KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA
|
|
- Akseli Salonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA Teksti ja kuvat : Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, johtava palotarkastaja Reijo Sandberg, Vantaan kaupungin rakennusvalvonta, rakennusvalvontajohtaja Kaj Hurme, tarkastuspäällikkö Kaisa Ikävalko, lupapäällikkö Hannu Riikonen, rakennuslakimies Ilkka Rekonen, lupa-arkkitehti Jorma Suokas, tarkastusrakennusmestari Matti Teppo, tarkastusinsinööri
2 ESIPUHE Nykyisin asuntokysyntä kohdistuu yhä enemmän pientaloihin. Samaan aikaan maankäytön tehokkuuden vaatimus lisääntyy kunnallistalouden eli palvelujen saavutettavuuden, kulkuyhteyksien ja teknisen huollon järjestelmien toimivuuden vuoksi. Tämä on johtanut kasvavassa määrin tiiviin ja matalan pientalorakentamisen lisääntymiseen. Erityisesti kaupunkiympäristössä täydennysrakentaminen asettaa rakennusten suunnittelijoille tiukkoja haasteita paloturvallisuuden suhteen. Tiiviin ja matalan rakentamisen suosiminen ei saa kuitenkaan vaarantaa kuntalaisten turvallisuutta. Paloturvallisuusratkaisut tulee suunnitella siten, että kuntalaisten turvallisuus ei vaarannu riippumatta siitä asuuko hän vanhalla kerrostaloalueella, täydennysrakentamisalueella vai uudella pientaloalueella. Tässä ohjeessa esitellään joitakin esimerkkiratkaisuja, jotka noudattelevat Vantaan tulkintaa Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osan E1 määräyksistä sekä niitä täydentävistä ohjeista. Tulkinnassa on käytetty apuna Ympäristöministeriön Ympäristöopasta nro 39 Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Ohje on käynyt lausunnoilla myös muissa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen kunnissa ja sen avulla on tarkoitus yhtenäistää tulkintoja Vantaalla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä, Pornaisissa, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asemakaava ei tarkemmin määrää rakennusten sijaintia. Jos asemakaavassa sen sijaan on esitetty rakennusala tai muita rakennusten sijaintia koskevia määräyksiä, niin ne ovat ensisijaisesti noudatettavia ottaen tietysti huomioon myös rakenteellinen paloturvallisuus. Tämä ohje poikkeaa joiltain osin aiemmista linjauksista joita on tehty lähelle rakentamisessa. Syynä tähän on voimaan tullut uusi RakMK E4, joka tiukensi olennaisesti avoimille autosuojille asetettavia paloturvallisuusvaatimuksia. Esimerkkiratkaisuissa on käyty lävitse joitakin kahden asuinrakennuksen ja niiden väliin rakennettavien autosuojien erilaisia toteutusmahdollisuuksia. Esitetyt ratkaisut eivät ole ainoita toteutusmahdollisuuksia, mutta niiden avulla pyritään selventämään ajatusmallia, jolla saavutetaan riittävä paloturvallisuus. Tarkoituksena ei ollut tehdä kaiken kattavaa luetteloa esimerkeistä, vaan havainnollistaa periaatteita joiden mukaan paloturvallisuus kahden rakennuksen välillä saadaan riittävälle tasolle. Rakennusryhmien ja korttelien välisiä etäisyyksiä ei ole käsitelty tässä ohjeessa. Ohjetta voidaan päivittää saataessa tutkimusprojekteista uutta tietoa paloturvallisuudesta. Lisäksi ohje tullaan laajentamaan koskemaan myös pieniä varastoja. 2
3 KESKEISIMMÄT PIENTALORAKENTAMISTA KOSKEVAT MUUTOKSET SUOMEN RA- KENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN OSAN E4 AUTOSUOJIEN PALOTURVALLISUUS MÄÄRÄYKSISSÄ 1. E4 on kohta 3.2 Etäisyys eri tontin rakennuksesta. Siinä todetaan että jos erillisen autosuojan etäisyys naapuritontin rakennuksesta on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta (E1 kohta 9.1.2). 2. E4 todetaan kohdassa 3: Erillistä autosuojaa ei tarvitse palo-osastoida, kun sen etäisyys saman tontin rakennuksesta on vähintään 8 metriä, enintään 60 m 2 :n suojan vähintään 4 metriä. Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, autosuoja erotetaan asuintiloista luokan EI 30 rakennusosin. Osastoivassa seinässä olevalta ovelta edellytetään 15 minuutin palonkestävyysaikaa. Lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän tämän vaatimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että avoimiin autosuojiin suhtaudutaan nykyisin samalla tavalla kuin autotalleihin. Mikäli ne ovat 4 m lähempänä saman tontin asuinrakennusta, tulee ne palo-osastoida erilleen siitä. Lisäksi nykyisin tontin rajaan suhtaudutaan vakavammin, mikäli autosuoja (vaikka se olisi kooltaan alle 60 m 2 ) on alle 8 m päässä toisen tontin rakennuksesta tulee palon leviämisen rajoittamiseksi rakentaa palo-osastointi tai palomuuri. 3
4 RAKMK E1 JA YMPÄRISTÖOPAS 39 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS & PALO- TURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA KESKEISET TIIVISTÄ JA MATALAA RAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET E1 1.2 Olennainen vaatimus Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksista on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tai muutoin on erikseen säädetty tai määrätty. Paloturvallisuuden kannalta tämä erityisesti tarkoittaa, että rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan; palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua; palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa; rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin; pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. E1 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset Samasta asiasta todetaan Ympäristöopas 39 sivulla 104 seuraavasti: Pientalot samalla tontilla...jos kerrosalan määrä tontilla on suurempi, tulee rakennukset jäsennellä enintään 1600 m 2 :n (tai 2400 m 2 yksikerroksisina) ryhmiin ja erottaa ryhmät 8 metrin etäisyydellä tai palomuurilla. 4
5 Eli yhdelle tontille saa rakentaa vain 1600 m 2 kaksikerroksisia tai 2400 m 2 yksikerroksisia P3-luokan rakennuksia ilman erityisjärjestelyitä. Tontin sisäisissä rakennusten ryhmittelyssä huomioidaan tarvittaessa läheisten tonttien rakennukset Ympäristöoppaan 39 sivun 106 ohjeiden mukaisesti. Tällöin ryhmien etäisyydet voivat olla metriä tai jopa 40 metriä. E1 9. PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURIRAKENNUKSIIN 9.1 Yleiset vaatimukset Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta Vesikaterakenteen tulee olla sellainen, että se ei syty helposti naapurirakennuksenpalosta. 9.2 Palomuuri Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria. Ohje Samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevia rakennuksia voidaan paloteknisessä mielessä pitää yhtenä rakennuksena, jolloin tavanomainen osastointi on riittävä. Tämä edellyttää, että rakennukset kuuluvat samaan paloluokkaan ja muodostuva kokonaisuus alittaa tämän paloluokan yhdelle rakennukselle asettamat kerrosala- ja henkilömäärärajoitukset. Käytettäessä ulkoseinää osastoivana seinänä otetaan huomioon sen epäsymmetrinen rakenne sekä lämpösäteilyn ja mahdollisten ikkuna-aukkojen vaikutus. 5
6 9.2.2 Palomuurin luokkavaatimukset on esitetty taulukossa P1-luokan rakennuksessa palomuuri tulee tehdä A1-luokan rakennustarvikkeista. Ohje Vesikaton rakenteet ja eristeet katkaistaan palomuurin kohdalta. Jos tarvikkeet ovat vähintään luokkaa A2-s1, d0, ei katkoa tarvita. Mikäli vesikattojen korkeusero on pienempi kuin 300 mm, palomuuri ulotetaan vähintään 300 mm katteen yläpuolelle. Tämä voidaan korvata riittävällä vaakakatkolla. Palokuorman ylittäessä 1200 MJ/m 2 palomuuri ulotetaan vähintään 750 mm katteen yläpuolelle, eikä korotusta yleensä voi korvata vaakakatkolla. Palomuuri ulotetaan sivusuunnassa vähintään 100 mm ja palokuorman ylittäessä 1200 MJ/m 2 vähintään 750 mm seinälinjan ohi. Tämän sijasta voidaan myös käyttää seinän suuntaista katkoa. 6
7 Ympäristöoppaan 39 sivuilla esitetään oheen lainatulla tavalla kahden pientalon rakentaminen lähekkäin samalla ja eri tontille. PIENTALOT SAMALLA TONTILLA 1. Talot yhdessä Asuntojen välinen seinä EI Talojen etäisyys 0-4 m Rakennuksen ulkoseinä EI 30 Toisen talon ulkoseinällä ei ole vaatimusta, jos osastoiva ulkoseinä on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaa. Jos ulkoseinä on suunniteltu EI 30 -luokkaan vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama paloluokkavaatimus. Ei tavallisia ikkunoita. Jos ikkunat tehdään E 15 -luokkaisina esimerkiksi lankalasista, lasitiilestä tai kirkkaasta palolasista, saa seinään tehdä enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita silloin, kun seinien keskinäinen etäisyys on yli 1,5 metriä. Eristävällä (EI 15 -luokkaa) palolasilla ei etäisyysrajoituksia ole. 3. Talojen etäisyys 4-8 m Rakennuksen ulkoseinä EI 30. Toisen talon ulkoseinällä ei ole vaatimusta, jos osastoiva ulkoseinä on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaan. Jos ulkoseinä on suunniteltu EI 30 -luokkaan vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama paloluokkavaatimus. Sallitaan 5 kpl enintään 0,2 m 2 :n tavallisia avattavia ikkunoita. Seinään saa tehdä halutun määrän enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita, jos ikkunat tehdään E 15 -luokkaisina lankalasista, lasitiilestä tai palolasista. 4. Etäisyys yli 8 m: ei vaatimuksia. Kuva 1. Pientalot samalla tontilla, ei autosuojia tai varastoja. 7
8 PIENTALOT ERI TONTEILLA 1. Talot yhdessä Palomuuri EI-M Talojen etäisyys 0-4 m Toisen rakennuksen ulkoseinänä palomuuri EI-M 60. Jos se on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaa, ei toisen talon seinällä ole vaatimusta. Jos palomuuri on suunniteltu vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama vaatimus. Palomuurissa ei tavallisia ikkunoita. Jos ikkunat tehdään kiinteänä E 60 -luokkaisina lasitiilestä tai kirkkaasta palolasista, saa palomuuriin tehdä enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita silloin, kun muuri on yli 1,5 metriä tontin rajasta. Eristävällä (EI 60 -luokkaa) palolasilla ei etäisyysrajoitusta ole. 3. Talojen etäisyys 4-8 m Molempien rakennusten ulkoseinä EI 30. Sallitaan 5 kpl enintään 0,2 m 2 :n tavallisia avattavia ikkunoita. Seinään saa tehdä halutun määrän enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita, jos ikkunat tehdään E 30 -luokkaisina lankalasista, lasitiilestä tai palolasista. 4. Etäisyys yli 8 m: ei vaatimuksia. Kuva 2. Pientalot eri tontilla, ei autosuojia tai varastoja. 8
9 PALO-OSASTOINTIIN LIITTYVIÄ KESKEISIÄ MÄÄRITELMIÄ JA SUUNNITTELUOH- JEITA Sisäpuolinen palo-osastointi EI 30 tarkoittaa sitä, että palon leviäminen rakennuksen sisältä ulospäin on estetty 30 minuutin ajan. Kuvassa 3 on esimerkki tällaisesta rakenteesta. Kuva 3. Rakenne-esimerkki sisäpuolisesta EI 30 -luokkaisesta palo-osastoinnista. Palo-osastointi EI 30 tarkoittaa sitä, että palon leviäminen rakennuksen sisältä ulospäin ja ulkoa sisälle päin on estetty 30 minuutin ajan. Käytetään myös nimitystä molemminpuolinen palo-osastointi EI 30. Kuvassa 4 on esimerkki tällaisesta rakenteesta 9
10 Lähde: Pienrakentajan käsikirja, Kuva 4. Rakenne-esimerkkejä molemmanpuoleisesta EI 30 -luokkaisesta palo-osastoinnista. Yläpohja osastoidaan mikäli erilleen osastoitavat rakennukset ovat eri korkuisia. Kaksi erilaista toteutusmahdollisuutta on esitetty kuvassa 5. Esimerkissä autotalli on yksikerroksinen ja asuinrakennus kaksikerroksinen. Tällöin EI 30 -luokkainen osastointi voidaan toteuttaa asuinrakennuksen päätyseinässä vesikattoon saakka, lisäksi mahdollinen räystäs tehdään palo-osastoivaksi (tapaus a). Toinen toteutustapa on autoallin katon/yläpohjan suojaaminen EI 30 -luokkaan 8 m etäisyydelle asuinrakennuksesta. Mikäli autotalli on alle 60 m 2 kokoinen, katto tai yläpohja tulee suojata EI 30 -luokkaan 4 m etäisyydelle (tapaus b). Mikäli tulipalon leviämisen vaaraa ei ole eli samalla tontilla on vain yksi asuinrakennus alle 4 m etäisyydellä, katon tai yläpohjan osastointi voidaan toteuttaa sisäpuolisena paloosastointina. > 8 m 4 m A B > 4 m Kuva 5. Erikorkuisten rakennusten palo-osastointi. 10
11 Autosuojan oven palo-osastointi. Vaikka autosuojan seinältä, jossa on ajoaukko, edellytetään EI 30- luokan palo-osastointia, ei sitä vaadita isolta kippi- tai liukuovelta. Srmk E4 Opastavissa tiedoissa todetaan myös, että lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän 15 minuutin palonkestävyysajan. Rakentaminen 2-4 m päähän (rakennustontin vastaisesta) rajasta. Jos rakennetaan 2-4 metrin päähän rakennustontin vastaisesta rajasta, edellytetään rakennukselta palo-osastointia siten kuin naapuritontilla lähin rakennus olisi 2-4 m etäisyydellä rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 6-8 m. Rakentaminen alle 2 m päähän (rakennustontin vastaista) rajasta. Jos rakennetaan alle kahden metrin päähän tontin rajasta, edellytetään rakennukselta palo-osastointia siten kuin naapuritontilla lähin rakennus olisi 0-2 m etäisyydellä rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 4-6 m. Palomuuri pientaloon. Talojen välille voidaan rakentaa yhteinen palomuuri. Tällöin tulee muodostaa rasite tontin rajalle. Palomuurin luokkavaatimus P3-luokan rakennuksissa on EI-M 60. Palomuurit tehdään yleensä kiviaineksista, mutta on myös sallittua tehdä se palavasta materiaalista. Palomuuri voidaan korvata kahdella EI 60 -luokkaisella palo-osastoinnilla, mikäli ne on rakennettu siten, että jos toinen sortuu, toinen pysyy edelleen pystyssä. Palomuuri, tai sen korvaavat palo-osastoivat seinät tulee ulottaa vesikatolla 300 mm katteen yläpuolelle. Katteen yläpuolelle ulottuva osa tulee päällystää palamattomalla materiaalilla. Vastaavasti rakenteet ulotetaan seinälinjan ohi 100 mm. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää seinän suuntaista katkoa, jonka leveys on vähintään 500 mm molempiin suuntiin ja sen luokka on vähintään EI 60. (Ympäristöoppaan 39 sivu 109). Asemakaavassa usein määrätään rakennuksen paikka eli rakennusala. Tässä ohjeessa esitetyt esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asemakaava ei tarkemmin määrää rakennusten sijaintia. Jos asemakaavassa on esitetty rakennusala tai muita rakennusten sijaintia koskevia määräyksiä, otetaan se tulkinnassa huomioon. Esimerkiksi jos naapurintontin rakennusala on 6 metrin päässä tonttien välisestä rajasta, niin 2 metrin päähän tontin rajasta voi rakentaa ilman erityisiä vaatimuksia. Samoin katu- ja puistoalueiden rajalle tai rajan läheisyyteen voi, ellei muita esteitä ole, rakentaa ilman erityisiä paloturvallisuuteen liittyviä rakenteellisia vaatimuksia. 11
12 Ikkuna palo-osastoidussa seinässä. Ikkuna muodostaa palo-osastoituun seinään sitä heikentävän aukon. Ohjeissa on annettu maksimikokoja ikkunoille (kts. sivut 7-8). Ikkunan suurimpaan sallittuun pinta-alaan lasketaan karmit mukaan. Autosuojan sisällä on korkeintaan 5 m 2 varasto. Autosuojan palokuormatiheys on MJ/m 2. Perinteisen yhden auton autosuojan koko on 3,5 m kertaa 6 m eli sen pinta-ala on 21 m 2. Tällöin autosuojan kokonaispalokuorma on teoreettisesti laskettuna MJ. Jos lasketaan yhden auton palokuormaksi 6000 MJ, jää teoreettisesta palokuormasta jäljelle 6600 MJ MJ. Varaston palokuorman voidaan olettaa olevan 1200 MJ/m 2. Tällöin varaston palokuormaksi tulee yhteensä 6000 MJ. Näin ollen 5 m 2 varaston sijoittaminen autosuojan yhteyteen, ilman että se osastoidaan siitä käyttötapansa perusteella erilleen, ei aiheuta paloturvallisuusriskin lisääntymistä. Autokatos nopeuttaa tulipalon leviämistä. Uudessa E4:ssa on rinnastettu avoin autokatos autotalliin, molemmista käytetään nimitystä autosuoja ja molemmilta edellytetään palo-osastointia jos ollaan liian lähellä asuinrakennusta. Määräysten tiukkeneminen avoimen autosuojan osalta johtuu siitä, että tutkimuksissa on havaittu autokatoksen alla syttyvän tulipalon leviävän nopeammin kuin taivasalla syttyvän autopalon, kuva 6. Kuva 6. Autopalon lähistöönsä kohdistama lämpösäteily, kun a) auto palaa vapaasti ja b) kun auto palaa katoksessa (LÄHDE: J. Hietaniemi VTT, Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus). Tutkimuksessa havaittiin että autopalo leviää tapauksessa a) vieressä olevaan autoon minuutissa ja tapauksessa b) 4-5 minuutissa. Autokatoksen rakentamisessa tulee huomioida paloturvallisuus seuraavista syistä: 1. Autokatoksen alle muodostuu savupatja, joka sisältää palamiskelpoisia kaasuja. Savupatja voi syttyä palamaan ja aiheuttaa siten paikallisen lieskahduksen. 12
13 2. Kuumasta savupatjasta suuntautuu ilman liekahdustakin lämpösäteilyä palavaan kohteeseen, jolloin pyrolyysi kiihtyy ja palamisen voimakkuus kasvaa. 3. Autokatos ohjaa liekkejä kohti muuta palavaa materiaalia. 4. Palavista materiaaleista tehty autokatos osallistuu paloon. 13
14 TAPAUS 1. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. > 8 m Ei osastointivaatimuksia. 14
15 TAPAUS 2A JA 2B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. 15
16 TAPAUS 3A JA 3B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m 8 m Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m 8 m 8 m Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. Kun rakennukset eivät ole rinnakkain, osastoidaan päätyseinien lisäksi sivuseiniä 8 m etäisyydelle naapurirakennuksesta. 16
17 TAPAUS 4A JA 4B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m 8 m <135 Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m 8 m 8 m <135 Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. Mikäli rakennusten välinen kulma on yli 135 astetta, tulkitaan rakennusten olevan rinnakkain eikä pidempiä seiniä tarvitse osastoida. 17
18 TAPAUS 5A JA 5B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Autosuoja sijaitsee alle 4 m etäisyydellä rakennuksesta A ja yli 4 m etäisyydellä rakennuksesta B. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m JA AUTOSUOJA OVAT SAMAN KORKUISIA Autosuojan sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Asunto B on vähintään 4 m etäisyydellä. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m ON KORKEAMPI KUIN AUTOSUOJA Autosuojan sivuseinä, päätyseinä ja yläpohja osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä ja yläpohja osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. TAI 18
19 TAPAUS 5C. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Autosuojan etäisyys rakennukseen A on alle 4 m ja rakennukseen B yli 4 m. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m AUTOSUOJA EI OLE KORKEAMPI KUIN Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinä ja räystäs osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. 19
20 TAPAUS 6A JA 6B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välissä on kaksi autosuojaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2, alle 4 m etäisyydellä lähimmistä rakennuksista. < 4 m > 8 m < 4 m 4 m 4 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinät ja räystäät osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. TAI < 4 m > 8 m < 4 m 4 m 4 m A B Autosuojien sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuntojen suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojien voidaan ajatella muodostavan paloteknisesti yhden rakennuksen.. Tällöin autosuojia ei tarvitse palo-osastoida erilleen toisistaan. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida EI30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 20
21 TAPAUS 7. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välillä on kaksi autosuojaa 4 m etäisyydellä rakennuksista. > 8 m 4 m 4 m A B Rakennuksia ei tarvitse osastoida, jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Autosuojien välille ei tarvita palo-osastointia. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 21
22 TAPAUS 8A JA 8B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välissää on kaksi autosuojaa alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. > 8 m 4 m 4 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinät ja räystäät osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. TAI > 8 m 4 m 4 m A B Autosuojien sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuntojen suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojat käsitetään paloteknisesti yhdeksi rakennukseksi, jolloin niitä ei tarvitse osastoida keskenään. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 22
23 TAPAUS 9A JA 9B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on 4-8 m. Rakennusten välillä on kaksi autosuojaa alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. Esimerkki jälkikäteen rakennetuista autosuojista. 4-8 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojien sivu- ja päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuolista paloa vastaan. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojat käsitetään paloteknisesti yhdeksi rakennukseksi, jolloin niitä ei tarvitse osastoida keskenään. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. TAI Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. TAI 23
24 TAPAUS 9C. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Esimerkki jossa asunto B on vanha rintamamiestalo, ja asunto A on jälkikäteen rakennettu uudisrakennus. 4-8 m 4 m A B Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojan B sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asunnon B suuntaan. Autosuojan päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta. Mikäli autosuoja B on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. 24
25 TAPAUS 10A JA 10B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on alle 4 m. Autosuoja sijaitsee rakennusten välissä alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. < 4 m Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojan sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asunnon B suuntaan. Autosuojan päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunto B, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnosta B. TAI < 4 m A Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. 25
26 11A JA 11B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA (+VARASTO) < 60 m 2, VARASTO KORKEINTAAN 5 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys yli 8 m. Rakennusten välissä on yhdistetty autosuoja/varasto, jonka pinta-ala on alle 60 m 2. Varaston koko on enintään 5 m 2. Autosuoja/varasto on vähintään 4 m etäisyydellä asuinrakennuksesta B. > 8 m 4 m Var. < 4 m > 4 m Pieni varasto lasketaan kuuluvaksi autosuojaan, joten sitä ei tarvitse osastoida autosuojan suuntaan. Jos autosuojan ja varaston yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2, sitä ei tarvitse osastoida asunnon B suuntaan. Autosuoja/varaston sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Mikäli autosuoja/varasto on matalampi kuin asunto A, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. TAI > 8 m Var. < 4 m > 4 m Asunnon A päätyseinä osastoidaan vesikattoon saakka EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. 26
27 12A. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA ALLE 4 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN Rakennukset ovat alle 2 m etäisyydellä tontin rajasta. < 4 m <2m <2m Kun etäisyys tontin rajaan on alle 2 m ja naapuritontilla on rakennusoikeutta, tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen johdosta, edellytetään ensin rakennettavalta asunnolta palomuuria EI-M 60 sisäpuolista palo vastaan. Kun toinen asunto rakennetaan, edellytetään siltä sama vaatimus jos se tehdään alle 4 m etäisyydelle aiemmin rakennetusta asunnosta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 4-6 m ja osastointi toteutetaan tällöin EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI 27
28 12B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA ALLE 4 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN < 4 m <2m <2m Toisen talon ulkoseinään tehdään EI-M 60 palomuuri molemmanpuoleista paloa vastaan. 28
29 13A JA 13B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA 4-8 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN Rakennukset ovat alle 4 m etäisyydellä tontin rajasta. 4-8 m Kun etäisyys tontin rajaan on 2-4 m ja naapuritontilla on rakennusoikeutta, tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen johdosta, edellytetään ensin rakennettavalta asunnolta EI 30 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan. Kun toinen asunto rakennetaan, edellytetään siltä sama vaatimus jos se tehdään alle 8 m etäisyydelle aiemmin rakennetusta asunnosta. TAI 4-8 m Toisen rakennuksen ulkoseinä toteutetaan EI60 -luokkaisena palo-osastona molemmanpuoleista paloa vastaan. Tällainen ratkaisu voidaan tehdä esimerkiksi silloin kun lohkotaan tonttia, jolloin vanhaan rakennukseen ei tarvitse tehdä muutoksia. 29
30 14A JA 14B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA KIINNIRAKENNETTUINA TOISIINSA Rakennukset on rakennettu kiinni tontin rajaan. Asuntojen välille rakennetaan palomuuri EI-M 60. Palomuuri voidaan tehdä palavista materiaaleista. Yhteisestä rajalle rakennettavasta palomuurista tulee tehdä rasite. TAI Molempien asuntojen tontin rajalla sijaitseva päätyseinä toteutetaan EI60 -luokkaisena palo-osastona. Vaikka toinen asunto sortuu, tulee toisen palo-osastoivan seinän pysyä pystyssä. Palo-osastoivat seinät rakennetaan 300 mm vesikattoa korkeammaksi ja pinnoitetaan niiltä osin palamattomalla materiaalilla. Lisäksi palo-osastoivat seinät ulotetaan 100 mm seinälinjan ohitse, tai se voidaan korvata paloosastoinnin vaakalevityksellä joka ulottuu molempien asuntojen seinille 500 mm. 30
31 15. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA, AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys yli 8 m. Alle 60 m 2 autosuoja sijaitsee alle 8 m etäisyydellä naapurirakennuksesta. > 8 m A 4-8 m Autosuojan sivuseinät ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Osastointi toteutetaan 4 m etäisyydelle asunnosta A ja 8 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Kun etäisyys autosuojasta tontin rajaan on 2-4 m ja vaikka naapuritontilla ei ole rakennusta 8 m etäisyydellä, mutta siellä on jäljellä rakennusoikeutta tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen yhteydessä, edellytetään autosuojalta EI 30 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan 4 m etäisyydelle rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijoittuvan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 6-8 m. Autosuojan osastointi toteutetaan tällöin 8 m päähän potentiaalisesta naapurirakennuksesta. 31
32 16. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA, AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Alle 60 m 2 autosuoja sijaitsee alle 4 m etäisyydellä naapurirakennuksesta. > 8 m A <4 m Autosuojan asunnon A puoleinen sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Osastointi toteutetaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Autosuojan asunnon B puoleinen sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 60 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 8 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30/EI60 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Kun etäisyys autosuojasta tontin rajaan on alle 2 m ja vaikka naapuritontilla ei ole rakennusta 8 m etäisyydellä, mutta siellä on jäljellä rakennusoikeutta tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen yhteydessä, edellytetään autosuojalta EI60 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan 4 m etäisyydelle rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijoittuvan välittömästi tämän alueen ulkopuolella. 32
Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta
E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta
E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotPuu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA OULU
Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
LisätiedotEläinrakennuksen palo-osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista
LisätiedotEläinrakennuksen palo osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotSPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo
LisätiedotVaratiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,
Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen, 044-703 8680 Dia 1 Varatiejärjestelyt Uloskäytävää vaikeakulkuisempi reitti, jota pitkin on mahdollisuus
LisätiedotYM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas
YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus. tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta
E2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22
LisätiedotOulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus Tapani Hoppu
Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus 5-11-2014 Tapani Hoppu Palokortissa esitetään Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotYLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ
YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
LisätiedotJKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio
OHJE 28/2017/PELT 1 (8) OHJE SUURTEN TYÖMAIDEN TYÖMAAPARAKKIEN JA PARAKKIKOKONAISUUKSIEN PALOTURVALLISUUDESTA OHJE 28/2017/PELT 2 (8) Perusteet Tässä ohjeessa määritellään tärkeimmät paloturvallisuusnäkököhdat
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Sokos Hotel Vantaa 16.10.2018 Jorma Jantunen MRL Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO
ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotRIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 195-1-2018 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakenteellinen paloturvallisuus Yleiset perusteet ja ohjeet 2 RIL 195-1-2018 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa
LisätiedotPelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet
Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Vaasan kaupungin rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus 16.01.2019 Mikko Ahola palotarkastaja brandinspektör Pohjanmaan pelastuslaitos
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)
4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.
LisätiedotPalotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen
Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen jarkko.heikkinen@ouka.fi 044-703 8684 Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Tulevaisuus tuo muutoksia! Rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotPelastuspäällikkö Petri Talikka
Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset
LisätiedotUusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Paloturvallisuus ja standardisointi 2018, Espoo Jorma Jantunen Uudet säädökset 1.1.2018 ja tuleva ohjeistus Vuonna 2017 vireille tulleet
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL
LUENNON SISÄLTÖ PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL 117) UUSI ASETUS PALOTURVALLISUUDESTA (VOIMAAN 1.1.2018) SAVUNPOISTON PERIAATTEET TIMO O SALMI DIPL.INS, FISE PV 1 117 b (Maankäyttö- ja rakennuslaki,
Lisätiedot28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI
28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo
2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...
LisätiedotPALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA
PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä
1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)
.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta
LUONNOS 09.10.2019 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rakennusten paloturvallisuudesta
LisätiedotTulosyksikköohje 11 03 15.01.2014
Vahvistus pvm 08.11.2009 Sivu 1(5) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat palo-ovien ja luukkujen hyväksyttämistä koskevat ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos; Vantaa, Nurmijärvi,
LisätiedotULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS
ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta
LisätiedotSavunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17
1 Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 Savunpoisto, savunhallinta vai jotain muuta 2 Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem (Wilhelm Occamilainen n.1285-1350)
LisätiedotTURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY
TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6
LisätiedotUloskäytävät ja lukitukset
2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...
LisätiedotPUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET
INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset
LisätiedotRakennusten paloluokitus, RakMK E1
Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle
LisätiedotAutosuojan paloturvallisuus
2013 Autosuojan paloturvallisuus Päijät-Hämeen pelastuslaitos 19.4.2013 1 Sisältö 2 Soveltamisala... 2 3 Käsitteet... 2 4 Käyttötapa... 2 4.1 Autosuojan käyttäminen... 2 5 Pienet alle 60 m2 autosuojat...
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,
LisätiedotPALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ
PALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ Heidi Markus 2011 Oulun seudun ammattikorkeakoulu PALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ Heidi Markus Opinnäytetyö 19.4.2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kalvolan kirkko Iittalantie 300, 14500, Iittala Raporttipäivä: 05.09.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Kalvolan kirkko
LisätiedotP3-paloluokan rakennusten palomuurirakenteiden suunnittelu
P3-paloluokan rakennusten palomuurirakenteiden suunnittelu Henri Pennanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala Kuvailulehti Tekijä(t) Pennanen, Henri
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vuorentaan kappeli Marssitie 23, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 11.07.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (16) Vuorentaan
LisätiedotTietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa
Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen
LisätiedotKingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin
TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen
LisätiedotHallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys
Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Syöksynsuun leirikeskus Syöksynsuu 27, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (10) Syöksynsuun
LisätiedotLUP:n yhteistyöseminaari
LUP:n yhteistyöseminaari 23.10.2018 Valtuustotalo Lupa-arkkitehti Tiina Reponen PKS-yhteistyö alkoi vuonna 2009: 1-2 tapaamista vuosittain vaihdellen PKS-kuntien välillä ensimmäiset PKS-kortit maaliskuussa
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo
2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen seurakuntakeskus Pappilantie 15, 14820, Tuulos Raporttipäivä: 10.08.2015 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 2 (10) Tuuloksen seurakuntakeskus sisällysluettelo
LisätiedotKatteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
Lisätiedot3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002
LisätiedotERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA
ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotMITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ
MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri
LisätiedotVIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS
VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen
LisätiedotUUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?
UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA? Paloturvallinen puutalo roadshow 2018 Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja Puuinfo Säädösten rakenne ENNEN ASETUKSILLA ANNETUT SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS-KOKOELMAN
LisätiedotUudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta
Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräykset uusitaan
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita Paloseminaari 2019 Paloturvallisuus ja standardisointi 6.2.2019 HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen MRL Olennaiset
LisätiedotPientaloilta Rakennusluvan hakeminen ja lupakäsittely
Pientaloilta 04.02.2016 Rakennusluvan hakeminen ja lupakäsittely Hankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus! Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan
LisätiedotPientaloinfo Hankkeen suunnittelu ja lupakäsittely
Pientaloinfo 09.10.2018 Hankkeen suunnittelu ja lupakäsittely Hankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus! Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan
LisätiedotTTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction
TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122
NAANTALIN KAUPUNKI 1 Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Viite: THao:n lähete 15.11.2018, 6316/18, asia 01732/18/4122 Asia: Lausunnon antaja: Valittaja: Lausunto valitukseen päätöksestä, joka koskee
LisätiedotSFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)
Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1
LisätiedotPientaloilta Rakennusluvan hakeminen ja lupakäsittely
Pientaloilta 13.02.2018 Rakennusluvan hakeminen ja lupakäsittely Hankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus! Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet
Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset
LisätiedotASEMAKAAVAN n:o 3444. Rakentamisohjeet. k o r t t e l e i l l e 8116-8117
ASEMAKAAVAN n:o 3444 KALAMIEHENRINNE Rakentamisohjeet k o r t t e l e i l l e 8116-8117 Laatija:, Tuusulan kunta, puhelin: 040 314 3515 postiosoite: Hyryläntie 16, PL 60, 04301 Tuusula sähköposti: hannu.saarikko@tuusula.fi
LisätiedotASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET
ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava
LisätiedotSuomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?
Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta
LisätiedotSuojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS
1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1
Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli 10.2.2017 Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Annetaan asetuksen muodossa Samaan asetukseen kootaan
LisätiedotHistoriallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo
Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun
LisätiedotPoikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)
Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kansakoulukuja 1 Kansakoulukuja 1, 00100, Helsinki Raporttipäivä: 23.06.2014 Tarkastuspäivä: 17.06.2014 2 (11) Kansakoulukuja 1 sisällysluettelo 1. Johdanto
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö
10.11.2014 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Matti Orrainen 2.2. 1 Säädöksissä vaaditus turvallisuusasiakirjat 2.2.1. 1 Suunnittelun ja valmistelun turvallisuusasiakirja Valtioneuvoston asetuksessa (205/2006)
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hätilän kirkko Tuomelankatu 19, 13210, Hämeenlinna Raporttipäivä: 16.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (15) Hätilän kirkko
LisätiedotMaatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta
Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta Jukka Saari Johtava palotarkastaja Rakentamisen ohjaus Tarve kiinteistökehitykselle Ensisijaisesti kannattaa aina ensin olla yhteydessä
LisätiedotPientalo Info Hankkeen suunnittelu ja ennakoiva lupakäsittely
Pientalo Info 11.10.2017 Hankkeen suunnittelu ja ennakoiva lupakäsittely Hankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus! Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja
LisätiedotRAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT
RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Poltinahon seurakuntatalo Turuntie 34, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (12) Poltinahon
LisätiedotLAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1
1 (5 ) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta
LisätiedotPALO-OSASTOINTIRAKENTEET POHJOLAN DESIGN-TALO OY:SSÄ
PALO-OSASTOINTIRAKENTEET POHJOLAN DESIGN-TALO OY:SSÄ Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Visamäki, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri syksy, 2017 Mikko Mella-Aho TIIVISTELMÄ Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan
Lisätiedot