Pohjois-Karjalan kansainvälisyys uudessa maakunnassa. Pia Pitkänen

Transkriptio

1 kansainvälisyys uudessa maakunnassa Pia Pitkänen

2 Sisältö Johdanto Nykyiset kansainväliset toiminnot uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa Toiveet ja tarpeet kansainväliseen toimintaan Uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa Asiakkaiden toiveet & tarpeet Uuden maakunnan kansainvälisessä toiminnassa huomioitavia asioita...8 Liite 1 Kansainvälinen toiminta uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa Pohjois-Karjalassa

3 Johdanto Pohjois-Karjalassa, kuten muissakin Suomen maakunnissa, kansainvälisyyden merkitys uuden maakunnan toiminnoissa on tunnistettu, mutta lakiluonnoksessa ( ) maakunnan tehtävissä, kansainvälisyys pudotettu lisätehtäväksi, jota maakunta voi lisäksi hoitaa muiden tehtäviensä ohella: 6) maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Euroopan unionin asioita ja yhteyksiä Lakiluonnoksessa on ristiriita lain alueiden kehittämisestä 7/2014 kanssa samainen ristiriita on myös olemassa uudessa aluekehityslain luonnoksessa (pykäläviittaukset ovat 7/2014 lain mukaiset): 4 Alueiden kehittämisen tavoitteena on vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä 17 Maakunnan liiton tehtävät: Edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä Lisäksi on paljon erillislainsäädäntöä mm. rahoitusohjelmien osalta, joiden säädöksissä on määritelty erinäisiä kansainvälisiä tehtäviä maakunnille. Jo pelkän sijaintinsa EU:n ulkorajalla toimintaympäristö on kansainvälinen ja kansainvälisyys on jo nyt arkipäivää kaikissa uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa. Erot löytyvät lähinnä kansainvälisen toiminnan tunnistamisen tasoissa. Selvitys jakautuu kolmeen osioon. Ensimmäinen osio käsittelee sitä, miten kansainvälisyys toteutuu nyt eri organisaatioiden työssä eli käytännössä tekee näkyväksi organisaatioiden kansainvälisen toiminnan ulottuvuudet. Kansainvälisyys on läpileikkaava teema, joka on mukana useissa eri työtehtävissä ja toiminnoissa, mutta koska se on myös arkipäiväistynyt, se jää helposti tunnistamatta. Ensimmäisenä liitteenä on kv-matriisi, konkreettinen näkyväksi tekemisen työkalu - 7-sivuinen luettelo kaikista kv-toiminnan eri toiminnoista uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa. Toisessa osiossa selvitettiin uuden maakunnan kv-toimintaan kohdistuvat toiveet ja tarpeet, joita tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. Toiveet ja tarpeet selvitettiin uuteen maakuntaan tulevista organisaatioista mutta myös asiakkailta eli pohjoiskarjalaisten kv-toimijoiden osalta. Asiakkaiden asiantuntijaryhmänä toimivat maakuntaohjelman Kansainvälisyys ja Venäjä-ryhmät, jotka edustavat monipuolisesti kv-toiminnassa mukana olevia organisaatioita eri puolilta maakuntaa. Kolmas osio keskittyy uuden maakunnan kansainvälisessä toiminnassa huomioitaviin asioihin. Tämän selvityksen laadinta-aika yhdessä maakuntauudistuksen epävarman tilanteen kanssa ei mahdollistanut varsinaista uuden maakunnan kv-toimintamallin kehittämistä. Mikäli maakuntauudistus etenee, seuraava askel olisi luoda uuden maakunnan kv-toimintamalli, joka määrittäisi kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja vaatisi taustatiedoksi näkemyksen uudesta organisaatiosta sekä sen resursseista kansainvälisyyden saralla. Näihin resursseihin lukeutuvat yhtä lailla osaaminen kuin taloudelliset resurssit. EU:n ohjelmakauden vaihdos määrittää paljon tulevia resursseja, haasteellisesti myös EU:n uuden ohjelmakauden resurssit tarkentuvat myöhemmin. Tämän selvityksen aineisto on kerätty keskusteluin, kyselyin, työryhmätyöskentelyin ja kokouksin sekä kollegakeskusteluin muiden jen kv-asioista vastaavien henkilöiden kanssa. Kävi maakuntauudistuksen lopulta miten tahansa niin selvityksen työ ei mene hukkaan, sillä aineistoa hyödynnetään kansainvälistymisen kehittämisessä ja seurannassa. Laadinnan antoisin osuus olivat keskustelut niin uuden maakuntaan tulevien organisaatioiden edustajien kuin uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan asiakkaiden kanssa. Aikataulu ei tällä kertaa sallinut pidempiä keskusteluja, mutta toimintaa tulisi jatkaa. Tämä uuden maakunnan kansainvälisten asioiden selvitys on laadittu loka-joulukuussa % työpanoksella ja sen tiedot ovat kyseisenä ajankohtana saatavilla olleen aineiston mukaiset. Kansainvälisyydestä Kansainvälisyys on kehittämistoiminnan perusarvo ja kansainvälistä toimintaa pitäisi löytyä jokaiselta toiminnan tasolta osana perustoimintaa. Kansainvälisyys tuottaa lisäarvoa toimintaan, mutta ei ole enää sen erillinen lisäosa. Kansainvälistyminen lähtee kotikansainvälistymisestä matalalla kynnyksellä tarjottujen mahdollisuuksien kautta. Kaikessa kansainvälisessä toiminnassa tarvitaan riittävää rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja kunnianhimoa, jonka perustana on myös yleinen Suomi-brändin vahvistaminen. Pohjois-Karjalalle kansainvälisyys on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta. Saavutettavuustalouden keskeiset tekijät logistiikkajärjestelmä ja toimintaympäristö ovat entistä keskeisempi tekijä alueen kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Kansainvälisessä toimintaympäristössä alueen ja sen toimijoiden tulee olla myös ketteriä ja muutosherkkiä nopeita ennakoimaan ja hyödyntämään tulevat trendit mutta samalla myös varautumaan äkillisiin muutoksiin. Tähän tarvitaan oman asiantuntijuuden kasvattamista, mutta myös yhtä lailla tehokasta verkostoitumista maailmanluokan tiedon ja osaamisen lähteille. Kansainvälisen toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii yhteistyön ja laadukkaan toimintaympäristön lisäksi erilaisia tukimekanismeja esim. yritysten markkinoillepääsyn helpottamiseksi. Monitoimijainen yhteistyö mahdollistaa maailmanluokan TKI-osaamisen syntymisen ja innovaatioiden kaupallistamisen. Viime aikoina julkisella sektorilla käytävässä kansainvälisyyttä koskevassa keskustelussa on noussut esille selkeä paradigman muutos. Kansainvälisyyttä ei nähdä enää vain yhteistyön rakentamisena ja yhteisenä kehittämistoimintana vaan entistä enemmän myös kaupallisena toimintana, joka tavoittelee mm. osaamisen ja palvelujen tuotteistamista. Tämä on sinällään positiivinen asia, mutta kansainvälisyys tarvitsee laaja-alaisuutensa ja pitkäjänteisyytensä vuoksi molempia näkökulmia välillä on aika avata ovia ja verkottua, välillä myydä osaamista ja palveluja. Uuden maakunnan rooli kansainvälisessä toiminnassa olisi luontevasti toimintaedellytyksiä luova yhteistyöjohtaja ja kilpailukykyisen kansainvälisen toimintaympäristön ylläpitäjä. 3

4 1 Nykyiset kansainväliset toiminnot uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa Aineiston keruun pohjaksi luotiin kv-matriisitaulukko, johon uuteen maakuntaan tulevat organisaatiot kirjasivat omat nykyiset kansainväliset toimintonsa. Taulukkopohjan otsikointia sai soveltaa omaan organisaatioon sopivaksi, sillä kansainvälisyyden ulottuvuudet ovat niin laaja-alaiset, että yleispäteviä otsikoita oli kaikilta osin vaikea luoda. Silti tietyt kansainvälisisen toiminnan teemat nousevat esille kaikissa vastauksissa. Kv-matriisissa kysyttiin myös, onko kyseinen toiminto olemassa uuden maakunnan aikaan. Tätä on tietysti nykyisessä tilanteessa hieman haastavaa linjata ja käytännön ratkaisut ja jatkotoiminnan organisointi on luonnollisesti vielä auki alustava tahtotila jatkamiselle kuitenkin löytyy. Käytännössä kv-toiminnot ehtivät vielä muuttua ja jatkavia toimintoja voi olla vähemmän tai enemmän (esim. uusia kv-hankkeita todennäköisesti käynnistyy). Alle on poimittu taulukosta uuden maakunnan aikaan tämänhetkisen tiedon mukaan jatkavia toimintoja: Taulukkoon kirjattiin nykyiset kansainväliset tehtävät seuraavalla jaottelulla (pystyakseli): 1. Rakenteet: Rakenteet Viranomaistehtävät EU-ohjelmatyö (kv-yhteistyön ohjelmat, joissa lakisääteinen rooli) Sidosryhmäyhteistyö Verkostot ja yhteistyöalueet Kansainvälisten EU-rahoitusohjelmien rahoittamat hankkeet (maakunnan ulkopuolisen kilpaillun rahan hankkeet, joissa mukana kv-yhteistyötä) EU rakennerahastohankkeet (vain ) Vaaka-akseli määritteli toiminnan organisointia ja sen otsikot olivat: Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto TeamFinland koordinaattori verkosto biosfäärialue 2. Viranomaistehtävät: Toimiva organisaatio (Pohjois-Karjalassa, uuteen maakuntaan tulevien organisaatioiden keskuudesta) Toiminnan perusta (sopimus, ohjelma, laki ) Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan Yhteyshenkilö(t) HUOM! EURES Maahanmuuttajien kotouttaminen Ulkomailta Suomeen tuleva, työttömyysturvansa sieltä tänne siirtävä Kahden maan pelastuspalvelun välinen yhteistyö Venäjän kanssa FRF-joukoissa mukana oleminen (FinnRescueForce) Kotoutumisen edistämislain mukaiset ELY-keskuksen tehtävät Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytön yleisistä edellytyksistä Varautuminen laajamittaiseen maahantuloon 3. EU-ohjelmatyö: Taulukkoa sai soveltaa oman organisaation lähtökohtiin ja siihen oli täytetty valmiiksi muutama mallirivi maakuntaliiton kv-toiminnasta. Aineisto kerättiin organisaatioittain, mutta yhdistetiin lopussa yhdeksi kokonaisuudeksi. Todellisuudessa taulukon tiedot tulevat tietenkin muuttumaan moneen kertaan ennen kuin uusi maakunta aloittaa toimintansa, mutta matriisia voidaan päivittää tarpeiden mukaan. Matriisi on tärkeä näkyväksi tekemisen työkalu, sillä se osoittaa kv-toiminnan laajuuden ja määrän eri organisaatioissa. Matriisin tulostetta käytettiin myös havainnemateriaalina kv-selvityksen työpajoissa. Kv-matriisiin pituus on 7 sivua, mikä kertoo kansainvälisen toiminnan laaja-alaisuudesta. Pelkästään kohtaan sidosryhmäyhteistyö tuli 19 riviä, viranomaistehtäviä 8 riviä, kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita 17 riviä jne. Tämä osaltaan osoittaa, ettei kansainvälisyys todellisuudessa ole maakuntalain linjaama ylimääräinen, valinnainen tehtävä vaan se on keskeinen osa organisaatioiden arkea. Kv-matriisi löytyy liitteestä 1. 4 Karelia CBC Joint Programming Committee (yhteinen ohjelmakomitea) Karelia CBC Joint Monitoring Committee (yhteinen seurantakomitea) Karelia CBC Joint Selection Committee (yhteinen valintakomitea) Interreg Itämeren alueen ohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä

5 4. Sidosryhmäyhteistyö POKAT Kansainvälisyysryhmä POKAT Venäjäryhmä Maakuntien ja kuntien EU- ja kv-verkosto Maakuntaliittojen kv-vastaavien ryhmä Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan Venäjäjaos Euregio Karelia sihteeristö Euregio Karelia hallitus Barents taustaryhmä Barents aluekomitea Barents alueneuvosto Smerec-hanke TalentHub Joensuu Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta jäsenyys POKAT Kansainvälisyysryhmä jäsenyys POKAT Venäjäryhmä jäsenyys Barents ympäristötyöryhmä (ja taustaryhmä) Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Karjalan työvaliokunta Barents-rescue - toiminta alueellinen maahanmuuttoasiain toimikunta 6. Kansainvälisten EU:n rahoitusohjelmien rahoittamat hankkeet (maakunnan ulkopuolisen kilpaillun rahan hankkeet, joissa mukana kv-yhteistyötä). HUOM! Hankkeita voi tulla vielä uusiakin, suluissa päättymisvuosi! Destinations SME s (2021) CLEAN - Technologies and open innovation for low carbon region (2021) Barents Region Transport and Logistics (2021) Freshabit LIFE IP Koitajoki (2022) Freshabit LIFE IP Puruvesi (2022) NatureBeST - Green Nature Based Solutions in Tourism to reduce negative impact on the environment (2021) BioKARELIA (2021) 7. EU-rakennerahastohankkeet 5. Verkostot ja yhteistyöalueet Lodz, Puola Heilongjiang, Kiina UNECE ICP IM - Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) ohjelma. Lieksa, Hietajärven tutkimusalue EuroMAB NordMAB ENCORE AEBR Association of European Border Regions NSPA - Network of Northern Sparsely Populated Areas ERIAFF - European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry alaverkosto Forested Regions Europe ( ERIAFFin alaverkoston perustaja) 5 TEM Kasvupalvelupilotti: Metsäbiotalousosaamisen vienti maailmalle case Kanada Työvoiman liikuvuus Euroopassa ESR-hanke

6 2 Toiveet ja tarpeet kansainväliseen toimintaan Molemmat kohderyhmät saivat vastata kolmeen tiiviiseen (mutta sisällöltään laaja-alaiseen kysymykseen): 1) Mitä asioita haluaisit kehittää oman organisaatiosi kansainvälisessä toiminnassa? 2) Mitä kansainvälisiä asioita uuden maakunnan tulisi hoitaa? 3) Mitkä kansainväliset asiat eivät kuulu mielestäsi uudelle maakunnalle? Molemmissa ryhmissä hyödynnettiin niin sähköistä kyselyä kuin ryhmätyöskentelyä erillisessä työpajassa. Sähköinen kysely mahdollisti laajemman palautteen saannin loppuvuoden kiireisten aikataulujen keskellä. 2.1 Uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa Uuteen maakuntaan liittyvien organisaatioiden näkemykset koottiin sähköisellä kyselyllä ja erillisellä, 6.11 järjestetyllä, työpajalla. Aineistoa tuottivat ja työstivät ELY-keskuksen, TE-toimiston, pelastuslaitoksen ja maakuntaliiton edustajat. Yhteensä aineistoa tuotti 14 henkilöä 4 eri organisaatiosta. Oman organisaation kansainvälisen toiminnan kehittäminen Yhtenä selkeänä kehittämiskohteena nousi esille kansainvälisten asioiden koordinointi, erityisesti organisaatioiden sisällä, mutta myös niiden välillä. Kansainväliset asiat ovat haaste niukkenevien resurssien keskellä ja yhteistoiminta vahvistaisi tekemistä. Kansainvälisten asioiden substanssit ovat kaikilla hieman erilaiset, mutta jo erilaisten kv-prosessien toimintatapojen parempi tuntemus auttaisi paljon. Kaikilla organisaatioilla oli nykyisiä työryhmiä, joissa kansainvälisiä asioita käsiteltiin osana muita asioita tai sitten ryhmiä, jotka olivat keskittyneet vain tiettyyn kansainväliseen toimintaan esim. hankkeisiin. Kansainvälinen hanketoiminta ja kansainvälisen työvoiman saatavuus olivat teemat, johon kohdistui erityisen paljon yhteistyötoiveita. Kansainvälisyys kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä ja lähestymistä, asiakaslähtöisyyden lisäämistä ja tehokkuutta. Parempi koordinaatio lisäisi vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Kansainvälinen toiminta on yhä liian henkilöitynyttä avainhenkilön poistuminen yksittäisestä organisaatioista on ongelmallista. Yhteistyö poistaisi tätäkin ongelmaa. Pohjois-Karjalassa toimii lukuisia kansainvälisyyttä tukevia työryhmiä, kuten kv-matriisikin osoittaa, mutta selkeänä jatkotoimenpiteenä voisi olla suositus jokaiselle uuden maakunnan organisaatiolle miettiä oman sisäisen kv-toiminnan organisointia. Uuden maakuntaan tulevat organisaatiot kaipaavat myös yhteistä kansainvälisten asioiden työryhmää, jonka tulisi aloittaa työskentelynsä mahdollisimman nopeasti. Työryhmä voisi alkaa työstämään uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan toimintamallia, jonka yksi osa voisi olla palvelujen/osaamisen tuotteistaminen. Toimenpide-ehdotukset: Kaikkiin uuteen maakuntaan liittyviin organisaatioihin oma sisäinen kv-ryhmä/tiimi Uuteen maakuntaan liittyvien organisaatioiden yhteinen kv-ryhmä (v alusta) Uuden maakunnan kv-toimintamallin luominen Uuden maakunnan kansainväliset tehtävät Suurta yllätystä ei tuota se, että vastaajilla oli selkeä näkemys siitä, että kansainvälisyys on keskeinen osa uuden maakunnan toimintaa. Uuden maakunnan tehtävissä korostui kolme teemaa: Lakisääteiset tehtävät (esim. työvoima, kotouttaminen, EU-ohjelmat) Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö (yhteistyön ylläpitäjä ja luoja) Hankerahoitukseen, sen saantiin ja hankkeiden toteutukseen liittyvät tehtävät Näiden rinnalle kaivattiin toimenpiteitä, jotka perustuisivat pitkäjänteiseen kehittämisnäkemykseen ja joissa vaikuttavuuden seuranta olisi kiinteämmin osa toteutusta. EU edunvalvonta suotuisan toimintaympäristön tukemiseksi ja kehittämisresurssien saamiseksi on keskeinen osa tätä toimintaa. Yhtälailla on tärkeää luoda ja ylläpitää kansainvälisen toiminnan osaamista organisaatioissa. Osa tätä on kansainvälisyyden kohtaamisen mahdollistaminen mahdollisimman monelle tämä voi olla myös kotitoimistossa (omalla työpaikalla) tapahtuvaa toimintaa. Organisaation oma sisäinen oppiminen on myös keskeinen osa kv-toimintaa. Uuden maakunnan kv-tehtävien osalta nähtiin, että ne on rakennettava yhdessä (kootusti), niitä ei saa eriyttää liikaa, sillä vaikka substansseissa on eroa niin prosessit ovat yllättävän samankaltaiset. Toiminnan tuloksellisuuden kannalta tarvitaan koordinaatiota ja yhteistyön mahdollistamista. Uuden maakunnan kohtaamat kv-toiminnan asiakkaat edustavat myös laaja-alaisemmin eri tahoja ja taustoja kuin mihin nykyiset organisaatiot ovat tottuneet. EU tason (ja muun maailman) yhteistyön lisäksi kansainvälisessä toiminnassa tulee kiinnittää huomiota myös kansalliseen tasoon miten nämä yhdet rakentuvat ja toimivat. Yksi keskeinen osa uuden maakunnan kv-toimintaa ovat resurssit (osaamiset, rahalliset) joita linjataan toivottavasti myöhemmin laadittavassa kv-toimintamallissa. Kansainväliset asiat, jotka eivät kuulu uuden maakunnan hoidettavaksi Tämä kategoria osoittautui vaikeimmaksi vastata ja vain muutamat ottivat siihen kantaa. Selkeänä linjauksena nousi näkemys siitä, että kv-toiminnoissa täytyy olla jatkumoa. Ne eivät saa olla irrallisia tai henkilölähtöisiä. Matkustelu matkustelun 6

7 vuoksi (tästä käytettiin nimitystä pelkät PR-matkat) toivottiin loppuvan. Toiminnan laajuus herätti hieman ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta toivottiin, että yhteistyöjohtajuuden vuoksi oltaisiin mahdollisimman paljon mukana, mutta toisaalta nähtiin, että olisi tärkeää etsiä aktiivisesti parasta toimijaa myös oman piirin ulkopuolelta, koska kaikkeen ei kannata itse lähteä mukaan. 2.2 Asiakkaiden toiveet & tarpeet Asiakkaiden asiantuntijaryhmänä toimivat POKAT2021 maakuntaohjelman Kansainvälisyys ja Venäjä-ryhmät, jotka edustavat monipuolisesti kv-toiminnassa mukana olevia organisaatioita eri puolilta maakuntaa. Molemmissa ryhmissä on myös jäseninä henkilöitä, jotka työskentelevät uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa. He eivät osallistuneet tämän kartoituksen sähköiseen kyselyyn tai ryhmätyöhön työpajassa. Maakuntaliiton henkilöstön rooli oli tässä osiossa myös pelkästään organisoiva eivätkä he myöskään osallistuneet sisältöjen työstämiseen. Tällä haluttiin varmistaa mahdollisimman aito ja puhdas asiakaspalaute ilman omia intressejä omaavien henkilöiden vaikutusta. Ryhmätyöskentelyn työpaja järjestettiin 4.12 ja sähköinen kysely oli vastattavissa välisenä aikana. Asiakaskyselyn kysymykset olivat pääosin samat kuin uuden maakunnan organisaatioiden kyselyssä vain ensimmäisessä kysymyksessä oli hienoinen painotuseron muutos omasta organisaatiosta maakunnalliseen kontekstiin. Sähköiseen kyselyyn saatiin 4 vastausta ja 4.12 järjestettyyn työpajaan osallistui 8 henkilöä. Kysymykset olivat: Mitkä ovat kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeet Pohjois-Karjalassa nyt? Mitä kansainvälisiä tehtäviä uuden maakunnan tulisi hoitaa Pohjois-Karjalassa? Mitä kansainvälisiä tehtäviä uuden maakunnan ei pitäisi hoitaa? kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeet kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeissa nousi esille viisi selkeää kehittämisteemaa: Alueen kansainvälinen houkuttelevuus, näkyvyys ja vetovoima Kansainvälinen väestö kotouttaminen, palvelut, kohtaamiset, englanninkieliset palvelut, kielikoulut Kansainvälisen toiminnan yhteistyö ja koordinaatio Kuntatason kansainvälisyyden edistäminen Kv-hankerahoituksen saannin edistäminen Esitetyt teemat ovat erittäin relevantteja kehittämisen kohteita. Erityisen myönteistä on, että kuntatason kansainvälisyyden edistäminen on nostettu erikseen esille. Kuntatason haasteeksi nousevat erityisesti resurssit kansainvälistä toimintaan liittyviä resursseja (osaaminen, rahallinen) löytyy enemmälti lähinnä keskuskaupungeilta. Kansainvälisyys on kuitenkin tärkeää kuntatasollakin, sillä kaikki kansainvälisyys lähtee kotikansainvälistymisestä, mutta yhtä lailla kansainvälisyyden tuomisesta työpaikoilla ja muuhun arkipäiväisiin kohtaamisiin. Mikään alue tai toimiala ei nykyään ole myöskään täysin irrallaan kansainvälisyydestä. Osaajapula on merkittävä haaste maakunnan kehitykselle ja sen juurisyitä helpottavat toimenpiteet ovat monitahoiset ja tasoiset. Itse asiassa kaikki esitetyt teemat liittyvät samaan osaajien houkutteluun teemaan omalta näkökantiltaan. Positiivista on, että useissa vastauksissa korostettiin yhdessä tekemisen tärkeyttä. Uuden maakunnan kansainväliset tehtävät Uudelle maakunnalle laadittiin pitkä kansainvälisten tehtävien lista, jossa korostuu osin samat asiat kuin kansainvälistymisen tarpeissa. Tämä on luonnollista, koska kyse ei ole tosistaan täysin erillisistä kokonaisuuksista. Samoina teemoina nousivat esille: Maakunnan kansainvälinen vetovoima ja houkuttelevuus Osaajien saaminen (kv-väestö) EU-ohjelmatyö ja kv-hanketyö, erityisesti sen koordinaatio Ylipäänsä laadukkaan kansainvälisen toimintaympäristön kehittäminen nostettiin kaikissa vastauksissa esille. Mielenkiintoista on, että kv-hanketoimintaan toivottiin voimakkaasti koordinaatiota mikä on ymmärrettävää, mutta myös varsin haastavaa ns. kilpaillun EU-rahoituksen ohjelmissa. Työtä tämän eteen tulee kuitenkin tehdä, toimenpiteinä voisi olla luottamuksen ilmapiirin luominen, mikä mahdollistaa syvenevän yhteistyön. Uusina tekijöinä esille nousivat: Maakunnan saavutettavuus liikenneyhteydet Strategiayhteistyö koordinaatio Kansainvälisen toiminnan tuki Verkostot ja yhteistyöalueet Uuden maakunnan toivottiin luovan kansainvälisen toiminnan toimintaedellytykset ja olevan kansainvälisen toiminnan lobbaus, veturi, koordinaatio ja tukiorganisaatio. Yhteistyöjohtajuutta toivottiin, koska uusi maakunta voisi neutraalina toimijana saattaa toimijoita yhteen ja sovittaa mahdollisia ristiriitoja. Saavutettavuus ja kilpailukykyinen liikenneinfrastruktuuri tunnistettiin maakunnan kv-kilpailukyvyn avaintekijäksi. Osion vastanneita ei millään lailla ohjattu ajattelemaan teemaa maakuntaliiton roolin kautta, mutta vastauksissa tulivat kuitenkin varsin usein esille maakuntaliiton nykyiset kansainväliset tehtävät. Kansainväliset asiat, jotka eivät kuulu uuden maakunnan hoidettavaksi Tämä kysymys osoittautui vaikeimmaksi ja siihen tuli vähiten kannanottoja. Nähtiin, että maakunnan tulisi ottaa roolia kv-kehityksen teemoissa, jotka ovat keskeisiä maakunnan kehitykselle, johon tarvitaan maakuntatason toimija ja joita kukaan muu ei ylipäänsä hoida. Asiakokonaisuudet tulee jakaa tarkoituksenmukaisesti. Erikseen on määriteltävä, missä kansainvälisissä tehtävissä on tärkeää aluevetoisuus ja missä valtiovetoisuus. Valtiovetoisissa tehtävissä on tärkeää huolehtia toiminnan riittävästä jalkauttamisesta alueille, mutta yhtä lailla aluelähtöisissä tehtävissä on muistettava pitää myös kansallinen taso informoituna kehityskuluista. Todettiin, että kansainvälisyyden tulee toteutua myös kuntatasolla eikä se saa määrittyä pelkän maakunnallisen toiminnan kautta. Nähtiin, että on olemassa hyvin toimivia toimintoja, esim. Erasmus + opiskelijavaihdot, joihin maakunnan osallistuminen ei toisi lisäarvoa. 7

8 3 Uuden maakunnan kansainvälisessä toiminnassa huomioitavia asioita Uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan tavoitteena tulee olla kansainvälisen toiminnan edellytysten luominen ja ylläpitäminen sekä yhteistyöjohtajuus. Kilpailukykyisen kansainvälisen toimintaympäristön turvaaminen sisältää mm.: saavutettavuus ja liikenneinfrastruktuuri palvelut houkuttelevuus/vetovoima Uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan suunnittelu tulee aloittaa kokonaisnäkemyksellä kansainvälisestä toiminnasta. Tämä alkaa kansainvälisen toiminnan toimintojen määrittelyllä eri aluetasoille: Kuntataso mitä kunnat hoitavat, mitä niiden tulisi hoitaa -> kuntien tukeminen tarvittaessa, mutta myös vastuun antaminen Maakuntataso missä asioissa luontevin toimija ja yhteistyöjohtaja -> toiminnan sitominen myös kansalliseen toimintaan, ei vain kansainväliseen Valtiotaso palvelujen aito jalkauttaminen alueille Nämä määrittelyt tulee tehdä osallistavan ja yhteistyörakenteita luovan prosessin kautta. Uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan rooliin kohdistuu odotuksia. Uusi maakunta nähdään paitsi kansainvälisen toiminnan toimintaedellytysten luojana niin myös yhteistyöjohtajana, neutraalina tahona koordinoimaan toimintaa sekä veturiorganisaationa. Maakunnan rooli muodostuu erinäisistä lakisääteisistä tehtävistä, mutta myös yhtä lailla edunvalvonnasta tai ovien avaajana (verkostot, yhteistyöalueet) toimimisesta. Ennen kaikkea korostuu sidosryhmäyhteistyön merkitys. Uuden maakunnan laaja-alaisuus luo myös täysin uusia mahdollisuuksia kansainvälisessä toiminnassa. Toinen puoli uuden maakunnan kansainvälisessä toiminnassa ovat resurssit rahalliset ja osaamiset. Kansainvälinen yhteistyö tarvitsee toimintarahoitusta, esim. hankkeet tarvitsevat omarahoitusosuuksia jne. Kansainvälisen toiminnan osaamiset tulevat eri substanssialojen kautta, mutta niissä on myös yhteisiä ja yleisiä osaamistarpeita esim. yhteistyö- ja neuvottelutaitojen, kielitaidon, toiminnan välineiden (esim. rahoitusohjelmien) kautta. Uuden maakunnan kv-toiminnassa on huomioitava myös nykyisten toimintojen jatkuvuus, jota teemaa käsiteltiin selvityksen luvussa 1. Yhteenvetona voi todeta, että uuden maakunnan rooli kansainvälisessä toiminnassa olisi luontevimmin toimintaedellytyksiä luova yhteistyöjohtaja ja kilpailukykyisen kansainvälisen toimintaympäristön ylläpitäjä. Miten tämä käytännössä toteutetaan on jatkotyöskentelyn asia. 8

9 Liite 1 Kansainvälinen toiminta uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa Pohjois-Karjalassa tilanne lokakuu 2018 Toiminto 1. Rakenteet Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto TeamFinland koordinaattori verkosto biosfäärialue Toimiva organisaatio Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan Sopimus Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien välillä Esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ympäristöministeriön määräyskirje Tiedonvälitys, neuvonta, edunvalvonta Kuhunkin ELY-keskukseen on maakunnittain nimetty Team Finland -kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori, jonka keskeisenä tehtävänä on maakunnallisen palvelukokonaisuuden rakentaminen ja hankinta yhteistyössä maakunnassa toimivien julkisten ja yksityisten Team Finland -osapuolten kanssa. Kestävän kehityksen edistäminen paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä viitekehyksessä UNESCON biosfäärialueohjelman kautta Johtoryhmä, työvaliokunta, ad-hoc ryhmät Toiminnan muoto kehittyy jatkossa, jos laki tulee voimaan. Nykyisin kokoukset, seminaarit, tiedottaminen, asiakasaktivointi ja asiakaspalvelu Alueellinen ylläpitorakenne (ohjausryhmä, työvaliokunta), hankkeet ja tiedotustoiminta Yhteyshenkilöt(t) Risto Poutiainen, Eira Varis HUOM! Tapio Kinnunen team.finland.fi/ ota-yhteytta Timo J. Hokkanen, Janne Kärkkäinen 9

10 Toiminto 2. Viranomaistehtävät EURES (European Employment Services) Maahanmuuttajien kotouttaminen Ulkomailta Suomeen tuleva, työttämyysturvansa sieltä tänne siirtävä Kahden maan pelastuspalvelun välinen yhteistyö Venäjän kanssa FRF-joukoissa mukana oleminen (Finn- RescueForce) Kotoutumisen edistämislain mukaiset ELY-keskuksen tehtävät Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytön yleisistä edellytyksistä Varautuminen laajamittaiseen maahantuloon Toimiva organisaatio TE-toimisto TE-toimisto TE-toimisto pelastuslaitos CMC Finland/ pelastuslaitos Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan Euroopan komission asetus (EY) 2016/586, Suomen lainsäädäntö lainsäädäntö lainsäädäntö Sopimus kahden maan pelastuspalvelujen välisestä yhteistyöstä Ulkomaille lähetettävä apu Laki kotoutumisen edistämisestä Ulkomaalaislaki, Vnp Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta Vapaan liikkuvuuden edistäminen: rekrytointipalvelut, opastus, ohjaus, neuvontapalvellut kotouttamisen täytäntöönpano antaa ulkomaille toimivaltaisella laitokselle ilmoitus asiakkaan ilmoittautumisesta Suomessa työnhakijaksi Avun saannin mahdollistaminen rajan läheisyydessä tapahtuvissa onnettomuuksissa Avun saannin mahdollistaminen ulkomailla sattuvassa kriisitilanteessa edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja pakolaisten vastaanottoa määritellä ammattialat, joihin työlupaprosessi voidaan käynnistää ilman kotimaisen/eu-työvoiman saatavuuden selvittämistä tehdä aiesopimuksia laajamittaiseen maahantuloon varautumisesta Asiakaspalvelut työnhakijoille ja työnantajille. Yhteistyön kehittäminen eri maiden välillä työvoiman liikkuvuuteen liittyen Asiakaspalvelut, koulutukset jne Yhteyshenkilöt(t) Taru Asikainen, Mikko Nissinen HUOM! eures ulkomaille Mikko Nissinen tiedon toimittaminen Mikko Nissinen Yhteistyöharjoitukset, videoneuvottelut, kokoukset Raskapelastusjoukkueen toiminnan kehittäminen ja henkilöstön jatkokoulutuksen mahdollistaminen CMC-koulutusjärjestelmän mukaisesti kotouttamisen kehittäminen, toimijoiden ohjaus, koulutusten hankinta, pakolaisten ja ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten vastaanottoon liittyvät tehtävät, etnisten suhteiden edistäminen yms tilastotietoihin pohjautuvan linjausasiakirjan laatiminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhteistyöneuvottelut, sopimusasiakirjat kyllä kyllä Lari Parkkinen Lari Parkkinen kyllä Reijo Vesakoivu toiminta jatkuu kotolakiluonnoksen mukaisesti: maakunta vastaa kotoutumisen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä huolehtii siitä, että alueella järjestetään ja tuotetaan kotoutumista edistäviä palveluja palvelutarvetta vastaavasti kyllä Eija Ratinen työvoiman saatavuusharkinnan jatkuessa toiminta jatkunee ennallaan sisältömuutoksin toiminta jatkunee? Eija Ratinen lakimuutoksista ei vielä tietoa 10

11 Toiminto Toimiva organisaatio Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan 3. EU ohjelmatyö (kv-yhteistyön ohjelmat, joissa lakisääteinen rooli) Karelia CBC Joint Programming Committee (yhteinen ohjelmakomitea) lakisääteinen, nimetyt edustajat Ohjelman valmistelu Karelia CBC Joint Monitoring Committee (yhteinen seurantakomitea) Karelia CBC Joint Selection Committee (yhteinen valintakomitea) Interreg Itämeren alueen ohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä lakisääteinen, nimetyt edustajat lakisääteinen, nimetyt edustajat lakisääteinen, nimetyt edustajat lakisääteinen, nimetyt edustajat Ohjelman seuranta, arviointi. Vahvistaa hankevalinnat Hankevalinnat Ohjelman valmistelu, toteutus, hankevalinnat, seuranta, arviointi Ohjelman valmistelu, toteutus, hankevalinnat, seuranta, arviointi Kokoukset, teemaseminaarit yms. Kokoukset, teemaseminaarit yms. Kokoukset, teemaseminaarit yms. Kokoukset, teemaseminaarit yms. Kokoukset, teemaseminaarit yms. Yhteyshenkilöt(t) Timo Leinonen, Tiina Moisala Risto Poutiainen, Timo Leinonen Tiina Moisala, Timo Leinonen HUOM! Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä Pia Pitkänen Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä Pia Pitkänen Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä 11

12 Toiminto 4. Sidosryhmäyhteistyö POKAT Kansainvälisyysryhmä POKAT Venäjäryhmä Maakuntien ja kuntien EU- ja kv-verkosto Maakuntaliittojen kv-vastaavien ryhmä Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan Venäjäjaos Euregio Karelia sihteeristö Euregio Karelia hallitus Barents taustaryhmä Barents aluekomitea Barents alueneuvosto Smerec-hanke Toimiva organisaatio TE-toimisto Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan maakuntaohjelman asiantuntijaryhmä, maakuntaohjelman asiantuntijaryhmä, ohjelman toteutuksen ohjaus, seuranta ja arviointi ohjelman toteutuksen ohjaus, seuranta ja arviointi kv-asioiden yhteistyöryhmä Suomessa maakuntien kv-asioiden asiantuntijaryhmä elinkeinoelämän Venäjä yhteistyö Euregio Karelia-yhteistyön koordinointi, hallituksen kokousten valmistelu ja sen pääätösten toimeenpano Euregio Karelia-yhteistyön ylin päättävä elin Suomen Barents-yhteistyön koordinointi ja tiedonvaihto Barents-yhteistyön koordinointi, alueneuvoston kokousten valmistelu ja sen pääätösten toimeenpano Barentsin alueiden välisen yhteistyön ylin päättävä elin Edistää kv-toimintaa Kokoukset, teemaseminaarit, ad-hoc ryhmät yms Kokoukset, teemaseminaarit, ad-hoc ryhmät yms Yhteyshenkilöt(t) HUOM! Pia Pitkänen Kausi päättyy Timo Leinonen Kausi päättyy Pia Pitkänen, Timo Leinonen Pia Pitkänen Facebook ryhmä (vain jäsenille) Timo Leinonen kokoukset Timo Leinonen, Tiina Moisala Risto Poutiainen, Eira Varis kokoukset Timo Leinonen, Tiina Moisala ohjausryhmän jäsenyys, yhteistyö kv-asioissa Timo Leinonen, Tiina Moisala Risto Poutiainen, Eira Varis Mikko Nissinen, Taru Asikainen barentscooperation.org/en/ Barents-Regional-Council barentscooperation.org/en/ Barents-Regional-Council/Regional-Committee 12

13 TalentHub Joensuu Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta jäsenyys POKAT Kansainvälisyysryhmä jäsenyys POKAT Venäjäryhmä jäsenyys Barents ympäristötyöryhmä (ja taustaryhmä) Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Karjalan työvaliokunta Barents-rescue - toiminta alueellinen maahanmuuttoasiain toimikunta TE-toimisto /PK biosfäärialue pelastuslaitos ympäristöministeriön valtuutus; organisaatioiden edustajat Barents-sopimus (Pohjoisen Suomen pelastuslaitokset mukana sopimuksessa) laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Edistää kv-toimintaa elinkeinoelämän kansainvälistymiseen liittyvä yhteistyö ohjelman toteutuksen ohjaus, seuranta ja arviointi ohjelman toteutuksen ohjaus, seuranta ja arviointi Barents-alueen ympäristöyhteistyö ja tiedonvaihto, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan raja-alueyhteistyön (Suomi-Venäjä) edistäjä ja valmistelija Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisilla alueilla sattuvien onnettomuuksien hoitaminen tiedon jakaminen toiminnan ja yhteistyön kehittämisen tueksi, kannanotot työlupalinjaukseen yms. ohjausryhmän jäsenyys, yhteistyö kv-asioissa Kokoukset, teemaseminaarit, ad-hoc ryhmät yms Kokoukset, teemaseminaarit, ad-hoc ryhmät yms Osallistuminen tarvittaessa Barents - rescue harjoituksiin Taru Asikainen Tapio Kinnunen Tapio Kinnunen Kausi päättyy kyllä Tapio Kinnunen, varalla Timo Hokkanen Janne Kärkkäinen Timo J. Hokkanen, Janne Kärkkäinen Lari Parkkinen Kausi päättyy kokoukset kyllä Eija Ratinen toiminta jatkunee kotolakiluonnoksen mukaisesti maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmänä 13

14 Toiminto Toimiva organisaatio 5. Verkostot ja yhteistyöalueet AEBR Association of European Border Regions NSPA - Network of Northern Sparsely Populated Areas "ERIAFF - European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry alaverkosto Forested Regions Europe ( ERIAF- Fin alaverkoston perustaja) " Lodz, Puola Heilongjiang, Kiina UNECE ICP IM -, Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) ohjelma. Lieksa, Hietajärven tutkimusalue Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan edunvalvonta raja-alueilla pohjoisten harvaan asuttujen alueiden edunvalvonta metsäisten alueiden edunvalvonta ja yhteistyön kehittäminen kokoukset, konferenssit, seminaarit, teemaryhmät jne kokoukset, konferenssit, seminaarit, teemaryhmät jne kokoukset, konferenssit, seminaarit, teemaryhmät jne Yhteistyöalue biotalousyhteistyö kokoukset, konferenssit, seminaarit, teemaryhmät jne Yhteistyöalue monialainen yhteistyö kokoukset, konferenssit, seminaarit, teemaryhmät jne Yleissopimus, vastuutaho YM. Tutkimusyhteistyösopimus, mukana POKELY. EuroMAB PK ELY/PK BR UNESCOn valtuutus; kv-verkosto (Pohj. Amerikka, Eurooppa, Venäjä) (biosfäärialueille) NordMAB PK ELY/PK BR UNESCOn valtuutus, kv-teemaverkosto (Pohjoismaat, Pohjois-Eurooppa, Kanada, Venäjä) (biosfäärialueille) ENCORE PK ELY kv-verkosto (EU), YM valtuutus, alueellinen edustus Ympäristön tilan, ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta ympäristö, talous, kulttuuri (keke) ympäristö, talous, kulttuuri (keke) ympäristöasiat Ympäristön tilan seuranta, pintavedet, pohjavedet, valunta kokoukset, konferenssit, seminaarit, teemaryhmät jne, hankkeet yhteistyöallianssit, hankkeet, kokoukset, poliittisten päättäjien ja asiantuntijoiden konferenssit kyllä kyllä Yhteyshenkilöt(t) Eira Varis Eira Varis Risto Poutiainen, Anniina Kontiokorpi Risto Poutiainen, Anniina Kontiokorpi Risto Poutiainen Minna Kukkonen Timo J. Hokkanen Timo J. Hokkanen Timo J. Hokkanen HUOM! mab com eu 14

15 Toiminto Toimiva organisaatio Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan Yhteyshenkilöt(t) 6. Kansainvälisten EU:n rahoitusohjelmien rahoittamat hankkeet (maakunnan ulkopuolisen kilpaillun rahan hankkeet, joissa mukana kv-yhteistyötä) IMPROVE - Involving the community to co-produce public services EMMA - Enhancing freight Mobility and logistics in the BSR by strenghtening inland waterway and river sea transport and promoting new international shipping services Enhancing freight mobility and logistics in BSR by strengthening inland waterway and river sea transport and promoting new international shipping services TENTacle - Capitalising on TEN-T core network corridors for growth and cohesion 5. Destinations SME s 6. SUSTAINABLE RE- GIONAL BIOMASS POLICIES (A GAME CHANGER) 7. On the way towards a low carbon society 8. CIRCWASTE-FIN- LAND 9. CLEAN - Technologies and open innovation for low carbon region Pohjoinen Periferia ja Arktinen EU Strategy for the Baltic Sea Region - Sead Money Facility Interreg Itämeri Interreg Itämeri Interreg Europe julkisten palvelujen uudelleenorganisointi valmisteluhanke vesiliikenteen EMMA hankkeelle sisävesiliikenteen yhteyksien tehostaminen Itämerelle yhteyksien parantaminen TEN-verkostoon matkailualan yritystoiminta HUOM! päättynyt Ei Jyrki Suorsa N/A käynnissä, päättyy 2019 käynnissä, päättyy 2019 käynnissä, päättyy 2021 Interreg Europe metsäbiotalous käynnissä, päättyy 2020 Erasmus + vähähiilisyys koulutusohjelma Life + kiertotalous käynnissä, päättyy 2019 Interreg Europe energiatehokkuus käynnissä, päättyy 2021 päättynyt Ei Pasi Lamminluoto Ei Jukka Hasu Ei Jukka Hasu Tiina Hyvärinen Ei Anniina Kontiokorpi regeurope.eu/bio- 4eco/ päättynyt Ei Jukka Nykänen en/web/towardslcs Ei Aino Heikura fi/hankkeet/ circwaste Aino Heikura clean/ 15

16 Freshabit LIFE IP Koitajoki Freshabit LIFE IP Puruvesi SHAPE - Sustainable Heritage Areas - Partnerships for ecotourism NatureBeST - Green Nature Based Solutions in Tourism to reduce negative impact on the environment SUPER- Sustainability Under Pressure: Environmental Resilience in natural and cultural heritage areas with intensive recreation Interreg Itämeri Kolartic CBC harvaan asuttujen alueiden julkinen liikenne 10. MAMBA - Maximized mobility and services in regions affected by demographic change 11. Barents Region Transport and Logistics liikennejärjestelmäsuunnittelu käynnissä, päättyy 2020 käynnissä, päättyy 2021 Life + Vesienhoito Osahankkeen koordinointi. Hanke päättyy Life + Vesienhoito Osahankkeen yksi toteuttaja. Hanke päättyy PK ELY/PK BR NPA luonnon ja lulttuuriperinnön hoito ja käyttö; matkailu PK ELY, SYKE CBC Karelia ympäristöinnovaatioiden käytön edistäminen matkailuyrityksissä PK ELY, Metsähallitus CBC Karelia matkailun ympäristöongelmat BioKARELIA PK ELY, Luke CBC Karelia metsäpalot, monimuotoisuus Ei Pasi Lamminluoto Jyrki Suorsa Tiina Käki 05/ /2020? (jatkohanke suunnitteilla) Tiina Käki 11/18-03/21 Timo J. Hokkanen 10/18-09/20 Timo J. Hokkanen 05/19-11/21 Timo J. Hokkanen Timo J. Hokkanen 16

17 Toiminto Toimiva organisaatio 7. EU rakennerahastohankkeet Your Gateway to Bio-Business in Asia -kansainvälistymisen ja vienninedistämisen kehittämishanke Karelia AMK: FINPET- RA-hanke ExportGrowth viennillä kasvuun TEM Kasvupalvelupilotti: Metsäbiotalousosaamisen vienti maailmalle case Kanada Työvoiman liikuvuus Euroopassa ESR-hanke UNECE ICP IM -, Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) ohjelma. Lieksa, Hietajärven tutkimusalue Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014), Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014), Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014) Yleissopimus, vastuutaho YM. Tutkimusyhteistyösopimus, mukana POKELY. EuroMAB PK ELY/PK BR UNESCOn valtuutus; kv-verkosto (Pohj. Amerikka, Eurooppa, Venäjä) (biosfäärialueille) NordMAB PK ELY/PK BR UNESCOn valtuutus, kv-teemaverkosto (Pohjoismaat, Pohjois-Eurooppa, Kanada, Venäjä) (biosfäärialueille) ENCORE PK ELY kv-verkosto (EU), YM valtuutus, alueellinen edustus ohjausryhmän jäsen ei Yhteyshenkilöt(t) Tapio Kinnunen ohjausryhmän jäsen kokoukset kyllä Tapio Kinnunen ohjausryhmän jäsen kokoukset ei Tapio Kinnunen toteutus ja koordinaatiovastuu EURES-palveluiden kehittäminen, yritysten ja työnantajien osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työnhakijoiden eurooppalaisen liikkuvuuden edistäminen Ympäristön tilan, ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta ympäristö, talous, kulttuuri (keke) ympäristö, talous, kulttuuri (keke) ympäristöasiat, kehittämistoimenpiteet ESR:n kautta rahoitettava valtakunnallinen kehittämishanke Työpaikkasuomi/-ruotsi -koulutus, kansainvälinen työyhteisö -valmennus ja muut täsmäpalvelut; eurooppalaisen rekrytoinnin palveluiden kehittäminen tarvelähtöisesti; palveluiden kytkeminen kasvupalveluihin; EURES-palveluiden tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Ympäristön tilan seuranta, pintavedet, pohjavedet, valunta kokoukset, konferenssit, seminaarit, teemaryhmät jne, hankkeet yhteistyöallianssit, hankkeet, kokoukset, poliittisten päättäjien ja asiantuntijoiden konferenssit kyllä ei tietoa jatkosta eteenpäin kyllä kyllä Tapio Kinnunen Päivi Moilanen p , ely-keskus.fi Minna Kukkonen Timo J. Hokkanen Timo J. Hokkanen Timo J. Hokkanen HUOM! mab com eu

18 maakunta- ja sote-uudistus Teksti: Pia Pitkänen, Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Jarno Artika