Länsirannikon osaamis- ja tukikeskusvalmistelusta näkökulmana kunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Transkriptio

1 Länsirannikon osaamis- ja tukikeskusvalmistelusta näkökulmana kunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sirpa Kuronen Perhe ja sosiaalipalvelujen palvelualuejohtajaturusta Varsinais-Suomen LAPE-ryhmän puheenjohtaja

2 Varsinais-Suomi, kodin ulkopuolelle sijoitetut ja käyttökustannukset 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on kasvussa kuten myös kodin ulkopuolelle sijoitettavien määrä. Luvut seuraavat valtakunnallista kehitystä. Tehtäväluokkaan "Lastensuojelun laitos- ja perhehoito" sisältyy lastensuojelun laitokset (lastenkodit, nuorisokodit, koulukodit), perhekodit (ammatillinen perhehoito), muu lasten laitoshoito sekä sijaisperhehoito. Myös asiakaspalvelujen ostot em. palveluntuottajilta. Mukana EI siis kaikkia lastensuojeluun linkittyviä kustannuksia.

3 Kompleksiset ja ilkeät ongelmat Forbes ja Watson (2012) Helpot (simple) ongelmat: kakun leipominen Vaikeat (complicated) ongelmat: sydänleikkauksen suorittaminen tai kuulento Monimutkaiset (complex) ongelmat: lapsen kasvatus Ilkeät (wicked) ongelmat: ongelmat, joiden ratkaisut edellyttävät kaikkien toimijoiden yhteistä oppimisprosessia, esim. perheen ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

4 Palvelujärjestelmän toimintaan ja työnjakoon liittyviä ratkaisemattomia kysymyksiä kompleksisissa soteasiakasongelmissa ratkaisuna OT-keskus? Miten vastuun asiakastilanteissa tulisi jakautua? Miten vastuunjakoa selkiytetään, kenen toimesta? Kenen tehtävänä on selvittää kokonaistilanne? Kenen tehtävänä on johtaa asiakkaan verkostoa? Kuka varmistaa lapsen ja perheen tilanteissa tiedon ja tuen jatkumollisuuden? Miten? Miten estetään päällekkäinen työ toisistaan erillään toimivissa palveluissa? Kun asiakkaan tilanne kriisiytyy, miten määritellään, kenelle kriisitilanteen hoitaminen kuuluu? Kuka vastaa kustannuksista eri tilanteissa? Kuka mahdollistaa palveluiden ja tuen räätälöinnin, jos sellaista tarvitaan? Miten? Kuka luo edellytykset jaetulle ymmärrykselle lapsen ja perheen tilanteesta ammattilaisten kesken? Kuka määrittelee, minkä tiedon ja asiantuntijuuden varassa asiakastilanteissa edetään? Kuka auttaa ammattilaisia perehtymään toistensa työhön ja varmistaa yhteisen osaamisen? THL Työpaperi 16/2018 Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä.

5 Päiväkoti Koulu Sote-keskus Avoin kohtaamispaikka Perhekeskus (alueelliset) Erityistason palvelukeskukset (hallinnolliset) Jalkautuvat erityistason työntekijät ja tiimit Vaativat eshpalvelut Osaamis- ja tukikeskus Lastensuojelun laitospalvelut Jalkautuvat perhekeskuksen työntekijät ja tiimit PERHEKESKUS- PALVELUT ERITYISTASON PALVELUT VAATIVAN TASON PALVELUT UNIVERSAALITASON PALVELUT Tilattavat palveluohjaajat Perhe Case managerit Perhekuntoutustiimit Päivystys: , sosiaalipäivystys Hammashuolto Konsultaatiolinjat Konsultaatiolinjat Konsultaatiolinjat Neuvola Kotipalvelu (asiakasseteli) Sähköiset palvelut Koti Konsultoivat

6 So vs. Te Terveydenhuollossa on selvä käsitys vaativien palvelujen tarpeesta ja niihin tulevista potilasryhmistä. Sosiaalihuollon näkökulmasta kompleksiset tilanteet vaativat lähes aina monen toimijan välistä yhteistyötä. Lisäksi ne edellyttävät yleensä aina yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. (Tapiola ym. 2017, ) Terveydenhuollossa käytössä oleva diagnoosijärjestelmä auttaa ongelmien kuvaamisessa ja arvioimisessa ja myös vaikeuksien porrasteisuuden arvioimisessa. Vastaavaa porrasteisuutta ei ole sosiaalihuollossa, vaikkakin tilannearviointimalleja on käytössä ja kehitetty vahvasti, porrasteisuuteen ne eivät ota kantaa.

7 So vs. Te Sosiaalihuollossa ilmiöitä, jotka ovat olleet tiedossa jo kohtalaisen pitkään, mutta joihin syystä tai toisesta pitkänkään ajan jälkeen ei ole saatu luotua toimivia ja sovittuja käytäntöjä. Tai ainakaan hyvät käytännöt eivät ole laajasti työntekijöiden käytössä (esimerkiksi pitkittyneet huoltoriidat tai esimerkiksi koulukieltäytyminen) Sosiaalihuollossa ei ole volyymiltaan terveydenhuoltoon verrattavia pysyviä tutkimus- ja kehittämisrakenteita, mikä on hidastanut palveluiden ja käytäntösuositusten rakentamista ja käyttöönottoa. Sosiaalialan osaamiskeskukset perusresurssina, mutta aivan liian niukkana

8 OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne lasten, nuorten ja perheiden kaikkein vaativimpien palveluiden varmistamiseen ja tuottamiseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä palveluiden yhteistyöaluetasoiseen koordinointiin. OT-keskukset perustetaan yliopistosairaaloiden maakuntiin (HKI, TRE, TKU, OULU, KUOPIO) ja ne palvelevat koko sote-uudistuksessa muodostuvia yhteistyöalueitaan. LAPE-kauden tavoitteena on määritellä OTkeskuskonseptin yhteinen ydin keskeiset rakenteet, periaatteet ja toimintamallit, jotka ovat yhteisiä kaikille viidelle OT-keskukselle. Sen lisäksi OT-keskuksilla on alueellisia kehittämistarpeita ja keskukset tekevät keskinäistä työnjakoa. Yhteinen keskittämisasetus valmisteilla

9 Asiakasryhmiä Vaativat erotilanteet (huolto- ja tapaamisriidat) Nuoret, joilla vakavaa epäsosiaalista käyttäytymistä ja rikollisuutta, mielenterveyden- ja päihdeongelma, kehityksen vakava vaarantuminen ja hoidon sekä sijaishuollon tarve Vaativin lasten kaltoinkohtelu ja perheväkivalta Kehitysvammaisuuden ja psykiatrisen hoidon rajapinnassa olevat kaikkein vaativimmat lapsi- ja nuoruusikäiset asiakkaat Vaativat monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset (kuten vakavaa väkivaltaa ja kidutusta kokeneet pakolaistaustaiset maahanmuuttajat) Vakavat vanhemmuuden haasteet Kaikkein vaativimmat adoptioon ja kansainvälisyyteen liittyvät juridiset kysymykset Kokonaistilanne huomioiden OT-keskuksen palvelujen tarve

10 Länsirannikon OT-johtoryhmä Anne Auranen, lastenpsykiatri, VSSHP Mirja Antila, muutosagentti, Satula -hanke Samuli Ylitalo, ylilääkäri, lastenpoliklinikka, SATSHP Jussi Björninen, perhepalvelujohtaja, Vaasa Mikko Hulkkonen, muutosagentti, Lupa auttaa! - hanke Anniina Kaittila, hankeagentti, Lupa auttaa! -hanke Max Karukivi, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, SATSHP Jorma Kauppila, rehtori, Turku Jussi Ketonen, kehitysjohtaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste Anna-Maija Kujari, osastonylilääkäri, lasten ja nuorten päivystyspoliklinikka, TYKS Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja, lasten ja nuorten klinikka, TYKS Riku Niemistö, muutosagentti, LAPE-Pohjanmaa Anna Nyrhinen, lastensuojelun juridinen asiantuntija, Vasso Paula Peltola, hankeagentti, Lupa auttaa! -hanke Marketta Raivio, johtava sosiaalityöntekijä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Calle Strömberg, johtaja, Lagmansgårdenin koulukoti Samuli Ylitalo, ylilääkäri, lastenpoliklinikka, SATSHP Oona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti

11

12 Länsirannikon OT-keskuksen rakenne OT-keskuksen palvelut: ydinyksikkö, osaamistiimit, yhdistelmäyksiköt Ydinyksikkö (koordinoi OT-toimintaa, vastaa suuresta osasta asiakastyötä) Osaamistiimit (OT:n asiakasryhmien ympärille koottu ammattilaisten verkosto, joka tapaa säännöllisesti ja ottaa konsultaatiopyynnön kautta käsittelyyn vaativaa tukea tarvitsevia asiakkuuksia. Tarjoaa konsultaatiotukea, suosituksia ja jalkautuvaa tukea) Yhdistelmäyksiköt (sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelua yhdistävä ympärivuorokautista kuntoutusta tarjoava yksikkö, tarjoaa myös konsultaatio- ja jalkautuvaa tukea alueen lastensuojelulaitoksiin)

13 Jäsenet: ydinyksikön työntekijät sinisellä. Jokaisella ydinyksikön työntekijällä on hoidettavanaan myös muita kokonaisuuksia, lääkäri 1) väkivaltaasiantuntija 2) asiantuntija oikeuspsykiatrialta sos.tt juristi (traumaosaaminen) 3) lastensuojelun asiantuntija 4) lastenlääkäri Väkivalta pediatri työn Näillä 20% osuus omasta työtä OTtyötä tai ostopalveluna järjestöstä/yrityksestä +tarpeen mukaan mukana myös poliisi, syyttäjä, lasten/nuorisopsykiatrialta asiantuntija, aikuispsykiatrialta asiantuntija oikeus psykiatrian asiantuntija lastensuo- jelun asiantuntija asiantuntija

14 =lähisuhdeväkivallan asiantuntija ydinyksikössä = lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija maakunnassa = osaamistiimin jäsenet maakunnissa (n.10-20% työaika OTssa tai ostopalveluna järjestöstä/yrityksestä) OT-keskuksen ydinyksikkö Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa

15 Yhdistelmäyksiköt Tarjoaa kuntoutusta nuorille, joilla on tarve monille yhtä aikaisille vaativan tason palveluille (psykiatrinen hoito, sijaishuolto, vaativa erityinen tuki koulussa) Ympärivuorokautinen kuntoutus Konsultaatio- ja jalkautuva tuki muihin sijaishuollon yksiköihin kriisitilanteissa Työskentely perustuu yhteiseen hoidolliseen viitekehykseen Kouluttaa ja kehittää yhdessä länsirannikon alueen yliopistojen ja THL:n kanssa vaativaa tukea tarvitsevien nuorten palveluja Yhdistelmäyksikkö on pidemmällä tähtäimellä tarpeen muodostaa jokaiseen länsirannikon ÝTA-alueen maakuntaan Tarvittava työntekijämitoitus on 3,46 työtekijää / lapsi Yksiköt ovat viisipaikkaisia, Varsinais-Suomessa tarve 5+5 paikkaiselle yksikölle Edellyttää YTA-alueen investointisuunnitelmaa?

16 Länsirannikon OT-keskukseen tarvittava resursointi (yhteistyöaluesopimuksiin) OT-keskuksen resursointi tulee maakunnilta - mahdollisesti jatkolinjauksia valtion erillisrahoituksesta vuoden 2019 aikana Ydinyksikköön tarvitaan viisi vakituista työntekijää ja heille työtila OT:n osaamistiimien jäsenet on nimettävä maakunnista. Osaamistiimin jäsenille (maakunnan liikelaitoksen palveluksessa) tarpeen sisällyttää OT-työaika kokonaistyöaikaan. Huom. konsultaatiotyötä tehdään jo nyt, ja kyse ei ole niinkään uusista resursseista, vaan konsultaatiotyön systemaattisesta organisoinnista vaikeimpiin asiakasasioihin Osaamistiimeihin / OT:n asiantuntijoiksi tarvitaan myös muita asiantuntijoita järjestöistä (esim. väkivaltatyön erityisasiantuntijat ovat järjestössä), mahdollisesti myös yrityksistä OT-toiminta tulee edellyttämään sähköisiä palveluja ja yhteyksiä asiakastyössä sekä sähköistä alustaa (kansallinen?) Yhdistelmäyksikköjen resursointi

17 Länsirannikko mitä on meneillään? YHDISTELMÄYKSIKKÖ -Pilottihakemus STM:ssä -Työnjakoa pohditaan Turussa, loppu/alkuvuodesta yhteiseen pöytään kuopiolaisten kanssa LÄHISUHDEVÄKIVALTA Lähisuhdeväkivalta osaamistiimi -yhteistyö jatkuu 2019 (Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi tapaaminen keväällä) -mallinnus valmiiksi tapaamisella -yhteistyö jatkuu Lasten kaltoinkohtelun käytäntösuositus lastensuojeluun -syyskuu 2018 elokuu monitoimijuus; viestintä, levittäminen, tutkimus & kehittäminen

18 Länsirannikko mitä on meneillään? VAATIVAT EROPALVELUT -Pilotti 10/2018 -Testattiin ja muokattiin prosessia (miten asia tulee OT-keskukseen, miten asiaa käsitellään, mikä on jatko) -Heränneitä pohdintoja: työnohjauksellinen lähestymistapa hyödyllinen; asiakkaat ovat toisinaan paikalla tapaamisessa etäyhteys nähtiin tällöin haastavana; kannatettiin kolmen maakunnan yhteistyötä, jalkautuva työpari kuitenkin tarpeen; nämä ovat haastavia asioita, tarvitsevat usein useamman tapaamisen/konsultaation, eivät tule toimimaan LASTA-palaverin tapaan 30min tapaamisina -YO-yhteistyö VAATIVAT VAMMAISPALVELUT -Työskentely ei vielä käynnistynyt Pohjanmaalla -Keskeisiä jatkoteemoja ensi vuonna MONIMUOTOISUUS -Turun yliopisto, verkostoa luodaan (Pohjanmaa, Satakunta)

19 Yhdistelmäyksikköpilotti 2019 Vaativaa moniammatillista (erityisesti sijaishuoltoa ja psykiatrista) tukea tarvitsevien nuorten paikantamiseksi ja heidän tarvitsemansa kuntoutuksen ja palvelujen koordinaation mallintamiseksi ja kustannusseurantatiedon keräämiseksi. 1) Ympärivuorokautista tukea tarvitsevat nuoret ja heidän palvelutarpeensa. Selvitetään, keitä ovat vaativaa sijaishuoltoa ja psykiatrista ympärivuorokautista tukea tarvitsevat nuoret ja heidän perheensä länsirannikon alueella ovat, millaisia palveluja nuoret perheineen saavat, millainen tuki ja kuntoutus vastaavat heidän tarpeisiinsa sekä millaiset ovat käytettyjen palveluiden kustannukset. 2) Vaativaa avopalvelua tarvitsevat nuoret ja heidän palvelutarpeensa. Mallinnetaan ja pilotoidaan yhdistelmäyksikön moniammatillinen osaamistiimi. Näyttöön perustuviin menetelmiin pohjautuen kehitetään työprosessi ja kuntouttavan työskentelyn malli vastaamaan niihin tilanteisiin, joissa tarjottavan sijaishuollon palvelua pidetään riittämättömänä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Osaamistiimiin kuuluu lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastensuojelun, koulupalveluiden, päihdetyön ja terapiaosaajia. Osaamistiimi arvioi ja tekee lapsen tuen suunnitelman yhdessä lapsen, hänen perheensä ja ammattilaisverkon kanssa. Lisäksi osaamistiimi tarjoaa jalkautuvan tuen lapsen sijaishuoltopaikkaan. Osaamistiimiä koordinoi pilottiin täysipäiväisesti palkattu työntekijä.

20 LASTENSUOJELUN HUIPPUYKSIKKÖ Tavoitteena on luoda lastensuojeluun parantamiseen tähtäävä monialainen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan yksikkö/verkosto. Yksikön toiminnassa korostuu tiivis yhteys lastensuojelun käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen välillä. Yksikkö tukee osaltaan sitä, että lastensuojelun palvelut ja prosessit ovat tasalaatuisia ja lastensuojelun ammattilaisten työtä ohjaa yhteinen tietopohja ja viitekehys. Sen keskeisenä tehtävinä on vahvistaa niin (sosiaalialan) tutkinto-opiskelijoiden kuin kentän työntekijöidenkin lastensuojelun kysymyksiin liittyvää osaamista. Yksikön puitteissa luodaan rakenteet uudenlaiselle työelämän ja korkeakoulujen yhteistyössä tehtävälle innovaatiotyöskentelylle, jossa kehitetään toimintamalleja ja työtapoja lastensuojeluun. Yksikkö verkottuu kansainvälisiin lastensuojelun tutkimuksen ja kehittämisen yksiköihin ja verkostoihin sekä vastaa lastensuojelun kansainvälisten vaikuttavien käytäntöjen sovellettavuuden tarkastelusta ja jalkauttamisesta yksikön toiminta-alueella ja laajemminkin. Yksikköön verkottuvat myös lähitieteenalat- ja professiot, kuten psykologia ja lasten- ja nuorisopsykiatria. Yksikkö toimii Länsirannikon alueella ja sen keskeisiä toimijoita ovat alueella toimivat korkeakoulut ja lastensuojelun kentän toimijat. Yksikön toiminnassa erityinen painopiste on lastensuojelun sosiaalityössä, mutta kehittämistyössä tullaan myös lapsiperhesosiaalityö (sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut).

21 Pohdintaa Mikä OT-keskuksen hallintorakenne, mikäli sote-uudistus ei etene? Miten turvataan OT-keskuksen jatkokehittäminen muutenkin kuin kirjoituspöydällä? Tarvitaan pilotointia miten resurssoidaan? Miten varmistetaan si-sote yhteistyö varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle? Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen: toimijoita on jo, koordinaatio puuttuu. Tarvitaan uudenlaisia joustavia ratkaisuja.

22 Facebook & #lupaauttaa