ILVESKITT ENNEN LEIRIÄ

Transkriptio

1 ILVESKITT ENNEN LEIRIÄ KITT = KOKO IKÄKAUDEN TARPOJATAPAAMINEN (kuvat: Josefina Lilja, Hämeen partiopiiri) ILVESKITT on tarpojien tapahtuma, jossa kaikki lippukunnan tarpojavartiot ovat yhdessä paikalla. IlvesKITT tutustuttaa tarpojaa tulevaan leiriin ja luo odotuksen tunnelmaa. IlvesKITT mahdollistaa myös niiden tarpojien osallistumisen Ilvesleiriin, jotka eivät pääse varsinaiselle piirileirille. Tapaamisessa olisi hyvä olla paikalla tarpojien luotsien lisäksi leirilippukunnan luotsit, jotta tarpojilla olisi mahdollisuus tutustua myös heihin. Tapahtuman tekemiseen kannattaa pyytää mukaan myös muita leirilippukunnan aikuisia. Vartionjohtajat voivat osallistua kittiin ja sen tekemiseen, mutta luotsi tai muu aikuinen koordinoi tapahtuman järjestämistä Tarpojaiässä elinpiiri alkaa laajeta ja tarpojilla on halu tutustua uusiin ihmisiin, ennen kaikkea vastakkaiseen sukupuoleen. Tehkää rohkeasti yhteistyötä, vaikka alueenne tai naapurilippukuntien kanssa. Tässä vinkiksi materiaalia, toki mikään ei estä muokkaamasta vinkkejä omanlaiseksi tai tekemällä täysin oman KITTin. Pääasia on, että leirilippukunnan tarpojat saavat tutustua toisiinsa ja leirilippukunnan luotseihin.

2 TARPOJATAPAAMINEN TOIMINTAVINKIT: 1.) Roolipeli: Lynxvillen kaupunki Kesto: 1-2 päivää Paikka: kololla, retkellä, ulkona tai sisällä Tavoitteena, että tarpoja ymmärtää, miten eri yhteisöt rakentuvat. Miksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä? Miten yhteen hiileen puhaltaminen luo turvallisuutta? Miten päätöksenteko etenee? Toteutus: Roolipeli voidaan järjestää osana tarpojien retkeä, joko ulkona tai sisätiloissa. Roolipeliä voi muokata vartion tarpeiden ja koon mukaan sopivaksi kokonaisuudeksi. Myös samoajaikäiset vartionjohtajat voidaan ottaa mukaan roolipelin tekemiseen. On aika 1800-luvun alkupuolella. Nykyisten Yhdysvaltojen alue ei ole vielä kokonaan yhdistynyt liittovaltioksi, ja lukuisat toiveikkaat ovat pakanneet tavaransa ja matkustaneet Uudelle mantereelle tavoitteenaan saavuttaa satumaisia voittoja kullankaivuun sekä valtausten ympärille syntyneiden kaivoskaupunkien palvelujen avulla. Kaupungit ovat paitsi rehellisten kansalaisten, myös vilunkiveikkojen asuinsijoja. Lain koura ei vielä ulotu Villiin Länteen. Lynxvillen kaupunki on vasta perustettu rikkaita kultasuonia lupailevan vuoren juurelle. Pystyvätkö sen asukkaat pitämään yhteisön hallinnassa ja samalla edistämään omia tavoitteitaan? PELIN KULKU JA ROOLIT: Arvotaan tai valitaan muuten jokaiselle KITT osallistujalle oma rooli uuden kaupungin asukkaana. Vaihtoehtoisesti roolit voidaan jakaa osallistujien mielenkiinnon mukaan. Luotsi/luotsit johtavat roolipeliä. Koska kyseessä on roolipeli, tulee peli purkaa lopuksi, jotta tarpojat saavat luovuttaa roolinsa pois. Pelin johtajan kannattaa alussa jo korostaa, että kyseessä on rooli, eikä rooli välttämättä edusta pelaajan omaa näkökulmaa ja mielipidettä. Tästä roolipelistä jokainen voi tehdä haluamansa version ja tätä voi muokata tarpeiden mukaan. ROOLIT VOIVAT OLLA VAIKKAPA SEURAAVANLAISIA: Kaupunginjohtaja, joka johtaa kaupungin päätöksentekoa. Hänen tavoitteenaan on jouhevasti toimiva, sääntöjä kunnioittava yhteiskunta. Seriffi, jonka tehtävänä on huolehtia yhteisten sääntöjen noudattamisesta.

3 Kauppiaita, jotka myyvät esim. rakennustarpeita tai kaivausvälineitä. Lääkäri, joka vastaa kaupungin terveydenhuollosta. Sanomalehden henkilökunta, joka saattaa kaupungin tapahtumat asukkaiden tietoon. Majatalon/hotellin pitäjä, joka majoittaa uusia ja varakkaampia asukkaita. Saluunan pitäjä, joka vastaa kaupungin viihdekeskuksesta. Saluuna voi toimia myös kokoontumispaikkana. Kullankaivajia, jotka haaveilevat valtauksillaan rikastumisesta. Kullankaivajien varallisuus voi vaihdella: toisilla menee todella hyvin, toisilla ei niinkään. Posti, joka välittää tavaraa, kirjeitä ja sähkeitä kaupunkiin. Pankki, johon asukkaat voivat säilöä kultansa. Voi myös antaa esim. lainoja. Maanviljelijiöitä, jotka tuottavat ruokaa. PELIN KULKU: Aloitetaan kaupungin yhteisellä kokouksella, jota johtaa kaupunginjohtaja. Kokoukseen on kutsuttu koko kaupunki. Kaupunginjohtaja toimii kokouksen puheenjohtajana ja jakaa puheenvuorot tasaisesti, niin että kaikki tulevat kuulluksi. Uusi kaupunki joudutaan perustamaan paikalle, jossa ei ole vielä mitään asuinkelpoista ympäristöä. Aloituskokouksessa päätetään, mitä rakennuksia ja rakennelmia tarvitaan. Millaisia henkilöitä kaupunkiin on saapunut? Mitä vastuuhenkilöitä (esimerkiksi seriffi, palopäällikkö tai muita vastaavia) kaupungissa tarvitaan? Tehkää kokouksessa konkreettisia päätöksiä ja valitkaa tarpeellisiksi katsomanne vastuuhenkilöt. Luotsi auttaa tarpojia tarvittaessa keskustelun aloittamisessa. Samalla voidaan käydä läpi hyvää kokoustekniikkaa. Päättäkää kokouksessa myös vastuut erilaisten rakennelmien toteuttamiselle. Luotsin tehtävänä on huolehtia, että kaikki osallistuvat. Hän kannustaa ja auttaa tarpojia ideoimaan omaa kaupunkia. RAKENNUSVAIHE: Rakennusvaihe voi olla esimerkiksi telttojen ja katosten pystyttäminen, jotka toimivat palvelupaikkoina esim. pankki, asuinrakennus, kauppa. Samalla tarpojat pääsevät harjoittelemaan erilaisten rakennelmien kokoamista, tekemistä ja suunnittelua. Mikäli KITT tehdään sisätiloissa, voidaan hyödyntää valmiita huoneita ja rakennuksia, jolloin

4 rakennusvaiheeseen ei välttämättä tarvitse varata niin paljon aikaa. Kaupunki voidaan suunnitella tällöin vaikka lehtileikkeistä isolle paperiarkille. TOTEUTUS: Tarpojat asettuvat asumaan kaupunkiin ja ratkovat eteen tulevia ongelmia (ehdotuksia ongelmiksi tuonnempana). KITTissä tehtävä ruoka voidaan ostaa kaupungin rahalla kaupasta. Kaupan myyjänä voi olla luotsi tai vartionjohtaja. Ruoka voidaan valmistaa yhteiskeittiössä tai vaikkapa vartioittain nuotiolla, risukeittimellä tai retkikeittimellä. - Mahdollisia haasteita/ongelmia voivat olla esimerkiksi: - Tautiepidemia - Kuivuus (ruoan ja veden puute) - Rikokset PURKU: - Käydään lopuksi keskustelua siitä, millainen tarpojien kaupungista tuli? - Miltä asuminen omassa kaupungissa tuntui? - Mitä yhtäläisyyksiä tarpojat löysivät kaupungin rakentamisen ja partioleirin rakentamisen välillä? Ilvesleiri on kuin pieni kylä, jossa on yhteiset säännöt ja yhdessä tehdyt rakennelmat. Miltä Ilves leiri voisi näyttäytyä vastaavassa tilanteessa? - Mitkä asiat hankaloittivat kaupungissa asumista? Voisivatko samat asiat hankaloittaa leirielämää? - Miten ongelmat ratkaistiin? - Päästiinkö yhteisymmärrykseen palveluiden tarpeista? - Entä kaupungin säännöistä? Miltä säännöt tuntuivat? Miksi yhteiset säännöt olivat tärkeitä? Noudatettiinko niitä, jos ei niin miksi ei? Miten sääntöjen noudattamisesta huolehdittiin? - Miltä oma rooli tuntui? Oliko rooliin helppo samaistua? Miten roolin näkemys erosi omasta näkemyksestäsi?

5 PAUSSI VINKIT (kuvat: Josefina Lilja, Hämeen partiopiiri) TULEVAISUUS Jokainen tarpoja saa itselleen paperin. Tarkoituksena on, että tarpoja pysähtyy miettimään omaa lähitulevaisuuttaan max. Viiden vuoden päähän. Paperille kirjoitetaan seuraavat asiat: Nykyisyys: Millainen olen tällä hetkellä? Omat kiinnostuksen kohteeni, toiveeni. Mitä postitiivisia puolia ja asioita minulla on? Vuodenpäästä olen: Mitä toivoisin vuoden päästä tapahtuvan itselleni? Millaiseksi kehityn? Kolmen vuoden päästä olen: Jokaiseen kohtaan, tarpojat vastaavat seuraaviin kysymyksiin. Minkälainen olen? Mitä luonteenpiirteitä minulla on? Millainen haluaisin olla? Ketä ihailen ja miksi? Millainen haluaisin olla? Lopuksi laput käydään läpi yhdessä. Jokainen saa kertoa niin paljon itsestään ja suunnitelmistaan, kuinka paljon haluaa. Ketään ei pakoteta kertomaan asioita, jollei halua. Luotsin auttaa apukysymyksillä tarpojia. Jos joku ei esimerkiksi halua kertoa mitään kirjoittamiaan asioita luotsi voi auttaa tarpojaa kysymällä hyvin neutraaleja asioita kuten nimi, ikä (jos joukossa on sellaisia jotka eivät lainkaan tunne kaikkia), lempiväri, luonteen vahvuus.

6 Lisätietoa luonteen vahvuuksista löydät Lotta Uusitalo-Malmivaara, Kaisa Vuorinen kirjasta Huomaa Hyvä! KAVERILTA PUUTTUU: Luotsi ja vartionjohtaja rakentavat tarpojille maastoradan, josta heidän tulisi selvitä vartiona toisiaan auttaen. Jokainen vartionjäsen saa puuttuvan aistin tai puuttuvan raajan. Yhdellä vartion jäsenellä on kaikki aistit, hän voi toimia vartion vertaisjohtajana. Vartio päättää yhdessä luotettavan vertaisjohtajan omasta vartiostaan johdattamaan heitä turvallisesti radan läpi. Rata voi sisältää erilaisten esteiden ylittämistä, alittamista tai kiertämistä. Langoista voi esimerkiksi virittää hämähäkin seitin, jonka läpi vartion tulisi selvitä. Lopuksi käydään läpi, miltä rata tuntui. Mitkä asiat olivat helppoja? Miten vartio toimi hankalissa tilanteissa? Millainen luottamus tarpojilla oli toisiinsa? Mistä ja miten luottamus oli syntynyt? Olisivatko tarpojat voineet luottaa tilanteissa täysin tuntemattomaan? Mitkä asiat olisivat voineet rikkoa luottamuksen? Lisää paussivinkkejä löydät Ennen Ilvesleiriä kannattaa käyttää aikaa tarpojien ryhmäytymiseen ja Me-hengen luontiin. Myös muuhun leirilippukuntaan tutustumiseen on hyvä varata mahdollisuuksien mukaan aikaa.