Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymäjohtajan katsaus vuoteen Kuntayhtymän toiminta ja talous Yleinen taloudellinen kehitys Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän rakenne ja hallinto Kuntayhtymän jäsenkunnat Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän henkilöstö Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toteutuminen Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Kuntayhtymän johto Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallintopalvelut Kehittämistoiminnat Kuntayhtymän talous yhteensä Käyttötalousosan toteutuminen yhtymähallituksen tasolla Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot PROJEKTIT JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

3 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymäjohtajan katsaus vuoteen 2014 Talousarviomme keskeisin tavoite vuonna 2014 oli laajentuneen toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti, koska hallitusohjelman mukaisesti kaikkia koulutustasoja tulee koskemaan resurssien vähentämistoimenpiteet. Talousarvio 2014 laadittiin euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätöksen 2014 osalta toimintamme on pääsääntöisesti ollut tuloksellista, siitä lämmin kiitos koko osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstöllemme. Tehostamistoimenpiteitä tullaan jatkossa toteuttamaan aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston osalta. Lopullisessa rahoituspäätöksessä olemme huomanneet muutamia epäkohtia, joista yhtymähallituksen päätöksellä on tehty opetus- ja kulttuuriministeriölle oikaisuvaatimus. Fuusio toteutettiin strategisesti oikeaan aikaan huomioiden OKM:n päätökset ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkamäärien ja rahoituksen leikkauksista. Fuusion toteuttamiseen osaksi vuoden 2014 rahoitusta saimme neuvoteltua OKM:n kanssa harkinnanvaraista yksikköhintakorotusta euroa. Tuloksellisuusrahoitusta saimme euroa. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy päätti joulukuussa 2014 yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman osittaisesta palauttamisesta osakkaille. Sastamalan koulutuskuntayhtymän osuus palautetusta pääomasta oli ,79 euroa. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiseksi suurin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n omistaja 8,98 %:n osuudella hankittuaan Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän purkamisjärjestelyjen yhteydessä myytävänä olleita osakkeita 637 kappaletta. Laajentuneessa Sastamalan koulutuskuntayhtymässä olemme onnistuneet heti ensimmäisenä yhteisenä toimintavuotena ottamaan tavoitteeksi tulevaisuuden osaamistarpeet ennakoivan työskentelytavan toimintojen yhteensovittamisessa. Tehdyillä ratkaisuilla on opiskelijoidemme kannalta opintoja edistävä vaikutus. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. Vuoden 2014 aikana olemme jatkaneet vahvaa laatutyön eteenpäin viemistä prosessien kuvaamisella. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä toimiva toimintajärjestelmä OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Ammatillisen perusja lisäkoulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin osallistumme maaliskuussa Toisena panostuksen kohteena on ollut kuntayhtymän kansainvälisyysstrategian luominen. Kuntayhtymän strategiassa vuosille visiossamme todetaan tavoitteeksemme olla kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Vuoden 2014 aikana olemmekin toteuttaneet uusia avauksia Kiinan ja Venäjän suuntaan koulutusviennin mahdollistamiseksi. Vahvana näytteenä osaamispääomamme kartuttamisesta on ollut myös Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijan Jaakko Järven valinta WordSkills São Paolo kilpailuihin Suomen maajoukkueeseen Huonekalupuusepän lajiin sekä Josefiina Kiveron valinta Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosastolta Floristiikka-lajiin. Korostaa tulee myös vahvaa perustyötä, jota teemme osaavan ja innovatiivisen henkilöstömme voimin: kansainväliset yhteydet, työelämäyhteistyö, koulutuskokeilu ja opiskelijoidemme päätyminen alansa töihin ovat näyttöjä henkilöstömme osaamisesta ja kyvystä luoda uutta. Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilu aloitettiin syksyllä 2014 Voimarinteen Innovaatiokeskuksessa Pirkanmaan liiton rahoittaman KOTI (Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita) -hankkeen uudessa oppimisympäristössä. Uusi oppimisympäristö kodinomaisine demotiloineen ja robotteineen tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön hyvinvointiteknologiaalan opiskeluun ja kokeiluihin alan uusinta teknologiaa hyödyntäen. Vuoden 2014 aikana KOTI-hankkeen lisäksi saatettiin onnistuneesti loppuun myös mittava Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen -hankekokonaisuus. Kuntayhtymän kehittämishankkeiden taloudellinen kokonaisuus on merkittävä, noin 3,5 milj. euroa, minkä on mahdollistanut tuloksellinen yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Uusia mahdollisuuksia tuovina hankkeina vahvistaen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää ovat Sastamalan koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteisesti valmistelussa olevat 3D-tulostuksen EAKR-hankkeet. Kuntayhtymämme menestyy hyvin. Koulutuskuntayhtymän on jatkossakin toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa oltava valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Toimien aktiivisesti ja etupainotteisesti osoitamme valtiovallalle, että pystymme toteuttamaan isoja uudistuksia sekä ammatillisen koulutuksen että koko toisen asteen koulutuksen parhaaksi erityisesti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Pirkanmaan liitto ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueen jäsenkunnat toteuttavat

4 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2 maakunnan kehittämisrahalla toisen asteen koulutuksen kehittämisprojektia. Tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja selvittää ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä vapaan sivistystyön yhteistyömahdollisuuksia. Sastamalassa Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja

5 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän toiminta ja talous Sastamalan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on opiskelijaa. Toteutunut keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2014 oli 3 046, eli järjestämisluvan mukainen määrä alitettiin 9 opiskelijalla. Talousarvio laadittiin opiskelijan mukaisesti. Aikuiskoulutuksena toteutettu ammatillinen lisäkoulutus toteutui 171,5 %:sesti. Opiskelijatyövuosien määräksi arvioitiin talousarviossa 162. Toteutuma oli 277,9. Lisäksi maksullisena palvelukoulutuksena annetussa koulutuksessa toteutui 12,2 opiskelijatyövuotta tavoitteen oltua 10 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2014 oli 491 opiskelijaa. Talousarvion tavoitteet alitettiin 39 opiskelijalla. Toimintatuottojen määrä oli ,83 euroa ja ylitys suhteessa talousarvioon 5,08 prosenttia. Valmistevarastojen muutos oli ,95 euroa ja valmistus omaan käyttöön 3 403,87 euroa. Toimintakulujen määrä oli ,15 euroa ja alitus suhteessa talousarvioon 0,22 prosenttia. Tilikauden tulos Toimintakatteeksi muodostui ,50 euroa. Ylitys suhteessa talousarvioon oli 291,75 prosenttia. Rahoituskulut olivat ,81 euroa suuremmat kuin rahoitustuotot. Näin ollen vuosikate ( ,69 euroa) oli edellä mainitun määrän verran toimintakatetta pienempi. Suunnitelman mukaisten poistojen suuruus oli ,44 euroa ja ylitys suhteessa talousarvioon 0,25 prosenttia. Kuntayhtymän poistojen perusteita on muutettu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisiksi alkaen. Poistojen määrää kasvatti tilinpäätösvuonna Kihniön opetuspisteen tasearvon alaskirjaus opetuspisteen toiminnan päätyttyä ja tulontuottamiskyvyn näin ollen lakattua. Kuntayhtymän 100 prosenttisesti omistamasta Parkanon Teollisuustalo Oy:n osakkeista on kirjattu euron suuruinen arvonalennus. Tilikauden tulokseksi muodostui lopulta ,75 euroa. Talousarviossa tilikauden tulokseksi arvioitiin Poistoerokirjausten ( ,31 euroa) ja varausten muutosten ( ,77 euroa) jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui ,71 euroa, joka esitetään siirrettäväksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Muilta osin tavoitteiden toteutuminen on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien kansantalouden neljännesvuositilinpidon lukujen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Myös toisen neljänneksen kasvulukua korjattiin ylöspäin. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste BKT:n kasvuksi vuonna 2014 on tältä pohjalta 0,1 %. Vaimean kasvun taustalla on nettoviennin positiivinen kontribuutio, sillä yksityinen kulutus ei lisäänny lainkaan ja yksityiset investoinnit laskevat. VM:n kansantalousosaston ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 %, kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy 0,3 %, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasva. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ennusperiodin loppua kohden ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien sekä t&k-investointien vetämänä. Kunnat ovat reagoineet heikkenevien verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,84 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,1 %- yksikköä. Lisäksi voimallisia sopeutuksia menoihin on odotettavissa edelleen lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa hyvin. Taloustilanne Suomessa on pitkän laskun jälkeen edelleen heikko eikä mitään nopeaa kasvua ensi vuodelle tarvinne odottaa. Suomen luottoluokitus sai kolauksen, kun Standard & Poor s laski syksyllä valtion, Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n luokituksen AA+ -luokkaan.

6 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 4 Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa, ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kotimaisen kysynnän merkitys muodostuu edellisvuosia suuremmaksi. Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu vajaaseen prosenttiin työllisyystilanteen ja kotitalouksien luottamuksen kohenemisen myötä. Yksityisten investointien ennustetaan virkoavan 4 prosentin kasvuun. Vuonna 2016 myös rakennusinvestoinnit kokonaisuudessaan näyttäisivät lisääntyvän. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on kahta edellisvuotta vähäisempi. Työllisyyskehitys on jatkunut heikkona vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Työllisten määrä oli kausitasoitettuna pienempi kuin vastaavina ajankohtina edellisvuonna, ja lasku oli ennakoidun mukaista. Työllisten määrä ei kuitenkaan enää loppuvuodesta supistunut yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Esimerkiksi syyskuussa 2014 työllisiä oli enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Tästä huolimatta työllisten määrä vuonna 2014 jää 0,4 % vuotta 2013 alemmalle tasolle. VM:n kansantalousosaston ennuste vuoden 2014 työttömyysasteeksi on 8,6 %. Työvoimatutkimuksen (TK) mukainen työttömyys on noussut muutaman viime vuoden ajan huomattavasti vähemmän kuin työvoimatoimistoihin rekisteröityneiden työttömien määrä (TEM). Tilastointitekijöiden lisäksi ilmiön taustalla on osaltaan aktiivisesta työnhausta luopuminen suhdannenäkymien heikkouden vuoksi. Tämä on erittäin huolestuttava kehityssuunta siksi, että työnhausta luopuneiden työllistyminen on kasvun käynnistyessä epätodennäköisempää kuin niiden, jotka aktiivisesti etsivät töitä. Työttömyystilastojen välinen ero on viime kuukausina hieman tasaantunut ja sen ennakoidaan alkavan supistua ennustejaksolla, kun yhä useammat TE-toimistoihin rekisteröityneistä työttömistä työnhakijoista alkavat etsiä aktiivisesti töitä suhdannetilanteen parantuessa. Virallinen työttömyys (TK) saattaakin pysyä pitkään korkeana, vaikka rekisteröityjen työttömien määrä alkaisi kasvun käynnistyttyä laskea. Työllisyysodotukset ovat yhä negatiivisia, vaikka avoimien työpaikkojen määrä kääntyi lievään kasvuun vuoden 2014 jälkipuoliskolla. Työllisyyskehityksen arvioidaankin olevan lähivuosina hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet yhteensopivuusongelmat. Työpaikkojen avoinna olon kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Lisäksi toimiala- ja tehtävärakenteen muutoksen seurauksena havaitaan selviä yhteensopivuusongelmia työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä niin alueellisesti kuin ammatillisestikin. Talouskasvun työllistävyyttä heikentää ennustejaksolla se, että yritysten ennakoidaan pyrkivän tulevassa suhdannekäänteessä ensisijaisesti parantamaan kannattavuuttaan ennen kuin nähdään laajemmassa määrin uusia rekrytointeja. Työllisyystilanne alkaa ennusteen mukaan parantua vasta vuonna Työllisten määrän kasvu jää kuitenkin edellä mainituista syistä vaatimattomaksi, 0,1 prosenttiin. Työllisyyden paraneminen on vielä vuonna 2016 hidasta huolimatta laaja-alaisemmasta tuotannon kasvusta. Työllisten määrä kasvaa tuolloin 0,3 prosenttia. Samat syyt, jotka hidastavat työllisyyden parantumista lähivuosina, vaikuttavat myös siihen, että työttömyyden aleneminen on lähivuosina hidasta. Työttömyysaste pysyy koko ennusteajanjakson ajan yli kahdeksassa prosentissa. Vuoden 2014 kuluttajahintojen keskimääräiseksi vuosimuutokseksi eli inflaatioksi muodostuu noin 1,1 % kansallisella indeksillä mitattuna. Inflaatio hidastui vuoden 2014 alun noin puolestatoista prosentista alle prosenttiin kesään mennessä, mutta syksyllä inflaatio on palasi yli prosenttiin. Vaimea talouskehitys on välittynyt hintaindeksiin muun muassa energiahyödykkeiden halpenemisen kautta ja viimeaikainen raakaöljyn hinnan merkittävä lasku näkyi vielä loppuvuoden inflaatiolukemissa. Lisäksi tuore-elintarvikkeiden pitkään jatkunut reipas hintojen nousu kääntyi vuoden alkupuoliskolla selvään laskuun vuodentakaiseen verrattuna. Toisaalta palveluiden hintakehityksessä ei ole ollut vielä havaittavissa hidastumisen merkkejä maltillisesta palkkaratkaisusta huolimatta. Syynä tähän on, että esimerkiksi vuokrat ovat jatkaneet tasaista nousuaan, terveyspalveluissa on ollut merkittäviä hinnankorotuksia, ja laskussa olleet matkaviestinpalveluiden hinnat ovat kääntyneet aiemman kireän kilpailutilanteen hellittämisen myötä nousuun. Inflaatiota ovat pitäneet yllä myös vuoden alussa tehdyt välillisten verojen korotukset, joiden vaikutus vuoden 2014 inflaatioon on liki 0,5 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan vuoden 2015 inflaatio jää noin 0,8 prosenttiin muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan viimeaikaisen laskun seurauksena. Matalaa inflaatiota tukee korkotason pysyminen ennätyksellisen matalalla, mikä näkyy selvästi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikoroissa. Lisäksi vuoden 2013 syksyllä saavutetun matalan palkkaratkaisun oletetaan hillitsevän hintojen nousua. Kotimaisen kysynnän

7 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 5 kasvu jää vaisuksi työllisyystilanteen ja ostovoimakehityksen vuoksi. Vuoden 2015 alussa useita välillisiä veroja kiristetään jälleen. Kuluttajien käyttämän sähkön, liikenteen polttoaineiden ja lämmitysöljyn energiaverotusta kiristetään, samoin kuin tupakkaveroa. Lisäksi v alussa voimaan astuvan ajoneuvoveron korotuksen vaikutus jakautuu veroteknisistä syistä puoliksi jo vuodelle Yhteensä näiden valtion toimenpiteiden arvioidaan nostavan koko vuoden 2015 keskimääräistä inflaatiota liki 0,4 prosenttiyksikköä. Lähde: Valtiovarainministeriö: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti: Talousnäkymät ja palkanmuodostus Kunnat.net: Kuntatalous 4/ Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hallitus on, rakenteellista kehittämistä koskevien suuntaviivojen mukaisesti, jättänyt eduskunnalle esityksen laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamiseksi. Uusittavan lainsäädännön tavoitteena on kehittää koulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkkoa siten, että se kykenee jatkossakin tarjoamaan laadukasta koulutusta ja koulutuksen saatavuus on kaikkien käyttäjäryhmien tavoitteet huomioon ottaen hyvä. Koulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkkoa kehitetään vähenevän resurssikehityksen tilanteessa. Hallitus on julkisen talouden suunnitelmassaan vuosille ja siihen liittyvässä kehyspäätöksessä päättänyt tehostaa lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön toimintaa. Toiminnan tehostamiseen sisältyy vähenevä menokehys. Suurin osa koulutukseen osoitetuista menovähennyksistä oli tarkoitus astua voimaan samanaikaisesti koulutuksen järjestämislupien uusimisen yhteydessä, vuoden 2017 alussa. Lukion, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden uudistushanke ei toteudu suunnitellusti. Järjestämisverkkoa ja -lupia koskeva hallituksen esitys on rauennut sivistysvaliokunnan käsittelyssä , eivätkä uudet järjestämisluvat tule koulutuksen järjestäjien haettavaksi esitetyn mukaisesti. Kuntayhtymän talouden kannalta tulevaisuus tulee olemaan haasteellinen. Vuoden 2015 talousarvion laadinta vähenevien resurssien vuoksi oli haasteellinen tehtävä. Talousarvio laadittiin oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3000 opiskelijan mukaan, joka on 55 opiskelijaa alle järjestämisluvan. Lisäksi talousarvion laadinnassa ei otettu huomioon tuloksellisuusrahoitusta ja harkinnanvaraista yksikköhintarahoitusta. Vuoden 2015 yksikköhintoja on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä pienennetty 1,25 prosentilla vuoden 2014 tasosta. Vuosille 2016 ja 2017 yksikköhinnan on ennakoitu pysyvän vuoden 2015 tasolla. Talousarvion 2015 tuloslaskelman tilikauden alijäämäksi jäi euroa, joka ei kuitenkaan tule toteutumaan tällaisenaan. Todennäköisten rahoitusjärjestelmän uudistusten vaikutuksia valtionrahoitukseen tulevina vuosina ei tässä vaiheessa pystytä arvioimaan. Sastamalan koulutuskuntayhtymän haasteita tulevaisuudessa tulevat olemaan myös vajaakäytössä oleva ja osittain huonokuntoinen kiinteistömassa. Vuoden 2015 aikana tullaan jatkamaan kiinteistöjen kuntokartoitusta ja tilojen tarkoituksenmukaisuuden tarkastelua. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusion toteuttamiseen liittyvä viiden vuoden irtisanomissuoja vakituisessa palvelusuhteessa olevan henkilöstön osalta edellyttää henkilöstön ja toimintaprosessien osalta kriittistä tarkastelua, miten olemassa olevat henkilöresurssit saadaan mahdollisimman tehokkaasti palvelemaan kuntayhtymän toimintaa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti toisen asteen (lukio sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutus) kehittämistoimilla oli pyrkimys edellä mainittujen yksikköhintarahoituksen leikkausten lisäksi noin 260 miljoonan euron lisävähennykseen koulutuksen järjestäjien kokonaisrahoituksessa vuoteen 2017 mennessä. Tähän liittyi ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus, jonka oli tarkoitus tulla voimaan 2017 alusta lukien. Eduskuntakäsittelyssä ja ollut rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitys sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttaminen jäi pöydälle ja siirtyy käsiteltäväksi alkaviin hallitusneuvotteluihin. Viestit lakiesitysten kaatumisten vaikutuksista 260 miljoonan euron leikkausten kohtaloihin vaihtelevat. Toistaiseksi ei ole mitään syytä olettaa, että säästöt peruuntuisivat seuraavalla hallituskaudella. Todennäköistä on, että uusi hallitus käynnistää toisen asteen rahoituksen ja rakenteiden kokonaisuudistuksen. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudessa rahoitusjärjestelmässä oli tarkoitus, että koulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus olisi määräytynyt koulutuksen järjestämismuodoittain (oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen

8 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 6 peruskoulutus ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus). Kunkin järjestämismuodon talousarviossa päätetty määräraha kuntarahoitusosuuksineen olisi jakaantunut rahoitusosuuksiin, joita olisivat olleet perusrahoitusosuus, suoritusrahoitusosuus ja vaikuttavuusrahoitusosuus sekä lisäksi oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rahoitukseen, majoitusrahoitukseen ja harkinnanvaraiseen rahoitukseen. Perusrahoitusosuuden tarkoituksena oli luoda ennakoitavaa perustaa koulutuksen järjestämiselle sekä kannustaa koko ikäluokan kouluttamiseen turvaamalla rahoitusta myös silloin kun opiskelija ei eri syistä saisi suoritettua tutkinnon osia tai suorittaisi niitä keskimääräistä hitaammin. Suoritusrahoitusosuuden määräytymisperusteena oli tarkoitus käyttää suoritettuja tutkintoja sekä tutkintojen ja valmentavan koulutuksen osia. Suoritusrahoitusosuuden tarkoituksena oli ohjata ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä tehostamaan opintoprosessejaan ja huolehtimaan siitä, että opiskelijat saisivat suoritettua tutkintoja ja niiden osia koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vaikuttavuusrahoitusosuudessa oli rahoitusta tarkoitus kohdentaa koulutuksen järjestäjien toiminnan ja laadun vaikuttavuuden perusteella. Tavoitteena oli kannustaa ja ohjata koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta sekä huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa perusrahoituksen osuus olisi esityksen mukaan ollut kokonaisrahoituksesta 49,9 %, suoritusrahoituksen 44,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 6 %. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa perusrahoituksen osuus olisi kokonaisrahoituksesta ollut 35 %, suoritusrahoituksen 61 % ja vaikuttavuusrahoituksen 4 %. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa perusrahoitus osuus olisi esityksen mukaan ollut 49,9 prosenttia, suoritusrahoitusosuus 45,1 prosenttia ja vaikuttavuusrahoitusosuus 5 prosenttia. Järjestämisverkkoa ja -lupia koskevan hallituksen esityksen raukeamisesta huolimatta niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen ja taloudelliseen kohdentamiseen. Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueella toimii useita lukioita. Lukiot ovat opiskelijamäärältään pienehköjä ja tarvitsevat yhä enenevässä määrin lisärahoitusta kunnilta. Ikäluokkien pienentyessä taloudelliset ja toiminnalliset haasteet kasvavat ja tässä tilanteessa voimavarojen yhdistäminen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta voisi tuoda tehokkuutta ja samalla luoda edellytykset koulutuksen turvaamiseksi toimintaalueellamme. Molempia koulutusmuotoja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus päätti perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää edellytykset siirtää Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueen lukiotoiminta ja kansalaisopistotoiminta Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Työryhmän neuvotteluissa ja sovittiin, että tehdään selvitys siitä, onko Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueen lukioiden ja vapaan sivistystyön oppilaitosten siirtäminen osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Pirkanmaan liiton ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän koulutusalueen jäsenkuntien toisen asteen koulutuksen kehittämisprojekti toteutetaan ajalla Ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta koskevien säädösmuutosten (TUTKE 2) johdosta uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet tulevat voimaan Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen (perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tällä tuetaan joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Ammatillisten perustutkintojen mitoitusperusteena otetaan käyttöön ECVET-suositukseen (European Credits for Vocational Education and Training) perustuvat osaamispisteet, jotka korvaavat nykyisin käytetyt opintoviikot. ECVETjärjestelmässä keskeistä on osaamisperusteisuus. ECVET-pisteillä tarkoitetaan tutkintoon kuuluvien oppimistulosten eli osaamisen numeerisesti esitettyä kokonaispainoarvoa ja kunkin tutkinnon osan suhteellista painoarvoa koko tutkinnosta. ECVET-suosituksen mukaan virallisessa täysipäiväisessä ammatillisessa koulutuksessa vuoden aikana suoritettavat oppimistulokset vastaavat 60:tä pistettä. ECVET-järjestelmän periaatteiden mukaan pisteet määritellään ensin koko tutkinnolle. Sen jälkeen tutkinnon pisteiden kokonaismäärästä annetaan pisteitä kullekin tutkinnon yksikölle sen mukaan, mikä on niiden suhteellinen painoarvo koko tutkinnosta. Tutkinnon kokonaispistemäärän määrittelyn lähtökohtana suositellaan käytettäväksi tutkinnon virallista oppimispolkua. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvia yhteisiä tutkinnon osia selkeytetään ryhmittelemällä ne aiempaa laajemmiksi osaamisperusteisiksi tutkinnon osiksi. Yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen,

9 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 7 yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Erilliset oppiaineet sisällytetään osa-alueina tai osaamistavoitteina näihin tutkinnon osiin. Osaamisperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee opetus ja ohjaus järjestää siten, että asetetut osaamistavoitteet voidaan saavuttaa opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kun siirrytään osaamispisteisiin, on tutkinnon osien vaatimat opetusmenetelmät ja niihin liittyvä mahdollinen kontaktiopetus suunniteltava uudelleen. Osaamispiste ei synny tietystä määrästä lähiopetusta, vaan opiskelija voi hankkia pisteitä jatkossa hyvin monimuotoisesti. Aikaperusteisuudesta siirrytään osaamisen todentamiseen. Kyseessä on suuri pedagoginen ajattelutavan muutos oppiainekeskeisyydestä opiskelijakeskeisyyteen. Opettajan työn sisältö muuttuu lähiopetuksesta yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen. Kuntayhtymän henkilöstöresurssien ja opetussuunnitelmien laadintaa ei saa ohjata se, millaisia opintojen sisällöt ja opettajien tuntijako ovat aiemmin olleet, vaan meidän tulee miettiä uudelleen opetuksen organisointi ja resursointi tutkinnoittain ja tutkinnonosittain. Kun osaaminen ja oppija ovat keskiössä, myös opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä on hyvä uudistaa ja hakea yhteistä pohjaa osaamispisteajattelulle ja toiminnan suunnittelulle. Keskiössä tulevat olemaan tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ja niihin liittyvien toteutussuunnitelmien kehittäminen. 1.2 Kuntayhtymän rakenne ja hallinto Kuntayhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on 13 jäsenkuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärät, opiskelijamäärät, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus -% k.m Huittinen ,35 3,95 Hämeenkyrö ,29 7,37 Ikaalinen ,69 16,38 Juupajoki ,14 1,04 Keuruu ,66 3,11 Kihniö ,16 1,85 Multia ,08 0,44 Mänttä-Vilppula ,36 10,01 Nokia ,30 1,67 Parkano ,66 7,97 Punkalaidun ,61 1,79 Ruovesi ,44 1,37 Sastamala ,96 43,04 Kokemäki YHTEENSÄ ,70 100,00 Sastamala on korottanut peruspääomaansa vuoden 2014 aikana eurolla ja Punkalaidun eurolla.

10 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 8 Kuntayhtymän perussopimuksen mukaiset äänivallan perusteet ja edustajamäärät alkaen ovat: Yhtymäkokous äänimäärät Yhtymähallitus edustajamäärät Huittinen 9 2 Hämeenkyrö 9 2 Ikaalinen 13 2 Juupajoki 1 1 Keuruu 4 1 Kihniö 1 1 Multia 1 Mänttä-Vilppula 11 2 Nokia 3 1 Parkano 6 1 Punkalaidun 2 1 Ruovesi 2 Sastamala 38 4 Yhteensä Kuntayhtymän hallinto Organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatio

11 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 9 Yhtymäkokous Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Kukin jäsenkunta valitsee yhden yhtymäkokousedustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan. Jäsenkuntien äänivallan perusteena käytetään vuosien opiskelijamäärien keskiarvoa (70 %), jakautuen ammatillinen perusopetus 70 % ja oppisopimus 30 %, sekä nettovarallisuuteen perustuvaa laskennallista peruspääomaosuutta (30 %). Jäsenkunta Äänimäärät Huittinen 9 Hämeenkyrö 9 Ikaalinen 13 Juupajoki 1 Keuruu 4 Kihniö 1 Multia 1 Mänttä-Vilppula 11 Nokia 3 Parkano 6 Punkalaidun 2 Ruovesi 2 Sastamala 38 Yhteensä 100 Toimikaudeksi valitun yhtymäkokouksen kokoonpano on vuonna 2014 ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Mäkipää Juhani Huittinen Säilä Maarit Huittinen Immonen Anna-Kaisa Hämeenkyrö Palomäki Susanna Hämeenkyrö Heikkilä Marjo Ikaalinen Vuorela Sonja Ikaalinen Jauhiainen Jani Juupajoki Vihersalo Anita Juupajoki Kässi-Jokinen Saara Keuruu Viitanen Raimo Keuruu Silvennoinen Erja Kihniö Hellgren Jussi Kihniö Mertaniemi Anneli Multia Tienaho Erkki Multia Jatkola Ilkka Mänttä-Vilppula Mikkonen Pirjo Mänttä-Vilppula Grönroos Orvokki Nokia Aaltonen Auli Nokia Nyblom saakka Kalle alkaen Lamminmäki Ari Parkano Ojennus Reijo Parkano Murtoo Tapani Punkalaidun Lehtinen Kari Punkalaidun Kuutti-Selkee Heidi Ruovesi Kuosa Pasi Ruovesi Holappa Petri Sastamala Liukko-Sipi Aatto Sastamala Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ilkka Jatkola, Mänttä-Vilppula Ari Lamminmäki, Parkano Petri Holappa, Sastamala Yhtymäkokous kokoontui neljä kertaa. Tarkastuslautakunta Valtuusto/yhtymäkokous asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan ja valitsee yhden tai useamman tilintarkastajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä ja tarkastamista varten. Valtuusto valitsi toimikaudekseen tilintarkastuspalvelujen toimittajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n.

12 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 10 Toimikaudeksi valitun tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Riuttamäki Ilkka Huittinen Multanen Seija Huittinen Jauhiainen Jani Juupajoki Viitanen Raimo Keuruu Ritola Markku Keuruu Paappanen Tapio Keuruu Saramäki Tarja Multia Palomäki Leena Sastamala Paski Katja Mänttä-Vilppula Louhela Anita Ruovesi Niemi Sinikka Nokia Nuutinen Taina Nokia Murtoo Tapani Punkalaidun Pietilä Pauli Sastamala Lahtinen Pirkko Sastamala Seljänperä Samueli Sastamala Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jani Jauhiainen, Juupajoki Katja Paski, Mänttä-Vilppula Tarkastuslautakunta kokoontui kaksi kertaa. Fuusion johdosta toimielimen jäsenet valittiin uudelleen. Toimikaudeksi valitun tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jokinen Petri Ikaalinen Uotila Jyrki Parkano Äijö Matti Ikaalinen Reinilä Ulla-Maija Sastamala Nieminen Marita Hämeenkyrö Riuttamäki Ilkka Huittinen Ritola Markku Keuruu Toivonen Hannu Sastamala Heinämäki Sisko Multia Madekivi Sirkka Punkalaidun Louhela Anita Ruovesi Vuorinen Anne Mänttä-Vilppula Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Äijö, Ikaalinen Marita Nieminen, Hämeenkyrö Tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Yhtymähallitus Yhtymähallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä yhtymäkokouksen päättämien asioiden täytäntöönpanosta. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymäkokouksen puheenjohtajilla sekä esittelijöillä. Toimikaudeksi valitun yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Harakka Sari Huittinen Aaltonen Heikki Huittinen Mattila Timo Huittinen Lehtisalo Eeva Leena Huittinen Säilä Maarit Huittinen Nixon Susanna Huittinen Niemelä Aarno Juupajoki Ikkala Timo Ruovesi Kaijanmäki Timo Keuruu Träff Henry Keuruu Anttila Martti Mänttä-Vilppula Vuorinen Anne Mänttä-Vilppula Anttila Mira Mänttä-Vilppula Kaukola Kalevi Mänttä-Vilppula Laitinen Arja Nokia Grönroos Orvokki Nokia Myllyniemi Sari Punkalaidun Prihti Ari Punkalaidun Holappa Petri Sastamala Kaaja Kari Sastamala Lehtonen Jorma Sastamala Sylander Ismo Sastamala Liukko-Sipi Aatto Sastamala Kulonpää Irmeli Sastamala Oksanen Kari Sastamala Friman Merja Sastamala Pietilä Tarja Sastamala Viitanen Jarmo Sastamala Välimäki Erkki Sastamala Rintamäki Matti Sastamala Lisäksi Lpkkyn asiantuntijajäsenet: Jouni Ovaska Hämeenkyrö, Kalle Mäkelä Ikaalinen ja Vuokko Kuusiluoma Parkano.

13 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 11 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Erkki Välimäki, Sastamala Martti Anttila, Mänttä-Vilppula Timo Mattila, Huittinen Yhtymähallitus kokoontui yhden kerran. Fuusion johdosta toimielimen jäsenet valittiin uudelleen. Toimikaudeksi valitun yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Harakka Sari Huittinen Aaltonen Heikki Huittinen Tähtinen Tinja Huittinen Mattila Timo Huittinen Ankelo Aku Hämeenkyrö Hätönen Tarja Hämeenkyrö Ovaska Jouni Hämeenkyrö Hiltunen Päivi Hämeenkyrö Haavisto Mirjami Ikaalinen Bruun Kaisa Ikaalinen Mäkelä Kalle Ikaalinen Talonen Esa Ikaalinen Niemelä Aarno Juupajoki Marttila Virve Ruovesi Kaijanmäki Timo Keuruu Träff Henry Keuruu Mäkinen Heikki Kihniö Salenius Marita Multia Anttila Mira Mänttä-Vilppula Kaukola Kalevi Mänttä-Vilppula Lahtinen Jyrki Mänttä-Vilppula Pirttilahti Tea Mänttä-Vilppula Laitinen Arja Nokia Grönroos Orvokki Nokia Aaltonen saakka Auli alkaen Kuusiluoma Vuokko Parkano Heiniluoma Jari Parkano Myllyniemi Sari Punkalaidun Liukko-Sipi Aatto Sastamala Oksanen Kari Sastamala Friman Merja Sastamala Pietilä Tarja Sastamala Prihti Ari Punkalaidun Sylander Ismo Sastamala Lehtonen Jorma Sastamala Välimäki Erkki Sastamala Rintamäki Matti Sastamala Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Erkki Välimäki, Sastamala Jyrki Lahtinen, Mänttä-Vilppula Jouni Ovaska, Hämeenkyrö Tinja Tähtinen, Huittinen Yhtymähallitus kokoontui 15 kertaa. Rakennustoimikunta Luottamushenkilöjäsenet Varajäsenet Anttila Mira Kuusiluoma Vuokko Lahtinen Jyrki, puheenjohtaja Mäkelä Kalle Oksanen Kari Pietilä Tarja Välimäki Erkki Viranhaltijajäsenet Lahti Antti Kakkuri Anja Haataja Jani, sihteeri Rakennustoimikunta kokoontui kaksi kertaa.

14 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 12 Mäntän seudun ammatillinen neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. tehdä esityksiä elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvista koulutusmuutoksista ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä sekä varmistaa työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö. Hallitus nimeää neuvottelukuntaan jäseniä Mäntän alueen jokaisesta jäsenkunnasta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kuntayhtymähallituksen keskuudestaan nimeämä henkilö Mäntän seudun koulutuskeskuksen alueelta. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu Mäntän yksikön johtava viranhaltija ja kuntayhtymäjohtaja. Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijajäseniä työ- ja elinkeinoelämästä. Neuvottelukunnan kokouksissa esittelijänä toimii Mäntän yksikön johtava viranhaltija. Mäntän seudun ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Lahtinen Jyrki puheenjohtaja Anttila Mira jäsen Jatkola Ilkka yhtymäkokouksen pj Kaijanmäki Timo varapuheenjohtaja Korhonen Ismo jäsen Lähteenmäki Harri jäsen Mertaniemi Anneli jäsen Niemelä Aarno jäsen Saarela Eija jäsen Teiskonen Jukka jäsen Tiirinen Sisko jäsen Ukkonen Anu jäsen Lahti Antti kuntayhtymäjohtaja Pylvänäinen Arto rehtori, esittelijä Korhonen Rinna sihteeri Neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Lounais-Pirkanmaan ja Kaakkois-Satakunnan Yritys- ja elinkeinoelämän ammatillinen neuvottelukunta Ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Välimäki Erkki, puheenjohtaja Boström Anna-Stiina, henkilöstöpäällikkö Hukkanen Veijo, toimitusjohtaja Jaakkola Mikko, hallintopäällikkö Inna Lauri, kunnanjohtaja Isotalo Jouni, jälkimarkkinointipäällikkö Kelonen Lasse, myyntipäällikkö Kiuru Henri, myyntipäällikkö Korpela Antti, toimitusjohtaja Korpela Pekka, henkilöstö- ja hallintojohtaja Kulmala Aulis, hallituksen puheenjohtaja Laine Ville, toimitusjohtaja Lehtonen Hannu, toimitusjohtaja Leikko Jari, osto- ja henkilöstöpäällikkö Levonen Saija, henkilöstöasianhoitaja Luhtala Mika, tehtaanjohtaja Matintalo Tapani, toimitusjohtaja / pj Nieminen Mikko, toimitusjohtaja Rantanen Mika, toimitusjohtaja Rämö Heidi, yrittäjä Sinisalo Jarno, tuotantojohtaja Tuominen Sirpa, yrittäjä Törmä Eila, elinkeinojohtaja Malmberg Jarkko, kaupunginjohtaja Yhtymähallituksen pj Vexve Group Oy V. Hukkanen Oy Huittisten Säästöpankki Punkalaitumen kunta Huittisten Laatuauto Oy Fortaco Oy Seloy Oy Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Teknikum Yhtiöt Oy HT Hi Tech Polymers Oy Lojer Oy SHT-Tukku Oy Niemen Tehtaat Oy Kemira Chemicals Oy Saarioinen Oy Svea Perintä Oy / Vammalan Yrittäjät Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy Kirami Oy Huittisten Satulinna Muoti ja Koti Purso Oy TV Tuominen Oy Huittisten kaupunki Sastamalan kaupunki

15 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 13 Mattila Timo, yhtymähallituksen varajäsen Lahti Antti, kuntayhtymäjohtaja Moisio Ilpo, aikuiskoulutusjohtaja Kivipuro Anna-Leena, rehtori Komulainen Tuula, rehtori Haavisto Heikki, vt. kehittämisjohtaja Rautanen Riitta, sihteeri Neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Luoteis-Pirkanmaan ammatillinen neuvottelukunta Ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Mäkelä Kalle, kaupunginjohtaja/puheenjohtaja Alenius Antero, kunnanjohtaja Heiniluoma Jari, kaupunginjohtaja Häkli Ilkka, puheenjohtaja Kärkelä Pilvi, sihteeri Laakkonen Tiina, toimitusjohtaja Liukku Petri, kunnanjohtaja Luoma Kari, toimitusjohtaja Läykki Maj-Lis, yliopettaja Talonen Esa, toimitusjohtaja Tuominen Juha, kehityspäällikkö Saarela Samuli, kehityspäällikkö Ankelo Aku, yhtymähallituksen jäsen Kuusiluoma Vuokko, yhtymähallituksen jäsen Lamminmäki Ari, yhtymähallituksen jäsen Mäkinen Heikki, yhtymähallituksen jäsen Liukkonen Joni, rehtori, esittelijä Lahti Antti, kuntayhtymäjohtaja Kähkönen Vesa, aikuiskoulutuspäällikkö Haavisto Heikki, vt. kehittämisjohtaja, sihteeri Ikaalisten kaupunki Hämeenkyrön kunta Parkanon kaupunki Hämeenkyrön yrittäjät Kihniön yrittäjien edustaja Hämeenkyrön yrityspalvelut Kihniön kunta Ikaalisten Kylpyläkaupunki TAMK/Maakuntakorkeakoulu Ikaalisten Matkatoimisto Kehitys-Parkki KOPAR Oy Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Ammattiosaamisen toimielin on perustettu ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten. Siihen kuuluu koulutuksen järjestäjän edustaja, opettajia, opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Koulutuksen järjestäjän edustaja: Lahti Antti, kuntayhtymäjohtaja, toimielimen puheenjohtaja Opettajien edustajat: Varaedustajat: Marata-ala Järvenpää Mari, toimielimen sihteeri Rantanen Mari Sosiaali ja terveysala Lylynperä Tarja Tastula Sanna Luonnonvara-ala Lammi Jussi Kuisma Aulikki Kulttuuriala Kimppa Taina Jylhä-Vuorio Heikki Tekniikan ja liikenteen ala Salmi Eira Mäkinen Kai Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä Luonnontieteiden ala Seppä-Koskinen Päivi Pitkänen Outi Työelämän edustajat Marata-ala Kärkelä Jaana Linnanlahti-Tuominen Outi Sosiaali- ja terveysala Helander Anneli Haverinen Tarja Luonnonvara-ala Sainio Mari Reko Sirkku Kulttuuriala Viitakoski Manta Vornanen Kimmo Tekniikan ja liikenteen ala Kulma Pertti Nieminen Pasi

16 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 14 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä Luonnontieteiden ala Karhunen Tiina Raskila Esko Opiskelijajäsenet Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Jahnsson Milja Mäkitalo Roope Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Tuomisto Kati, Ikol Nieminen Pauli, Ikata Mäntän seudun koulutuskeskus Piila Helmi Sastamalan oppilaitokset Kinnunen Mari Yli-Viikari Nora Toimielin kokoontui kaksi kertaa. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistyötoimikunta, joissa edustettuina ovat henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Yhteistyötoimikunta työnantajan edustajat Lahti Antti kuntayhtymäjohtaja Päivärinta Terhi hallintojohtaja saakka Kakkuri Anja vt. hallintojohtaja Välimäki Erkki yhtymähallituksen pj Lahtinen Jyrki yhtymähallituksen I vpj Haavisto Mirjami yhtymähallituksen jäsen henkilöstöjärjestöjen edustajat kevät 2014 Taina Mäenpää, luottamusmies, JHL 441, varaedustaja Sirpa Koivuniemi Kaija Ojala, luottamusmies, Mänttä-Vilppula JHL ry, varaedustaja Mika Pohjalainen Outi Jämsä, luottamusmies, Jyty ry, varaedustaja Ella Sikiö Marko Hulkkonen, pääluottamusmies Kunta-alan Unioni ry Katriina Isolauri, pääluottamusmies, OAJ ry / JUKO ry Raija Hituri, luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry (Vak, Tkto, Kosol) Outi Kykylä, luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry (Hayo) Jari Turpeinen, luottamusmies, OAJ ry /JUKO ry Mskk Arto Anetjärvi, pääluottamusmies JUKO ry henkilöstöjärjestöjen edustajat syys 2014 Arto Anetjärvi, pääluottamusmies JUKO ry, varaedustaja Antti Vartiainen Katriina Isolauri, pääluottamusmies JUKO ry, varaedustaja Raija Hituri Outi Kykylä, luottamusmies, JUKO ry, varaedustaja Jari Turpeinen Ilkka Lampila, luottamusmies, JUKO ry, varaedustaja Kaija Haavisto Kari Poikkeus, luottamusmies, JUKO ry, varaedustaja Esko Koskiniemi Marko Hulkkonen, pääluottamusmies Kunta-alan Unioni ry Outi Jämsä, luottamusmies, Jyty ry, varaedustaja Ella Sikiö Taina Mäenpää, luottamusmies, JHL 441, varaedustaja Sirpa Koivuniemi Kaija Ojala, luottamusmies, Mänttä-Vilppula JHL ry, varaedustaja Mika Pohjalainen Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Palkkauksen kehittämistyöryhmä Lahti Antti Päivärinta Terhi Kakkuri Anja Hulkkonen Marko kuntayhtymäjohtaja hallintojohtaja saakka talouspäällikkö pääluottamusmies Kunta-alan Unioni ry

17 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 15 Jämsä Outi Mäenpää Taina Ojala Kaija Anetjärvi Arto Isolauri Katriina Välimäki Erkki Pietilä Tarja Haavisto Mirjami luottamusmies, Jyty ry, varaedustaja Ella Sikiö luottamusmies, JHL 441, varaedustaja Sirpa Koivuniemi luottamusmies, Mänttä-Vilppula JHL ry pääluottamusmies JUKO ry pääluottamusmies JUKO ry yhtymähallituksen pj. yhtymähallituksen jäsen yhtymähallituksen jäsen Työryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana kaksi kertaa. Työsuojelutoimikunta Työnantajan edustajat Lahti Antti kuntayhtymäjohtaja, työsuojelupäällikkö Päivärinta Terhi hallintojohtaja, työsuojelupäällikkö Toimipaikkojen työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut Aikuis- ja oppisopimuskoulutus Lanteri Maria työsuojeluvaltuutettu (1. vara Kotakorva Salla) Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Kykylä Outi työsuojeluvaltuutettu, opetus Rannikko Tapio työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu (1. vara Leppänen Sanna) Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Jokinen Juha työsuojeluvaltuutettu, opetus (1. vara Kimppa Altti) Lampila Ilkka työsuojeluvaltuutettu, opetus (1. vara Karttunen Tuula) Näsiaho Helena työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu (1. vara Kujansuu Teija, 2. vara Niemi Risto) Mäntän seudun koulutuskeskus Joensalmi Ari työsuojeluvaltuutettu, opetus (1. vara Takala Markku) Jämsä Outi työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu (1. vara Ojala Kaija) Sastamalan oppilaitokset Hituri Raija työsuojeluvaltuutettu, opetus Rintala Juhani työsuojeluvaltuutettu, opetus Ala-Hongisto Liisa työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelu Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Johtoryhmä Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti 1-2 kertaa kuukaudessa. Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymäjohtaja, rehtorit, aikuiskoulutusjohtaja, hallintojohtaja, kehittämisjohtaja, talouspäällikkö ja henkilöstön edustaja Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstölukujen vertailuvuoteen on lisätty Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän vuoden 2013 henkilöstön määrä, jotta luku olisi vertailukelpoinen tilinpäätösvuoden kanssa. Henkilöstön lukumäärä Opetushenkilöstö, vakituinen Opetushenkilöstö, määräaikainen Muu henkilöstö, vakituinen Muu henkilöstö, määräaikainen Yhteensä Sivutoiminen henkilöstö

18 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 16 Henkilöstön määrä Opetushenkilöstö, vakituinen Opetushenkilöstö, määräaikainen Muu henkilöstö, vakituinen Muu henkilöstö, määräaikainen Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä Naiset Miehet Yhteensä Sukupuolijakauma 2014 Miehet 38 % Naiset 62 %

19 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 17 Henkilöstön ikäjakauma Alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v Naiset Miehet YHT v 50-54v 55-59v 60-64v 65-68v Yli 68v Yht Luvut sisältävät sivutoimisen henkilöstön. Luvut eivät sisällä niitä henkilöitä, jotka tulisivat mukaan kahteen kertaan (esim. virkavapaus/työloma omasta vakinaisesta tehtävästä ja samanaikaisesti määräaikainen muu tehtävä). 70 Ikäjakauma Naiset Miehet 10 0 Alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-68v Yli 68v Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Tulleet 13 7 Lähteneet Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet Työkyvyttömyyseläke 1 1 Vanhuuseläke Sairauspoissaolopäivät Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä Henkilöiden lukumäärä Sairauspoissaolopäivä ka/henkilö 10,7 9,1

20 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sairauspoissaolopäivät Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Henkilöstökulut tulosalueittain Kuntayhtymän johto ,36 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset ,75 Sastamalan oppilaitokset ,22 Mäntän seudun koulutuskeskus ,68 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto ,04 Aikuis- ja oppisopimuskoulutus ,28 Kuntayhtymän hallinto ,22 Kehittämistoiminnat ,17 Yhteensä ,72 Henkilöstökulut tulosalueittain % 1 % 4 % 2 % Kuntayhtymän johto Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset 14 % Sastamalan oppilaitokset 15 % 36 % Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuis- ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallinto 21 % Kehittämistoiminnat

21 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Koulutuskuntayhtymässä on hyväksytty vuoden 2012 alussa noudatettavaksi Sisäinen valvonta sekä hyvä johtamis- ja hallintotapa -ohje. Samoin hyväksyttiin noudatettavaksi Riskienhallintapolitiikka-asiakirja. Ohjeet on päivitetty vuoden 2014 alusta lukien Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusion vuoksi. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymähallituksen näkemyksen mukaan kuntayhtymän toiminnassa on noudatettu toimintaan liittyviä määräyksiä ja säännöksiä. Myös eri tasoilla tehtyjen päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Laajentuneessa kuntayhtymässä tulosalueiden toiminnan vakiintuessa osana uutta kuntayhtymää vakiintuu myös sisäiseen valvontaan käytetyt menetelmät osaksi päivittäistä toimintaa. Aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen puolella erilaisilla toimintatavoilla koskien koulutusohjelmien toteutustapoja on ollut suora vaikutus tulosalueen talouteen. Kuntayhtymän säännöt ja määräykset ovat henkilöstön nähtävissä Intrassa. Niitä on myös käsitelty tulosalueiden sisäisissä koulutus- tms. tilaisuuksissa. Valitusprosesseja liittyen henkilöstövalintoihin tai muihin päätöksiin ei vuoden 2014 aikana ole laitettu vireille eikä niitä ole kesken valitusviranomaisissa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutuminen käy ilmi talousarvion toteutumisvertailussa. Myös varojen käytön seuranta sekä tuloksellisuuden toteutumisen seuranta selviävät tilinpäätösraporteista. Yhtymähallitus toteaa, että tavoitteiden asettamisessa ja määrärahojen budjetoinnissa on onnistuttu riittävästi, tulosvastuuta on noudatettu muiden kuin Aikuisja oppisopimuskoulutuksen tulosalueella ja on toimittu toimivallan puitteissa. Tulosalueilla varojen käyttöä ja tuloksellisuutta seurataan ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan heti. Yhtymähallitus on pyytänyt selvityksen Aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen tulosalueen johtajalta siitä, miksi talousarvion sitova erä (toimintakate) käyttötalouden osalta on ylitetty vuonna Yhtymäkokous on hyväksynyt ylityksen kokouksessaan Mäntän seudun koulutuskeskuksen tulosalueella toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa ei ole ylletty aivan asetettuihin tavoitteisiin. Syynä tähän on ollut toimintaympäristö huomioiden hieman epärealistisesti asetetut tavoitteet. Kehittämishankkeilla on rahoitussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Mikäli tavoitteet eivät toteudu, rahoittajan kanssa neuvotellaan hyvissä ajoin muutostarpeista. Varojen käyttöä seurataan taloushallinnon raporteista säännöllisesti projektija kustannuspaikkakohtaisesti. Hankkeissa tavoitteiden toteutumista seurataan seurantakausittain sekä rahoittajalle tehtävien että sisäisten raporttien kautta. Luonnonkuitukomposiitti-hankkeiden osalta kustannusarvio ylittyi vuonna 2014 merkittävästi ja kehittämistyötä jouduttiin jatkamaan vielä hankkeen päätyttyä kuntayhtymän omalla rahoituksella. Syynä olivat mm. rakennusvaiheen aikatauluongelmat sekä se, että laitteistolla ei saavutettu tavoitteeksi asetettua tuotantokapasiteettia. Asiasta on pidetty yhtymähallitus, kuntayhtymäjohtaja ja talouspäällikkö ajan tasalla. Aikuiskoulutusosaston johtoryhmä (aikuiskoulutusjohtaja, aikuiskoulutuspäälliköt ja koulutustarkastaja) kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Tilaisuudessa käsitellään aikuiskoulutuksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne. Aikuiskoulutuskoulutusosastolla on käytössä vuosisuunnitelma, joka kattaa toimintavuoden ammatillisen lisäkoulutuksen (VOS-rahoitteinen koulutus, työvoimapoliittinen koulutus sekä maksullinen palvelutoiminta). Näissä tilaisuuksissa tehdään tarvittavat muutokset toimintaan sekä seurataan muodostuneita kustannuksia. Keskeisin toimintatapoihin liittyvä muutos koskee oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen laskentaperiaatteita alusta luodun yhteisen laskentamallin avulla ammatillinen lisäkoulutus saadaan tulevaisuudessa toimimaan kustannustehokkaasti. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteiksi asetetut opiskelijamäärät alittuivat vuonna Tähän vaikutti erityisesti yritysten toiminnallinen tilanne, joka johtuu yritysten tilauskannan laskusta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärätavoite ylittyi. Ylitys johtuu pitkäkestoisten koulutusohjelmien toteuttamisesta, jotka haluttiin kuitenkin viedä loppuun fuusion jälkeisessä tilanteessa. Taustalla oli opiskelijoiden oikeusturva, henkilöstön siirtymäsuoja sekä tehdyt sopimukset.

22 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 20 Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallintapolitiikka-asiakirjaan perustuen käynnistettiin kesäkuussa 2012 riskikartoitustyö tavoitteena tunnistaa ja arvioida kuntayhtymään kohdentuvia merkittävimpiä riskejä sekä määritellä näille hallintatoimenpiteet. Työn toteuttamiseen käytettiin asiantuntija-apua PricewaterhouseCoopersilta. Kuntayhtymätasoinen riskikartoitus toteutettiin syksyllä Riskien tunnistaminen ja arviointi tapahtui työkokouksessa, johon osallistui yhteensä yksitoista koulutuskuntayhtymän avainhenkilöä (johtoryhmän jäsenet, kiinteistöpäällikkö sekä työsuojelupäällikkö). Haastattelujen pohjalta täydennettiin luotua riskilistaa sekä priorisoitiin riskejä niiden vaikutuksen ja todennäköisyyden mukaan. Riskeille suunniteltiin myös hallintakeinoja keskittyen merkittävimpiin riskeihin. Riskien priorisoinnin tuloksena saatiin Sastamalan koulutuskuntayhtymän riskikartat ja avainriskit. Toimenpideohjelmassa kymmenelle avainriskille määriteltiin lisäksi hallinnasta vastaava vastuutaho tai -henkilö. Kuntayhtymätasoiset riskit päivitettiin riskienhallinnan johtoryhmän kokouksessa syyskuussa Riskiluokitukseltaan kohtalaisille ja merkittäville riskeille on laadittu riskikortit, jotka on päivitetty syksyllä Suurimmat kuntayhtymätasoiset riskit ovat: 1) Valtion yksikköhintarahoituksen, oppisopimus- ja työvoimapoliittisen koulutuksen budjettileikkaus ja/tai uudelleenallokointi 2) Kuntarakenneuudistuksen vaikutukset 3) IT-johtamisen puutteet 4) Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa ennakoitua enemmän 5) Muu henkilöturvallisuuteen liittyvä riski (henkilöön kohdistuva fyysinen tai henkinen teko kuten pahoinpitely, uhkailu, painostus, häirintä tms.) Myös seuraavilla tulosalueilla suoritettiin riskikartoitus joulukuussa 2013: Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Mäntän seudun koulutuskeskus, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Vammalan ammattikoulu sekä Oppisopimus- ja aikuiskoulutus. Kartoituksen tekivät tulosalueiden ydinryhmät, joissa oli maksimissaan 10 henkilöä. Ryhmät koostuivat sekä esimiehistä että opetushenkilöstöstä ja tukipalveluhenkilöstöstä. Myös tulosalueiden riskiluokitukseltaan kohtalaisille tai merkittäville riskeille laadittiin riskikortit. Riskikortit on päivitetty syksyllä Sastamalan oppilaitosten osalta riskikorttien päivitykseen osallistui koko henkilöstö. Riskikortit on käsitelty samassa yhteydessä lähiesimiesten toimesta. Riskien hallinta -kyselyn yhteenveto käsiteltiin oppilaitosten henkilöstökokouksissa: VAK , TKTO ja KOSOL Mäntän seudun koulutuskeskuksen tulosalueella merkittävimmäksi riskiksi on nostettu lentokonealan koulutustilojen varmistaminen nykyisen koulutustilan vuokrasopimuksen päättyessä kesällä Tämä riski on tiedostettu ja asiaa on pidetty esillä niin ammatillisen neuvottelukunnan kokouksissa kuin myös yhtymähallituksen jäsenille sekä Mänttä- Vilppulan kaupungin päättäjille. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten ja Kehittämistoimintojen tulosalueilla Sastamalan koulutuskuntayhtymän riskikartoituspohjan mukainen riskiarviointi on toteutettu alkuvuodesta Riskiarvioinnin perusteella laaditaan seuraavaksi myös näille tulosalueille riskikortit. Sekä kuntayhtymän että tulosalueiden riskikartoitukset sekä niihin liittyvät riskikortit päivitetään keväällä Samassa yhteydessä käydään läpi ja päivitetään Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kyselyn sisältö. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa ja kilpailutuksessa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista sekä kuntayhtymän omia hankintaohjeita. Hankintavaltuudet on määritelty yhtymähallituksen päätöksellä ja ne käyvät ilmi talousarvion täytäntöönpano-ohjeista. Kilpailutukseen osallistuneilta ei ole vuoden 2014 aikana tullut valituksia. Pysyviin vastaaviin kuuluvan kiinteän omaisuuden myynnistä päättää yhtymäkokous ja muiden pysyvien vastaavien osalta hallintojohtaja. Irtaimen omaisuuden myynnistä päättävät tulosalueiden johtajat. Rakennerahastohankkeita koskee ns. pysyvyyssääntö, jonka mukaan hankkeessa hankitut koneet ja laitteet on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeissa hankittu omaisuus merkitään EU-

23 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 21 tarroin, jotta välineet on helpompi jäljittää vielä myöhemminkin. Vaihtoehtoisesti voidaan EU-varoin rakennettu tila merkitä tietokyltein. Tietokoneet ja vastaavat laitteet ovat niissä olevan sarjanumeron perusteella identifioitavissa. Sopimustoiminta Sopimusten allekirjoittamisoikeudet on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Sopimustoiminnan osalta ei ole tiedossa mitään negatiivisia seuraamuksia. Sopimukset viedään Dynasty-järjestelmään, jossa sopimuksen päättymisajankohdan lähestyessä tulee huomautus vastuuhenkilöiden sähköpostiin. Kuntayhtymän ja tulosalueiden vanhojen sopimusten vieminen Dynasty-järjestelmään on vielä kesken. Opetusmaatilojen ja -puutarhan toiminnassa on noudatettu EU-lainsäädäntöä ja voimassa olevia viranomaismäärityksiä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäinen valvonta on toteutettu osana normaaleja kuntayhtymän johtamistoimintoja. Tarkastustoiminnan puitteissa ei ole tullut ilmi väärinkäytöksiä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Riskienhallintapolitiikan ja Sisäinen valvonta sekä hyvä johtamis- ja hallintotapa -asiakirjojen yhteydessä hyväksyttiin käyttöönotettavaksi myös viitekehys, jonka avulla kartoitetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa sekä kehittämistarpeita kuntayhtymässä. Viitekehys sisältää joukon kysymyksiä, joihin vuoden 2014 alussa pyydettiin kuntayhtymän henkilöstöltä ja yhtymähallituksen jäseniltä vastauksia Webropol-kyselynä. Vastauksien perusteella löydettiin kehittämistä kaipaavat osa-alueet. Kysely toteutetaan kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kyselyä pidetään edelleen haasteellisena. Asioiden läpikäymisestä ja keskustelusta huolimatta vaikuttaa siltä, että henkilöstö ei osaa yhdistää kyselyssä kysyttäviä asioita käytännön toimenpiteisiin. Tulosalueilla on avattava edelleen käsitteistöä ja niiden yhteyttä konkreettisiin arjen toimintoihin. Vastaajien vähäinen määrä ei välttämättä anna validia tulosta oikeasta tilanteesta tulosalueilla. Kyselyn tuloksista nousevat kehittämiskohteet tulee muuttaa konkreettisiksi toimenpiteiksi ja sisällyttää vuosikelloon. Tuloksellisuuden seurantaan tulee opiskelijahallinto-ohjelmaan kehittää vielä puuttuvia työkaluja, kuten kansainvälisyys ja opiskelijahuollon riittävyys (vrt. tuloskortti). Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntayhtymän laadunhallintatyötä, johon on panostettu huomattavasti vuoden 2014 aikana ja työtä jatketaan edelleen. Tavoitteena on luoda kuntayhtymälle toimiva kokonaisvaltainen laadunhallintajärjestelmä.

24 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön 3 2 Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 11 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 107,8 106,9 Vuosikate prosenttia poistoista 88,3 94,5 Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Kuntayhtymässä toimintakatteen on oltava ylijäämäinen, koska verorahoitusta ei ole. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot % toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa käytetään tunnuslukua, joka lasketaan kaavasta: Vuosikate % poistoista =100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset

25 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 23 Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot ja arvonalentumiset vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos * Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos * Kassavarat * Kassavarat * v Konsernitili ,51 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin * v Konsernitili ,31 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v Investointien tulorahoitus % 76,0 122,4 Kassan riittävyys (pv) Lainanhoitokate 4 4 Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut

26 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 24 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Investointien tulorahoitus % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kuntayhtymän rahavaroilla. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Kassan riittävyys (pv) =365 pv*rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

27 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmassa. VASTAAVAA A I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B Toimeksiantojen varat 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ C I II VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset 6 3. Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 26 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B D E I II POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste % 71,3 71,7 Suhteellinen velkaantuneisuus % 33,0 31,4 Kertynyt yli-/alijäämä, tuh Lainakanta , tuh Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimäärin 70 % omavaraisuutta. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Omavaraisuusaste % = 100*(Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän toimintatuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100*(Vieras pääoma Saadut ennakot)/toimintatuotot

29 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 27 Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Lainakanta =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) 1.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT t % Toiminta Toimintatuotot ,9 Korkotuotot 6 0,0 Muut rahoitustuotot 12 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 228 0,5 - pysyvien vastaavien luovutusvoitot ,5 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 190 0,4 Pysyvien vastaavien luovutustulot 664 1,5 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 55 0,1 Kokonaistulot yhteensä ,0 MENOT t % Toiminta Toimintakulut ,1 -valmistus omaan käyttöön -3 0,0 Korkokulut 170 0,4 Muut rahoituskulut 27 0,1 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 637 1,4 Kokonaismenot yhteensä ,0

30 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konserni on taloudellinen kokonaisuus, jonka muodostavat kuntayhtymä (emoyhteisö) sekä ne juridisesti itsenäiset yhteisöt, joissa kuntayhtymällä yksin tai yhdessä muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta (tytäryhteisöt). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöillä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta toisessa yhteisössä. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kuntayhtymällä on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa, velvoitteita tai vastuita. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä oli vuoden 2014 lopussa kaksi tytäryhtiötä. Parkanon Teollisuustalo Oy siirtyi kuntayhtymälle Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusion kautta ja AikoAcademy Oy rekisteröitiin joulukuussa Tytäryhtiöiden yhdistely konsernitaseeseen tapahtuu omistusosuuden mukaisesti. AikoAcademy Oy:n ensimmäinen tilikausi on normaalista poikkeava ja yhdistely tapahtuu ensimmäisen kerran vasta vuodelta Osakkuusyhteisöissä kuntayhtymällä on merkittävä (20-50 %) omistusosuus, mutta ei määräämisvaltaa. Osakkuusyhteisöistä konsernitilinpäätökseen yhdistellään päättyneen ja edellisten tilikausien yli- ja alijäämä. Sastamalan koulutuskuntayhtymän konsernitilinpäätökseen on tällä tavalla yhdistelty Kiinteistö Oy Kuntomäki. Sastamalan koulutuskuntayhtymä TYTÄRYHTEISÖT Ulkoinen juridinen konserni KONSERNIIN KUULUMATTOMAT Kuntayhtymän palveluita tuottavat yhteisöt Parkanon Teollisuustalo Oy OSAKKUUSYHTEISÖT - Kiinteistö Oy Kuntomäki AikoAcademy Oy YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Muut yhtiöt 1 Osakkuusyhteisöt 1 Yhteensä 2 1

31 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernin toiminnan ohjaus Sastamalan koulutuskuntayhtymässä ei ole tällä hetkellä olemassa erillistä konserniohjeistusta. Konserniohjauksen ja valvonnan toteuttamista säätelee kuntayhtymässä kuntalaki, perussopimus, hallintosääntö sekä näitä täydentävä ohjeistus, mm. Sisäisen valvonnan sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan ohje. Parkanon Teollisuustalo Oy on kuntayhtymän 100 % omistama yhtiö ja yhtiön hallituksen jäsenet ovat joko kuntayhtymän viranhaltijoita tai luottamushenkilöitä. Kiinteistö Oy Kuntomäestä omistusosuus on 33,3 % ja yhtiön kolmesta hallituspaikasta kuntayhtymällä on käytössään yksi. Hallituksen jäseneksi on valittu Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus laatia kuntayhtymälle konserniohjeistus. Vuoden 2015 talousarvioon ei ole vielä sisällytetty sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita konserniin kuuluville yhtiöille. Tavoitteet määritellään tulevaan vuoden 2016 talousarvioon Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Parkanon teollisuustalo Oy Yhtiön maksuvalmius vuonna 2014 on ollut hyvä. Yhtiöllä on ollut kaksi lainaa, jotka on maksettu pois vuoden 2014 aikana. Yhtiön rakennus on ollut osin Parkanon koululaitoksen käytössä. Sitä on käytetty väistötilana, kun kaupungin koulurakennuksissa on tehty sisäilma- ym. korjauksia. Kuntayhtymän toisen asteen koulutuksen kysyntä on ollut vähenemässä, mikä aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. AikoAcademy Oy Aiko Academy Oy on perustettu kuntalain mukaisesti hoitamaan kuntayhtymän maksullisena palvelutoimintana tuottamaa koulutuksen myyntiä varten. Tähän sisältyy myös työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen. Yhtiön toimialaan kuuluu lisäksi kansainvälisen koulutusviennin käynnistäminen ja toteuttaminen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusjohtaja Arvio konsernin tulevasta kehityksestä Sastamalan koulutuskuntayhtymän tytäryhteisöt toimivat lähtökohtaisesti ilman kuntayhtymän avustusta. Parkanon Teollisuustalo Oy:n tuottamien palveluiden kustannusvastuu kohdentuu kuitenkin joko suoraan tai välillisesti Sastamalan koulutuskuntayhtymälle. Näin ollen haasteena on säilyttää yhtiön palveluiden hinnoittelu kohtuullisena ja yhtiön kustannuskehitys linjassa kuntayhtymän omien tuottavuustavoitteiden kanssa.

32 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin tuloksen muodostuminen Konsernin tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan konsernituloslaskelmassa. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön 3 2 Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 11 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 107,9 107,0 Vuosikate prosenttia poistoista 89,1 95,4 Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n konsernin luvut sekä Kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäen tiedot Konsernituloslaskelman tunnusluvut lasketaan, kuten koulutuskuntayhtymän tuloslaskelmassa ks. luku 1.4.1

33 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernin toiminnan rahoitus Konsernin toiminnan rahoitusta tarkastellaan konsernirahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 891 Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos * Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos * Kassavarat * Kassavarat * v Konernitili ,51 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin * v Konernitili ,31 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v Investointien tulorahoitus % 77,3 123,6 Kassan riittävyys (pv) Lainanhoitokate 4 3 Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n konserniluvut sekä Kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäen tiedot Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut lasketaan, kuten koulutuskuntayhtymän rahoituslaskelmassa ks. luku 1.4.2

34 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset Konsernin rahoituksen rakennetta kuvataan konsernitaseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmassa. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA A I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2. Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 891 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B Toimeksiantojen varat 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ C I II VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset 6 3. Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ Vertailuvuotena tilinpäätösvuoden avaava konsernitase

35 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 33 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B D E I II POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 71,2 71,7 Suhteellinen velkaantuneisuus % 33,0 31,4 Kertynyt yli-/alijäämä, tuh Lainakanta tuh Konsernin lainasaamiset Vertailuvuotena tilinpäätösvuoden avaava konsernitase Konsernitaseen tunnusluvut lasketaan, kuten koulutuskuntayhtymän taseessa ks. luku 1.5, lukuun ottamatta omavaraisuusaste %:ia, jossa tulee konsernin tunnuslukua laskettaessa huomioida mahdolliset vähemmistöosuudet ja konservireservit. Omavaraisuusaste % = 100*(Oma pääoma+vähemmistöosuus+konservireservi+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot)

36 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan yhtymähallituksen on toimintakertomuksessa otettava kantaa tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää vapaaehtoisiin varauksiin, rahastoon tai tilikauden ylijäämä - tilille. Oman pääoman edellisten tilikausien yli- /alijäämä -tilin saldo on ,86 euroa. Tilikauden ylijäämä vuodelta 2014 on ,71 euroa. Kuntayhtymähallitus esittää, että: a) Puretaan investointivarauksia ,77 euroa ja tehdään ,82 euron poistoeron lisäys b) tuloutetaan tehtyä poistoeroa ,51 euroa c) tilikauden ylijäämä ,71 euroa siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilille.

37 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 35 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA 2014 TOTEUMA 2014 TOTEUMA 2013 TOTEUMA 2012 Opiskelijoita Näistä erityisop LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut kesk.aste 8,4 8,9 9,3 10,6 Läpäisymittari aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 75,1 66,6 67,1 65,6 Työkykypassit, suoritetut HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 89,1 88,2 88,6 83,6 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,5 0,3 0,4 0,7 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpäivien lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk (ei poistoja)

38 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymän johto Talous Kuntayhtymän johto TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,16 0,0 Toimintakulut , ,64 196,8 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,52-9,8 Rahoitustuotot ja -kulut 0-110,61 110,61 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,00 0,0 Vyörytyserät , ,52-9,8 Poistoeron ja varausten muutos 0 0,00 0,00 0,0 Yli-/alijäämä 0-110,61 110,61 0,0

39 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Luoteis-Pirkanmaan tulosalue muodostuu Sastamalan koulutuskuntayhtymään liittyneistä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista. Tulosalueeseen kuuluvat Ammatti-instituutti Iisakki ja siihen kuuluva Osaran maaseutuopetusyksikkö, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalisten kauppaoppilaitos sekä yleissivistävä yksikkö. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa otettiin käyttöön Saskyssa jo aiemmin käytössä olleet järjestelmät ja toimintatavat. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten organisaatiomalli muuttui merkittävästi, kun entisestä koulutuskuntayhtymästä (poislukien kehittämis- ja aikuiskoulutusyksikkö) tuli Saskyn yksi tulosalue. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksien kokonaisopiskelijamäärä jäi tavoitteesta, koska seudun nuorten ikäluokka pieneni ja läpäisyä tehostettiin. Lisäksi yhteisvalinnassa tapahtui merkittävä muutos, kun opintopolku.fi -hakuväylää saivat käyttää ainoastaan peruskoulupohjaiset ja ylioppilaspohjaiset hakijat. Tällä oli vaikutus erityisesti valtakunnallisiin aloihin IKATAlla ja Osaralla. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksien opiskelijoista yhteensä yli puolet tulee muista kunnista kuin missä paikkakunnan oppilaitokset sijaitsevat. Toiminnallisten tavoitteet IKAALISTEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS (IKATA) IKATAn koulutus on valtakunnallista ja oppilaitoksessa on opiskelijoita yli sadasta kunnasta ympäri Suomen. Hakijoista yli puolet tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Opetustoiminta IKATAn Kihniön toimipisteessä loppui kesällä 2014 ja lasialan opetus siirrettiin Ikaalisiin. Kihniön toimipisteen yli 3000 neliömetriä käsittävistä tiloista toiminta sovitettiin 657 neliömetrin tiloihin. Tilankäytön tehostamisen lisäksi siirto paransi opetuksen, tukipalveluiden ja opiskelijapalveluiden järjestettävyyttä sekä yhteistyötä ammattialojen välillä. Graafisen suunnittelun ammattiala siirtyi vuokratiloista Ikaalisten kauppaoppilaitoksen tiloihin kesän aikana, kun Tampereen ammattikorkeakoulu siirsi nuorten koulutuksen Saskyn omistamista tiloista Tampereelle. IKATAn kansainvälinen toiminta oli monipuolista ja käsitti useita eri kv-hankkeita, joilla lisättiin asiantuntijavaihtoa, opiskelijavaihtoa sekä kehitettiin ja testattiin yhteisiä käytäntöjä. IKATA sai mm. soitinrakennuksen kumppanuushankkeen loppuraportin palautteena parhaan mahdollisen arvosanan kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:lta. Soitinrakennuksen 30 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistiin ammattialan historiikki sekä järjestettiin näyttely IKATAn ja Taidosto osuuskunnan kesäpajan yhteyteen Ikaalisten kylpylässä. IKATAlla vietiin vuonna 2014 eteenpäin 3D-tulostuksen ja -skannauksen opetusta. Henkilöstö oli aktiivisesti mukana Pirkanmaan 3D -verkostohankkeen koulutuksissa sekä EU-rakennerahastohankkeen hakemuksen valmistelussa. Joulukuussa 2014 hankkeen toiminnot koottiin nimen 3D-tulostuksen Akatemia alle. IKAALISTEN KAUPPAOPPILAITOS (IKOL) IKOLin koulutus palvelee seutukunnan liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan työelämätarpeita. Opiskelijat tulevat oppilaitokseen pääsääntöisesti kuntayhtymän jäsenkuntien sekä Tampereen ja Ylöjärven alueelta. Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin nuorten koulutus siirtyi kauppaoppilaitoksen tiloista Tampereelle ja jätti merkittävän osan oppilaitoksen tiloista tyhjäksi, mikä vaikutti myös vuokratulojen laskuun alkaen. Elokuussa IKATAn graafinen suunnittelu siirtyi vuokratiloista IKOLin tiloihin. Tiloissa ovat syksystä lähtien olleet vuokralla myös TAMKin aikuiskoulutus, Tredun lähihoitajakoulutus, Ylä-Satakunnan musiikkiopisto ja Ikaalisten kansalaisopisto. Oppimisympäristöjä kehitettiin opetuslaitteita uusimalla. Datanomien uuden opetussuunnitelman mukaisen verkkolaboratorio-oppimisympäristön kehittämistyötä jatkettiin yhdessä opiskelijoiden kanssa. IKOL:n opiskelijat menestyivät hyvin valtakunnallisessa Mestarimyyjäkilpailussa.

40 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 38 Tiivistä yhteistyötä on tehty alueen opinto-ohjaajien ja erityisopettajien kanssa. Tutustumiskäyntejä on lisätty oppilaitoksesta kiinnostuneille hakijoille. Painopiste kaikessa toiminnassa on ollut opiskelijan oppimisprosessin tukeminen ja työssäoppimisen merkityksen korostaminen. NY-toiminta oppilaitoksessa oli vilkasta vuoden aikana; keväällä NY-opiskelijoita oli 29 ja syksyllä määrä lisääntyi, kun kaikki aloittaneet opiskelijat liittyivät mukaan toimintaan. Syksyllä 2014 toiminta laajeni niin, että myös datanomiopiskelijat olivat mukana 24h-leirillä. Co-operating for the Future -hankkeen mahdollistamana työssäoppimisen suoritti ulkomailla kaikkiaan kaksitoista opiskelijaa ja Venäjäverkoston kautta kolme opiskelijaa. Kohdemaina olivat Englanti, Espanja, Kreikka, Saksa, Unkari ja Venäjä. Vaihdossa olleiden opiskelijoiden ajatuksia on voinut seurata SASKY/LPKKY International -sivustolla Facebookissa. Opetushenkilöstö osallistui kv-hanketoimintaan Venäjällä, Englannissa ja Espanjassa. AMMATTI-INSTITUUTTI IISAKKI (Hämeenkyrö, Parkano) Ammatti-instituutti Iisakin Hämeenkyrön vanhimmissa tiloissa tehtiin kattava peruskorjaus keittiöihin, ruokalaan sekä teorialuokkiin ja toimistoihin. Ruokala, suurkeittiö ja opetuskeittiö otettiin käyttöön elokuussa ja kakkosvaiheessa valmistuivat teorialuokat, toimistot sekä kiinteistön tekniset tilat, jotka otettiin käyttöön vuoden 2014 lopussa. Ammatti-instituutti Iisakissa Parkanossa kone- ja metallialan koulutuksessa on kehitetty ja käynnistetty yritysten kanssa yhteistyössä työvaltaisen oppimisen opintopolku Parkano Talent. Parkano Talentissa opiskelijat tekevät noin kaksi kolmasosaa opinnoistaan yrityksissä. Parkanon Opintotalossa oli Parkanon ala-asteen oppilaita väistötiloissa syksyn ajan. Parkanossa käynnistyy lähihoitajakoulutus syksyllä Parkanon lähihoitajakoulutuksen suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2014 yhteistyössä Pihlajalinna Oy:n ja Parkanon kaupungin kanssa. Lähihoitajakoulutuksen pedagogisina lähtökohtina ovat työvaltainen oppiminen, työelämäyhteistyö opetuksen suunnittelussa sekä opintopolkujen joustavuus. Iisakissa vahvistettiin hanketoimintaa vuonna Esimerkiksi Läpäisyn edistämisen hankkeessa (Läpsy) kehitettiin ja pilotoitiin tutoropettaja-mallia, jossa tuen tarpeen ennakoinnin ja yhteisopettajuuden menetelmin tuetaan opintojen etenemistä ja varmistetaan ammattiin valmistuminen. Vientiteollisuuden edellyttämän osaamisen kehittämisen hankkeessa (Vike) on kehitetty yritysten kanssa yhteistyössä työvaltaista opiskelupolkuja, opetuksen sisältöjä sekä pedagogisia menetelmiä. OSARAN MAASEUTUOPETUSYKSIKKÖ Osaran maaseutuopetusyksikössä jatkettiin oppimisympäristöjen ja maatilan kehittämistä. Tallin jätevesijärjestelmä uudistettiin, samoin koneiden pesupaikka viimeisteltiin. Osaran vanhimman rakennuksen, Toukolan, muuttaminen opetustiloiksi ja työpajan päähän rakennettavien saunatilojen peruskorjaus on ollut viimeistelyvaiheessa. Viljankuivaamoon on uusittu koneistusta ja korjattu julkisivua. Osaran maaseutuopetusyksikköön hankittiin puimuri ja oppilaskuljetuksia varten pikkubussi. Opiskelijoita on ollut työssäoppimassa ulkomailla mm. Islannissa, Ruotsissa ja Keniassa. Virolaisia opettajia vieraili Osaralla ja vastavierailu toteutettiin. NY-toiminta on Osaralla luonteva osa koulutusta. Tämä opiskelu on toteutettu niin, että opiskelijat ovat perustaneet oman NY-yrityksen ja toimineet yrittäjinä. Osaran opetusmaatilalla on annettu mahdollisuus oman alan harjoittelijoille ja työkokeilijoille. Osaran maaseutuopetusyksikölle myönnettiin kestävän kehityksen sertifikaatti uudelleen auditoinnissa kesäkuussa Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus haki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä järjestämislupaa hevostalouden perustutkinnon järjestämiseen Osaralla.

41 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 39 YLEISSIVISTÄVÄ YKSIKKÖ (YLSI) Luoteis-Pirkanmaan yleissivistäviin oppilaitoksiin kuuluvat Petäjä-opisto (kansalaisopisto), Pirkanmaan aikuislukio ja Ylä- Satakunnan musiikkiopisto jatkoivat toimintaansa fuusiota edeltävällä tavalla. Petäjä-opisto järjesti kansalaisopistopalveluja Parkanon ja Kankaanpään kaupunkien, Kihniön, Pomarkun ja Honkajoen kuntien alueella. Vuoden aikana toimintaa laajennettiin Karvian kuntaan syksyllä 2014 ja sovittiin koko kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä Karviassa vuoden 2015 syksystä alkaen. Petäjä-opiston opetus toteutui suunnitellussa laajuudessa. Petäjä-opisto sai keväällä 2014 OKKA-säätiön kestävä kehityksen -sertifikaatin ensimmäisten opistojen joukossa Suomessa. Pirkanmaan aikuislukio siirtyi verkko-opetuksessa ohjelmapohjaiseen toteutukseen. Aikuislukion toimintamahdollisuuksia koko kuntayhtymän puitteissa pyrittiin selvittämään ja verkko-opetus tuotiin tarjolle yhtymän muiden oppilaitosten opiskelijoille. Aikuislukion lukio-opetuksessa oli 108 opiskelijaa, joista ylioppilastutkintoon tähtääviä aikuisia ja yhdistelmäopiskelijoita oli yhteensä 90. Ylä-Satakunnan musiikkiopiston toimialueena ovat Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Kihniön kunta. Musiikkiopiston opetuksen määrä oli lähes tavoitteiden mukainen. Vuosi oli monelle täynnä muutoksia, uudistuksia ja yhteensovittamista. Saskyn ja Lpkkyn fuusio on vaatinut isoa työpanosta kaikilta työntekijöiltä. Iso kiitos kaikille Saskylaisille hyvästä yhteistyöstä ja merkittävästä panoksesta yhteisen toiminnan rakentamisessa. Joni Liukkonen rehtori

42 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 40 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Teli MaRaTa Kulttuuri YhLiHa LuTi LuVa KAIKKI Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita TOTEUTUMA Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 6,6 6,3 10,1 10,1 11,3 10,0 9,1 TOTEUTUMA opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 3,7 4,4 7,4 4,6 4,3 14,3 6,9 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 79,6 100,0 82,2 59,2 69,6 62,5 75,5 TOTEUTUMA aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 74,3 85,0 75,7 53,1 43,5 65,0 69,6 Suoritettujen tyky-passien lkm TOTEUTUMA suoritetut, lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 80,0 100,0 86,8 100,0 100,0 75,0 85,5 TOTEUTUMA opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 88,9 100,0 85,4 87,5 100,0 100,0 89,3 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 TOTEUTUMA koul.menot henk.menot keh.mittari 0,40 0,12 0,21 0,42 0,33 0,15 0,27 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpäivien lkm TOTEUTUMA opettajien lkm työpv.lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk

43 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 41 Tavoitteet Yleissivistävä yksikkö Ylä-Satakunnan musiikkiopisto Petäjä-opisto Pirkanmaan aikuislukio Tavoite toteuma Tavoite toteuma Tavoite toteuma MÄÄRÄTAVOITTEET Opiskelijoita ,5 Kunnittain Parkano Ikaalinen Kihniö LAATUTAVOITTEET 1. PROSESSIT Opetustunnit Valtionosuustunnit Kursseja HENKILÖSTÖ A Opettajien kelpoisuusmittari Päätoimiset opettajat lkm kelpoisia Sivutoimisia/tuntiopettajia B henkilöstön kehittämismittarit Työtyytyväisyys 3,9 4 3,8 3,6 *3. ASIAKASTYYTYVÄISYYS 4 x 4 x 4 x TALOUDELLISET TAVOITEET Menot (t ) Kustannus/kurssi Kustannus/tunti 73 73, ,8 Kustannus/opiskelija Kuntaosuudet * 3 v. välein, seuraava v. 2016

44 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 42 Talous Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,01 98,7 Valmistevarastojen muutos , ,53 69,4 Valmistus omaan käyttöön , ,67 0,0 Toimintakulut , ,13 97,9 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,26 108,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0 593,03-593,03 0,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,45 136,9 Vyörytyserät , ,38 58,9 Poistoeron ja varausten muutos , ,75 112,8 Yli-/alijäämä , ,97 98,0

45 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sastamalan oppilaitokset Toiminnallisten tavoitteet Sastamalan kolmen oppilaitoksen ensimmäinen yhteinen vuosi on takana. Tulosalueella on vuoden aikana yhtenäistetty käytänteitä ja kehitetty uusia opiskelijoiden opiskelua tukevia toimia. Opetuksen ajanmukaisuus ja laadukas perustyö ovat toteutuneet muutoksen pyörteistä huolimatta. Vuoden pääasiallinen opetukseen liittyvä asia on ollut uusiin tutkinnonperusteisiin liittyvä koulutus ja suunnittelu. Opettajien näkemystä opiskelijan osaamisen arvioinnista ja ammattiosaamisen näytöistä vahvistettiin. Työelämän tarvitseman osaamisen tietämystä parannettiin jo tutuiksi käyneillä opettajien työelämäjaksoilla. Keskeisinä henkilöstökoulutuksen asioina olivat myös ensiapuvalmiudet, laatutyö ja riskienhallinta. Kuntayhtymän strategiaa on käsitelty ja toimeenpantu yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden henkilökohtaisia opintopolkuja toteutettiin mm. laajennetun työssäoppimisen avulla. Koulutusalojen yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen lisääntyivät koulutuspäälliköiden yhteistapaamisissa. Opiskelijoiden tietoisuutta yrittäjyydestä lisättiin ja sen seurauksena perustettiin kahden artesaanialoilla toimivan osuuskunnan lisäksi neljä uutta nuoriyrittäjäyritystä. Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä lisättiin muodostamalla seudullinen ammattiosaamisen näyttöjen toimielin. Sen tarkoituksena on arvioida ammattiosaamisen näyttötoimintaa ja tuoda näkemyksiä oppimisympäristöjen kehittämiseen. Toimielimen kautta on mahdollisuus hyödyntää elinkeinoelämän asiantuntemusta ajanmukaisen ja työelämän osaamisvaatimusten mukaisen opetuksen toteuttamiseksi. Lukuvuoden aikana valmisteltiin alueen yrityksen kanssa myös yhteistä koneistuksen konehankintaa. Sastamalan kaupungille, yhteisöille ja yrityksille tarjottiin erilaisia opiskelijan osaamisen lisäämistä tukevia palveluita mm. suunnittelua sekä sen toteuttamista, erilaisia tilaisuuksia, ohjattua toimintaa kehitysvammaisille, ikäihmisille ja heidän omaishoitajilleen. Uutta tuulta purjeisiin sai myös kansainvälisyys. Syksyllä valmisteltiin yhteensä kuuden opiskelijan työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Yhteistyöstä Pietarin Sokos hotellin kanssa odotamme pitkäkestoista ja opiskelijoiden osaamisen lisäämistä palvelevaa vastavuoroisuutta. Kansainväliseen vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on kasvussa. Vaihtoon liittyvää ohjausta on kehitetty samanlaiseksi kaikissa oppilaitoksissa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan Opiskelijaa tuetaan yhteisöllisesti ja yksilöllisesti. Aikaisemmin aloitettu moniammatillinen yhteistyö alueen toimijoiden kanssa on auttanut lain konkreettisessa toteuttamisessa. Lain myötä opiskelijoiden käytössä ovat psykologin ja vastaavan kuraattorin palvelut. Opiskelijoiden hyvinvointia edistettiin mm. arjentaitojen kurssilla, seinäkiipeilyllä, kamerakerholla jne. Lisäksi osallistuttiin Saku Ry:n SakuStars -kulttuurikilpailuihin, Taitaja-kilpailuihin ja järjestettiin tutorkoulutuksia. Sastamalan oppilaitosten talousarvio laadittiin ensimmäistä kertaa kolmen oppilaitoksen yhteiseksi. Talousarvion perustana oleva opiskelijamäärä on ollut laskusuuntainen, joka johtuu uudesta yhteishakukäytänteestä ja muutamien ammattialojen heikosta vetovoimasta. Haasteeseen on vastattu kahdella uudella koulutusala-avauksella, tutustumispäivien osallistujien määrän lisäämisellä ja näkyvyyden tehostamisella. Lisäksi hankkeiden aikana rakennetut ympäristöt eivät lisänneet tuloja odotetusti. Rakennuksista aiheutuvat poistot rasittavat taloutta huomattavasti. Positiivisena voidaan pitää opiskelijatyötulojen lisääntymistä ja hankkeiden tuomaa lisärahoitusta opetuksen kehittämiseen sekä tilinpäätöksen ennakoitua parempaa tulosta. Kolmen oppilaitoksen yhteisen hallinnon ja toiminnan ensiaskeleet on otettu, ja vaikka muutos kuluttaa koko henkilöstön voimavaroja, uskon tämän kaiken olevan sen arvoista. Isompana kokonaisuutena olemme vahvempia ottamaan vastaan haasteet, joita toisen asteen ammatilliselle koulutukselle tulevaisuudessa asetetaan. Anna-Leena Kivipuro rehtori

46 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 44 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi MaRaTa SoTeLi Kulttuuri KAIKKI Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita TOTEUTUMA Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 3,1 10,0 9,2 15,3 7,9 TOTEUTUMA opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 6,8 13,4 10,5 10,4 9,3 Läpäisymittari aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 82,4 70,2 77,0 75,4 77,8 TOTEUTUMA aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 73,9 66,7 78,0 68,4 73,0 Työkykypassit, suoritetut TOTEUTUMA suoritetut, lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 95,5 100,0 88,2 50,0 88,9 TOTEUTUMA opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 87,0 100,0 92,9 50,0 86,5 Kehittämismittari koul.menot henk.menot keh.mittari 0,35 0,63 0,73 0,21 0,54 TOTEUTUMA koul.menot henk.menot keh.mittari 0,15 0,39 0,05 0,03 0,14 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpv.lkm TOTEUTUMA opettajien lkm työpv.lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk

47 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 45 Talous Sastamalan oppilaitokset TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,40 102,7 Valmistevarastojen muutos , ,07 104,9 Valmistus omaan käyttöön 616,20-616,20 0,0 Toimintakulut , ,52 94,5 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,19 166,6 Rahoitustuotot ja -kulut 0-75,07 75,07 0,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,72 93,4 Vyörytyserät , ,88 45,4 Poistoeron ja varausten muutos , ,99 223,6 Yli-/alijäämä , ,71-75,1

48 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Mäntän seudun koulutuskeskus Toiminnalliset tavoitteet Kuntayhtymän laajentuessa vuoden 2014 alusta oli koko kuntayhtymän haasteena kehittää opetuksen pedagogista johtamista Saskyn eri tulosalueilla samaan suuntaan. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa (MSKK) oli asetettu vuodelle 2014 toiminnan ja kehittämisen yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi toimintojen yhtenäistäminen kuntayhtymän muiden oppilaitosten kanssa. Tähän pedagogisen kehittämiseen liittyy opetussuunnitelmatyö, jonka tavoitteena on kehittää opetusta työelämälähtöiseksi ja käytännönläheiseksi. MSKK:ssa pedagogisella kehittämisellä on tavoiteltu opiskelijoiden yksilöllisten ja joustavampien opintopolkujen tarjoamista. Joustavuudella pyritään vaikuttamaan parempaan opintojen läpäisyasteeseen sekä vähentämään opintonsa keskeyttäneiden määrää. Tähän toimintojen yhtenäistämistyöhön kuntayhtymän oppilaitoksissa antoi hyvän kehittämisfoorumin käynnissä oleva opetussuunnitelmien uudistamistyö. MSKK on omalla panoksellaan toiminut aktiivisesti kuntayhtymän toimintojen yhdenmukaistamiseksi. MSKK on vuodelle 2014 asetetun tavoitteen mukaisesti toiminut aktiivisesti atto-opetuksen integroinnista ammatillisiin opintoihin saatujen kokemusten levittämisessä koko kuntayhtymän käyttöön. Samoin on toimittu myös verkkoopetuksesta saatujen kokemusten levittämisessä koko kuntayhtymään verkko-opetustaitojen vahvistamiseksi. MSKK on ollut mukana edelleen verkko-opetuksen kehittämisessä myös valtakunnallisissa verkostoissa. MSKK on toiminut yhtenä viidestä oppilaitoksesta valtakunnallisen Ammatillisen verkkokoulun toiminnat käynnistämiseksi. Tällä Ammatillisen verkkokoulun kehittämistyöllä palvellaan ja parannetaan myös aikuiskoulutuksen valmiuksia ja kilpailukykyä verkkoopetustarjonnassa. Kuntayhtymän toiminnanohjausjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen on aloitettu. Toiminnanohjausjärjestelmä sekä verkkaisesti edennyt kuntayhtymän Intran käyttöön ottaminen luovat hyviä edellytyksiä toimintojen yhdenmukaistamiseen tulevaisuudessa. Sosiaalisen median käyttöä opetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa on MSKK:ssa pyritty tukemaan osana pedagogista kehittämistyötä ja näin on voitu luoda oppilaitoksessa toteutettavalle työssäoppimiselle työelämälähtöisempiä toimintamalleja. Työelämälähtöisen koulutuksen toteutumista on vuoden 2014 aikana pyritty varmistamaan kouluttamalla työssäoppimispaikoille lisää työpaikkaohjaajia. Lentokonealan koulutuksen oppimisympäristöön kohdistuvat muutokset ovat olleet MSKK:ssa oppimisympäristöjen osalta vuonna 2014 työllistävin prosessi. Tilajärjestelyjen kohdalla on jouduttu huomioimaan ilmailuviranomaisen Part- 147 organisaatiolta edellyttämät vaatimukset, jotta voidaan taata MSKK:lle ja koko kuntayhtymälle tärkeän Part-147 lentokonealan koulutusorganisaation toimiluvan säilyminen. Arto Pylvänäinen rehtori

49 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 47 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi Leko MaRaTa SoTeLi YhLiHa LuTi OhVa KAIKKI Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita TOTEUTUMA Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 6,4 4,0 9,1 8,3 8,5 13,3 25,0 8,0 TOTEUTUMA opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 9,9 1,9 12,5 9,3 19,1 19,3 37,5 12,0 Läpäisymittari aloittaneet ,0 268 valmistuneet ,0 200 läpäisyaste 80,0 94,1 50,0 75,6 82,5 64,9 74,6 TOTEUTUMA aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 72,6 88,2 58,8 64,4 62,5 48,6 65,7 Työkykypassit, suoritetut TOTEUTUMA suoritetut, lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 100,0 57,1 80,0 100,0 100,0 80,0 0,0 89,2 TOTEUTUMA opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 80,0 50,0 83,3 87,5 100,0 66,7 100,0 81,0 Kehittämismittari koul.menot henk.menot keh.mittari 1,39 0,70 2,29 0,84 1,82 1,62 1,09 1,42 TOTEUTUMA koul.menot henk.menot keh.mittari 0,04 1,98 1,17 0,10 0,67 0,31 0,00 0,48 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpv.lkm TOTEUTUMA opettajien lkm työpv.lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk

50 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 48 Talous Mäntän seudun koulutuskeskus TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,85 104,9 Valmistevarastojen muutos , ,41-27,7 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00-100,0 Toimintakulut , ,10 102,3 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,16 156,2 Rahoitustuotot ja -kulut 0-146,97 146,97 0,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,22 96,1 Vyörytyserät , ,35 40,6 Poistoeron ja varausten muutos , ,24 84,0 Yli-/alijäämä , ,52-468,8

51 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Toiminnalliset tavoitteet Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on monialainen oppilaitos. Opiskelijamäärä on noin 500. Huittisten yksikössä voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon (merkonomi) ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (datanomi). Kokemäen yksikössä voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon (eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä), puutarhatalouden perustutkinnon (puutarhuri) ja talotekniikan perustutkinnon (putkiasentaja). HUITTISTEN YKSIKKÖ Opetustoiminta Molemmissa yksiköissä valmistautuminen tutkinnon perusteiden uudistamiseen, osaamisperusteisuuteen ja yhteisten opintojen integraation laajentumiseen on aloitettu koulutuksella ja opettajien välisillä keskusteluilla tutkinnon osien sisällöstä ja ammattitaitovaatimuksista. Huittisten yksikkö on tehnyt yhteistyötä kuntayhtymässä Mäntän seudun koulutuskeskuksen ja Ikaalisten kauppaoppilaitoksen kanssa. Osaamo-hankkeessa on purettu tutkinnon osien osaamisalueita ja laadittu tutkinnon osa -kohtaisia opetussuunnitelmia. Lukuvuoden aikana oppipajatoimintaa kehitettiin edelleen sekä opiskelun tukena että yrityksen toimeksiantojen toteuttamisessa. Oppipajassa ohjaajina toimivat tietotekniikan opettaja (erityisopettaja) ja koulutusohjaaja. Pajan tavoitteena on tukea opintojen suorittamista sekä toisaalta edesauttaa yritysyhteistyössä tehtävien projektien toteuttamista. Merkonomiopiskelijat ovat tehneet yhteistyötä lentopalloseura LP Vampula Huittinen kanssa. Opiskelijat ovat hoitaneet joukkueen kotipeleissä Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa lipunmyyntiä, kahviota, lapsiparkkia ja liikenteen ohjausta sekä tehneet pelien ottelulehtisen. Toiminta on ollut hyvää asiakaspalvelun harjoittelua ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa. Nuori yrittäjyys -toiminta on vakiintunut oppilaitoksen koulutustarjontaan. Nuori yrittäjyys -opiskelijat osallistuivat Uskalla yrittää 2014 Pirkanmaan semifinaaliin Finaaliin Kajaaniin pääsi kisaamaan yksi yritys. Kaksi yritystä osallistui Huittisten Riiliin, jossa yritykset kisasivat Lauttakylän lukion NY-yritysten kanssa erilaisissa paikallisten yritysten antamissa tehtävissä. Laajennettua työssäoppimista on suorittanut 4 opiskelijaa. Kolme opiskelijaa on hoitanut kolme kuukautta Kivikylä Kotipalvaamo Oy:n omaa myyntitiskiä K-Supermarket Lautturissa. Ryhmänpäivänä jokainen ryhmä osallistui ryhmänohjaajan johdolla yhdessä mietittyyn toimintaan ja laati ryhmän säännöt. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehostettiin aloittavien opiskelijoiden huoltajien tapaamisilla. Ryhmänohjaaja tapasi oman ryhmänsä huoltajan yhdessä opiskelijan kanssa. Tätä käytäntöä pidettiin hyvänä. Työssäoppimisen kotiväen ilta järjestettiin ennen opiskelijoiden ensimmäistä työssäoppimisjaksoa. Uusi opiskelijahuoltoryhmä aloitti toimintansa syksyllä. Tukitiimi perustettiin käsittelemään opiskelijan opiskeluun ja elämänhallintaan liittyviä käytännön asioita. Tukitiimi kokoontuu kahden viikon välein. Ammattiosaamisen työkykypasseja on suoritettu 32. Henkilöstön kehittäminen Opettajien koulutuspäivätavoite 2 koulutuspäivää/lukuvuosi toteutui. Henkilöstön yhteiset koulutukset olivat ja koko Saskyn yhteinen päivä Henkilöstön virkistyspäivä oli ja kuntayhtymän tykypäivä Valmiuksia maahanmuuttajaopiskelijan kohtaamiseen ja opettamiseen on pyritty lisäämään koulutuksella. Jo keväällä 2013 käynnistyi Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun kautta koulutuskokonaisuus, jonka teemoina olivat Moniarvoinen työyhteisö ja Maahanmuuttajaopiskelijan polku ammatillisessa koulutuksessa. Koulutusta edelsi aiheeseen liittyvä osaamistarveselvitys. Viimeiset lähipäivät olivat keväällä Koulutukseen osallistui henkilöstöä kummastakin yksiköstä.

52 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 50 Opiskelijan ohjausta ja tukemista on kehitetty ryhmänohjaajien ja koulutusohjaajan yhteistyön tiivistämisellä, verkostoyhteistyön lisäämisellä, tukitiimin perustamisella sekä kodin ja koulun yhteistyön lisäämisellä. Wilman ohjaus-välilehden käyttöönotto on helpottanut opiskelijan tukitoimien kirjaamista ja tiedottamista. Kansainvälisyys Comenius-hankkeen Tradition, Diversity and Acceptance partnerimaita ovat Espanja, Romania, Puola, Espanja ja Italia. Toiseen projektitapaamiseen talvella 2014 Italiassa osallistuivat opettaja ja viisi opiskelijaa, samoin Romanian tapaamiseen keväällä. Syksyllä Puolaan matkusti opettaja neljän opiskelijan kanssa. Yhteensä projektissa liikkui kalenterivuonna 2014 kolme opettajaa ja 14 opiskelijaa. Hanke jatkuu kevääseen Yksi opiskelija oli työssäoppimassa Espanjassa. Saksassa työssäoppimisensa tehnyt opiskelija palasi Saksaan ja suoritti sieltä käsin viimeisiä opintojaan etäopiskeluna. Kielten tunneilla vieraili Suomessa vaihdossa olevia korkeakouluopiskelijoita Saksasta. Keväällä 2014 oppilaitoksessa oli tutustumisvierailulla kaksi belgialaista opettajaa. Nordplus-hankkeessa liikkui kaksi opettajaa tapaamiseen Norjaan. Norjan lisäksi projektissa on mukana oppilaitoksia Suomesta ja Islannista. Kv-koordinaattori osallistui Joensuun kvpäiville Toimenpiteet osaston vetovoimaisuuden lisäämiseksi Tutustumiskäynneistä ja koulutuskokeiluista on tullut merkittävä osa koulutuksen markkinointia. Peruskoulupäivät toteutettiin molemmissa yksiköissä Peruskouluissa käydään sekä vanhempainilloissa että 9. luokan oppilaille esittelemässä koulutusta. Yhteistyö opinto-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön kanssa on entistä tiiviimpää. Koulutusta on markkinoitu alan messuilla, lehdissä, kotisivuilla, facebookissa sekä suoramarkkinointikirjeellä laajalla jakelulla Kokemäen yksikössä toteutettiin opo-päivä, johon kutsuttiin lähialueiden perusopetuksen opintoohjaajia ja etsiviä nuorisotyöntekijöitä. Taitaja-kilpailujen semifinaaleihin osallistui neljä opiskelijaa. KOKEMÄEN YKSIKKÖ Kokemäen opetusmaatila ja -puutarha ovat tärkeä osa opetusta. Siellä viljellään esimerkiksi viljaa, sokerijuurikasta, marjoja, hedelmiä, taimitarhakasveja ja avomaavihanneksia. Puutarhalla harjoitetaan monipuolista kasvihuoneviljelyä. Puutarhamyymälä Pehtorska ja Karimaan puutarha palvelevat asiakkaita ja tukevat samalla asiakaspalvelun opetusta. Eläinopetusta tukevat opetusmaatilan kotieläintuotanto sekä uusimpana hankintana lampaat (Kainuun harmas). Muun muassa linnut, liskot, kanit, jyrsijät ja selkärangattomat terraarioeläimet ovat tärkeä osa pieneläinopetusta. Oppilaitoksen sidosryhmätyö on aktiivista. Tästä esimerkkinä on ns. projektikoiratoiminta. Oppilaitoksella on yhteistyösopimus Niinisalon sotakoiraosaston, Poliisikoiralaitoksen sekä Tullin koirakoulun kanssa. Virkakoiria on myyty myös ulkomaille, Tanskan ja Latvian viranomaisille. Toiminnalliset tavoitteet Opetustoiminta Puutarhamyymälöiden kehittämistyötä on viety eteenpäin. Tavoitteena oli toiminnan selkeyttäminen ja tuotevalikoiman laajentaminen opetusmaatilan tuotteisiin ja palveluihin. Nykyisessä myymälässä suunnitelmaa ei voida toteuttaa. Uudistamisella tehostettaisiin asiakaspalvelun/yritystoiminnan opetusta. Vuoden alussa tutkinnon perusteiden uudistustyö käynnistyi Puutarhatalouden perustutkinnon tutkinnon osien pisteytysesityksellä (OPH tilaustyö) ja keskustelulla työelämän edustajien ja Opetushallituksen edustajan kanssa. Osaamisperustaisuus, osaamispisteet, uudet yhteiset aineet ovat olleet kokouksien aiheena kuntayhtymän sisällä ja muilla foorumeilla. Tutkinnon perusteiden ja niihin liittyvien määräysten valmistuttua on varsinainen opetussuunnitelmatyö käynnistynyt.

53 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 51 Laajennettua työssäoppimista on suorittanut 4 opiskelijaa. Yksi opiskelija opiskeli työssäoppien maatilan syystöitä ja koneenkorjausta maatilalla. Kaksi opiskelijaa on suorittanut työssäoppien kolmannen vuoden opintojaan monipuolisella maatilalla. Neljäs opiskelija on opiskellut laajasti lammastaloutta useammalla tilalla työssäoppien. Uusilla opiskelijoilla pidettiin perinteinen palo- ja liikenneturvallisuuspäivä sammutusharjoituksineen syyskuussa. Marraskuun alussa oli kaikille opiskelijoille teatteriesitys LVI-teatterissa Hyvinvointi virtaa -teeman merkeissä. Ammattiosaamisen työkykypasseja on suoritettu 50. Henkilöstön kehittäminen Koko oppilaitoksen henkilöstön virkistyspäivä oli ja kuntayhtymän tykypäivä VESO-päivä pidettiin , aiheena opetussuunnitelmauudistus. Ammattialakohtaisiin ja lakisääteisiin koulutuksiin henkilöstö on osallistunut tarjonnan ja tarpeen mukaan. HOJKSin laatimisessa ovat mukana opiskelija ja alaikäisen huoltaja, erityisopettaja, koulutusohjaaja ja ryhmänohjaaja. Erityisopettaja tiedottaa uusien ryhmien HOJKS-opiskelijoista ja kertoo opetuksen kannalta oleelliset tiedot. Kerran viikossa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus Oljenkorressa tehdä erityisopettajan ohjauksessa rästitehtäviään ja -kokeitaan. Koulutusohjaaja antaa yksilöllistä ohjausta tehtävissä tarpeen mukaan. Molemminpuolisen tiedonkulun tehostamiseksi erityisopettaja ja koulutusohjaaja keskustelivat työpisteittäin opettajien ja työnohjaajien kanssa uusien ryhmien opiskelijoista. Wilmassa on opettajilla ja ohjaajilla käytössään ohjauksen välilehti. Opettajat ja ohjaajat voivat kirjata havaintojaan opiskelijoista. Näin ryhmänohjaaja ja koulutusohjaaja saavat laajemmin tietoa opiskelijoista ja tehostettua tukitoimia. Kansainvälisyys Kesällä 2014 Kokemäen koulutilan puutarhalla suoritti 4 viikon työssäoppimisjaksoaan kuusi ranskalaista puutarha-alan opiskelijaa Lycée agricole et horticole de Saint-Germain-en-Laye -oppilaitoksesta Ranskasta. Kaksi luonnonvara-alan opiskelijaa suoritti työssäoppimisjakson kyseisessä oppilaitoksessa keväällä ja syksyllä Vuonna 2014 Kokemäen yksikkö oli mukana neljässä hankkeessa. Leonardo da Vinci kumppanuushanke "Peat Valley: The Golden Triangle" päättyi kesäkuussa Puolassa pidettävään päätöskokoukseen. Oppilaitoksesta oli siellä mukana 4 edustajaa. Comenius-hankkeen healthy.living@school.eu puitteissa järjestettiin kolme kokousta: Ranskassa oli 3 opiskelijaa ja 2 opettajaa, Turkissa 4 opiskelijaa ja 2 opettajaa ja Espanjassa 4 opiskelijaa ja 2 opettajaa. Carousel-hanke käynnistyi suunnittelukokouksella Hollannissa. Hankkeessa ovat mukana Alankomaat, Tanska, Ruotsi, Viro, Englanti ja Suomi. Aloituskokoukseen osallistui yksi opettaja. Erasmus+ All4One-hanke alkoi syksyllä Toimenpiteet osaston vetovoimaisuuden lisäämiseksi Taitaja-kilpailujen semifinaaleihin osallistui kuusi opiskelijaa. Lajeina olivat kukkasidonta, eläintenhoito ja putkiasennus. Tutustumiskäynneistä ja koulutuskokeiluista on tullut merkittävä osa koulutuksen markkinointia. Peruskoulupäivät toteutettiin syyskuussa. Peruskouluissa käydään sekä vanhempainilloissa että 9. luokan oppilaille esittelemässä koulutusta. Yhteistyö opinto-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön kanssa on entistä tiiviimpää. Koulutusta on markkinoitu alan messuilla Turussa, Tampereella, Porissa ja Oripään OKRA-messuilla, lehdissä, kotisivuilla, Facebookissa sekä suoramarkkinointikirjeellä laajalla jakelulla. Koulutusinfoja on pidetty oppilaitoksella useampia vuoden aikana. Toiminta aloitettiin tammikuussa, helmikuussa yhteistyökumppanien kanssa toteutettiin Energiavarmuus-päivä, toukokuussa perinteisillä Puutarhapäivillä, elokuun alussa oli jälleen koulutusinfo-iltapäivä, syyskuussa ProAgrian järjestämän nurmipäivän yhteydessä ja marraskuun lopulla Pehtorskan joulunavauksen yhteydessä koulutustarjonta oli hyvin esillä. Positiivista julkisuutta on saatu alpakoiden vierailukäynneillä päiväkodeissa ja vanhainkodeissa.

54 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 52 Oppilaitos on toimijana ELHO-etäohjaaja -hankkeessa. Pilotointi toteutuu Projektikoira-ryhmän opiskelijoiden ohjauksessa. Tuula Komulainen rehtori

55 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 53 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi YhLiHa LuTi LuVa KAIKKI Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita TOTEUTUMA Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 10,0 8,8 8,6 7,8 8,4 TOTEUTUMA opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 3,6 14,6 10,8 6,4 9,1 Läpäisymittari aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 75,0 61,5 71,4 76,6 71,6 TOTEUTUMA aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 70,0 52,6 42,9 56,6 54,7 Työkykypassit, suoritetut TOTEUTUMA suoritetut, lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 TOTEUTUMA opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 100,0 100,0 100,0 93,8 97,0 Kehittämismittari koul.menot henk.menot keh.mittari 1,52 0,57 0,80 0,39 0,55 TOTEUTUMA koul.menot henk.menot keh.mittari 0,74 0,45 0,30 0,46 0,46 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpv.lkm TOTEUTUMA opettajien lkm työpv.lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk Käyttömenot/opisk

56 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 54 Talous Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,10 109,7 Toimintakulut , ,43 102,0 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,67 205,9 Rahoitustuotot ja -kulut , ,78 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,18 798,18 100,3 Vyörytyserät , ,88 51,2 Poistoeron ja varausten muutos , ,76 872,8 Yli-/alijäämä , ,91-247,8

57 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Toiminnalliset tavoitteet Toimintavuonna aikuiskoulutuksen painopisteitä oli uuden toimintakulttuurin rakentaminen aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston tulosalueelle. Länsi-Pirkanmaan ja Sastamalan koulutuskuntayhtymien toimintojen yhdistäminen antoi aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluja tuottaville tulosyksiköille entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa niille määriteltyjä tehtäviä. Fuusion myötä aikuiskoulutuksella saatiin entistä paremmin vastattua elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen erilaisiin koulutustarpeisiin ja siten olla osaltaan turvaamassa alueellisen työvoiman saatavuutta ja osaamisen pysyvyyttä. Keskityimme osaavan työvoiman varmistamiseen, aikuiskoulutuksen laatuun sekä uusien koulutusohjelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Aikuiskoulutus tarjosi opiskelumahdollisuuksia työelämässä oleville osaamistason kohottamiseksi, muutostilanteisiin toimenkuvien ja yritysten toimintatapojen muuttuessa sekä mahdollisuuksia ammatin vaihtoon. Aikuiskoulutus järjesti ammatillista koulutusta ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä Ylä-, Luoteis- ja Lounais- Pirkanmaalla sekä Kaakkois-Satakunnassa sekä toimi myös valtakunnallisena koulutus- ja asiantuntijapalveluiden tuottajana. Koulutuskuntayhtymän vaikutusalue ulottuu erittäin laajalle ja järjestettävillä koulutuksilla ja asiantuntijapalveluilla parannettiin työelämässä tarvittavaa osaamista sekä turvattiin osaavan työvoiman saatavuutta. Työvoimahallinnon jo vuonna 2013 käyttöön otetut uudistukset syrjäytymisen ehkäisyssä näkyivät entistä selvemmin aikuiskouluttamisen arjessa. Nuorisotakuu- järjestelmä antoi mahdollisuuksia ohjata entistä tehokkaammin nuoret työ- ja koulutuspoluille. Vuosina toteutettava Nuorten aikuisten osaamisohjelma puolestaan tähtää omalla erillisrahoituksellaan vailla toisen asteen tutkintoa olevien ammatilliseen kouluttamiseen. Satakunnassa Aikuiskoulutus on ollut entistä tiiviimmässä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyen. Hyviä onnistumisia on koettu nuorten kanssa, etenkin Myynnin ammattitutkinto on osoittautunut nuorille sopivaksi väyläksi ammattiin ja työelämään. Onnistumisia on koettu myös floristisella alalla. Aikuiskoulutus sai omat järjestämisoikeudet myös uudistettuun Floristin ammattitutkintoon ja aikuisopiskelijamme Josefiina Kivero edustaa SASKYa ja Suomea WORLD SKILSS -kisoissa Brasiliassa elokuussa. Nyt Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on yli 50 näyttöjen järjestämissopimusta. Visualistiopiskelijat ovat jatkaneet työelämälähtöisellä opiskeluotteella. Vuonna 2014 on toteutettu todella monta asiakastyötä ja messutapahtumaa. Aidot työtilanteet opettavat. Sastamalassa kulunut vuosi oli lyhytkoulutusten osalta ennätyksellinen. Päiväopiskelijoiden määrä nousi yli 2 200:aan ja koulutusten määrä yli 220:een. Yrityskohtaisten koulutusten määrä kasvoi. Suurimmat lisäykset tulivat kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksista sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksista. Tutkintotavoitteisten koulutusten osalta merkittävimmät asiat olivat kumialan ammattitutkintokoulutuksen päättyminen, kemian sekä myynnin ammattitutkintokoulutuksen alkaminen. Kaikissa koulutuksissa toteutustapa oli yrityskohtainen. Toimintavuosi oli erittäin haasteellinen, sillä muutokset yritysten toiminnassa vaikuttivat aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Useilla toimialoilla taloudellinen taantuma näkyi selvästi lomautuksina ja irtisanomisina. Aikuiskoulutuspalvelujen tarjonta muuttuikin entistä työelämälähtöisemmäksi ja aikuiskoulutusosaston toiminta keskittyi erityisesti rakennemuutoksista johtuvien koulutuspalvelun tuottamiseen. Sastamalan ja Länsi-Pirkanmaan alueella toteutettiin useampi yhteishankintakoulutus, mukana niin Rekry-, Muutos- kuin Täsmäkoulutuksia. Täsmäkoulutukset aloitettiin vuoden lopulla Teknologia-Akatemia koulutuksina. Haasteena kuitenkin oli työvoimapoliittisen koulutuksen siirtyminen lähes kokonaisuudessaan Pirkanmaalla Tampereelle ja Satakunnassa Poriin. Tämä vaikutti Hämeenkyrössä ja Sastamalassa olevien vuokratilojen käyttöön. Koska työvoimapoliittista koulutusta ei järjestetä toiminta-alueellamme, purimme vuokrasopimukset molemmissa toimipisteissä toimintavuoden aikana. Toimintatapamme on joustava ja toteutimme koulutuksia sekä kehittämishankkeita asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa toteutimme ammatilliseen perustutkintoon, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavia koulutuksia sekä ammattitaitoa kehittäviä että syventäviä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Koulutustiloja aikuiskoulutusosastolla on Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Mänttä-Vilppulassa ja Sastamalassa. Aikuiskoulutusosastolla on laaja ja toimiva yhteistyöverkosto, joka ohjaa ja kehittää aikuiskoulutusosaston koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Verkostossa on mukana yritysten, koulutuksen järjestäjien ja muiden elinkeinoelämässä mukana olevien tahojen edustajia. Toimintavuoden aikana rakennettiin koulutuspalvelumallia erityisesti pienyrityksille. Toiminnan tuloksena aikuiskoulutuksen palvelutarjontaa kehitettiin vastaamaan paremmin pienyritysten tarpeita ja lisättiin koulutustarpeiden ennakointivalmiutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on teknisen eristäjän koulutusohjelma. Lisäksi opintojen suorittamista verkkoympäristössä kehitettiin niin, että yhä useampi opiskelija voi suorittaa opintojaan verkkoympäristössä. Osa aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston palveluista toteutetaan Voimarinteellä. Voimarinteellä olevat tilat ovat toimivat ja antavat henkilöstöllemme paremmat lähtökohdat tuottaa hyvää

58 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 56 asiakaspalvelua. Hoikan Helmen tilat uutena oppimisympäristönä on otettu hyvin vastaan ja tilojen käyttöaste on saavuttanut tason, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Laadun ja tuotteiden kehittäminen Aikuiskoulutus toteutti työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää (TYKE), jonka tavoitteena on palvella seutukunnan yrityselämää, työntekijöitä ja työnhakijoita. Työkyvyn kokonaisvaltainen ylläpitäminen ja työurien pidentäminen ovat olleet yhtenä suurena painopisteenä kehittämistyössämme. Tässä kehittämistyössä ammatillisella osaamisella on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitämisessä. Vuoden loppuun päättynyt Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama TYKE-hankkeemme, Yxi luukku tuloskuntoon, keskittyi juuri työhyvinvointiin. Suomessa työhyvinvointikeskustelu on ollut hyvin ongelmalähtöistä. Hankkeella nostettiin esiin työn ja työorganisaation positiivinen vaikutus ihmisen kokonaishyvinvointiin. Hankkeen aikana kehitettiin Yki luukku tuloskuntoon toimintamallia yhdessä yrityksen, työterveyshuollon, koulutuksenjärjestäjien ja eläkevakuutusyhtiön kanssa. Konkreettisia kehittämistuotteita ovat mm. Tuloskuntosauna ja Tuloskuntopaja, joista ensimmäisessä on enemmän kartoittava ja toisessa kehittävä työote. Olemme joustavia ja asiakkaan tarpeen huomioivia. Oppimisympäristömme ja -ohjelmamme soveltuvat entistä paremmin myös ohjattuun etäopiskeluun. Tästä hyvänä esimerkkinä PYRY-hanke, jossa liikuteltava oppimisympäristömme Pyry-bussi on ollut vilkkaassa käytössä. Liikuteltavalla oppimisympäristöllä voidaan madaltaa kynnystä opinpolulle siirtymisessä. Tilassa voi vahvistaa omia atk-taitoja tai ottaa haltuun uusia suunnitteluohjelmia, kuten Solidworks ja AutoCad. Tila on myös hyvin luonteva paikka tavata asiakkaita. Pyry-hanke on tästäkin oiva esimerkki, koska hanke kohdistui erityisesti pienyrittäjiin. Parhaimmillaan aikuiskoulutuksemme on kytkeytynyt tiiviiksi osaksi yritysten ja työpaikkojen kehittämistä. Tällöin koulutuspalveluilla ei vain reagoida osaamistarpeisiin, vaan myös kehitetään yritysten ja työpaikkojen toimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi mainita Ruovedellä toimivan Pihlavan Ikkuna Oy:n kanssa tehtävän yhteistyön. Kolmen vuoden aikana lähes viisikymmentä työntekijää on suorittanut puusepän ammattitutkinnon. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamiseen liittyvien työkalujen kehitystyö jatkui koko toimintavuoden. Aikuiskoulutusosasto uudisti henkilökohtaistamisasiakirjoja helpommin käsiteltävään muotoon. Henkilökohtaistamisohjausta kehitettiin yksilölähtöisemmäksi, lisäksi kouluttajille ja asiantuntijoille varattiin enemmän resursseja toteutukseen. Fuusion yhteydessä saimme myös Länsi-Pirkanmaan kehittämät oppisopimusohjelmistot koko oppisopimustoimintamme käyttöön. Ilpo Moisio aikuiskoulutusjohtaja Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Määrätavoitteet TA2014 Toteutuma Oppisopimuskoulutus (oppisopimusopiskelijat) Ammatillinen peruskoulutus 240 opiskelijaa 206 Ammatillinen tutkintotavoitteinen lisäkoulutus Muu ammatillinen lisäkoulutus Ammatillinen lisäkoulutus (opiskelijatyövuodet) VOS omaehtoinen ,2 VOS henkilöstök. 4 1,7 Maksullinen palvelutoiminta 10 12,2 Laatutavoitteet Suoritetut tutkinnot/lkm Oppisopimuskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen tutkintotavoitteinen lk Ammatillinen lisäkoulutus Omaehtoinen tutkintotavoitteinen (VOS) 80 48

59 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 57 Suoritetut tutkinnon osat/lkm TA Toteutuma Oppisopimuskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen tutkintotavoitteinen lk Ammatillinen lisäkoulutus Omaehtoinen tutkintotavoitteinen (VOS) Maksullinen palvelutoiminta 5 0 Talous Oppisopimuskoulutus ja aikuiskoulutus TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,03 101,2 Toimintakulut , ,82 108,3 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,79-78,6 Rahoitustuotot ja -kulut , ,86 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,75-734,25 98,1 Vyörytyserät , ,24 74,9 Poistoeron ja varausten muutos 0 631,2-631,20 0,0 Yli-/alijäämä , ,96 389,0

60 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän hallintopalvelut Toiminnalliset tavoitteet Hallintopalveluiden suurimpana haasteena vuonna 2014 oli Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusion myötä hallinnon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon sekä IT-toimintojen käytänteiden ja ohjelmistojen yhdenmukaistaminen. Kaikki talous- ja henkilöstöhallinnon käytössä olleet ohjelmistot on saatu otettua koko laajentuneen kuntayhtymän käyttöön. Myös tietoverkkojen ja muiden tietohallinnon järjestelmien käyttöönoton ja yhdenmukaistamisen tilanne on hyvä. Kuntayhtymässä hallintopalveluita johdettiin syys-joulukuu oman tehtävän ohella ilman erillistä hallintojohtajaa. Edellinen hallintojohtaja irtisanoutui tehtävästä ja virka täytettiin vasta alkaen. Tietohallinnon osalta kolme Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän palveluksessa ollutta henkilöä siirtyi Sastamalan Tukipalvelu Oy:n palvelukseen. Yleishallinto Yleishallinnon osalta on otettu käyttöön uuden laajennetun kuntayhtymän hallintomalli sekä uudet luottamushenkilöt ovat aloittaneet työskentelyn. Uuden perussopimuksen mukaisesti yhtymävaltuuston tilalle tuli yhtymäkokous alkaen. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon osalta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän palkkahallinnon työntekijät siirtyivät uusiin tehtäviin kuntayhtymän sisällä tai Sastamalan Tukipalvelu Oy:lle tai irtisanoutuivat. Sastamalan Tukipalvelu Oy:n palveluksessa olevat kaksi päätoimista palkkasihteeriä on ottanut hoitaakseen myös fuusioituneen henkilöstön palkanlaskentatyön. Henkilöstön määrää tältä osin ei siis lisätty. Uusien käytäntöjen omaksuminen on vaatinut sopeutumista ja lisätyötä myös henkilöstöhallinnon puolella. Taloushallinto Myös taloushallinnon puolella fuusion vuoksi on tehty huomattava määrä lisätyötä toimintojen saamiseksi käyntiin kaikilla osa-alueilla. Yhtenäistäminen on vienyt oman aikansa ja kaikkea ei ole pystytty tällä aikataululla ja käytettävissä olevilla henkilöresursseilla saamaan kuntoon. Työtä jatketaan vuoden 2015 puolella myös osana strategia- ja laatutyötä. Ostoreskontran hoito organisoitiin uudestaan Sastamalan Tukipalvelu Oy:n kautta siten, että kahden henkilön työpanos muodostettiin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän palveluksessa olleista henkilöistä. Kiinteistönhallinta Kiinteistönhallinnassa vuonna 2014 keskeisiä asioita ovat olleet vuodelle 2014 päätettyjen investointihankkeiden rakennuttaminen, kiinteistöhallintapalveluiden kehittäminen ja yhtenäistäminen koulutuskuntayhtymän tasolla kuten myös kiinteistöstrategian ja kunnossapitosuunnitelmien kehittäminen sekä päivittäminen yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Kihniön toimipisteestä koulutus on siirretty Ikaalisiin ja tilat ovat nyt tyhjillään. Niille pyritään löytämään mahdollisimman pikaisesti uusi omistaja. Kuntayhtymässä kiinteistönhallintapalveluita johdettiin syys-joulukuu omien tehtävien ohella ilman erillistä kiinteistöpäällikköä. Edellinen kiinteistöpäällikkö irtisanoutui tehtävästä ja uusi kiinteistöpäällikkö aloitti vasta Anja Kakkuri vt. hallintojohtaja

61 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 59 Talous Kuntayhtymän hallinto TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,57 481,0 Toimintakulut , ,68 98,9 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,25 78,6 Rahoitustuotot ja -kulut , ,92 92,7 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Vyörytyserät , ,25 78,0 Poistoeron ja varausten muutos 0 0,00 0,00 0,0 Yli-/alijäämä ,0

62 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Kehittämistoiminnat Toiminnalliset tavoitteet Kehittämistoiminnot Hanketoiminnassa 2014 oli EU-ohjelmakausien vaihtumisen vuosi. Merkittävimmät EAKR- ja ESR-hankkeet (Luonnonkuitukomposiitti, KOTI-hanke, Y-Kampus, EDGE jne.) vietiin päätökseen ja uusien valmistelu käynnistyi kesällä. Uuden ohjelmakauden ensimmäiseen hankehakuun jätettiin 3D-tulostuksen kehittämishanke 3D Boosti. Sasky tulee hallinnoimaan laajaa kokonaisuutta, jossa kumppaneina ovat TAMK ja TTY. Keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä Lupa valmistua -hanke, KOTI-hankkeen jatkoksi suunniteltu ÄLYS-hanke ja Pirkanmaan ammatillisten oppilaitosten yhteinen yrittäjyyskasvatus -hanke jätettiin niin ikään ensimmäisessä haussa. Ohjelmakauden käynnistyminen tapahtuu viranomaisilla hitaasti ja päätöksiä em. hankkeisiin tullaan saamaan vasta keväällä Kansallisella rahoituksella toteutettu kehittämistoiminta oli edelleen aktiivista. Hankkeita oli lukuisia ja OKM:n rahoittamina suurimmat, laajan oppilaitosverkoston yhteishankkeet olivat Työssäoppimispainotteisen ammatillisen koulutuksen kehittämishanke sekä yrittäjyyskasvatushanke HOPE YTY. Laatujärjestelmä Järjestelmää kehitettiin toiminnan ja tulosten arvioinnin osalta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen pohjalta. Vuoden 2014 aikana kuvattiin ydinprosessit ja osa tukiprosesseista. Henkilöstö osallistui prosessien kuvaamiseen. Henkilöstön perehdyttäminen laadunhallintaan ja toimintajärjestelmän käyttöönottoon aloitettiin. Laadunhallinnan suunnitelma tehtiin vuosille ja päätettiin laatuorganisaatio. Toiminta rahoitettiin osin laatustrategian toimeenpanon tuen avulla (rahoittaja Opetushallitus). Strategisten päämäärien toteutumista arvioitiin tasapainotettu mittariston (BSC) avulla. Henkilöstön koulutuksen koordinointi Henkilöstön osaamisen kehittämisessä hyödynnettiin Oppia ikä kaikki -hanketta ja opettajien työelämähankkeita. Yhteensä 38 opettajaa oli 4-8 viikon työelämäjaksolla vuoden aikana ja Oppia ikä kaikki -hankkeen koulutuksiin osallistuneita oli 309. IT-koordinointi ja TVT Tvt-strategiatyötä ja IT-koordinointia varten perustettiin vuoden 2014 alusta TVT-ryhmä, joka koostuu kahdesta koordinaattorista sekä johdon ja tulosalueiden edustuksesta. Ryhmä aloitti kuluvana vuotena TVT-opetuskäytön strategian, tulosalueiden TVT-suunnittelun systematisoinnin sekä tulosalueilta nousseiden näihin liittyvien kehittämiskohteiden toteuttamisen koulutuskuntayhtymässä. IT-koordinaattorit ja TVT-ryhmä toimivat vuoden 2014 tietoja viestintäteknologiaan liittyvissä ohjelmisto- ja laitehankinnoissa, jossa tärkeimpinä olivat fuusioon liittyvät yhtenäistämiset, koulutuskuntayhtymän uudet oppimisympäristöt (Office365) ja langattoman verkon laajennustyön aloittaminen kaikkiin SASKYn oppilaitoksiin. OPH:n rahoittamiin ammatillisen lisäkoulutuksen laadun ja oppimisympäristöjen kehittämisen hankkeisiin tehtiin aktiivisesti hakuja ja toimittiin niissä koordinaattoreina sekä asiantuntijajäseninä (Mobiilisovelluksia moniammatillisesti, TUTTU, Edu3D.fi, Kouluturvaa 3D:stä). TVT-ryhmän toimintaan kuului lisäksi Sharepoint-kehitystyö, henkilöstökoulutuksien järjestäminen, ohjeiden ja ohjeistuksien luominen sekä toimintatapojen ja käytänteiden yhdistäminen. Ryhmä jatkaa TVT-strategian mukaista kehittämistyötä kuluvan kauden loppuun. Kuntayhtymän markkinointi Kuntayhtymän markkinointia koordinoi fuusion myötä laajentunut asiantuntijaryhmä. Lisääntyneen asiantuntemuksen myötä mm. graafisen suunnittelun työt tehtiin pääosin omalla henkilöstöllä. Suurimmat kokonaisuudet vuoden aikana olivat graafisen ilmeen uudistaminen ja ohjeistus sekä uusien internet-sivujen rakentaminen. Uudet www-sivut julkaistiin vuoden 2015 alussa.

63 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 61 Kansainvälisyys SASKY:lle luotiin uusi kv-strategia ja strategiassa tavoitteena olevien yhteisten pelisääntöjen luominen käynnistettiin. SASKY:lle haettiin yhteinen liikkuvuushanke sekä käynnistettiin opiskelijavaihto Venäjälle. Yhteisen hanketoiminnan myötä kv-tiimin toiminta vilkastui huomattavasti ja löydettiin myös alakohtaista synergiaetua. Kv-tiimissä tapahtuva vertaisoppiminen ja harkitulla kokoonpanolla toteutetut opettajaliikkuvuudet kasvattivat opettajien kv-osaamista. Hankerahoituksella pystyttiin merkittävästi lisäämään opiskelijaliikkuvuuden määrää ja parantamaan sen laatua. Myös kansainväliseen koulutusliiketoimintaan panostettiiin, ja kuntayhtymän johto teki avauksia mm. Kiinaan ja Venäjälle. Heikki Haavisto vt. kehittämisjohtaja Talous Kehittämistoiminnat TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,60 106,8 Toimintakulut , ,64 85,6 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,24 62,6 Rahoitustuotot ja -kulut 0-182,03 182,03 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,00 0,0 Vyörytyserät , ,96 53,6 Poistoeron ja varausten muutos 0 0,00 0,00 0,0 Yli-/alijäämä , ,25 80,8

64 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän talous yhteensä Talous Talous yhteensä TA 2014 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,70 105,4 Valmistevarastojen muutos , ,95 832,8 Valmistus omaan käyttöön , ,87 0,0 Toimintakulut , ,02 100,1 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) , ,50 391,7 Rahoitustuotot ja -kulut , ,81 103,4 Poistot ja arvonalentumiset , ,44 108,2 Poistoeron ja varausten muutos , ,46 155,9 Yli-/alijäämä , ,71-1,7

65 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Käyttötalousosan toteutuminen yhtymähallituksen tasolla Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,54 76,1 Toimintakate/-jäämä , ,54 76,1 Kuntayhtymäjohto TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,16 0,0 Toimintakulut , ,18 257,5 Toimintakate/-jäämä , ,98-53,1 KUNTAYHTYMÄN JOHTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,16 0,0 Toimintakulut , ,64 196,8 Toimintakate/-jäämä , ,52-9,8 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,38 84,1 Toimintakulut , ,70 117,8 Toimintakate/-jäämä , ,08 149,6 Perusopetuksen lisäopetus/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,54 75,2 Toimintakulut , ,67 87,6 Toimintakate/-jäämä , ,87 10,9 Tekniikan ja liikenteen ala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,25 108,7 Valmistevarastojen muutos , ,00 0,0 Toimintakulut , ,42 98,3 Toimintakate/-jäämä , ,14 180,4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,54 90,2 Toimintakulut , ,27 75,7 Toimintakate/-jäämä , ,73 243,8 Luonnonvara- ja ympäristöala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,37 92,8 Toimintakulut , ,95 96,2 Toimintakate/-jäämä , ,42 81,1 Kulttuuriala/LUPI TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,56 96,5 Valmistus omaan käyttöön , ,67 0,0 Toimintakulut , ,15 98,1 Toimintakate/-jäämä , ,74 84,5

66 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 64 Yhteisk.tiet., liik. ja hallinnon ala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,95 110,4 Toimintakulut , ,99 104,4 Toimintakate/-jäämä , ,96 199,4 Luonnontieteiden ala/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,74 95,3 Toimintakulut , ,00 78,0 Toimintakate/-jäämä , ,26-864,4 Lukiokoulutus/LUPI TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,96 91,4 Toimintakulut , ,23 89,5 Toimintakate/-jäämä , ,27 88,6 Taiteen perusopetus/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,79 98,7 Toimintakulut , ,90 100,4 Toimintakate/-jäämä , ,69 68,2 Vapaa sivistystyö/lupi TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,31 101,1 Toimintakulut , ,62 101,6 Toimintakate/-jäämä , ,31 89,2 Tukipalvelutoiminnot/LUPI TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,36 102,0 Toimintakulut , ,65 94,1 Toimintakate/-jäämä , ,01 18,9 LUOTEIS-PIRKANMAAN OPPILAITOKSET TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,01 98,7 Valmistevaraston muutos , ,53 69,4 Valmistus omaan käyttöön , ,67 0,0 Toimintakulut , ,13 97,9 Toimintakate/-jäämä , ,26 108,0 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,69 724,1 Toimintakulut , ,94 107,8 Toimintakate/-jäämä , ,75 98,2 Tekniikan ja liikenteen ala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,91 99,3 Valmistevaraston muutos , ,07 0,0 Valmistus omaan käyttöön 616,20-616,20 0,0 Toimintakulut , ,26 90,2 Toimintakate/-jäämä , ,62 110,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,59 96,6 Toimintakulut , ,19 101,2 Toimintakate/-jäämä , ,78 90,9

67 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 65 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,69 106,3 Toimintakulut , ,33 103,0 Toimintakate/-jäämä , ,36 110,1 Tukipalvelutoiminnot/VAK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,72 85,7 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,13 92,5 Toimintakate/-jäämä , ,41 96,2 VAMMALAN AMMATTIKOULU TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,16 100,2 Valmistevaraston muutos , ,07 104,9 Valmistus omaan käyttöön 0 616,20-616,20 0,0 Toimintakulut , ,93 96,1 Toimintakate/-jäämä , ,36 131,7 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,61 0,0 Toimintakulut , ,38 93,0 Toimintakate/-jäämä , ,99 87,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,97 97,0 Toimintakulut , ,30 85,2 Toimintakate/-jäämä , ,33 122,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,16 121,9 Toimintakulut , ,53 84,8 Toimintakate/-jäämä , ,69 185,2 Tukipalvelutoiminnot/KOSOL TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,53 99,3 Toimintakulut , ,90 97,5 Toimintakate/-jäämä , ,37 96,6 KARKUN KOTITALOUS- JA SOS.ALAN OPPILAITOS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,27 115,6 Toimintakulut , ,11 89,4 Toimintakate/-jäämä , , ,5 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/tkto TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,83 0,0 Toimintakulut , ,77 106,5 Toimintakate/-jäämä , ,94 102,4

68 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 66 Kulttuuriala/TKTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,62 94,8 Toimintakulut , ,30 95,0 Toimintakate/-jäämä , ,32 94,6 Tukipalvelutoiminnot/TKTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,76 178,7 Toimintakulut , ,95 79,4 Toimintakate/-jäämä , ,71 72,2 TYRVÄÄN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,03 96,4 Toimintakulut , ,48 94,8 Toimintakate/-jäämä , ,45 101,5 SASTAMALAN OPPILAITOKSET TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot ,40 102,7 Valmistevaraston muutos ,07 104,9 Valmistus omaankäyttöön ,20 0,0 Toimintakulut ,52 94,5 Toimintakate/-jäämä ,19 166,6 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,43 0,0 Toimintakulut , ,10 87,8 Toimintakate/-jäämä , ,53 81,9 Tekniikan ja liikenteen ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,18 98,4 Valmistevarastojen muutos , ,41-27,7 Toimintakulut , ,64 115,5 Toimintakate/-jäämä , ,41 95,6 Tekniikan ja liikenteen ala/leko/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,83 121,1 Toimintakulut , ,45 124,4 Toimintakate/-jäämä , ,38 116,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,08 109,0 Toimintakulut , ,55 90,4 Toimintakate/-jäämä , ,63 140,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,26 109,4 Toimintakulut , ,86 103,3 Toimintakate/-jäämä , ,40 118,4

69 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 67 Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,11 97,9 Toimintakulut , ,83 118,5 Toimintakate/-jäämä , ,94 81,2 Luonnontieteiden ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,28 89,5 Toimintakulut , ,73 81,4 Toimintakate/-jäämä , ,45 112,0 Ohjaava ja valmistava koulutus/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,00 113,7 Toimintakulut , ,43 64,0 Toimintakate/-jäämä , ,43 527,3 Tukipalvelutoiminnot/MSKK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,82 127,0 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,87 97,1 Toimintakate/-jäämä , ,69 93,5 MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,85 104,9 Valmistevarastojen muutos , ,41-27,7 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,10 102,3 Toimintakate/-jäämä , ,16 156,2 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 958,09-958,09 0,0 Toimintakulut , ,27 123,5 Toimintakate/-jäämä , ,18 122,6 Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,62 109,0 Toimintakulut , ,39 103,4 Toimintakate/-jäämä , ,23 135,3 Luonnontieteiden ala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,36 109,7 Toimintakulut , ,10 101,0 Toimintakate/-jäämä , ,26 158,2 Luonnonvara- ja ympäristöala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,36 106,5 Toimintakulut , ,49 92,6 Toimintakate/-jäämä , ,85 401,0

70 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 68 Tekniikan ja liikenteen ala/haoy TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,24 138,6 Toimintakulut , ,17 125,9 Toimintakate/-jäämä , ,07 200,3 Tukipalvelutoiminnot/HAYO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,43 107,9 Toimintakulut , ,99 165,8 Toimintakate/-jäämä , ,56-243,3 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,10 109,7 Toimintakulut , ,43 102,0 Toimintakate/-jäämä , ,67 205,9 Oppisopimuskoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,45 93,4 Toimintakulut , ,39 104,1 Toimintakate/-jäämä , ,84-27,4 Lisäkoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,14 123,0 Toimintakulut , ,24 108,2 Toimintakate/-jäämä , ,90 38,8 Maksullinen palvelutoiminta/aikuiskoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,66 74,0 Toimintakulut , ,19 176,3 Toimintakate/-jäämä , ,85 15,8 AIKUISKOULUTUS JA OPPISOPIMUSKOULUTUS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,03 101,2 Toimintakulut , ,82 108,3 Toimintakate/-jäämä , ,79-78,6 Hallintopalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,83 109,9 Toimintakulut , ,06 102,9 Toimintakate/-jäämä , ,23 102,3 Taloushallintopalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,74 0,0 Toimintakulut , ,49 107,9 Toimintakate/-jäämä , ,25 44,6

71 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 69 Kiinteistönhallintapalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,23 47,5 Toimintakate/-jäämä , ,23 47,5 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,57 481,0 Toimintakulut , ,68 98,9 Toimintakate/-jäämä , ,25 78,6 Kuntayhtymän kehittämistoiminnat TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,98-9,5 Toimintakate/-jäämä , ,98-9,5 Kuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,60 106,8 Toimintakulut , ,66 93,4 Toimintakate/-jäämä , ,26 76,2 KEHITTÄMISTOIMINNAT TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,60 106,8 Toimintakulut , ,64 85,6 Toimintakate/-jäämä , ,24 62,6 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot , ,70 105,4 Valmistevarastojen muutos , ,95 832,8 Valmistus omaan käyttöön , ,87 0,0 Toimintakulut , ,02 100,1 Toimintakate/-jäämä , ,50 391,7

72 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMAN TOTEUTUMA Talousarvio Toteutuma Poikkeama Ulkoinen/sisäinen summa Toimintatuotot Myyntituotot , ,84 Maksutuotot , ,07 Tuet ja avustukset , ,26 Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,54 Muut toimintatuotot , ,65 Valmistevarastojen muutos , ,95 Valmistus omaan käyttöön 3 403, ,87 Toimintakulut 0,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,08 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,34 Muut henkilösivukulut , ,86 Palvelujen ostot , ,39 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,95 Avustukset , ,72 Muut toimintakulut Vuokrakulut , ,36 Muut toimintakulut , ,22 Toimintakate , ,50 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,50 Muut rahoitustuotot , ,77 Korkokulut , ,42 Muut rahoituskulut , ,50 Vuosikate , ,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,44 Pys. Vast. arvonalentumiset , ,00 Tilikauden tulos , ,25 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,31 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,77 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,71

73 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Investointiosan toteutuminen KUNTAYHTYMÄN JOHTO Nordcare OY:n osakkeet Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,00 Tulot Nettomeno ,00 Aiko Academyn osakkeet Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,00 98,2 Tulot Nettomeno , ,00 98,2 LUOTEIS-PIRKANMAAN OPPILAITOKSET Kuivaamo Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Osara en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,01 75,4 Tulot Nettomeno , ,01 75,4 Jätevesijärjestelmä Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Osara en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,11-285,89 98,5 Tulot Nettomeno ,11-285,89 98,5 Iisakki peruskorjaus Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Rakentaminen en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,25 93,5 Tulot Nettomeno , ,25 93,5 Toiminnan siirto Kihniöstä Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,66 99,0 Tulot Nettomeno , ,66 99,0 Pikkubussi käytettynä Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,16 72,8 Tulot Nettomeno , ,16 72,8 Automaatio-oppimisympäristö Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,29 504,29 102,5 Tulot Nettomeno ,29 504,29 102,5

74 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 72 Autonostin Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Auto-osasto en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,00-20,00 99,9 Tulot Nettomeno ,00-20,00 99,9 Puimuri käytettynä Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Osara en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,84 604,84 101,2 Tulot Nettomeno ,84 604,84 101,2 Alkukatkaisusaha Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Ikata en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,83 83,7 Tulot Nettomeno , ,83 83,7 3-D Skanneri Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Ikata en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,00-500,00 97,5 Tulot Nettomeno ,00-500,00 97,5 Iisakin peruskorjaus Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kalusto en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,53 83,8 Tulot Nettomeno , ,53 83,8 Länsi-Maidon osuusmaksut Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,11 Tulot Nettomeno , ,11 VAMMALAN AMMATTIKOULU Auto-osaston kylmävarasto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma opetustilaksi en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,01 97,6 Tulot Nettomeno , ,01 97,6 Siilo- ja säkityslaitteet Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Luonnonkuitukomposiitti en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,00 Tulot Nettomeno ,00 Autonosturi Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Auto-osasto en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,69-546,31 95,0 Tulot Nettomeno ,69-546,31 95,0

75 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 73 KARKUN KOTITALOUS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS Päärakennuksen lisäosan Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma katon korjaus en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,00 58,4 Tulot Nettomeno , ,00 58,4 MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS A-rakennus Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Matalan osan huopakaton uusiminen en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,00 97,0 Tulot Nettomeno , ,00 97,0 Tietokoneet oheislaitteineen Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma vaunuissa en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,00-452,00 97,9 Tulot Nettomeno ,00-452,00 97,9 Henkilöauto ja tavaran- Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma kuljetusauto käytettynä en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,59-340,41 99,0 Tulot Nettomeno ,59-340,41 99,0 Jet-peel ihonhoitolaite Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kosmetologeille en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,00 100,0 Tulot Nettomeno ,00 100,0 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTO Karimaan päärakennuksen kuisti Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot ,00 Tulot Nettomeno ,00 Metsäliiton osuusmaksut Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot 331,00 331,00 Tulot Nettomeno 331,00 331,00 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Piramkin osakkeet Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot Tulot , ,17 Nettomeno , ,17

76 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 74 KEHITTÄMISTOIMINNOT Luonnonkuitukomposiitti-hanke Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,93 138,2 Tulot , ,22-144,7 Nettomeno , ,15 421,1 KOTI-hanke Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2014 % TA:sta Menot , ,26 110,4 Tulot , ,53 136,9 Nettomeno , ,27 30,9 KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ Yhteensä rakentaminen Menot , ,82 92,8 Tulot Nettomeno , ,82 92,8 Yhteensä kalusto-, laite- ja muut hankinnat Menot , ,81 90,9 Tulot , ,48 488,1 Nettomeno , ,29-8,9 Kaikki yhteensä Menot , ,63 92,4 Tulot , ,48 488,1 Nettomeno , ,11 75,9

77 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Alkuperäinen TA TA Toteutuma Poikkeama TA muutokset muutosten jälkeen 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,69 Tulorahoituksen korjauserät , ,97 Toiminnan rahavirta , ,72 Investointien rahavirta Investointimenot , ,63 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,31 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot , ,14 Investointien myyntivoitot/-tappiot 0,00 0,00 Investointien rahavirta , ,08 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,80 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Piitkäaikaisten lainojen lyhennys , ,00 Velkojen muutokset , ,00 Oman pääoman muutokset ,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,37 Vaihto-omaisuuden muutos , ,76 * Saamisten muutos , ,32 Korottomien velkojen muutos , ,14 Rahoituksen rahavirta , ,57 Rahavarojen muutos , ,23 Rahavarojen muutos * Kassavarat ,50 * Kassavarat ,27 * Konsernitili sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin

78 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sito- Määrärahat Tuloarviot Toimintakate vuus Talousarvio Toteutunut Poikkeama Talousarvio Toteutunut Poikkeama Talousarvio Toteutunut Poikkeama N Menot Muutos Muutoksen Menot Tulot Muutos Muutoksen Tulot Kate/jäämä Muutos Muutoksen Kate/jäämä B jälkeen jälkeen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA , , , , , ,50 Kuntayhtymän johto N , , , , , ,52 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset N , , , , , ,26 Sastamalan oppilaitokset N , , , , , ,19 Mäntän seudun koulutuskeskus N , , , , , ,16 Huittisten ammatti- ja yritt.opisto N , , , , , ,67 Aikuis- ja oppisopimuskoulutus N , , , , , ,79 Kuntayhtymän hallinto N , , , , , ,25 Kehittämistoiminnat N , , , , , ,24 TULOSLASKELMAOSA , , , , ,00 0,00 Korkotuotot B , ,50 Muut rahoitustuotot B , ,77 Korkokulut B , ,42 Muut rahoituskulut B , ,50 INVESTOINTIOSA , , , , , ,11 Rakentaminen N , , , ,82 Kalusto-, laite- ja muut hankinnat N , , , , , ,29 RAHOITUSOSA , , , , ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys B , ,00 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys B , ,00 Lyhytaikaisten velkojen muutos B , ,00 Oman pääoman muutokset B ,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,57 Vaikutus maksuvalmiuteen 0, , ,77 KAIKKI YHTEENSÄ N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio

79 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 77 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,58 Maksutuotot , ,57 Tuet ja avustukset , ,10 Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,02 Muut toimintatuotot , , , ,20 Valmistevarastojen muutos , ,98 Valmistus omaan käyttöön 3 403, ,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,42 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , ,63 Palvelujen ostot , ,49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,95 Avustukset , ,04 Muut toimintakulut Vuokrakulut , ,56 Muut toimintakulut , , , ,26 Toimintakate , ,76 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 536, ,55 Muut rahoitustuotot , ,81 Korkokulut , ,50 Muut rahoituskulut , , , ,05 Vuosikate , ,71 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,51 Pys. Vast. arvonalentumiset ,00 Tilikauden tulos , ,80 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,86 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,42 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,76 Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut

80 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,71 Tulorahoituksen korjauserät , ,72 0, ,71 Investointien rahavirta Investointimenot , ,05 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,35 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot ,14 0,00 Investointien myyntivoitot/-tappiot 0, ,92 0, ,70 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,01 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Oman pääoman muutokset , ,40 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,19 Vaihto-omaisuuden muutos , ,16 * Saamisten muutos , ,21 Korottomien velkojen muutos , , , ,41 Rahoituksen rahavirta , ,99 Rahavarojen muutos , ,02 Rahavarojen muutos , ,02 * Kassavarat , ,27 Kassavarat , ,25 * v Konsernitili ,51 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin * v Konsernitili ,31 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut

81 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 0,00 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,86 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet , ,59 1. Kiinteistöjen liittymismaksut , ,17 2. Rakennukset , ,42 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,42 4. Koneet ja kalusto , ,43 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,47 III Sijoitukset , ,50 1. Osakkeet ja osuudet , ,22 4. Muut saamiset , , , ,22 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,58 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ , ,07 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,15 2. Keskeneräiset tuotteet , ,40 3. Valmiit tuotteet , ,00 4. Muu vaihto-omaisuus , ,00 5. Ennakkomaksut 0,00 0, , ,55 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,02 2. Lainasaamiset 6 114,04 3. Muut saamiset , ,57 4. Siirtosaamiset , , , ,75 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,57 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,22

82 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 80 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,70 III Muut omat rahastot , ,50 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,10 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,06 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero , ,45 2. Vapaaehtoiset varaukset , , , ,22 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,07 3. Muiden toimeksiantojen pääomat , , , ,28 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,00 7. Muut velat , ,84 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,04 6. Ostovelat , ,35 7. Muut velat , ,55 8. Siirtovelat , , , ,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,22

83 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernin tuloslaskelma KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,58 Maksutuotot , ,57 Tuet ja avustukset , ,10 Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,02 Muut toimintatuotot , ,93 Osuus osakkusyht. Voitosta , , ,20 Valmistevarastojen muutos , ,98 Valmistus omaan käyttöön 3 403, ,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,42 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , ,63 Palvelujen ostot , ,49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,95 Avustukset , ,04 Muut toimintakulut Vuokrakulut , ,04 Muut toimintakulut , , , ,74 Toimintakate , ,28 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 536, ,59 Muut rahoitustuotot , ,81 Korkokulut , ,82 Muut rahoituskulut , , , ,08 Vuosikate , ,20 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,29 Pys. Vast. arvonalentumiset ,00 Tilikauden tulos , ,09 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,86 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,42 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,47 Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n konsernin luvut sekä Kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäen tiedot

84 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,20 Tulorahoituksen korjauserät , , ,20 Investointien rahavirta Investointimenot , ,85 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,35 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot ,14 Investointien myyntivoitot/-tappiot , ,50 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,66 Oman pääoman muutokset , ,40 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,19 Vaihto-omaisuuden muutos , ,16 * Saamisten muutos , ,05 Korottomien velkojen muutos , , , ,63 Rahoituksen rahavirta , ,43 Rahavarojen muutos , ,27 Rahavarojen muutos , ,27 * Kassavarat , ,17 Kassavarat , ,90 * v Konsernitili ,51 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin * v Konsernitili ,31 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n konserniluvut sekä Kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäen tiedot

85 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Konsernitase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,86 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet , ,59 1. Kiinteistöjen liittymismaksut , ,17 2. Rakennukset , ,09 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,42 4. Koneet ja kalusto , ,60 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,47 III Sijoitukset , ,34 1. Osakkeet ja osuudet , ,76 4. Muut saamiset , , , ,76 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,96 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ , ,07 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,15 2. Keskeneräiset tuotteet , ,40 3. Valmiit tuotteet , ,00 4. Muu vaihto-omaisuus , ,00 5. Ennakkomaksut , ,55 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,02 2. Lainasaamiset 6 114,04 3. Muut saamiset , ,72 4. Siirtosaamiset , , , ,20 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,17 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,95 Vertailuvuotena tilinpäätösvuoden avaava konsernitase

86 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 84 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,70 III Muut omat rahastot , ,50 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,36 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,32 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero , ,45 2. Vapaaehtoiset varaukset , , , ,22 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,07 3. Muiden toimeksiantojen pääomat , , , ,28 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,00 7. Muut velat , ,84 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,19 5. Saadut ennakot , ,04 6. Ostovelat , ,79 7. Muut velat , ,55 8. Siirtovelat , , , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,95 Vertailuvuotena tilinpäätösvuoden avaava konsernitase

87 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 85 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIITE NRO 1 TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT: 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen juoksevan keskihinnan -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä fuusioitui Sastamalan koulutuskuntayhtymään Tästä johtuen on tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa sekä liitetiedoissa vertailuvuoteen 2013 yhdistelty vanhan Lpkky:n luvut. Taseen vertailutietona esitetään tilinpäätösvuoden avaava tase. 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätös on yhdistelty pariarvomenetelmää käyttäen. Konsernitilinpäätös sisältää tytäryhteisöistä Parkanon Teollisuustalo Oy:n sekä omistusyhteysyhteisöistä Kiinteistö Oy Kuntomäen tiedot. Vertailuvuodet on yhdistelty vertailukelpoisiksi.

88 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot LIITE NRO 8 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot tulolajeittain 2014 % 2013 Yksikköhintarahoitus ,23 85, ,00 Muut myyntituotot ,88 5, ,58 Maksutuotot ,43 1, ,57 Muut tuet ja avustukset ,74 4, ,10 Vuokratuotot ,90 1, ,02 Muut toimintatuotot ,65 0, ,93 Yhteensä ,83 100, ,20 Vertailuvuoteen 2013 yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut 1,5 % 4,8 % 1,6 % 0,7 % 5,6 % Yksikköhintarahoitus Muut myyntituotot Maksutuotot Muut tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 85,8 %

89 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 87 Toimintatuotot tulosalueittain 2014 % Kuntayhtymän johto ,16 2,2 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset ,51 33,4 Sastamalan oppilaitokset ,43 21,4 Mäntän seudun koulutuskeskus ,38 15,3 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto ,65 14,3 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus ,53 10,5 Kuntayhtymän hallinto ,57 0,7 Kehittämistoiminnat ,60 2,3 Yhteensä ,83 100,0 2,2 % 0,7 % 2,3 % Kuntayhtymän johto 10,5 % Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset 14,3 % 33,4 % Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus 15,3 % Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallinto 21,4 % Kehittämistoiminnat KONSERNIN TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot tulolajeittain 2014 % 2013 Yksikköhintarahoitus ,23 85, ,00 Muut myyntituotot ,88 5, ,58 Maksutuotot ,43 1, ,57 Muut tuet ja avustukset ,74 4, ,10 Vuokratuotot ,90 1, ,02 Muut toimintatuotot ,65 0, ,93 Osuus osakkuusyht. voitosta ,84 0,1 Yhteensä ,67 100, ,20 Vertailuvuoteen 2013 yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut sekä kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäen tiedot

90 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 88 LIITE NRO 12 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelmaa on muutettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaiseksi alkaen. Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5-10 Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmisto tasapoisto 2-4 Muut tasapoisto 2-4 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Kiinteistöjen liittymismaksut ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset tasapoisto *) Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset tasapoisto Liikuntahallit tasapoisto **) Talousrakennukset Varastorakennukset, kiviset tasapoisto Varastorakennukset, puiset tasapoisto Asuin- ja asuntolarakennukset Asuntolarakennukset, kiviset tasapoisto Asuntolarakennukset, puiset tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot tasapoisto Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto Viemäriverkko tasapoisto Kaukolämpöverkko tasapoisto Sähköjohdot, muutoasemat, ulkovalaistuslaitteet tasapoisto Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto Muut putki- ja kaapeliverkot tasapoisto Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet tasapoisto Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto Koneet ja kalusto Paketti- ja henkilöautot tasapoisto 4-7 Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5-10 Muut raskaat koneet tasapoisto Muut kevyet koneet tasapoisto 5-10 Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet tasapoisto 5-15 Atk-laitteet tasapoisto 3-5 Muut koneet ja kalusto tasapoisto 3-5 Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3-5 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa *) Kivisten hallintorakennusten taloudellinen käyttöikä on vähintään 25 vuotta **) Liikuntarakennusten taloudellinen käyttöikä on vähintään 25 vuotta Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.

91 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 89 LIITE NRO 13 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA Vuosina Poistonalaiset investointien omahankintamenot " " " " Yhteensä Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero ( ) Ero % -12 Vuoden 2013 investointeihin ja poistoihin yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut Taloussuunnitelmavuodelle 2017 on suunniteltu alkavaksi useita suuria rakennushankkeita, joiden poistokustannukset eivät näy täysimääräisinä. vielä taloussuunnitelmakauden aikana LIITE NRO 14 VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Erittely vapaaehtoisten varausten muutoksista lisäykset 0,00 0,00 * vähennykset , , , ,42 *Iisakin päärakennuksen peruskorjauksen varauksen purku ,77, käyttö ,77 Kosolin päärakennuksen katon korjauksen varauksen purku ,00, käyttö ,00 Vertailuvuoteen 2013 yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut LIITE NRO 15 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT Muihin toimintatuottoihin sisältyvä WF-auton myyntivoitto 1 250,00 Ford Transit myyntivoitto 2 419,35 Sorvin myyntivoitto 1 300,00 PirAmk-osakkeiden myyntivoitto , ,97 0,00

92 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 90 LIITE NRO 17 ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA Vapaaehtoiseen investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos lisäykset , ,16 vähennykset , , , ,86 Vertailuvuoteen 2013 yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut

93 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot LIITE NRO 21 TIEDOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA TASE-ERÄKOHTAISESTI Aineettomat hyödykkeet Aineet- Muut pit- Kesken- Yhteensä tomat kävaikuttei- eräiset oikeudet set menot hankkeet Poistamaton hankintameno , ,86 Lisäykset tilikauden aikana , ,84 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,16 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , ,37 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , ,17 Aineelliset hyödykkeet Maa- Raken- Kiinteät Koneet Muut Kesken- Yhteensä ja vesia- nukset rakenteet ja aineelliset eräiset lueet ja laitteet kalusto hyodykkeet hankkeet Poistamaton hankintameno , , , , , ,50 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,42 Rahoitusosuudet tilikaudella , , ,15 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä , , , ,47 0,00 Hankintameno , , , ,77 Tilikauden poisto , , , ,07 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , , , , ,70 Arvonkorotukset Kirjanpito Olennaiset lisäpoistot , ,31 Kiinteistö/Kipi/ ,68 Käsi- ja taideteolloppil KIPI/Peruskorjaus ,63 KIPI/Asuntola perusk ,44 Kipi/Asuntolan peruskorj ,35 Kipi/Taidelasi ,19 KIPI/Peruskorjaus v ,36 Opiskelija-asuntola ,12 Kihniön opetuspisteen ,06 katon kunnostus Kihniön opetuspisteen ,48 Veneenrakos katonkorj ,31 Osakkeet ja osuudet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä konserni- yhtymä- osakkeet yhtiöt osuudet ja osuudet Hankintameno , ,22 Lisäykset , ,11 Vähennykset , ,17 Arvon alennus , ,00 Siirrto erien välillä Hankintameno , ,16 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo *Arvonalennus tehty Parkanon Teollisuustalo Oy:n osakkeista osakkeet saatu Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän yhdistyessä Sastamalan koulutuskuntayhtymään, jolloin niiden arvo avaavassa taseessa oli ,15 ja arvo on ,15

94 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 92 LIITTET NRO 22 JA 24 ERITTELY OMISTUKSISTA TYTÄRYHTEISÖISSÄ SEKÄ OSAKKUUS- JA OMISTUSOIKEUSYHTEISÖISTÄ Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 ) omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Parkanon Teollisuustalo Oy Parkano 100 % 100 % 785 *) Aiko Academy Oy Sastamala 100 % 100 % Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäki Sastamala 33,33 % 33,33 % Yhdistelemättömät Muut omistusyhteysyhteisöt Tasearvo Sastamalan Tukipalvelu Oy Sastamala 7,09 % 7,09 % 18 *) Aico Academy Oy:n ensimmäinen tilikausi poikkeaa konsernin tilikaudesta yhdistellään konserniin kun ensimmäinen tilinpäätös valmistuu

95 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 93 LIITE NRO 25 JA 26 ERITTELY PITKÄ- JA LYHYTAIKAISISTA SAAMISISTA SEKÄ SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT TASE VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Saamiset valtiolta Siirtosaamiset VM valtionosuussaamiset Yksikköhintarahoitus ammatill. peruskoulutus ,00 koulutskorv. koron liikasuorituksen palautus 7 881,40 Saamiset jäsenkunnilta ja niiden liikelaitoksilta Myyntisaamiset , ,21 Siirtosaamiset 1 681, ,79 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa jäsenkunnat jäseninä Myyntisaamiset , ,55 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 3 975, ,67 Projektisaamiset , ,35 Saamiset jäsenkuntien tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,25 Siirtosaamiset , ,94 Muut saamiset Saamiset osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset , ,24 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Konsernitilisaamiset , ,51 (emo:sastamalan kaupunki) Siirtosaamiset Konsernitilin korko 0,00 298,11 Muut saamiset muilta Muut saamiset Verohallinto/ALV-saamiset , ,80 Saamiset muilta (olennaisimmat) Myyntisaamiset Koulutussaamisia 0, ,47 Konevuokrasaamisia , , ,42 Muut siirtosaamiset Projektisaamiset muilta , ,99 Kela/työterv.huoltokorv , ,00 Työnantajan vakuutusmak.saamiset , ,95 Vakuutussaamiset/omaisuusvah , ,44 Kela ja vak.yht. päivärahasaamiset 7 458, , ,70 Vertailuvuoteen 2013 yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut

96 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Taseen vastattavia koskevat liitetiedot LIITE NRO 28 OMAN PÄÄOMAN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET KONSERNI Yhdistyminen Avaava tase Avaava tase OMA PÄÄOMA Peruspääoma SASKY ,63 pääomasijoitus, LPKKY yhdistyminen , ,70 pääomasijoitus, Punkalaitumen kunta ,00 pääomasijoitus, Sastamalan kaupunki , , , , ,70 Peruspääoma yhteensä , , , , ,70 Muut omat rahastot , , , , ,50 Edellisten tilikaus ylijäämä/alij ,71 LPKKY yhdistyminen,lisäys , , , , , ,36 Tilikauden ylijäämä ,75 LPKKY yhdistyminen, lisäys ,01 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , , ,76 OMA PÄÄOMA YHT , , , , ,32 Yhdistym. Jäsenkunta Po-muutos PerusPO Muutos 2014 PerusPO % Huittinen , ,35 3,95 Hämeenkyrö , , , ,29 7,37 Ikaalinen , , , ,69 16,38 Juupajoki , ,14 1,04 Keuruu , ,66 3,11 Kihniö , , , ,16 1,85 Multia , ,08 0,44 Mänttä-Vilppula , ,36 10,01 Nokia , ,30 1,67 Parkano , , , ,66 7,97 Punkalaidun , , ,61 1,79 Ruovesi , ,44 1,37 Sastamala , , , , ,96 43,04 YHTEENSÄ , , , , ,70 100,00

97 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 95 LIITE NRO 29 Yhdistyminen POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero ,79 Lisäys:yhdistyminen LPKKY , ,45 Vähennys ,51 Lisäys , , ,45 Vapaaehtoinen investointivaraus ,00 Lisäys:yhdistyminen LPKKY , ,77 ** Vähennys ,77 Lisäys 0, , ,77 LPKKY = Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ** Iisakki peruskorjauksen investointivarauksen purku ,77 Varausta käytettiin ,77. ** KOSOL päärakennuksen investointivarauksen purku ,00 Varausta käytettiin ,00 Vertailuvuoteen 2013 yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut LIITE NRO 30 Erittely pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista (osat, jotka erääntyvät tai sen jälkeen) VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Vertailuvuoteen yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut

98 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 96 LIITE NRO 33 Erittely pitkä- ja lyhytaikaisista veloista Vieras pääoma (olennaiset) Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,00 Muut velat muille kunnille (ent jäs.kunta Jämsä) , , ,60 Saadut ennakot muilta Avustuksen tulojaksotus v , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainojen lyhennysosuudet v , ,00 Muut velat ent jäs.kunnille Jämsä v lyhennysosuudet , ,80 Saadut ennakot muilta Avustuksen tulojaksotus v ,00 Mainospaikkojen tulojen jaksotukset ,23 Projektien hankkeiden rahoitusennakot , , ,04 Jäsenkunnille Jäsenkunnille ja niiden liikelaitoksille Ostovelat , ,28 Siirtovelat ,90 Jäsenkuntien tytäryhteisöille Ostovelat , ,86 Kuntayhtymille, joissa jäsenkunnat jäseninä Ostovelat , ,28 Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 2 372,29 Jäsenkuntien osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Muille Muille Ostovelat Valtiolle OPH/palautus ,00 Muille Ostovelat muut olennaiset ,84 konehankintoja , ,16 energia/sähkömaksuja , ,84 projektien/koulutusten hankinnat/maksuosuudet , ,35 rakentamishankkeet, olennaiset , , ,14 Muille Muut velat EP- ja sotuvelat , ,74

99 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 97 LIITE NRO 34 LUOTOLLISEN TILIN LIMIITTI Konsernitilin luottoraja euroa, jota ei ole käytetty v LIITE NRO 37 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Siirtovelat valtiolle VM Valtionosuusvelka/yksikköhintarahoitus/ oppisopimus- ja lisäkoulutus ,77 OPH:n avustusennakot Määrärahasiirrot v:lle ,74 OKM Koulutuskorvaus/palautettava osuus , , ,32 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,25 Siirtyvät korot muille Vakuutus- ja rahoituslaitoksille , ,90 Siirtovelat muille Vakuutusmaksujen loppuerät 9 609,65 Eläkevakuutusmaksujen tilitykset , , ,51 Vertailuvuoteen yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut LIITE NRO 44 LEASINGVUOKRASOPIMUKSET Leasingvuokrasopimusten vuokravastuut Jäsenkuntien tytäryhteisöille ATK-laitteiden vuokravastuut (sis. alv 24%) , ,13 näistä seuraavalla tilikaudella maksettavat ,04 Muille Kopiokoneiden ja ATK-laitteiden leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut (sis alv 24%) ,17 Työsuhdeautojen leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut (sis alv 24%) ,17 Työkoneiden leasinginvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut (sis alv 24%) 2 931, , ,46 näistä seuraavalla tilikaudella maksettavat ,79 Vertailuvuoteen yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut

100 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 98 LIITE NRO 45 VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA Vastatakaus Tampereen kaupungille Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n puolesta osakeomistuksen mukaisessa suhteessa enintään ,00 euroa.

101 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot LIITE 48 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ Opetushenkilöstö, vakituinen Opetushenkilöstö, määräaikainen Muu henkilöstö, vakituinen Muu henkilöstö, määräaikainen Yhteensä Sivutoiminen henkilöstö Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n henkilöstö LIITE 50 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tilintarkastuspalkkiot , ,10 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0,00 454,80 Tarkastuslautakunnan avustaminen 2 760, ,00 Muut palkkiot 2 098, ,00 Palkkiot yhteensä , ,90 Vertailuvuoteen 2013 on yhdistelty vanhan LPKKY:n luvut.

102 Sastamalan koulutuskuntayhtymä PROJEKTIT JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET PROJEKTIT Nimi Rahoittaja Kokonaiskustannusarvio Rahoitus % Voimassaolo Yhteyshenkilö Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Taitoa työelämästä ELY ,7 % SASKYn Y-kampus ELY ,9 % LIIKE ELY ,7 % Lupaus ELY % TOP-OPE ELY % Jonna Tuovinen Marjut Ruissalo Monika Pölönen Riina Sunila Salla Kotakorva ESR-yhteistyöhankkeet/ osatoteutukset Tehdään yhdessä ELY % Edge ELY % Learning together ELY Ammatillinen koulutus työelämän ELY innovaatioiden edistäjäksi (AMKE) Avoin ELY % Jari Pihlajamäki Marita Laakso Anna-Leena Kivipuro Antti Lahti Hannu Ahola Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit (EAKR) Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehitt. lisärahoitushanke Luonnonkuitukomposiittien valmistuksen ja prosessien sekä oppimisympäristön kehittämisen täydennysrahoitushanke Liitto % Liitto % Esko Järvinen Esko Järvinen KOTI Liitto % Hannu Kaunisto

103 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 101 MUUT KEHITTÄMISAVUSTUKSET JA MÄÄRÄRAHAT Avustuksen kohde/hankkeen nimi Myönnetty määräraha Voimassaolo Yhteyshenkilö Opetushallitusen myöntämät avustukset ja määrärahat Valtionavustus Saattaen vaihdettava Kirsi Nikali-Rauva kielikoulutuksesta ammatillisiin opintoihin ValtionavustusTop-Pro SASKYssa Saara-Leena Kytömäki Valtionavustus Työnjohtokoulutuksen kone- ja Kimmo Rintala metallialan verkostojen toiminnan koordinointi Valtionavustus Teknisen eristysalan Ilpo Moisio tutkintojärjestelmän kehittäminen Valtionavustus Mobiilisovelluksia Maria Lanteri moniammatillisesti Valtionavustus Tuttu-tutkintotilaisuudet tutuksi Maria Lanteri Valtionavustus Yhtenä Anna-Leena Kivipuro Valtionavustus Hope OSK Maria Käkelä Valtionavustus LÄPSY Kirsi Nikali-Rauva Valtionavustus Fiilistä asumiseen Riina Sunila Valtionavustus VEVE Tapani Sankila Valtionavustus Laadulla tulosta Ritva Lahtinen Valtionavustus Myötätuuli Anna-Leena Kivipuro Valtionavustus Vike Anna-Leena Kivipuro Valtionavustus 19TOP-ohjausverkko Saara-Leena Kytömäki Valtionavustus Kouluturvaa 3D:stä Maria Lanteri Valtionavustus EDU3D.fi Maria Lanteri Valtionavustus Turvapeda Mari Järvenpää Valtionavustus Osaamo Mari Järvenpää Valtionavustus Tie osaamiseen Maria Käkelä Minna Erkko Valtionavustus Elho Tuula Komulainen

104 Sastamalan koulutuskuntayhtymä 102 Avustuksen kohde/hankkeen nimi Myönnetty määräraha Voimassaolo Yhteyshenkilö Valtionavustus VEVE Tapani Sankila Valtionavustus Back to basics Mari Järvenpää Valtionavustus Ammattisuomi Kirsi Nikali-Rauva Valtionavustus Fiilistä asumiseen Riina Sunila Valtionavustus Läpsy Kirsi Nikali-Rauva Valtionavustus VIKE Pauliina Mansikkamäki Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteystyön keskuksen (CIMO) myöntämät hankerahoitukset Leonardo/Peat Valley: The Golden Triangle/HAOY, Ulla Sabell Kokemäki Leonardo/Cofu-liikkuvuusprojekti Sirpa Uotila Erasmus/All for one and one for all Sirpa Uotila Muut avustukset ja hankkeet Osaava-ohjelma, Aluehallintovirasto Jonna Tuovinen Osaava-ohjelma, Aluehallintovirasto Jonna Tuovinen Pirkanmaan ELY-keskus, YXI luukku tuloskuntoon Susanna Forsblom ELY-keskus, Lasten ja nuorten paikallisen Anna-Leena harrastustoiminnan avustus Kivipuro Hope YTY, rahoittaja OKM (100 %) Minna Erkko Työpaikkaohjaajien koulutus OKM (100 %) Susanna Pirttinen Yliviikari Sari Työssäoppimispainotteisen amm. koulutuksen kehittäminen OKM (100 %) Anne-Mari Alakoski