen ja jonottaminen mahdotonta, suunnitelmallinen asioiden hoito ei onnistu. Jos heille ei heti pystytä tarjoamaan paikkaa, kun tarve hoitoon ilmenee, he katoavat ja seuraavan kerran tavattaessa ovat entistä huonommassa kunnossa, pitäisi isi pystyä tarttumaan hetkeen

26 Palvelujen ulkopuolelle jääj äävät Hyvin syrjäytyneit ytyneitä ja huonokuntoisia niin psyykkisesti kuin fyysisestikin Välttelevät t palveluja tai eivät t pysty käyttämään n niitä Ei välttv lttämättä yhteyttä edes sosiaali- toimistoon

27 Heikot lähtl htökohdat Iäkkäimmät t ja huono-kuntoisimmat konkarit olivat jo vähintv hintään n toisen polven päihteiden p ongelmakäytt yttäjiä. Koulutus oli jääj äänyt vähäiseksi v ja monet olivat jättäneet oppivelvollisuudenkin suorittamisen kesken. Taustalla oli kotiväkivaltaa, kivaltaa, insestiä ja muita traumaattisia tapahtumia. Monilla oli jo lapsuudessa ollut psyykkisiä ongelmia.

28 Huono-osaisimpien osaisimpien huumeiden käyttäjien elämä rankkaa Eivät t näy n y ostosparatiiseissa, vartijat poistavat nopeasti Porttikielto voi olla lähes l kaikkialle: kauppoihin, pankkeihin, kulkuneuvoihin, kahviloihin, jopa päihdeongelmaisten p ja asunnottomien asuntoloihin Asuminen puutteellista, monet viettävät t yönsy nsä rappukäyt ytävissä, kaduilla, lehtiroskiksissa tai rakentamissaan metsämajoissa majoissa Kokonaisvaltaisia vaikeuksia, väkivallan v uhkaa, hyväksik ksikäyttöä Erityisesti naisten asema näissn issä oloissa erittäin in huono Päihteet tuovat kovaan elämää ään n toivottua turtumusta, hoitojärjestelm rjestelmän n raittiustavoite ei välttv lttämättä mikää ään n ilosanoma

29 En ajattele huomista enkä tätä päivää.. En halua ajatella mitää ään. On helpompi kestää tällaista kurjuuden maksimointia. En tavallaan ajattele mitää ään Herää ään n kylmäst stä kämpästä,, lähden l liikkeelle. Kävelen K aamusta iltaan. Menen sitten nukkumaan, kun alkaa väsyttv syttää.. Ei siellä kämpässä voi asua (Törm rmä & Huotari 2005 Sateisten teiden kulkijoita)

30 Kynnyksiä hoitoon hakeutumisen tiellä Matalakaan kynnys ei aina ollut riittävän n matala Monet erilaiset tekijät t nostivat kynnystä päästä tai hakeutua hoitopalveluihin Kynnykset alkoivat nousta erityisesti silloin, kun huono-osaisimmat osaisimmat yrittivät t pääp äästä hoitojärjestelm rjestelmässä eteenpäin niin sanottujen matalan kynnyksen hoitomuotojen kautta kuntouttaviin hoitomuotoihin

31 Kohderyhmästä nousevia kynnystekijöitä elinoloihin liittyviä huono-osaisuusspesifej osaisuusspesifejä päihteisiin liittyviä päihteiden käyttk yttöspesifejä laittomuuteen liittyviä huumeiden käyttk yttöspesifejä asunnottomuus taloudelliset vaikeudet tyött ttömyys fyysinen ja psyykkinen huonokuntoisuus heikot lähtl htökohdat ja vaikeat kokemukset päihtymystila asioidessa monipäihdekäyttö poikkeava vuorokausirytmi päihdekulttuurien yhteensopimattomuus ulkoinen olemus päihteisiin ihteisiin liittyvät sairaudet häpeä,, ylpeys säätäminen velkojien pelko leimautuminen paljastumisen vaara luottamuksen puute yhteiskunnan vastaisuus rikollinen indentiteetti poliisin ja muiden kontrolli- viranomaisten pelko rikollisten pelko

32 Rakenteellisia ja ideologisia kynnystekijöit itä yhteiskunnan arvot/politiikka hoitoideologia rakenteet huumeiden käyttäjän huono asema, eksklusiivisuus, käytön kriminalisointi, repressiivinen politiikka, haittojen ehkäisyn politiikan torjunta hoidon liian korkeat vaatimukset ja motivaatio-odotukset, haittojen ehkäisyn ajattelun liiallinen yksilön autonomian korostaminen, leimaaminen toivottomiksi erikoistuminen, ihmisen pilkkominen ongelmiin korkea kynnys matalan kynnyksen palvelujen ja kuntoutuksen välillä, puuttuvat osat: tyhjän päälle (kadulle) palauttaminen menettelytavat palvelun järjestämistapa aika ja tila ajanvaraukset, soittoajat, uloskirjoitus, vaativat arviointijaksot ja tiukat seulat väärä ajankohta, näkyvä paikka, vaikeasti lähestyttävä paikka, väärät naapurit (esim. poliisi, sosiaalitoimisto)

33 Hoitojärjestelm rjestelmän n jakautuminen KUNTOUTTAVAN HOIDON VYÖHYKE vakiintunut hoitojärjestelmä resursoidut hoidot kuntoutus hoitojatkumot raittius parempiosaiset päihdeasiakkaatp HUONO-OSAISUUSVYÖHYKE projektit matalan kynnyksen palvelut takaisin kadulle hoiva haittojen vähentäminen huono-osaisuus palvelut jalkautuva työ etsivä työ huono-osaisimmat asiakkaat TAVOITTAMATON VYÖHYKE palvelujen ulkopuolelle jäävät

34 Pohdittavaa Jakautuuko hoitojärjestelm rjestelmä parempiosaisten ja huono-osaisten osaisten järjestelmiin huomattavan osan huono-osaisimmista osaisimmista jääj äädessä niidenkin ulkopuolelle? Eikö puhe matalasta kynnyksestä kerro ennen kaikkea korkean kynnyksen olemassaolosta päihdehuollossa. p Oikeutetaanko kuntouttavan hoitojärjestelm rjestelmän n korkeata kynnystä matalan kynnyksen olemassa ololla? Huono-osaisethan osaisethan ovat jo jonkun hoidossa. Muodostuuko matalan kynnyksen palveluista tuulikaappi,, johon pääsee hetkeksi lämpiml mpimään? Jäävätkö kaikkein huono-osaisimmat osaisimmat matalan kynnyksen haittojen ehkäisyn palveluissakin helposti vailla apua, jos korostetaan liikaa asiakkaan autonomiaa ja itsemää ääräämisoikeutta? Missä kulkee aktiivisesti tarjottavan avun ja hienovaraisen käytettk ytettävissä olon raja?