Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (myöhemmin Diak) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 62/404/2011 ( ) Viitteenne: OKM071:00/2011 ASIA: LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN MUISTIOSTA AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (myöhemmin Diak) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: B.1. Hallitusohjelman mukaisesti: Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samordningsdelegationen för de svenska högskolorna osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti ruotsinkielisen ammattikorkeakoulurakenteen kehittämiseen. Kantamme: Diakonia-ammattikorkeakoulu on toiminut monelta osin jo kuin itsenäisenä oikeushenkilönä ja yhtenä kokonaisuutena. Kannatamme uudistusta. Rahoituksen siirtoa valtiolle tuemme. Emme pidä tarkoituksenmukaisena toimilupauudistusta vaan sitä, että ammattikorkeakoulut luetellaan laissa yliopistojen tapaan. Uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Kantamme: Tavoitteet ovat oikeita, mutta korkeakoulujen omat strategiset tavoitteet ja toiminnanohjausjärjestelmä (ml. laadunvarmistus) edistävät näitä tavoitteita. Rahoitusuudistuksessa on kaksi suurta vaaraa. Toinen liittyy siihen, että rahoitus rakennetaan niin, että se tukee koulutuksen standardisoitua massatuotantoa. Erityistehtäviä hoitavia, Diakin

2 kaltaisia kouluttajia se saattaa heikentää niiden toteuttaessa yhteiskunnan ja työelämän kannalta äärettömän tärkeitä erityistehtäviä. Indikaattorit pahimmillaan yhdenmukaistavat korkeakoululaitosta eivätkä tue mm. Euroopan unionin komission ( ) tavoittelemaa korkeakoulujen moninaisuutta ( There is no single excellence model: Europe needs a wide diversity of higher education institutions, and each must pursue excellence in line with its mission and strategic priorities ). Siksi riittävä määrä indikaattoreista ja niihin perustuvasta rahoituksesta tulee olla sellaisia, jotka antavat aidosti mahdollisuuden erikoistua ja siten palvella moninaista työelämää. Kriteerien ja indikaattorien tulee olla yksiselitteisiä ja selkeitä sekä sellaisia, joihin ammattikorkeakoulu voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.. Läpäisykriteereissä tulee ottaa huomioon ne koulutukset, jotka työelämän vaatimuksista johtuen ovat joko 4- tai 4,5-vuotisia. Tällaisia ovat mm. viittomakielten tulkkien koulutus, kätilön, terveydenhoitajan koulutus ja sairaanhoitaka-diakonissojen koulutus. Käsittelemme tätä enemmän kohdassa, jossa tarkastellaan kustannusvastaavuudesta luopumista. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Kantamme: Tämä on Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto ARENEn jo aiemmin esittämän mukainen tulkinta korkeakoulujen duaalimallille. Yhdymme tähän tulkintaan. Tämä myös mahdollistaa oikein tulkittuna aiempaa laajemman yhteistyön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja niiden yksiköiden välille. Asia, joka tulee ottaa huomioon lainsäädäntöä valmisteltaessa. Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Kantamme: Sekä OECD ja EU:n komissio että pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma -luonnos korostavat näitä asioita. Kysymys on toisaalta ihmisarvosta ja tasa-arvoisuudesta, toisaalta koko yhteiskunnan osaamiskapasiteetin mobilisoinnista. Missään valmistelussa tämä linjaus ei kuitenkaan realisoidu konkreettisiksi toimenpiteiksi. Diak ehdottaa, että tämä otetaan yhdeksi rahoitusperusteeksi kuitenkin siten, että se on erillinen osa kaavaillusta strategiakomponentista rahoituksessa. Sosiaalinen ulottuvuus on niin perustavanlaatuinen ihmisoikeuskysymys, että se ei saa olla vaihtoehto strategisille valinnoille. Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön ja opiskelijoiden

3 osallistamiseen. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa edistetään koko koulutusjärjestelmässä. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Kantamme: Asiaa tulee tarkastella sekä ala- että aluekohtaisesti ja että ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumenetelmien kehittäminen luo osaltaan uusia mahdollisuuksia hyvin toimivien verkostojen kehittämiseen. Diak korostaa kansallista tehtäväänsä, joka edellyttää strategian mukaista toimipisterakennetta. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on pitää kaikki yksikkönsä laadukkaina ja elinkelpoisina. Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja resurssien yhteiskäyttöä. Kantamme: Diakonia-ammattikorkeakoulu pitää tätä erittäin tärkeänä linjauksena. Tätä yhteistyötä on haitannut ja jopa vahingoittanut ammattikorkeakoulujen yksikkörakennetta varjostanut epätietoisuus ja epävarmuus. Pidämme tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö selkeästi sitoutuu jäljelle jäävien, mm. toisen asteen yhteydessä toimivien yksiköiden olemassaoloon samalla kun ammattikorkeakoulut sitoutuvat pitämään ne laadukkaina ja elinvoimaisina. B.2. Uudistuksen peruslinjaukset: Ammattikorkeakoulut hoitavat edelleen julkista tehtävää ja käyttävät julkista valtaa eivätkä niiden perustehtävät muutu. Kantamme: Nyt tarvitaan visionääristä ammattikorkeakoulutuksen määritystä sekä koulutuksen että innovaatiojärjestelmän kentässä. Nykyisessä laissa ammattikorkeakoulujen tehtävä on ilmaistu liian kapeasti ja teknisluonteisesti. Kaikella koulutuksella tulee olla myös persoonallista kasvua ja ryhmässä toimimisen kykyjä edistävät tavoitteet, jotka nykyisestä muotoilusta puuttuvat. Myös kansainvälisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelu puuttuvat määrityksistä. Uudistuksen yhteydessä tulee analysoida ulkomaisten korkeakoulujen Suomeen tulon mahdollista merkitystä ja vaikutusta lainsäädäntöön. Puretaan ylläpitäjäjärjestelmä. Luovutaan ammattikorkeakoulujen toimilupakäytännöstä. Jatkossa ammattikorkeakoulut luetellaan laissa. Ammattikorkeakoulujen koulutusvastuusta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kantamme: Kannatamme ehdotusta.

4 Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakouluille luodaan itsenäinen oikeushenkilöasema joko osakeyhtiönä tai säätiönä. Kantamme: Muutos tulee toteuttaa siten, että niille ammattikorkeakouluille, jotka ovat jo nyt toimineet kaavaillun uudistuksen mukaisesti, ei aiheudu turhia, jäykistäviä muutoksia. Ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat. Kantamme: Mainitut henkilöryhmät on rajattava päätoimisiin, koska muutoin tulee tulkintavaikeuksia. Ammattikorkeakoulujen opettajien kelpoisuusehdot tulee säilyttää entisellään ja asiasta on säädettävä asetuksessa. Muutoksilla selkiytetään ammattikorkeakoulujen oikeudellista asemaa ja vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus- ja kehitystyöllä. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutustarjontaa supistetaan ennakointien perusteella vuonna 2013 noin aloittajalla. Vähennykset kohdistuvat erityisesti kulttuurialalle ja viestintään, matkailualalle sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalalle. Kantamme: Edellä olevat linjaukset ovat ristiriidassa keskenään. Supistamispäätös on vastoin hallitusohjelmaa ja EU:n komission suosituksia. Suomen ei tulisi tinkiä korkeakoulutuksen määrissä. Näin ikäluokkien pienetessä korkeakoulutettujen määrää voitaisiin lisätä ja tukea hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan Suomi tähtää kansainväliseen kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Vähennysten sijasta tulee kasvattaa hallitusti sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusmääriä ja tukea myös kilpailukykyämme vahvistavia uusia, innovatiivisia aloja. Ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteita kehitetään siten, että kaikilla yksiköillä on edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti tasavertainen koulutus ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa korkea-tasoista työelämää, pk-yrityksiä ja alueita palvelevaa tki-toimintaa. Kantamme: Lausunnossamme on jo edellä otettu tähän kysymykseen kanta. Mainittakoon, että Diakonia-ammattikorkeakoululla on kansallisesta tehtävästään käsin useita yksiköitä. Tekemämme selvityksen mukaan niillä ei ole merkittäviä laatupoikkeamia. Valtion rahoitus on ammattikorkeakoulukohtaista. Ammattikorkeakoulujen lakisääteisten perustehtävien rahoituksessa ei tapahdu muutoksia oikeudellisen aseman muuttumisen perusteella. Valtion talouden kehityksestä johtuen ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistus toteutetaan tilanteessa, jossa asteittain vuoteen 2015 mennessä ammattikorkeakoulujen valtion rahoitus-osuuteen kohdentuu 51 milj. euron säästövelvoite. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen kustannustason nousu turvataan valtionosuuslain ja yliopistolain tapaan.

5 Kantamme: Uudistuksessa ei tapahtunekaan muutoksia oikeudellisen aseman muuttumisen vuoksi, mikäli arvonlisävero- ja muut vastaavat seuraamukset hoidetaan erillismääräyksin. Kokonaisuutena rahoitus kuitenkin muuttuu ja saattaa kohdella hyvin erilailla eri tavoin profiloituneita ammattikorkeakouluja. Siksi rahoitusuudistuksesta tulisi tehdä selkeät koelaskelmat, että ei syntyisi ei-aiottuja seurauksia. Kustannustason nousun turvaamista pidämme oikeana. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan ja nykyisestä kustannussidonnaisuudesta luovutaan. Perusrahoitus, tuloksellisuusrahoitus ja hankerahoitus yhdistetään valtion rahoitukseksi. Laadun ja vaikuttavuuden lisäksi rahoituksella tuetaan rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen profiloitumista. Valtion rahoituksen periaatteet ammattikorkeakoulujen toimintaan ovat oikeushenkilömuodosta riippumatta samat kaikille ammattikorkeakouluille. Kantamme: Kustannussidonnaisuudesta luovuttaessa tulee ehdottomasti ottaa huomioon ne alat, joilla työelämän vaatimuksista johtuen ammattikorkeakoulut joutuvat antamaan koulutusta. jonka laajuus on 240 opintopistettä tai jopa laajempi. Rahoituksen tulee vastata koulutuksen todellista pituutta. Terveydenhoitajakoulutuksen sisältyvä sairaanhoitajakoulutus toteutetaan kansallisten vaatimusten ja EU-direktiivien mukaisesti ja sen lisäksi normaalista sairaanhoitajakoulutuksesta eriytyvät osiot toteutetaan kansallisten vaatimusten mukaisesti. Vastaava ala on diakonissojen koulutus, jossa sairaanhoitajien koulutuksen lisäksi saa kirkollisen kelpoisuuden. Diakoniatyöllä on ollut viime vuosikymmeninä äärimmäisen suuri merkitys viimesijaisena turvana niille, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan turvaverkoista. Kätilöillä on 4,5 vuoden pituinen koulutus. Viittomakielen tulkin koulutuksessa opetellaan ei vain jotain tekniikkaa, vaan kokonaan uusi kieli. Työelämän ja yhteiskunnan vaatimuksista koulutusta on jouduttu myös laajentamaan siten, että opintoihin on sisällytetty viittomakielen ja suomen kielen välisen tulkkauksen lisäksi tulkkaus puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä puhevammaisille henkilöille sekä tukiviittomien ja tukimenetelmien pedagogiikka. Kokonaisen uuden kielen oppiminen ja kyky palvella hyvin erilaisia puhevammaisia kansalaisia vaatii nelivuotisen koulutuksen. Todettakoon, että pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa korostetaan, että hallitus kehittää viittomakielisten oikeuksien toteutumista ja selvittää mahdollisuutta säätää viittomakielilaki. Hallitusohjelmassa todetaan myös seuraavaa: Laaditaan kansallinen kielistrategia, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan. Kolmanneksi hallitus lupaa kehittää viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja Kelan järjestämiä tulkkauspalveluja.

6 Kustannussidonnaisuudesta luopuminen ei saa merkitä sitä, että rahoitusjärjestelmässä ei huomioitaisi sitä, että samallakin koulutusalalla saattaa olla kustannusrakenteeltaan hyvin erilaisia koulutuksia: toisessa voi olla enemmän massaluentoja, toisissa tarvitaan ammatillisten valmiuksien saamiseksi enemmän pienryhmiä (hyvänä esimerkkinä em. viittomakielen tulkkien koulutus). Pahimmillaan rahoitusuudistus voi johtaa merkittävään laadun laskemiseen yhteiskunnalle tärkeillä aloilla. Lisäksi ammattikorkeakoulut voivat joutua eriarvoiseen asemaan, jos toisilla valtaosa koulutuksesta on suurissa ryhmissä toteutettavaa ja toisissa valtaosa on erityisräätälöityä ja nelivuotista. Rahoitusuudistus ei tue korkeakoulujen profiloitumista, jos korkeakoulu on profiilinsa mukaan ottanut paljon erityistä panostusta vaativaa koulutusta. Kun rahoitus muutenkin heikkenee, ajetaan nämä yhteiskunnalle elintärkeät alat ahtaalle. Korostamme myös sitä, että indikaattoreitten tulee olla sellaisia, joihin ammattikorkeakoulut voivat aidosti vaikuttaa ja että niissä on esimerkiksi läpäisyn osalta huomioitu eripituiset koulutukset. Lakiehdotus ja tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan niin, että uusi ammattikorkeakoululaki astuu voimaan Kantamme: Laissa tulee olla selkeät siirtymäsäännökset rahoituksen osalta, niin että mikään ammattikorkeakoulu ei joudu kohtuuttoman tilanteen eteen. B.3. Osakeyhtiön tai säätiön muodostaminen Valtio huolehtii, että oikeushenkilöaseman muutoksista ei aiheudu verotuksellisia tai muita vastaavia seuraamuksia ammattikorkeakoululle. Kantamme: Kannatamme. B.4. Valtion ohjaus ja ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmä uudistetaan. Jatkossakin valtio ohjaa ammattikorkeakouluja asettaen niille koulutus- ja tki-politiikan kannalta keskeisiä tavoitteita ja seuraa tavoitteiden toteutumista. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee jatkossakin ohjaamaan rahoituksen avulla koulutuksen kohdentamista eri aloille. Ammattikorkeakoulujen uutta rahoitusmallia valmistellaan niin, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta. Kantamme: Ohjausjärjestelmän uudistamiseen on mahdoton ottaa kantaa, koska kaksi seuraavaa lausetta korostaa asioita, jotka pysyvät ennallaan valtion osalta. Lakiin tulee kirjata ammattikorkeakoulujen autonominen asema. Korkeakoulujen oman strategisen työn merkitystä tulee korostaa.

7 Ammattikorkeakoulut voivat saada jatkossakin julkisen vallan kilpailuttamaa rahoitusta. Myös kunnat voivat jatkossakin rahoittaa ammattikorkeakoulun toimintaa haluamassaan määrin. B.5. Henkilöstön asema Kantamme: Rahoitusuudistuksen yhteydessä tulee taata, että molemmilla korkeakoulusektoreilla on yhdenvertainen kohtelu esimerkiksi ESR- ja EAKR-hankkeiden omarahoitusosuudessa. Muutoksen yhteydessä toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja turvataan päätoimisen henkilöstön asema. Kantamme: Kun johonkin yhteiskunnan toimintoon suunnataan 13 prosentin leikkaus, päätoimisen henkilöstön aseman turvaaminen ei ole mahdollista. Yksistään aloituspaikkaleikkaukset johtavat irtisanomisiin, koska toimintamenoista yli kaksi kolmannesta on henkilöstökuluja. Hyvän henkilöstöpolitiikan tavoite sinällään on oikea, vaikka useat samanaikaiset muutokset varsinkin voimakkaiden taloudellisten leikkausten myötä vaativat sekä johdolta että henkilöstöltä paljon. B.6. Kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki sekä vastuu taloudesta Kaikkien ammattikorkeakoulujen taloushallinto toimii kirjanpitolain ja tilintarkastuslain alaisena. Taloushallinnon laillisuudesta, taloudellisten velvoitteiden ja vastuiden täyttämisestä sekä ammattikorkeakoulun säilyttämisestä vakavaraisena vastaa ensisijaisesti ammattikorkeakoulun hallitus ja sen jäsenet. Kantamme: Tässä ei tule mitään muutosta aiempiin ammattikorkeakoulu-osakeyhtiöiden (ja säätiöiden) hallitusten vastuisiin. Jos niihin lainsäädännöllä määrätään muita kuin osakkeenomistajien yhtiökokouksessa osakeyhtiölain perusteella määrättäviä jäseniä, heidän vastuunsa tulee selkeästi määrittää. B.7. Ammattikorkeakoulujen hallinto Ammattikorkeakoulujen hallintoa vahvistetaan siten, että niiden edellytykset itsenäiseen toimintaan varmistetaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulujen sisäiset hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan niin, että strateginen päätöksenteko vahvistuu ja ammattikorkeakoulun kytkentä omaan toimialaansa ja alueensa työelämään vahvistuu. Ammattikorkeakoululla on hallitus, jossa tulee olla korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työelämän edustajia ja tiivis kytkentä toimialueeseen. Hallituksessa tulee olla myös henkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Johtamisjärjestelmän vahvistamisella pyritään toiminnan hyvään koordinointiin ja tehokkuuteen.

8 Kantamme: Toistamme selvityshenkilöiden esityksiin lausumamme kannan: 1. Selvityksessä edellytetään, että hallituksessa on riittävä alueiden ja elinkeino- ja muun työelämän edustus. Tavoite on oikea, mutta uudistukseen liittyvät lakimääräykset eivät saa vaikeuttaa niiden osakeyhtiöiden toimintaa, joiden hallituksessa on jo omistajarakenteesta johtuva laaja-alainen työelämäosaaminen ja jopa kansallisesti laaja alueellinen edustus. 2. Pidämme tärkeänä, että laissa selkeästi mainitaan kolmikantayhteistyö johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden välillä korkeakoulun sisäisen kehittämisen foorumina. Pidämme hyvänä nimityksenä tälle kollegiota. 3. Ammattikorkeakoulun strategiseen ohjaukseen keskittyvän hallituksen ja operatiivista toimintaa kehittävän kollegion tehtävät on määriteltävä selkeästi. B.8. Ammattikorkeakoulujen valmistautuminen uudistukseen Uudistus tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Ammattikorkeakoulujen tulee valmistautua osakeyhtiön/säätiön perustamiseen tai muuttamiseen ammattikorkeakoululain tarkoittamaksi osakeyhtiöksi/säätiöksi. Tässä on otettava huomioon seuraavat asiat: Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt/säätiöt tulee muodostaa voittoa tavoittelemattomina osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Niiden taloudellinen tila tulee varmistaa siten, että niillä on edellytykset häiriöttömään toimintaan ja korkeatasoiseen perustehtävien hoitoon. Jokainen osakeyhtiö/säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka vastaa itse velvoitteistaan. Osakeyhtiölain ja säätiölain lisäksi yhtiöiden/säätiöiden muodostamisessa noudatetaan niitä säännöksiä, mitä hallinnon osalta säädetään ammattikorkeakoululaissa. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden yhtiöjärjestys ja osakassopimukset sekä säädekirja laaditaan ottaen huomioon uuden ammattikorkeakoululain vaatimukset. Uusille ammattikorkeakouluille siirtyvä omaisuus tulee kartoittaa. Nykyisten ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tulee myös käydä läpi sitovat sopimuksensa sekä selvittää sopimusten mahdollinen siirto ja sen edellytykset uudelle ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ministeriön koordinoimana käynnistää taloushallinnon koodiston valmistelu ja käyttöönotto. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee seuraamaan ammattikorkeakoulujen taloutta myös konsernitasolla. Kantamme: Lainvalmistelussa tulee riittävällä huolellisuudella selvittää erityisesti yksityisten osakeyhtiöiden oikeudellinen asema suhteessa eri lakeihin. Lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy korostavat seuraavia seikkoja.

9 1. Suuntaviivat-asiakirjassa ei käsitellä ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä eikä koulutusvientiä. Kesu-luonnoksessa kuitenkin todetaan, että Suomi ottaa aktiivisen roolin eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen rakentamisessa ja että suomalaiset korkeakoulut rakentavat strategisia painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoutumia. Uudistuksen yhteydessä tulisi poistaa koulutusviennin esteet, määrittää kesuluonnoksen korostamien kansainvälisten liittoutumien juridiikka sekä selvittää, miten voidaan edistää ammattikorkeakoulutuksen liittämistä osaksi Suomen kehityspolitiikkaa. 2. Uudistus ja samanaikaisesti toteutettava korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen merkitsee useiden yksiköiden lakkauttamista. Osalla ammattikorkeakouluista on jo kokemusta yksiköiden lakkauttamisista ja yhdistämisistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi nopeasti selvittää, tarvitaanko erityissäädöksiä ylimenokaudeksi laadukkaan opetuksen turvaamiseksi lakkautettavien yksiköiden opiskelijoille. Helsingissä, 14. lokakuuta 2011 Antti Lemmetyinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Niemelä rehtori, toimitusjohtaja