Diabetes ja omannäköinen hyvä syöminen

Transkriptio

1 Diabetes ja omannäköinen hyvä syöminen Alueellinen diabeteskoulutus Ravitsemusterapeutti Annamaija Leppimäki 1

2 Nimi 2

3 Sisältö Ravitsemus nyt Terveyttä Ruoasta terveyttä edistävä ruokavalio Omannäköinen hyvä syöminen Ravitsemusasioita ikäkausittain Lapsi/nuori/perhe, Työikäinen Eläkeikäinen - ikäihmiset Painonhallinta-asioita Itsemyötätunto Ohjaus merkittäviä kohtaamisia Aiheen äärellä - kotitehtävä Annamaija Leppimäki 3

4 Ravitsemus nyt FinnRisk tulokset oliko meille yllätys? Aikuisilla (18-74 v) ruokavalio kaukana suositellusta myös diabeetikoilla? Keskeisiä tuloksia: Kuidunsaanti liian vähäistä 70%:lla Puoli kiloa! Ei liene mahdottomuus Rasva laadultaan tyydyttynyttä 95%:lla ja hiilihydraatteja liian vähän 70% Punaista ja prosessoitua lihaa syödään reilusti liikaa (miehet 79%, naiset 26%) Suolaa liikaa 90%:lla Onko jotain uutta dm ja ravitsemus? Nyansseja? Rasvan ja proteiinin huomioiminen insuliiniannosteluissa Ekologisuus, eettisyys, kasviproteiiniperäisten tuotteiden yleistyminen Ruokavalion yksilöllisyys diabeetikolla tiettyjen suositeltavien ravitsemuksellisten raamien sisällä Monenlaista ravitsemustietoa on nyt paljon; miten tämä näyttäytyy? Annamaija Leppimäki 4

5 Omannäköisen hyvän syömisen raamit Annamaija Leppimäki 5

6 Hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten kulmakivet Nimi: Syntymäaika: pvm: Säännöllisyys : Monipuolisuus : Kohtuullisuus: Joustavuus: Meille on hyväksi, että syöminen koostuu selkeistä aterioista ja aterioiden välit pysyvät sopivina. Vaihtelu virkistää ja turvaa sitä, että kehomme ja mielemme saa ruoasta tarvitsemiaan ainesosia. Elimistömme ei toimi parhaalla tavalla, jos syömme liian vähän tai liikaa. Hyvinvointiamme edistävät tottumukset jotka ovat joustavat ja sallivat ennemmin kuin ehdottomat. Nautinnollisuus: Nauttiminen on hyvinvoinnin olennainen osa! Sosiaalisuus: Voimme hyvin kun voimme syödä luontevasti niin yksin, kuin muidenkin kanssa. Mikä numero kullakin jatkumolla kuvaa parhaiten tämänhetkistä syömiskäyttäytymistäsi? Säännöllisyys Täysin epäsäännöllistä Kellontarkasti säännöllistä Monipuolisuus Täysin yksipuolista Täydellisen monipuolista Annamaija Leppimäki 6

7 Kohtuullisuus Minulle sopiva määrä Määrä on juuri se on täysin hukassa mitä kehoni tarvitsee Joustavuus, sallivuus Totaalisen jäykkää Täydellisen joustavaa Nautinnollisuus Nautinto puuttuu kokonaan Täydellisen nautinnollista Sosiaalisuus Vältän muiden seurassa syömistä, se on aina vaikeaa/kiusallista Nautin täysin yhdessä syömisestä POHDITTAVAKSI Mihin olet tyytyväinen nykyisissä ruokailutavoissasi/ravitsemuksessa? Nouseeko esiin kohta, johon toivoisit muutosta? Annamaija Leppimäki 7

8 Jos muutoshalua herää useassa kohdassa, mihin ensin ja juuri nyt olisi helpointa tarttua? Mitä pitäisi tapahtua, jotta voisit sanoa päässeesi toivomallasi janalla yhden pykälän toivottuun suuntaan? lähde: Susanna Anglé Annamaija Leppimäki 8

9 Omannäköinen hyvä syöminen Mitkä asiat vaikuttavat syömiseen? Ravitsemustietous/-uskomukset, arvot, terveystilanne (fyysinen/psyykkinen/uni), harrastukset, taloudellinen tilanne, ikä, työ/työttömyys, perhetilanne/-dynamiikka Syömisen historian kartoittaminen - ravitsemusasiat aikaisemmin, miten ja miksi? Miten haluat syödä? Miten dm- hoitotasapainon tai esim. painonhallinnan kannalta olisi toivottavaa syödä? - avoin asiasta keskustelu (kuuntelu!) suunnitelmallisuus käytännön totutus - keskustelu aiheesta kaikkien samaan ruokatalouteen kuuluvien kanssa - priorisointi mitkä asiat ovat olennaisia Annamaija Leppimäki 9

10 Omannäköinen hyvä syöminen (2) joustavuus sallivuus : 80-20%- sääntö!! hyvät ja vakiintuneet arjen valinnat käytännön ruoan hankintaan ja valmistamiseen liittyvät asiat selkeitä ja helppoja käytännön ohjeita kokeiluja yhdessä sovitusti Ohjauksessa: tilaa puhua ja pohtia; ravitsemusohjaus vaatii aikaa ja resursseja kannusta uteliaisuuteen - kokeilunhalu ravitsemuksen suhteen mahdollisuus pystyvyys (rohkaisu lapset/nuoret aikuisten malli) ei suorittamista ja puurtamista, syyllistymistä syömisestä paljon tunnemerkityksiä syömiseen liittyen? tarvitaanko psyk-puolen apu ja tuki? Annamaija Leppimäki 10

11 Lapsuus/nuoruus ja ravitsemus Lapsuuden kiivas kasvun ja kehityksen vaihe ravinnontarve (ja laatu!!) suhteessa tähän Perusta elinikäisille syömistottumuksille luodaan Makumieltymykset opitaan varhain lapset syövät mistä pitävät, pitävät siitä mikä on tuttua, tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein (Syödään yhdessä- ruokasuositus 2016) Murrosikä.aivot kehittyvät tosi pitkään kavereiden vaikutus oma lauma, omat arvot ja oma tapa toimia. Vanhempien ja muiden aikuisten tuki kokonaisuudessa (koko dm- hoitokokonaisuus) Selkeitä ohjeita/ehdotuksia/perusteluja ravitsemusasioissa lasta/nuorta kuunnellen Erityishuomio ravitsemukseen/ravitsemusterapeutin ohjaus: dm + keliakia, ravintolisien tarve, reagoiminen herkästi jos suhtautuminen syömiseen muuttuu/kasvussa muutoksia murrosiässä, kasvisruokavalion riittävyys tai vegaaniruokavalio Annamaija Leppimäki 11

12 Oma ruokavalioni lapset/perheet (1) Kuinka hyvin terveyttä edistävän ruokavalion perusajatukset toteutuvat sinulla/ lapsellasi? Rastita listasta ne kohdat, jotka kuvaavat ruokailutottumuksiasi: Syön joka päivä aamupalan. Syön 4-5 kertaa päivässä. Ateriarytmini on tasainen: syön n. 3-4 tunnin välein. Välipalani ovat monipuolisia: viljatuote + proteiinin lähde (esim. leikkele, juusto, maustamaton jogurtti, kourallinen pähkinöitä) + hedelmiä/marjoja/kasviksia. Lounaalla ja päivällisellä annokseni on lautasmallin mukainen. Ruokajuomana juon rasvatonta maitoa tai piimää. Vähärasvaisia/rasvattomia maitotuotteita käytän yhteensä 3-4 annosta päivässä (yksi annos 2 dl maitoa/piimää/jogurttia tai 2-3 viipaletta juustoa). Kasviksia, hedelmiä tai marjoja syön jokaisella ateriakerralla. Suurin osa syömästäni leivästä on täysjyväleipää (kuitua väh. 6 g/100 g). Leivän päälle levitän margariinia (rasvaa väh. 60%). Ruoanvalmistuksessa perheemme käyttää kasviöljyä, juoksevaa margariinia tai % rasiamargariinia. Makeisia syön kohtuullisesti vain silloin tällöin, esim. karkkipäivänä tai jälkiruokana, mutta en välipalojen tai aterioiden tilalla. Limppareista ja mehuista käytän sokeroimattomia vaihtoehtoja satunnaisesti, täysmehuja juon enintään lasillisen päivässä En juo energiajuomia. Janoon juon vettä tai hiilihapotettua vettä Annamaija Leppimäki 12

13 Oma ruokavalioni, lapset/perheet (2) Mikä on oma mielipiteesi ruokavaliostasi/ lapsesi ruokavaliosta tällä hetkellä Kerro muutama asia, joka toimii hyvin: Jos jokin/jotkin kohdista jäi rastittamatta, valitse yksi asia, jonka haluat muuttaa ja aseta itsellesi konkreettinen tavoite. Tavoitteeni on: Mitä hyötyä tämän tavoitteen saavuttamisesta on sinulle/ lapsellesi? Lähteenä käytetty Lapin sairaalan ohjetta (FinDiabKids-projekti) Annamaija Leppimäki 13

14 Aikuisuus/työikä ja ravitsemus ATERIARYTMI ei toivoa painonhallinnasta jos pahasti hukassa Hyvän hoitotasapainon edellytys (4)- 5-6 syömiskertaa/pv nälkävelka nälkäviestit uskallus syödä riittävästi työaikainen ruokailu; riittävän jykevät ateriakerrat aamupala-lounas ja välipala! Sekä verensokeritasapainon että painonhallinnan kannalta tärkeää oman tyylin hakeminen ei kaavamaisuus tai ohjeiden tarkka seuraaminen peruskombo aterialla: kuitupitoinen hh-lähde (vilja/myös lämmin lisäke) + proteiininlähde(myös kasviprot.) + kasvirasvoja Annamaija Leppimäki 14

15 Nimi 15

16 Painonhallinta pallomallilla tilanteen kartoitus Annamaija Leppimäki 16

17 Ruoan energiatiheys Elimistö aistii ruokamäärän, ei sen sisältämää energiapitoisuutta Annamaija Leppimäki

18 Eläkeikä ikäihmiset ja paino Nainen 65 v. painohistoriaa 25 v 57,5 kg BMI v 69 kg BMI v 78 kg BMI 27 paino ollut samoissa lukemissa nyt jo 3 vuotta, säännöllistä liikuntaa kuuluu eläkeläisen viikkoihin työikäisenä liikuntaa ollut reilusti enemmän. Muistelee kovin kaiholla varhaisen aikuisuuden ja työikäisen aikakauden painoa Naapuri on juuri laihtunut 3 kk jollain tosi tehokkaalla kuurilla -15 kg, ja suvussa on kyllä dm2 riskiä (vs, vp ja rasva-arvot ok). Pitääkö laihduttaa? Nimi 18

19 Eläkeikä ikäihmiset ja ravitsemus Dm hoitomuoto; riittävä ravitsemus, muut sairaudet ja lääkitykset suun kunto, ruoan rakenne, ummetus ruokahalu, annoskoot? usein käsitys oman syömisen riittävyydestä voi olla eri kuin todellisuus (proteiinipitoisuus) kuka tekee ruokaostokset/laittaa ruoan, mahdollisuus tehdä omat ruokavalintansa, ateriapalvelut ei liian tiukkoja laadullisia tavoitteita B12, D-vitamiinilisä Annamaija Leppimäki 19

20 Itsestä huolenpito - itsemyötätunto - hyväntahtoinen ja ystävällinen suhtautuminen itseämme kohtaan - emme sulje itseämme huolenpidon ulkopuolelle (vrt. esim. ystävät) - itsemyötätunto auttaa paremmin havaitsemaan omat tarpeet, kohtaamaan erilaiset eteen tulevat haasteet lempeämmin ilman arvostelua ja piiskaavaa otetta - Ravitsemus ja itsemyötätunto: tavoitteiden asettaminen helpompaa en vertaa muihin omannäköinen hyvä syöminen ei musta-valkoista ajattelua vähemmän stressireaktioita ja ahdistusta vähemmän kehohäpeää Taitoa voi harjoitella! Esim. painonhallintatalon mielentaidot osio mindfulness-harjoiteet ;oivamieli.fi-sivusto Annamaija Leppimäki 20

21 Ohjaus merkittäviä kohtaamisia Potilas/asiakas/perhe keskiössä tiimityötä Hoitosuhde - luottamus Minkälainen olen ohjaajana? Omat arvoni ennakkoluuloni? Tapani viestiä? Oma kehonkuva Annamaija Leppimäki 21

22 Aiheen äärellä.. ja kotitehtävä Laatikainen Reijo ja Rannikko Henna Toimistotyöläisen ruokapäivä (2015) Borg Patrik Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti (2018) Laatikainen Reijo Pötyä pöydässä (2018 ) Putkonen Leena- Superhyvää keholle! (2018) Meskanen Katarina Pysäytä tunnesyöminen (2018) Heinonen Jonna Tunne syöminen (2018) Kotitehtävänä kaikille: Tutustu helmikuun aikana 2 itsellesi uuteen kasvikseen/hedelmään Kokeile kotikeittiössä jotakin uutta; reseptisivustot esim. Ennen ruokailemaan lähtemistä kerro vierustoverillesi jokin asia omassa ravitsemuksessasi johon olet tyytyväinen! Annamaija Leppimäki 22

23 Kiitos mielenkiinnosta! Annamaija Leppimäki 23