Raportointiohje Tehtävien ja opinnäytteiden ulkoasu ja lähdeviitetekniikka. Helmikuu 2011

Transkriptio

1 Raportointiohje Tehtävien ja opinnäytteiden ulkoasu ja lähdeviitetekniikka Helmikuu 2011

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ULKOASU KANSILEHTI SISÄLLYSLUETTELO TAULUKOT JA KUVAT/KUVIOT LÄHTEET Lähdeviitteet Lähdeluettelo LIITTEET... 17

3 HUOM: tässä ohjeessa viitataan Studentiin, joka on Mikkelin amk:n opiskelijoiden intranetti. Studentiin pääseminen vaatii kirjautumisen, joten siellä olevat ohjeet eivät ole hakijoiden käytettävissä. Voit siis jättää huomioimatta kaikki viittaukset Studentissa oleviin ohjeisiin. 1 JOHDANTO Raportointiohje on Mikkelin ammattikorkeakoulun Studentissa olevan Opiskelukirjoittamisen oppaan tulostettava osa, joka sisältää opiskelutehtävien ja opinnäytteiden ulkoasun sanalliset ohjeet sekä lähdeviitteiden ja lähdeluettelon ohjeet. Muista, että ulkoasusta on olemassa Studentissa helppokäyttöisiä opiskelun tekstimalleja ja että lähteiden käytön yleiset periaatteet löytyvät Opiskelukirjoittamisen oppaasta. Lisäksi Studentissa on opinnäyteprosessia ohjaava Opinnäytetyön opas. Tämä Raportointiohje on tarkoitettu sinulle ainoastaan tulostettavaksi muistilapuksi. Opiskelukirjoittamisen opas ohjaa sinua sen sijaan syvällisesti ja tarkasti ammattikorkeakoulutasoiseen kirjoittamiseen lähtien ensimmäisistä kirjallisista tehtävistä päätyen opinnäytetyöhön ja kypsyysnäytteeseen. 2 ULKOASU Studentissa on tehtäviä ja opinnäytteitä koskevia opiskelun tekstimalleja, joista voit tallentaa tarvitsemasi itsellesi ja kirjoittaa sitten tallentamasi päälle, jolloin sinun ei tarvitse huolehtia fonteista ja tekstin asetteluista. Tekstimallia kannattaa käyttää heti kirjoitusurakan alusta lähtien, koska jos leikkaat toisesta tekstidokumentista tekstiä ja liität sen tekstimalliin, jäävät vanhan tekstidokumentin tyylit uuteen mallipohjaan. Taulukossa 1 on sanalliset ohjeet raportin ulkoasuun.

4 TAULUKKO 1. Raportin ulkoasu Kirjasintyyppi Times New Roman Kirjasinkoko teksti 12, pääotsikot 12, alaotsikot 12 Riviväli 1,5 Reunat Tavutus tasataan käytetään Marginaalit vasen 4,3 cm, oikea 2 cm, ylä 2 cm ja ala 2 cm Kappalejako Sivunumero Otsikot tyhjä riviväli, ei sisennystä oikealla ylhäällä ei sisennystä, lihavoidaan, numeroidaan, numeron ja otsikon väliin 1 lyöntiväli, ennen pääotsikkoa 2 tyhjää riviväliä (pääotsikkoa ei siis aloiteta uudelta sivulta), ennen alaotsikkoa 1 tyhjä riviväli, kaikkien otsikoiden jälkeen 1 tyhjä riviväli Raporttiteksti voi sisältää erilaisia tekstiosuuksia, jotka on erotettava muusta tekstistä: Haastatteluesimerkit tms. sisennetään, kirjoitetaan haluttaessa rivivälillä 1 ja erotetaan tarvittaessa yhdellä tyhjällä rivillä molemmin puolin muusta tekstistä. Luetelmia ei tarvitse erottaa tyhjällä rivillä samaan kappaleeseen kuuluvasta tekstistä. Sisennykset aloitetaan aina sarkainkohdasta. Joskus voi tarvita myös luvun otsikkoa pienempiä tekstinsisäisiä otsikoita. Nämäkin otsikot lihavoidaan tai kursivoidaan. Näitä otsikoita ei numeroida, joten ne eivät näy sisällysluettelossa. Asiasta on kerrottu tarkemmin luvussa 4. Päälukuja ei tarvitse aloittaa uudelta sivulta, vaan uusi luku voidaan jatkaa heti edellisen luvun perään, eli esimerkiksi johdannon jälkeinen luku alkaa heti samalta sivulta kuin johdanto päättyy. Tarvittaessa pää- ja alaluvun väliin tulee tekstiä. On hyvä muistaa, että alalukuja täytyy olla vähintään kaksi. Lukijaystävällisessä raportissa kannattaa kiinnittää huomiota kappaleiden pituuteen. Hyvänä vinkkinä voidaankin sanoa, että kappaleessa pitäisi olla vähintään kolme virkettä ja luvun suositeltava vähimmäispituus on vähintään sivu. Raportin liitteissä pyritään noudattamaan raportin ulkoasun ohjeita. Mm. liitteiden marginaalit kannattaa olla samat, jotta esimerkiksi opinnäytetyön mahdollinen nidonta onnistuu.

5 Lyhyet tehtävät Kuuden sivun mittaisissa tai sitä lyhyemmissä tehtävissä voit käyttää halutessasi Studentin lyhyiden tehtävien tekstimallia. Tällöin kansilehteä ei käytetä, vaan ensimmäiselle tekstisivulle sivun yläreunaan lähettäjäksi merkitään opiskelijan nimi, ryhmätunnus ja koulutusohjelma. Asiakirjan nimen kohdalle sarkaimeen C4 merkitään opintojakson nimi, sen alle tehtävän nimi, jonka alle puolestaan päiväys. Vastaanottajaksi nimetään opettaja. Sivut kannattaa nitoa yhteen. Halutessasi voit käyttää lyhyempiinkin tehtäviin alla esiteltävää pitkien tehtävien ja opinnäytetöidenmallia. Pitkät tehtävät ja opinnäytteet Yli kuusi sivua pitkissä tehtävissä ja opinnäytteissä käytät Studentin opiskelun tekstimallia, jossa on kansilehti, sisällysluetteloja tekstisivu, opinnäytteissä lisäksi kuvailusivut. Tämän mallin käyttöä selostetaan luvussa 4. Mikkelin ammattikorkeakoulun sopimusta lähdeviitetekniikasta lähdeluetteloineen käytetään kaikissa lähteisiin pohjautuvissa tehtävissä, sekä lyhyissä että pitkissä. Eri laitoksilla ja eri opettajillakin on erilaisia käytänteitä siinä, voiko tehtäviä lähettää heille sähköpostin liitetiedostona vai onko ne lähetettävä paperitulosteena. Useimmat opettajat ottavat vastaan varsinkin lyhyitä tehtäviä sähköpostina, mutta opinnäytetyö lähetetään aina paperitulosteena. Virallisten asiakirjojen ulkoasu Asiakirjat (viralliset kirjeet, pöytäkirjat, hakemukset jne.) on organisaatioissa tapana kirjoittaa standardin mukaan. Mallit säästävät aikaa ja rahaa sekä yhtenäistävät organisaation tekstejä sekä toimivat asioiden tarkistuslistoina. Tietysti erikoistapauksissa, kun tavoitteena on herättää huomiota tai vaikuttaa, voi miettiä yksilöllisiä ja luovia ratkaisuja, esimerkiksi käsinkirjoitettua tekstiä ja kuvallista ilmaisua. Eri tietokoneohjelmistot tarjoavat ohjelmavalmistajien maakohtaisia malleja, virallisessa suomalaisessa kirjeenvaihdossa kannattaa käyttää kuitenkin suomalaista standardia, vakioasettelumallia. Käytännöllistä on myös tehdä koko työyhteisön käyttöön valmiiksi suomalaisen standardin mukaan valmiita asiakirjamallipohjia, esimerkiksi pöytäkirjamalleja.

6 Opinnoissasi saatat esimerkiksi projekteissa ja opinnäyteprosessissa päästä käyttämään virallisia asiakirjoja, kun otat yhteyttä yhteistyökumppaneihisi. Opiskelutehtävät ja opinnäytetyö kirjoitetaan kuitenkin hiukan suomalaisesta standardista poiketen (esimerkiksi rivinväli ja marginaalit ovat erilaisia). 3 KANSILEHTI Kansilehdellistä mallia käytät yli kuusi sivua pitkissä tehtävissä ja opinnäytteissä. Tehtävien kansilehdessä opiskelijan nimen jälkeen lisätään ryhmätunnus. Kansilehdellä oleva sana opinnäytetyö muutetaan tehtävää kuvaavaksi, esimerkiksi sanoiksi yhteisöviestinnän etätehtävä 1 tai harjoitteluraportti. Tämän alapuolelle tehtävien ollessa kyseessä kirjoitetaan opettajan nimi. Opinnäytetyön kansilehdelle ei ryhmätunnusta eikä opettajan nimeä luonnollisestikaan lisätä, vaan mallia käytetään sellaisenaan. Lyhyissä tehtävissä ei kansilehteä ole pakko käyttää, vaan voi käyttää lyhyiden tehtävien ohjetta. Jos haluat käyttää kannessa kuvaa julkaisuksi päässeessä tai toimeksiantajalle luovutettavassa opinnäytetyössä, käytät kansilehti toimeksiantajalle -nimistä mallia. 4 SISÄLLYSLUETTELO Otsikoinnista on ohjeita Studentin Opiskelukirjoittamisen oppaassa. Studentissa olevista opiskelun tekstimalleista voit tallentaa itsellesi mallin, jossa on sekä sisällysluettelo että tekstisivuja. Malli päivittää sisällysluetteloa automaattisesti, jos kirjoita tekstiin otsikot otsikkotyylillä. Kirjoitat siis tekstiin otsikot normaalisti, mutta tyylin klikkaat otsikoksi 1 pääotsikoissa, otsikoksi 2 ensimmäisen portaan alaotsikoissa jne. Tämän jälkeen viet kursorin sisällysluettelon päälle, klikkaat hiiren oikealla, päivitä kenttä ja päivitä koko luettelo. Sisällysluettelosivulla otsikot kirjoitetaan niin, että alaotsikot sisennetään alkaen edellisen otsikon ensimmäisen kirjaimen kohdalta. Sisällysluettelon otsikkoriveille tulee myös sivunumerot, jotka kirjoitetaan niin, että lukujen kymmenykset ovat kohdallaan. Otsikon nimen ja sivunumeron välillä käytetään pisteviivaa. Sisällysluettelosivun otsikkona käytetään sanaa SISÄLTÖ. Pääotsikkoja ennen tulee tyhjä rivi. Muut otsikot kirjoitetaan ilman välirivejä. Sisällysluettelon otsikot numeroidaan hierarkkisesti juok-

7 sevin numeroin paitsi kuvailulehdet ja lähteet. Opinnäytetyössä yleensä riittää kolmitasoinen jaottelu. Sisällysluettelosivulla itsellään ei ole sivunumeroa. Tarvittaessa voi työhön liittää liite-, taulukko- ja kuva/kuvioluettelon tai lyhenneluettelon. (Myös harvinaisista merkeistä, poikkeuksellisista omatekoisista symboleista tai lyhenteistä laaditaan tarvittaessa myös luettelo. Standardinmukaisia merkintöjä ei tarvitse selittää.) 5 TAULUKOT JA KUVAT/KUVIOT Taulukot (tarkat, usein numeeriset todisteet) ja kuviot/kuvat (graafiset esitykset, piirrokset, valokuvat, kartat) ovat todistusaineistoa. Taulukoiden ja kuvioiden/kuvien on täydennettävä tekstiä, eli niiden on oltava tarpeellisia ja oikein sijoiteltuja niin, etteivät ne katkaise ajatusta. Niiden on oltava myös niin selkeitä, että ne ovat silmäillen ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. Varsinaisessa tekstissä ei tietenkään kannata toistaa yksityiskohtaisesti samaa tietoa, joka on nähtävissä taulukoista ja kuvioista/kuvista. Tekstissä viitataan tärkeimpiin kohtiin, ja viittaus suoritetaan taulukoiden ja kuvien/kuvioiden numeroilla, ei tekstin sivunumeroilla. Taulukko tai kuvio/kuva ei ala suoraan otsikon alta, eikä luku voi koostua niistä ja vain muutamasta tekstivirkkeestä. On varottava, etteivät taulukot ja kuviot/kuvat syö tekstiä niin, että tekstistä tulee puisevaa. Taulukot ja kuviot/kuvat (ks. Studentin Opiskelukirjoittamisen opas) nimetään ja numeroidaan kummatkin työssä erikseen juoksevin numeroin niin, että taulukkoon otsikko tulee yläpuolelle ja kuvioon/kuvaan alapuolelle. Sanat TAULUKKO ja KUVIO tai KUVA kirjoitetaan otsikossa suuraakkosin. Otsikot lihavoidaan. (Kuva 1.) Lähdetiedot merkitään tarvittaessa, ja joskus on ymmärrettävyyden varmistamiseksi tarpeen myös lyhyt selostava teksti tai lyhenteiden selitys. Yksinkertaisuus ja silmäiltävyys on usein eduksi, ja hillitöntä eri kuvaamistapojen vaihtelua on syytä välttää.

8 KUVA 1. MAMKin logo Varsinaisesta tekstistä taulukot ja kuvat/kuviot erotetaan molemmin puolin tyhjällä rivillä. Mielellään ne keskitetään, ulotetaan sivun levyiseksi ja kehystetään. Jos taulukko jatkuu seuraavalle sivulle, kirjoitetaan sivun alareunaan sulkuihin sana jatkuu. Seuraavalle sivulle kirjoitetaan ylös taulukon otsikon jälkeen sulkeisiin sana jatkuu. Jos aineistoa on runsaasti tai se on isokokoista, se sijoitetaan liitteeksi. Piirrokset, kansiot yms. on mahdollista myös sijoittaa erikseen opinnäytetyön osaksi 2. Matemaattisten yhtälöiden ja kaavojen sekä kemiallisten kaavojen esittämistä ohjeistetaan Studentissa. Tarvittaessa voi työhön liittää taulukko- ja kuva-/kuvioluettelon. 6 LÄHTEET Eri julkaisuilla ja oppilaitoksilla on omat lähteiden merkitsemiskäytänteensä, jotka on aina otettava selville ja joita on noudatettava johdonmukaisesti. Mikkelin ammattikorkeakoulussa käytetään ns. nimi-vuosijärjestelmää (Harvardin järjestelmää). Vain tekniikan ja liikenteen alalla voi käyttää vaihtoehtoisesti numeroviitejärjestelmää. Alla on esimerkkejä viitteistä ja luettelosta, ja tarkemmat lähteitten käytön ohjeet löytyvät Opiskelukirjoittamisen oppaasta. Muista käyttää vain luotettavia lähteitä. Esimerkiksi Wikipedia ei ole luotettava lähde. 6.1 Lähdeviitteet Lähdeviite sijoitetaan suoraan lainatun tai referoidun tekstin yhteyteen sulkeisiin. Viitteessä mainitaan teoksen tai artikkelin kirjoittajan sukunimi (tai sen puuttuessa julkaisijayhteisö tai teoksen tai artikkelin nimi tai nimen ensimmäiset sanat) ja tekstin ilmestymisvuosi sekä mahdolliset sivut. Sivut merkitään silloin, kun niillä selvästi viitataan tietyille lähteen sivuille. Kun viittaus koskee yhtä virkettä, se sisältyy virkkeeseen ja loppupiste tulee sulkeiden ulkopuolelle, muutoin viite muodostaa oman virkkeensä. Printtilähteissä ja sähköisissä lähteissä noudatetaan samoja periaatteita.

9 Esimerkki 1. VIITTAUS TEKSTIN LOPUSSA TAI TEKSTIIN UPOTETTUNA Koska on vaikea erillisiä ihmisiä haastattelemalla tavoittaa ihmisiä yhdistäviä piirteitä, voidaan tutkia kertomuksia, joita yksilöt toisilleen kertovat (Alasuutari 2001, 121). Paajasen ym. mukaan (2002, 18) tällä hetkellä Suomessa on 44 biojätteen käsittelypaikkaa. Esimerkki 2. VIITTAUS YHTEEN TAI USEAMPAAN VIRKKEESEEN (pisteen paikka!) Tämä vaiva saa yleensä alkunsa pienestä mikrorepeämästä plantaarifaskiassa (Orava ym. 2002, 1497). Työntekijän osaamisvaatimukset ovat erilaisia kuin ennen. Osaaminen koostuu hankkeiden ja projektien hallinnasta, kyvystä uusiin innovaatioihin, kyvystä työskennellä monikulttuurisissa verkostoissa ja neuvottelutaidoista sekä sosiaalisesta älykkyydestä. (Rastas & Einola-Pekkinen 2001, 55.) Esimerkki 3. KOKO LUKU PERUSTUU SAMAAN LÄHTEESEEN (harvinainen poikkeustapaus) Tämän luvun kuvaus hoitotyön tulevaisuuden kehityshaasteista perustuu Risokon (2002) ja Leivon ym. (2002) pohdintoihin Esimerkki 4. SUORA LAINAUS (lainausmerkit!) Soikkeli (2005) kärjistää, että miestutkimus tuntuu muuttuneen valmiiden maskuliinisuuden stereotyyppien epätoteen näyttämiseksi.

10 Kauhanen (2002, E2) toteaa: - - koska kaikki on aina asiakaslähtöistä, saa yhden asiakkaan pikkurillin vinkkaus jossain päin maailmaa sadat ihmiset järjestelemään työnsä ja muut projektinsa. Esimerkki 5. LUENTO, ESITELMÄ, HAASTATTELU, SÄHKÖPOSTI, HENKILÖKOHTAINEN TIEDONANTO Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kielelliset valmiudet opintoihin tullessa vaihtelevat suuresti (Koponen 2005). Esimerkki 6. TEKIJÖITÄ KAKSI Ongelmaperustainen oppiminen ei kiinnity mihinkään yhteen oppimisteoriaan. Keskeistä on kuitenkin opiskelijoiden ja tuutorin vuorovaikutustaidot ja kyvykkyys yhteisöllisyyteen. (Nummenmaa & Virtanen 2002, ) Nummenmaan ja Virtasen mukaan (2002, 35-36) ongelmaperustainen oppiminen ei kiinnity mihinkään yhteen oppimisteoriaan. Keskeistä on kuitenkin opiskelijoiden ja tuutorin vuorovaikutustaidot ja kyvykkyys yhteisöllisyyteen. Esimerkki 7. TEKIJÖITÄ USEAMPIA KUIN KAKSI Hakkarainen ym. (2001, 159) korostaa, että fyysinen ympäristö, kuten virtuaalinen työpöytä, strukturoi kognitiivisia toimintoja. Tätä pohdin myös minä pitkään työssäni (huom. siirtyminen lähteestä poimitusta omaan pohdintaan) Pohdin pitkään sitä, miten fyysinen ympäristö, kuten virtuaalinen työpöytä, strukturoi kognitiivisia toimintoja (ks. esim. Hakkarainen ym. 2001, 159). Esimerkki 8. TOISSIJAISEEN LÄHTEESEEN VIITTAAMINEN (harvinainen poikkeustapaus, lähdeluetteloon mielellään molemmat lähteet)

11 Häberli (2004) toteaa, että joskus muotoilijalle saatetaan sanoa, ettei tuotetta voi toteuttaa vain siksi, että tekijät ovat laiskoja kokeilemaan uutta ja laiskoja ottamaan haasteita vastaan (Kinturi 2004, 110). Sinkkosen (2002, 152) mukaan Harris (2000) on kritisoinut sitä, että lapsen varhaisen hoivan vaikutukset yleistetään koskemaan lapsen muita myöhempiä suhteita. Esimerkki 9. SAMAN TEKIJÄN SAMANA VUONNA ILMESTYNEET LÄHTEET (erotellaan pienellä kirjaimella a, b, c ) Internet rikkoo yhteisön rajoja ja aiheuttaa yhteisön rajattomuutta (Eisenhart 2001b, 16-27). Esimerkki 10. LAIT, ASETUKSET, KOMITEAMIETINNÖT JA DIREKTIIVIT (STANDARDIT ks. Opiskelukirjoittamisen opas) Ympäristösuojelulain 1. luvun 1. :n mukaan on pyrittävä ehkäisemään ympäristön pilaantumista sekä poistamaan ja vähentämään pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja (Ympäristönsuojelulaki 86/2000). Esimerkki 11. LÄHTEELLÄ EI HENKILÖTEKIJÄÄ (viitteeksi julkaisijayhteisön nimi tai julkaisun otsikko, huom. sama hakusana lähdeluetteloon) Sairaanhoitajaliiton mukaan (2005) yrittäjäsairaanhoitajaksi liittynyt on samalla myös yrittäjäsairaanhoitajaverkoston jäsen. Fysioterapeutti on liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntija (Fysioterapeutin työ 2005). Esimerkki 12. SAMASSA VIITTEESSÄ USEITA JULKAISUJA (aika- tai aakkosjärjestys)

12 Arjen elämä muotoutuu sitä elävän ihmisen näköiseksi. Arkea ohjaavat kirjoitetut ja kirjoittamattomat normit, ja voikin sanoa, että ihminen on kulttuurinsa tuote. (Ks. Flow & Morris 2000, ; Eisenhart 2001a, ) Esimerkki 13. LYHENTÄMINEN Puutuotealan kasvukyky vaihtelee toimialoittain (Puutuotealan perheyritys 2004). (koko nimenä lähdeluetteloon: Puutuotealan perheyritys kasvaa, mikäli yrittäjän motivaatio riittää Puumies 2, 2 4.) Esimerkki 14. SAMAAN LÄHTEESEEN TOISTUVASTI VIITTAAMINEN Tämä on muotoilun alalla melko uutta (mts. 23), vaikka joitakin kokeiluja Suomessakin on jo tehty. (pieni alkukirjain virkkeen keskellä, mts. = mainitussa teoksessa sivulla) Käyttäjälähtöisyys on menestyksekkään tuotekehittelyprosessin kulmakivi. Tuotteen on oltava helppokäyttöinen, hyödyllinen ja haluttava. (Mt.) (iso alkukirjain viitattaessa useaan virkkeeseen, mt. = mainitussa teoksessa) Esimerkki 15. OMAAN TEKSTIIN VIITTAAMINEN Oppivassa organisaatiossa tekeminen, tietojen kerääminen, arviointi ja suunnittelu vuorottelevat päättymättömän kehän tavoin (kuva 8). (pieni alkukirjain virkkeen sisällä, huom. pisteen paikka!) Kyselylomake koostuu strukturoiduista kysymyksistä ja avoimesta kysymyksestä. Avoimena kysymyksenä tiedusteltiin henkilöstön kehittämisehdotuksia toimintojen sujuvuuden lisäämiseksi. (Liite 3.) (iso alkukirjain viitattaessa useaan virkkeeseen, huom. pisteen paikka!)

13 Esimerkki 16. LEHTIARTIKKELIIN VIITTAAMINEN Kauhasen (2005, E2) mukaan luovaksi luultujen asiantuntijoiden jokainen työ on liukuhihnaan kahlittu ja projektoitu. (henkilötekijä vuosi, sivu; huom. ei lehden nimeä!) On esitetty, että kaavoitukseen tulisi ottaa maininta lämmitystavasta (Lämmitystapaa ei määrätä kaavalla 2005, 6). (ei henkilötekijää; ks. esim. 11 yllä; huom. ei lehden nimeä!) Esimerkki 17. PATENTIT JA KARTAT (ks. Opiskelukirjoittamisen opas) Esimerkki 18. ELEKTRONISIIN LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN (Lue näitä rinnakkain esimerkkejä lähdeluettelosta kohdan 15 kanssa, sillä nämä esimerkit löytyvät sieltäkin. Pääsääntö on, että sähköisiin lähteisiin viitataan samoin kuin paperimuotoisiin. Lähdeluettelosta voi sitten lukija tarkistaa, millaisesta lähteestä on kyse.) Sairaanhoitajaliiton mukaan (2005) yrittäjäsairaanhoitajaksi liittynyt on samalla myös yrittäjäsairaanhoitajaverkoston jäsen. Hauskoja ja hyviä englanninkielisiä kirjoittamisen oppaita (ks. esim. Harvey 2001) löytyy myös netistä runsaasti. Työn kehittämisen tarve syntyykin Kolkan (2001, 203) mukaan arkipäivän koetusta ongelmasta. Koposen (2005) mukaan ammattikorkeakoulussa kielitaidon tasossa on opintojen alussa huomattavia eroja.

14 6.2 Lähdeluettelo Lähdeluetteloon kootaan kaikki käytetyt lähteet tekijöiden sukunimen (jos henkilötekijää ei ole, julkaisijayhteisön tai julkaisun nimen) mukaan aakkosjärjestykseen. Tekijöistä valitaan aakkosperusteeksi teoksen nimiölehdellä ensin mainittu. Kaikki lähteet merkitään samaan aakkosjärjestykseen, ei ryhmitellä erikseen esimerkiksi painettuja ja painamattomia lähteitä. Lähdeluettelon riviväli voi olla yksi. Otsikoksi merkitään LÄHTEET. Otsikko KIRJALLISUUS viittaa siihen, että mukana on lähteitä, joihin ei ole viitattu, tai lähteitä, joita itse ei ole omin silmin lukenut. Opinnäytteessä riittänevät useimmiten pelkät lähteet. Teksti alkaa koko ajan samasta marginaalikohdasta kuin varsinaisessa tekstissäkin. Lähdeluettelosivuilla käytetään normaalia sivunumerointia. Vain tekniikan ja liikenteen alalla voi käyttää vaihtoehtoisesti numeroviitejärjestelmää. Esimerkki 1. KÄYTETTÄVÄT VÄLIMERKIT Luukkonen, Jussi Digitaalisen median käsikirjoitusopas. Helsinki: Edita. Esimerkki 2. TOIMITTAJANA HENKILÖ TAI JULKAISIJAYHTEISÖ Hallila, Liisa (toim.) Hoitotyön kirjallinen suunnitelma. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Metsähallitus Yleissuunnitelma suojelualueiden yleisö- ja opetuskäytöstä. Esimerkki 3. EI KIRJOITTAJAA EIKÄ TOIMITTAJAA Lämmitystapaa ei määrätä kaavalla Länsi-Savo , 6. Toimintasuunnitelma vuodelle Savonlinnan perusterveydenhuollon ky. Fysioterapiaosasto. Moniste.

15 Esimerkki 4. SAMAN TEKIJÄN SAMANA VUONNA ILMESTYNEET LÄHTEET (erotellaan pienellä kirjaimella a, b, c ) Alasilta, Anja 2002a. Verkkokirjoittajan käsikirja. Tampere: Inforviestintä. Esimerkki 5. SARJAJULKAISUT Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes. Raportteja 288. Saarijärvi: Gummerus. Orava, Hanne, Liukkonen, Hanne, Saksanen, Anna & Kuopanportti, Hannu Biojätteen ja jätevesilietteen käsittelymenetelmät ja niiden soveltuvuus Etelä-Savossa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia 17. Esimerkki 6. ARTIKKELI LEHDESSÄ: Sukunimi, Etunimi vuosi. Artikkelin otsikko. Lehden nimi lehden numero, sivut. (jos ei kirjoittajaa, hakusanaksi artikkelin nimi) Hubley-Kozey, Cheryl Training the Abdominal Musculature. Physiotherapy Canada 1, Puutuotealan perheyritys kasvaa, mikäli yrittäjän motivaatio riittää Puumies 2, 2 4. Esimerkki 7. ARTIKKELI SANOMALEHDESSÄ (kirjoittaja tai ei kirjoittajaa) Kauhanen, Anna-Liina Luova luokka palaa loppuun. Helsingin Sanomat , E2. Lämmitystapaa ei määrätä kaavalla Länsi-Savo , 6.

16 Esimerkki 8. KOKOOMATEOKSEN, ESIMERKIKSI TOIMITETUN TEOKSEN, ARTIKKELI Nordman, Tarja Viestintä terveydenhuollon organisaatiossa. TeoksessaTorkkola, Sinikka (toim.) Terveysviestintä. Vammala: Tammi, Jacobsen, Barbara Organizing and Displaying Data. Teoksessa Munro, Barbara (toim.) Statistical Methods for Health Care Research. Philadelphia: Lippincott-Raven Publishers, Esimerkki 9. PAINAMATTOMAT OPINNÄYTTEET Niemi, Ranja Sisäisen viestinnän kartoitus Nokia Networksissä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Itkonen, Arja Parisuhteen muutosvaiheen tukeminen terveydenhoitajan työssä. Haastattelututkimus puolisolle ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma. Pro gradu -tutkielma. Esimerkki 10. HAASTATTELU, HENKILÖKOHTAINEN TIEDONANTO, SÄHKÖPOSTI Taitava, Tauno Haastattelu Tiedottaja. Yritys Oy. Taitava, Ulla Henkilökohtainen tiedonanto Tiedottaja. Yritys Oy. Taitaja, Vilho Sähköpostikeskustelu Tiedottaja. Yritys Oy. Esimerkki 11. LUENTO TAI ESITELMÄ (työn laatu ja muut täydentävät tiedot viimeiseksi, esim. moniste, mistä saatavissa)

17 Dunwell, Janice Community health assessment tool: Does it work crossculturally? Towards new approaches in international learning. Conference in Savonlinna Abstracts. Esimerkki 12. VIERASKIELINEN LÄHDE Crill, Rosemary, Wearden, Jennifer & Wilson, Verity Dress in Detail from around the World. New York: V&A Publications. Jacobsen, Barbara Organizing and Displaying Data. Teoksessa Munro, Barbara (toim.) Statistical Methods for Health Care Research. Philadelphia: Lippincott, Esimerkki 13. LAIT, ASETUKSET, KOMITEAMIETINNÖT JA DIREKTIIVIT (STANDARDIT ks. Opiskelukirjoittamisen opas) Ympäristönsuojelulaki 86/2000. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Esimerkki 14. PATENTIT JA KARTAT (ks. Opiskelukirjoittamisen opas) Esimerkki 15. ELEKTRONINEN LÄHDE Lue rinnakkain esimerkkejä viitteistä kohdan 18 kanssa, sillä viitteissä ja luettelossa on samoja esimerkkejä. Pääsääntö on, että sähköisiin lähteisiin viitataan samoin kuin paperimuotoisiin. Jos sama julkaisu löytyy sekä painettuna että elektronisena versiona, merkitään käytetyn version tiedot. Yleensä nettiosoitteen saa nopeasti kopioimalla se suoraan osoiteikkunasta. Jos nettiosoite näyttää kuitenkin kovin pitkältä ja sisältää loppuosassaan turhaa monimutkaista koodia, loppuosan voi jättää pois. Lisäksi on olemassa frameihin perustuvia sivustoja, joissa koko sivustolla näkyy osoiteikkunassa vain yksi pääosoite eikä tarkkaa osoitetta, jolloin osoitteeksi riittää tämä pääosoite. Päivitys löytyy esim. WWW-sivun lähdekoodista (klikkaamalla hiiren oikeaa

18 painiketta tekstin ensimmäiselle sivulle/ominaisuudet). Dokumentin tyyppejä ovat esim. WWW-dokumentti, PDF-dokumentti, keskusteluryhmän artikkeli ja verkkolehti. Fysioterapeutin työ Suomen fysioterapeuttiliitto. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Näre, Lena Pohjoismaista sivistystä. Ylioppilaslehti 10. Verkkolehti. Päivitetty Luettu Harvey, Michael The Nuts and Bolts of College Writing. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Jaakkola, Jari Sonera sopi alustavasti koko Pannon-omistuksensa myymisestä Telenorille. Pörssitiedote. WWW-dokumentti. tteet/html. Päivitetty Luettu Kangas, Pia Elämä on juna eikä puu - elämäkerrallinen tutkimus yksilön akkulturaatiokokemuksista. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tiivistelmä opinnäytetyöstä. WWW-julkaisu. Päivitetty Luettu Kolkka, Marjo Ammattiin oppimisen situationaalisuus, yksilöllisyys ja prosessuaalisuus. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja. PDFdokumentti. Päivitetty Luettu Koponen, Marita Lähtötasoerojen huomioiminen kieltenopetuksessa. Yksityinen sähköpostiviesti Lehtori. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Nokia Yrityksen WWW-sivut. Päivitetty Luettu Sairaanhoitajaliitto Yrittäjäsairaanhoitajat. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu

19 Valkama, Airi (toim.) En osaa, mutta haluan oppia. Kolmiosainen sarja oppimisvaikeuksista kärsivien aikuisten kuntoutusvaihtoehdoista. Helsinki: Yleisradio. Video. 7 LIITTEET Liitteenä esitetään kaikki se, minkä asian ymmärtämisen takia ei tarvitse olla tekstin yhteydessä tai mikä häiritsee tekstin luettavuutta laajuutensa vuoksi. Liitteinä voi olla piirroksia, taulukoita, karttoja, kuvioita, luetteloita, projektisuunnitelmia, pöytäkirjoja, esimerkkejä laadullisen aineiston analysoinnista, lupa-anomuksia ja kyselylomakkeita. Liitteisiin viitataan tekstissä. Ennen liitteitä kannattaa tekstiin lisätä osanvaihto, jotta liitteisiin saadaan sopivat otsikot. Liitteissä ei ole yleensä sivunumeroita, vaan sivun yläosaan kirjoitetaan sana LIITE, sen jälkeen liitteen numero ja piste. Tämän alapuolelle kirjoitetaan liitteen otsikko ja mahdolliset lähdetiedot. Liitteen otsikot lihavoidaan niin kuin kaikki otsikot. Jos liite on monisivuinen, sivut numeroidaan, esim. liitteessä 5 on kaksi sivua, LIITE 5(1) ja LIITE 5(2). Liitteet voi tarvittaessa luetella sisällysluettelossa.