TIETOJA VUODELTA 2004

Transkriptio

1 2004 VUOSIKERTOMUS

2 TIETOJA VUODELTA 2004 Liikevaihto ,4 M Investoinnit... 22,8 M Liikevoitto... 30,0 M Nettotulos... 26,5 M Sijoitetun pääoman tuotto... 13,7 % Käyttökate... 33,1 % Omavaraisuusaste... 44,4 % Liikevaihto/henkilö... 0,373 M Nettotulos/henkilö... 0,079 M Henkilökunta Asiakkaat Sähkönmyyntiasiakkaat (Oulun Sähkönmyynti Oy) Sähkönsiirtoasiakkaat omassa verkossa Kaukolämpö Höyry

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus... 4 Energiantuotanto ja kaukolämpö... 6 Energiakauppa... 8 Sähkön siirto ja jakelu...10 Yrityspalvelut...12 Hallinto ja talous Energialautakunnan toimintakertomus...14 Henkilöstötoimikunta...17 Tuloslaskelma...19 Tase...20 Rahoituslaskelma...22 Yhteenveto...23 Sähköverkkoliiketoiminnan Tuloslaskelma...24 Tase...25 Summary

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kansallinen lainsäädäntö, kansainväliset sopimukset kuten Kioto-sopimus, EU-direktiivit ja niin edelleen, ohjaavat entistä enemmän energiayritysten toimintaa. Vaikka Oulun Energia toimiikin rajatulla alueella, se on riippuvainen sen toimintaa ohjaavista kansallisten ja kansainvälisten päätöksentekijöiden säätämistä laeista ja säädöksistä. Jos Kiotossa on sovittu ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja Suomen eduskunta on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi laatinut lakeja, on Oulun Energian ne hyväksyttävä ja sopeutettava toimintansa niiden mukaisesti. Jos valtiovalta on avannut sähkömarkkinat ja etsii sillä tehokkuutta sähkömarkkinoiden toimivuuteen, meidän on hyväksyttävä nämä lait ja noudatettava niitä. Jos EU säätää jätedirektiivejä, ne koskevat myös Oulun kaupunkia. Jos viranomaisen mielestä sähköyhtiöt hakevat taloudellista tulosta sähkön laadun kustannuksella, viranomainen voi lainsäädännön kautta edellyttää panostuksia sähkön laatuun. Kioto-sopimuksessa on asetettu ilmastoon liittyviä tavoitteita, joilla pyritään vähentämään ns. kasvihuonekaasuja. Oulun Energian kannalta merkittävin kasvihuonekaasu on Toppilassa turvetta poltettaessa vapautuva hiilidioksidi. 4

5 Turve on alueellinen voimavara ja siihen pääosin Oulun Energian tulevankin energiahuollon on syytä perustua. Vähentääkseen turpeenpolton aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Oulun Energian tulee pyrkiä monipuolistamaan polttoainevalikoimaansa ns. päästöttömillä polttoaineilla, puulla ja jätteellä. Avautuvat sähkömarkkinat ovat olleet Oulun Energialle mahdollisuus, jota se viime vuosina on onnistuneesti hyödyntänyt. Oulun Energia on investoinut sähköntuotantoon, jonka se on markkinoinut oman alueensa ulkopuolelle. Oulun Energia on ollut rakentamassa yhteistä myyntiyhtiötä lähialueen muiden energia-alan yritysten kanssa ja siten saanut entistä runsaslukuisemman ja vakaamman loppuasiakaskunnan. Uusiutuva sähkömarkkinalaki pyrkii entistä selkeämmin erottamaan kilpailun piirissä olevat sähköntuotannon ja sähkökaupan monopoliluontoisista energia-alan toiminnoista. Tämä uusi laki tuleekin edellyttämään Oulun Energian nykyisen hallintamallin tarkistamista ja tiettyjä yhtiöittämisiä vuoteen 2007 mennessä. EU:n säätämät jätedirektiivit pyrkivät entisestään parantamaan jätteen kierrätystä ja tehostamaan sen hyötykäyttöä. Tavoitteena on vähentää jätteiden sijoittamista kaatopaikoille, missä ne aiheuttavat pahoja ympäristöhaittoja. Jätedirektiivit eivät sinänsä suoraan vaikuta Oulun Energian toimintaan, mutta energiahyötykäyttö antaa Oulun Energialle mahdollisuuden monipuolistaa omaa polttoainevalikoimaansa ottamalla käyttöön jäte energian raaka-aineena. Oulun Energian jakelualue on säilynyt viime aikoina pahoilta myrskyiltä. Emme kuitenkaan voi tuudittautua tällaiseen olotilaan, sillä myrskyt eivät Perämeren alueellakaan ole harvinainen ilmiö. Meidän on jatkuvasti panostettava sähköverkon vahvistamiseen rakenteilla, joilla myrskyjen vaikutus voidaan eliminoida. Tämä johtaa maakaapelointiin ja johtoreittien entistäkin tarkempiin raivauksiin. Myrskyjen rinnalla Oulussa suurin ongelma sähkön häiriöttömässä jakelussa on rakentajien huolimattomuus ja sitä kautta aiheutetut erilaiset kaapelien vaurioittamiset. Rakentajilta on voitava edellyttää vastuuta maanrakennustöissä, ja Oulun Energian on jatkuvasti panostettava maarakentajien valistamiseen. Viimeiset neljä vuotta Oulun Energian sekä sähkönsiirtohinnat että kaukolämmön hinnat ovat olleet yhdet maamme edullisimmista. Oulun Energian tulos on jatkuvasti parantunut, ja toimintavuoden tulos on ennätyksellinen. Energia-alan muutos tuo Oulun Energialle jatkuvasti uusia haasteita, Oulun Energiaa on jatkuvasti kehitettävä ja sen on pystyttävä vastaamaan kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin. Siltä edellytetään jatkuvaa kasvua ja toiminnan jatkuvaa mukauttamista muuttuvissa olosuhteissa. Oulun kaupunki on asettanut Oulun Energialle tavoitteita, joissa sen edellytetään säilyttävän asemansa vahvana pohjoissuomalaisena energia-alan yrityksenä, joka turvaa työntekijöilleen pysyvät työpaikat ja edulliset energiapalvelut alueen ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia on näissä tavoitteissa viime vuosina onnistunut. Tästä kiitos energialautakunnalle ja Oulun Energian asiakkaille ja työntekijöille. Tapani Kurkela 5

6 ENERGIANTUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ Ongelmia polttoainehuollossa Vuosi 2004 oli turvetuotannon kannalta erittäin huono. Valtakunnan tasolla ja myös Oulun alueella turvetuotannossa jäätiin tuotantotavoitteisiin nähden noin kolmasosaan. Tätä pienempi turvetuotanto oli vuonna Tuolloin varmuusvarastot olivat hyvien edeltävien turvevuosien jälkeen suuret, joten lähtötilanne oli parempi. Nyt ei tuotanto edellisinä vuosina ole valtakunnan tasolla yltänyt aivan kulutettuun määrään. Sateisesta kesästä johtuen myös turpeen laatu oli normaalia heikompi. Huonoimmat erät pyrittiin polttamaan syksyn aikana. Turpeen huono laatu vaati ajoittain öljyn käyttöä tukipolttoaineena. Kuluvasta lämmityskaudesta selvittäneen kuitenkin pienin vahingoin, koska talvi on ollut tähän asti leuto ja sähkön hinta on ajankohtaan nähden erittäin alhaalla. Ylivuotiset turvevarastot joudutaan kuitenkin käyttämään lähes kokonaan, eikä niitä ole seuraava lämmityskautta varten enää jäljellä. Tulevana kesänä tulisikin turvetuotannossa päästä vähintään normaalivuoden tuotantoon. Tosin tämäkin siirtää ongelmaa vain vuoden eteenpäin, sillä varastotilanne saadaan korjattua vasta erittäin hyvän turvetuotantokesän jälkeen. Syksyllä Oulun Energia haki hiilelle koepolttoluvan. Tällä varauduttiin turpeen puutteeseen kuluvana talvena. Samalla pyritään saamaan kokemuksia siltä varalta, että kivihiiltä joudutaan käyttämään laajemmassa mitassa tulevina vuosina. Lämmöntuotanto kasvoi, sähköntuotanto väheni Lämmöntarveluku oli 1,4 prosenttia edellisvuotta ja 5,1 prosenttia vuosien keskiarvoa alhaisempi. Tästä huolimatta kaukolämmön tarve kasvoi edelliseen vuoteen nähden 2 prosenttia. Tämä johtuu Oulun voimakkaan kasvun jatkumisesta ja uusien kaukolämpöliittyjien suuresta määrästä. Kaukolämmön osalta Toppilan voimalaitokset tekivät uuden tuotantoennätyksen: lämpöä tuotettiin Toppilassa gigawattituntia, joka oli 96 prosenttia kaikesta tuotetusta kaukolämmöstä ja 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sähkön markkinahinta oli poikkeuksellisesti korkeimmillaan kesällä. Loppuvuodesta sähkön markkinahinta lähti laskuun, mikä yhdessä huonon turvevuoden kanssa vähensi Toppilan sähköntuotantoa loppuvuonna. Toppilan sähköntuotanto laski edellisvuoteen nähden lähes 10 prosenttia ja oli 1158 gigawattituntia. Toppila 2:lle tehtiin kesällä noin kahdeksan vuoden välein tapahtuva laaja turpiinirevisio, joka jatkoi seisokkiaikaa lähes kuukaudella. Huonon turvekesän vuoksi Toppila 1 käynnistettiin lopullisesti vasta lokakuun loppupuolella. Puuta ja turvetta käytettiin yhteensä gigawattituntia, joka on noin 7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Puun käyttö lisääntyi noin 5 prosenttia, ja sen osuus polttoaineista oli 13 prosenttia. Metsähakkeen osuus puumäärästä oli 13 prosenttia. Puusta ja turpeesta käytettiin Kiimingin uudessa biokattilassa noin 9 gigawattituntia. Kaatopaikkakaasun käyttö höyryntuotannossa OYS:n biokaasukattilassa lisääntyi yli 30 prosenttia ja oli 13 gigawattituntia. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli vain 1 prosentti. Määrä oli pienempi kuin edellisenä vuonna, koska leudosta alkuvuodesta johtuen öljykäyttöisten huippukattiloiden ja lämpökeskusten käyttö jäi vähäiseksi. Ennätystuotanto vesivoimassa Kun edellisenä vuonna nähtiin Merikosken voimalaitoksen osalta lähes kaikkien aikojen alhaisin tuotanto, niin 2004 tehtiin uusi tuotantoennätys. Merikoski tuotti sähköä 255 gigawattituntia, joka on noin 90 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Edellinen tuotantoennätys oli vuodelta 2000 ja sitä edellinen vuodelta Oulun Energian laskennallinen veden pinta Oulujärvessä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Kesäkuun alussa Oulun Energia myi Vihreäsaaren tuulivoimalan PVO-Innopower Oy:lle. Samanaikaisesti Oulun Energia hankki PVO-Innopowerin osakkeita, joten järjestelyllä ei ollut vaikutusta Oulun Energian hankkimaan tuulisähkön määrään. 6

7 Kaukolämpöliittyjien määrä kasvaa Kaukolämpöliittyjien määrässä tehtiin uusi ennätys jo kolmantena vuotena peräkkäin. Uusia kaukolämpöasiakkaita Oulun alueella liitettiin verkkoon 286. Kaikkiaan kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa Kaukolämpöön liitetty rakennustilavuus kasvoi Oulun alueella kuutiometrillä ja uusien liittymien teho oli 18 megawattia. Valtaosa uusista liittyjistä oli pientaloja. Uusien kaava-alueiden myötä uusien kaukolämpöliittymien määrä säilynee lähivuosina samalla tasolla. rakennustarvikkeiden hintaan ja niiden saatavuuteen. Tiettyjen kaukolämpöelementtien kohdalla jouduttiin tekemään erikoisjärjestelyjä, jotta rakennustöitä voitiin jatkaa keskeytymättä. Rakennuskustannusten nousun vuoksi jouduttiin kaukolämmön liittymismaksuja korottamaan vuoden 2005 alusta. Oulun Energia rakennutti uutta kaukolämpöverkkoa hieman yli 20 kilometriä, mikä on samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Investointikustannukset olivat 2,6 miljoonaa euroa ja ne pysyivät samalla tasolla kuin parina edellisenä vuonna. Vuoden aikana rakennettiin etupäässä kortteli- ja talojohtoja, merkittäviä uusia siirtolinjoja ei rakennettu. Suurimpia yksittäisiä rakennuskohteita olivat Jylkynkangas ja Kuivasranta. Loppukesästä Kuivasrannan alueen kaukolämpöverkko liitettiin siirrettävään lämpökeskukseen. Alue tullaan liittämään runkoverkkoon vuoden 2005 aikana. Toppilansaaren asuntomessualueella on kaukolämpötyöt saatettu lähes loppuun. Kaikkiaan kaukolämpöverkon pituus oli vuoden lopussa 470 kilometriä. Polttoaineiden hintojen ja muiden kustannusten nousun vuoksi jouduttiin loppuvuodesta tekemään päätös kaukolämpöhintojen korotuksesta. Hinnat nousivat 4,5 prosenttia vuoden 2005 alussa. Korotus koskee sekä perus- että energiamaksua. Edellisen kerran kaukolämmön hintaa korotettiin vuoden 2002 keväällä. Korotuksen jälkeenkin Oulun Energian kaukolämmön hinnat ovat maan halvimpia. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Oulun Energian hinnat ovat selvästi keskiarvon alapuolella ja joissakin kuluttajaryhmissä halvimmat. Myös muihin lämmitysmuotoihin nähden kaukolämpö säilyy Oulussa edullisena. Teräksen hinta lähti keväällä voimakkaaseen nousuun. Nousu vaikutti loppuvuodesta myös kaukolämpöverkon 7

8 ENERGIAKAUPPA Sähkömarkkinat Vuoden 2004 aikana merkittävin muutos sähkömarkkinoilla oli vesitilanteen normalisoituminen kaksi vuotta jatkuneen kuivan jakson jälkeen. Vuoden lopussa vesivarastot olivat pitkän ajan normaalitasolla, ja sähkömarkkinoiden hydrologisen taseen paraneminen jatkui poikkeuksellisen nopeana. Vesivoimatuotannon kasvu vähensi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta vuositasolla hiili- ja turvelauhteen tuotanto ei merkittävästi pienentynyt. Hiilen hinnan voimakas nousu taittui loppuvuoden aikana. Loppuvuosi kaikissa Pohjoismaissa oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen, mikä oli merkittävin syy sähkön hintatason alenemiseen. Spot-sähkön systeemihinnan keskiarvo vuonna 2004 oli 28,92 euroa/megawattitunti, kun se edellisenä vuonna oli ollut ennätyksellisen korkea 36,69 euroa/ megawattitunti. Sähkön hinta oli korkeimmillaan elokuussa, minkä jälkeen hintataso laski vesitilanteen parantuessa vuoden loppua kohti. Sähköjohdannaisten hinnat olivat ylimmillään kesäkuukausina ja halvimmillaan alku- ja loppuvuonna. Hintakehitys oli yllättävä ja vaikeasti ennakoitavissa. Sähköpörssien kaupankäyntivolyymit, varsinkin spot-kaupan osalta, kasvoivat edellisvuodesta. Energiantuotanto on suurin toimiala EU:n sisäisessä päästökaupassa. Päästökaupan käynnistyminen vuoden 2004 aikana ei nostanut sähkön hintaa siinä määrin kuin oli ennakoitu. Vuosien 2006 ja 2007 sähköjohdannaisten hinnat kohosivat vuoden aikana odotettua vähemmän, vain muutamia prosentteja. Itse päästökaupan volyymit ja liikevaihto jäivät vähäisiksi. Sähkökauppa Oulun Energian sähköntuotanto, Oulun Sähkönmyynti Oy:n ja sen osakkaiden sähkönhankintaresurssit ja sähkönmyynti muodostavat yhteisen sähkötaseen. Taseenhallinnasta ja taseselvityksestä vastaa Oulun Energia, joka toimii sähkömarkkinoilla tasevastaavana markkinaosapuolena. Oulun Energia on myös jäsenenä Nord Poolin sähköpörsseissä. Oman voimantuotannon lisäksi Oulun Energialla on voimalaitososuuksia Pohjolan Voima -konserniin kuuluvan PVO-Pool Oy:n sähkötaseessa. Voimalaitososuuksien kapasiteetti on yhteensä 64 megawattia. Voimalaitokset sijaitsevat kuudella eri laitospaikkakunnalla. Niiden tuotantoa myytiin sekä kahdenvälisillä sähkösopimuksilla että sähköpörssissä. Oulun Energian koko sähkökaupan volyymi vuonna 2004 oli gigawattituntia ja liikevaihto 65 miljoonaa euroa. Vuosienergiassa on kasvua edellisvuodesta 17 prosenttia. Kasvu johtui osuussähkön hankinnan kasvusta. Oulun Energian oma sähköntuotanto oli 1413 gigawattituntia. 8

9 Pörssisähkön määrä, osto ja myynti yhteensä 470 gigawattituntia, säilyi edellisvuoden tasolla. Tasesähkön osto ja myynti oli yhteensä oli 52 gigawattituntia, mikä vastaa noin kahta prosenttia koko kaupan volyymista. Sähkönhankinnan ja -myynnin hinnan suojaamiseksi käytävän sähköjohdannaiskaupan kaupankäynti- ja riskienhallintapalvelut Oulun Energia osti Power-Deriva Oy:ltä. Mittaus- ja tiedonsiirtopalveluja ostettiin mm. Empower Oy:ltä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Toppilan ja Merikosken voimalaitokset liitettiin sähkön alkuperätakuutodistusjärjestelmään. Valtioneuvoston asetus sähkön alkuperän varmentamisesta tuli voimaan vuoden alussa. Sen mukaan uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle on mahdollista saada sähkön alkuperätodistus. Toppilan voimalaitoksen sähköntuotanto, siltä osin kuin sähkö on tuotettu biomassalla eli puulla ja ruokohelpillä, on oikeutettu saamaan sähkön alkuperätakuutodistuksen. Samoin Merikosken vesivoimalaitoksen koko tuotanto on uusiutuvaa energiantuotantoa. Oulun Energia on jäsenenä myös eurooppalaisen uusiutuvan energian sertifikaattijärjestelmää ylläpitävässä RECS Internationalissa ja sen Suomen ryhmässä. Sertifikaattien avulla on mahdollista erottaa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön ympäristöarvo itse sähköstä. Tavoitteena on sertifikaattien siirron ja kaupan avulla edistää uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa. 9

10 SÄHKÖN SIIRTO JA JAKELU Edullista ja luotettavaa sähkönsiirtoa Sähkön siirto ja jakelu -liiketoimintayksikkö siirtää sähköä Oulun Energian voimalaitoksilta ja kantaverkosta asiakkaille Oulussa ja Kiimingissä edullisesti ja laadukkaasti. Oulun Energian siirtoasiakkaat nauttivat yksistä Suomen halvimmista siirtohinnoista. Oulun Energia on kaikissa tuoteryhmissä viiden halvimman jakeluyrityksen joukossa. Lauhasta loppuvuodesta huolimatta sähkön siirto kulutukseen kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna pitkän aikavälin kasvun perusteella ennustetun lähes kolmen prosentin verran. Uusien liittymien määrä puolestaan ylitti ennusteen. Uusia pysyviä liittymissopimuksia kirjattiin kertomusvuonna 646 (595). Ennätykselliset investoinnit Siirtoverkon merkittävimpänä rakennuskohteena oli Kuivasjärven sähköasema, joka valmistui vuoden lopussa. Sen liittäminen olemassa olevaan keskijänniteverkkoon oli jakeluverkon suurimpia töitä. Muutenkin jakeluverkon rakentaminen jatkui asuntorakentamisesta johtuen edellisten vuosien tapaan vilkkaana. Uusien asuntoalueiden verkonrakentaminen aloitettiin mm. Kuivasrannalla ja Kynsilehdossa. Lisäksi jatkettiin edellisenä vuonna aloitettuja töitä Toppilansaaressa, Etu-Lyötyssä, Intiön kasarmin rannassa ja Kaakkurissa. Käyttövarmuuden parantamiseksi perushuollettiin Limingantullin sähköaseman 25 MVA:n päämuuntaja. Pateniemen ja Kiimingin sähköasemille asennettiin valokaarisuojaus. Vuoden aikana tehtiin selvitys kauko-ohjattavien erotinasemien kannattavuudesta ja niiden mahdollisista sijoituspaikoista. Verkkotoiminnan kokonaisinvestoinnit olivat 6,9 miljoonaa euroa (5,1 M ). Käyttö- ja kunnossapitokulut olivat 6,3 miljoonaa euroa (6,5 M ), josta kantaverkkomaksujen ja siirtohäviöiden osuus oli 3,2 miljoonaa euroa (3,1 M ). Uusia tuntimittauslaitteita asennettiin 149 (130), sähkömittareita asennettiin (2 047) ja huollettiin tai vaihdettiin (3 292). Monipuolista osaamista Laajaa ammattitaitoa hyödynnettiin omien verkostotöiden lisäksi ulkopuolisiin urakointikohteisiin. Tärkeimpinä kohteina mainittakoon Oulun katuvalojen uudisrakentaminen ja huolto sekä liikennevalolisäykset. Verkkoalueemme ulkopuolisista kohteista merkittävimmät olivat Rautaruukin Raahen tehtaiden sähkönjakelun ja ulkovalaistuksen uudis- ja saneeraustyöt, Tiehallinnon alaiset tievalaistuksen hoito- ja ylläpitotyöt Raahe-Ylivieska ja Kajaani-Kuusamo -alueilla sekä Vattenfall Oy:n tilaamat sähköverkon yksikköhintaurakkatyöt Pattijoella. Rakennuttamistoiminnan ja sisäisen urakoinnin kehittämistä jatkettiin. Töiden hinnoittelu- ja laskutusjärjestelmää uudistettiin ja laajennettiin käsittämään verkon kunnossapito- ja käyttötyöt. Energiatietoutta nuorisolle 10 vuotta Nuorisolle jaettiin energiatietoutta osallistumalla jo kymmenennen kerran Energiaa Pohjois-Suomessa -projektiin. Tähän Kiimingissä uudisrakentaminen keskittyi kaava-alueiden ulkopuolelle tulleiden kiinteistöjen sähköistämiseen ja varayhteyksien vahvistamiseen. Normaalin verkon perusparannustoiminnan lisäksi saatettiin loppuun Ruskossa EU-hankkeena avojohtoverkon kaapelointi alueen imagon parantamiseksi. 10

11 liittyen jaettiin kaikille Pohjois-Suomen yhdeksäsluokkalaisille energia-alaa käsittelevä tasokas lehti. Sähkön siirto ja jakelu on liittynyt vuonna 1997 energia-alan energiansäästösopimukseen. Toimintaan on kuulunut energian säästö omassa toiminnassamme sekä energiansäästön opastusta asiakkaillemme. Suuren suosion asiakkaidemme keskuudessa on saavuttanut kotikäyttöön tarkoitettu energiaseurantamittari. Lainauskertoja oli lähes 300. Yhteistyöllä eteenpäin Sähkön siirto ja jakelu seuraa aktiivisesti alaansa koskevaa tutkimustoimintaa ja osallistuu siihen. Tästä esimerkkinä Tampereen ja Lappeenrannan teknisten yliopistojen kanssa toteutettava yhteistyöprojekti Sähköverkkoliiketoiminnan kehittäminen, jossa Oulun Energialla on edustus johtoryhmässä ja työryhmässä. Keskeisiä tavoitteita vuodelle 2005 Keskeisenä tavoitteena vuodelle 2005 on edelleen kiinnittää huomiota toimintavarmuuteen. Käyttötoiminnan riskeistä on kevään aikana valmistumassa selvitys, jonka tuloksia hyödynnetään heti selvityksen valmistuttua. Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2003 sähkön sisämarkkinadirektiivin, johon perustuva sähkömarkkinalain muutos vahvistettiin joulukuussa Merkittävimpiä muutoksia verkkotoiminnan kannalta tulevat olemaan liiketoimintojen entistä selvempi eriyttäminen ja kohtuullisen tuoton uudistettu laskenta- ja seurantamalli. Tähän perustuen Oulun Energia laskee sähkönsiirtohintojaan noin kymmenen prosenttia. Oulun Energia allekirjoitti alallaan ensimmäisenä Tiehallinnon kanssa isännöintisopimuksen Oulun läänin tieja liikennevaloista. 11

12 YRITYSPALVELUT Tukitoimista tuottavuutta Yrityspalveluyksikkö tuottaa muille liiketoimintayksiköille laatu- ja ympäristöpalveluja, henkilöstö-, työhyvinvointija työturvallisuuspalveluja, kiinteistö- ja kuljetuspalveluja sekä mikrotukipalveluja. Asiakkaiden tarpeista lähtevät palvelut tukevat muiden liiketoimintayksiköiden tehokkuutta ja tuottavuutta. Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusittu ISO 9000:2000 -järjestelmä ulkoisine auditointeineen oli merkittävä prosessi, joka vietiin läpi organisaatiossa. Laatukoulutusta järjestettiin laatu- ja ympäristöpäällikön johdolla eri liiketoimintayksiköille ja tätä koulutusta täydennettiin koko henkilöstölle järjestetyillä tilaisuuksilla. Lukuisat ympäristöjärjestelmään kuuluvat luvitukset uusittiin vuoden 2004 aikana. EU-hankkeena käynnistettiin turvetuhkan koeläjitysprojekti yhdessä paikallisten turvetta polttoaineena käyttävien teollisuuslaitosten kanssa. Mikrotukipalvelutiimissä panostettiin työasemien oheislaitteiden parantamiseen ja kehittämiseen. Tietoturva- ja dokumentointipalveluiden kehittämiseksi tehtiin kartoitus, jossa selvitettiin tämänhetkiset puutteet ja pullonkaulat. Tietoturvaohjeistoa täydennettiin vastaamaan nykypäivän tilannetta koko organisaatiossa. Kiinteistöpalvelutiimi keskittyi Energiatalon kiinteistön perusparannuksiin. Asiakaspalvelutiloihin uusittiin kaikki palvelupisteet kiinnittäen erityistä huomiota ergonomiaan. Henkilöstö ja sen kehittäminen Vuoden lopussa Oulun Energian palveluksessa oli 336 (328) henkilöä, joista vakinaisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä oli 126 (125) ja tuntipalkkaisia 165 (165). Määräaikaisessa työsuhteessa oli 45 (38) henkilöä. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman ja oli 48,6 (48,2) vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 19 (21) henkilöä ja vuorotteluvapaata käytti 3 (8) ja osa-aikalisää 2 (1) henkilöä. Koulutukseen käytettiin yhteensä lähes 1300 opintopäivää eli noin neljä päivää jokaista vakituista työntekijää kohti. Vuoden aikana suoritti insinööriopintoja oman työn ohella seitsemän henkilöä. Oppisopimusoppilaita oli Oulun Energian tuotanto- ja sähkön siirtoyksiköissä yhteensä 24 henkilöä. Työsuojelu- ja turvallisuuskoulutus jatkui sisäisinä tietoiskuina ja tapahtumina. Päällikkötason johtamis- ja strategiakoulutusta jatkettiin kaupungin sisäisenä kurssituksena, ja osaamisen kartoitusohjelma pilotoitiin talous- ja hallintoyksikkössä. Tulospalkkiojärjestelmää uusittiin siten, että yritystason tulospalkkiomittareiksi otettiin eri tutkimuslaitosten vuosittaisista yritystutkimuksista Oulun Energian yrityskuvaa, toiminnan laatua ja ympäristöasioiden hoitoa koskevat tulokset. Yritystason nettotulos vaikuttaa tietyllä kertoimella Oulun Energian ryhmä- ja liiketoimitason mittareihin. Työhyvinvointi ja työterveyshuolto Oulun Työterveys toimi asiantuntijana työhyvinvointi- ja työterveysasioissa ja mm. teki Oulun Energian eri yksiköissä työpaikkaselvityksiä, joiden tavoitteena on löytää keinoja sairauspoissaolojen ja tapaturmien vähentämiseksi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat edelleen suurin poissaolojen syy. Toppilan työntekijöille aloitettiin fysioterapeutin ohjauksessa järjestettävät työpaikkaliikuntatuokiot kokeiluna, josta saadut tulokset tullaan hyödyntämään Oulun Energiassa. Sähkön siirron ja jakelun alkuvuoden koulutustapahtumissa opastettiin työergonomiaan fysioterapeutin johdolla. Loppuvuodesta käynnistettiin haku toimistohenkilöstölle vuonna 2005 järjestettävälle Aslak-kuntoutuskurssille, jolle mukaan hyväksyttiin kuusi toimihenkilöä. Yksikkökohtaiset työsuojelusuunnitelmat käsittelivät työryhmätasolla käytännössä esiin tulleita puutteita ja niiden parannus- ja korjausehdotuksia. Työsuojelulain tuomat muutokset vietiin yksiköissä käytäntöön erilaisissa koulutus- ja tiedotustapahtumissa. Työtapaturmista aiheutuneiden ja terveydellisistä syistä johtuvien poissaolopäivien määrä kasvoi. Positiivista kehitystä tapahtui vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneiden poissaolopäivien määrässä, joka pieneni. Harrastus- ja virkistystoiminta Urheilu- ja virkistystoimikunnan suunnitelman mukaisiin noin 30 tapahtumaan osallistui yli 1700 henkilöä. Tapahtumatarjonta vaihteli yhteisistä perhe- ja eläkeläistilaisuuksista erilaisiin yksilöurheilulajeihin ja kuntosalitoimintaan. Oulun kaupungin henkilökunnan virkistystoimintaan varatuista määrärahoista tuettujen teatteri- ja konserttilippujen lisäksi Oulun Energian henkilöstölle hankittiin pääsylippuja paikallisiin jalkapallo-, lentopallo- ja jääkiekko-otteluihin. Urheilu- ja virkistystoimikuntaan kuuluivat Veli Pyykönen, Erkki Latola, Antti Matikainen, Sirpa Aula, Eila Rasmus ja Tuomo Rounioja. Toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. 12

13 13

14 HALLINTO JA TALOUS Energialautakunta 2004 Varsinainen jäsen Pekka Heikkilä, pj. Risto Kalliorinne Elina Saine Pauli Halonen Kiia Miettunen asti Jonna-Marleena Härö lähtien Juha Rahkola Terttu Välikangas Seppo Moilanen kh:n edustaja Henkilökohtainen varajäsen Pekka Jääskeläinen Lauri Santaniemi Allan Brunni Sari Halonen Jonna-Marleena Härö Johanna Koskelainen lähtien Martti Schildt Armi Riekki Eija Säilynoja Esittelijänä energialautakunnan kokouksissa toimii Tapani Kurkela ja sihteerinä Maisa Ilvesviita. ENERGIALAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS Energiastrategia koko nelivuotiskauden esillä Vuoden 2004 lopussa päättyi vuonna 2001 valitun energialautakunnan nelivuotiskausi. Lautakunnan aloittaessa vuonna 2001 sen seitsemästä jäsenestä viisi oli uusia ja vain kaksi entistä. Tämä uudistunut lautakunta aloitti tilanteessa, jossa sähkönmyynti oli siirretty Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn ja Oulun kaupunki oli käynnistänyt energiastrategian tarkastelun uudessa toimintaympäristössä. Kaupungin kaikkia energiatoimintoja koskeva energiastrategia valmistui vuoden 2001 lopussa, ja seuraavana vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden hallintamallin valitun energiastrategian toteuttamiseksi. Tämä malli edellytti yhtiöittämisiä. Koska niitä ei kuitenkaan kaupunginvaltuusto vuonna 2003 hyväksynyt, Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy ja Turveruukki Oy ovat jatkaneet toimintaansa erillisinä yrityksinä. Vuoden 2004 lopulla säädetty uusi sähkömarkkinalaki tulee nostamaan hallintamallin uudelleen esille. Oulun kaupungin energiastrategia ja siihen liittyvä hallintamalli keskusteluttivat energialautakuntaa koko toimintakauden ajan, mutta tämän keskustelun ulkopuolella Oulun Energia omalta osaltaan jatkoi vahvaa toimintojensa kehittämistä. Panostus tuotantoon onnistunutta Viime vuodet Oulun Energia on panostanut sähköntuotantoon. Se osti vuonna 2002 Fortum Oyj:n kokonaan ulos Toppilan voimalaitoksesta, hankki vuoden 2004 helmikuussa merkittävästi lisää Pohjolan Voima Oy:n C-sarjan osakkeita, jotka oikeuttavat omakustannushintaisen sähkön hankintaan länsirannikolla olevilta PVO:n voimalaitoksilta, merkitsi ydinvoimaa ja järjesteli tuulivoimaa siten, että tuulivoiman tuotanto-osuudet lisääntyivät. Tuotantoon tehdyt panostukset osoittautuivat toimintavuonna onnistuneiksi, kun sähköntuotannosta saatavat hinnat nousivat ja näiden voimalaitosten tuotantomäärät olivat poikkeuksellisen suuria. Oulun Energian toiminnassa tuotannon kasvu näkyy sekä liikevaihdon että tuloksen paranemisena jaksolla Jakson viimeisenä toimintavuonna 2004 tehtiinkin tulosennätys, joka ei normaaliolosuhteissa ole saavutettavissa. Lukuun ottamatta huonon turvekesän mukanaan tuomia Toppilan loppuvuoden tuotannonrajoituksia kaikki toimin- 14

15 Valtuustokaudeksi valittu energialautakunta kokoontuneena Toppilan voimalaitokselle. Istumassa vasemmalta Mervi Tervo, Jaana Manninen, Martti Turkka (pj.), Leena Yliniemi, Oili Puurunen ja Maisa Ilvesviita (siht.). Takana vasemmalta Lippo Mikola, Tanja Huovinen (varajäs.), Pekka Heikkilä (varapj.), Heikki Ojala, Reijo Sallinen (kh:n edustaja), Pirjo Käyhkö, Veijo Keinänen ja Tapani Kurkela. Varsinaisista jäsenistä kuvasta puuttuu Sirkka-Liisa Myllylä. taan ja tulokseen vaikuttavat tekijät olivat suotuisat. Alkuvuoden Toppilan tuotanto oli lähes ennätyksellistä, PVO: n voimalaitosten käyttöaste oli koko vuoden korkea ja Merikoski teki tuotantoennätyksensä. Kun sähkön markkinahinta vuoden 2005 alussa lähti rajuun laskuun, näyttää siltä, että Oulun Energian tulos tulee vähitellen heikkenemään. Markkinahinnan nopea lasku ei kuitenkaan suoraan vaikuta Oulun Energian tulokseen, sillä Oulun Energian tuotannon myynti on tehtyjen riskienhallintaohjelmien mukaan suojattua. Korotettu tulostavoite saavutettiin Kaupunginvaltuusto korotti Oulun Energian vuoden 2004 tuloutustavoitetta 2,5 miljoonalla eurolla 15,6 miljoonaan euroon. Tuloutuksesta suoritettiin korkoina 2,4 miljoonaa euroa, peruspääoman tuottona 8,3 miljoonaa euroa, ylijäämän tuloutuksena 4,7 miljoonaa euroa, erillisinä vuokrina 0,2 miljoonaa euroa ja arvonlisäveron palautuksina 0,5 miljoonaa euroa. Kokonaistuloutus oli 16,1 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Oulun Sähkönmyynti Oy tuloutti Oulun kaupungille korkoina ja pääoman lyhennyksinä 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto Vuoden 2004 liikevaihto oli 125,4 miljoonaa euroa (110,6 M ). Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 53 prosenttia (48 %), sähkön siirron osuus 14 prosenttia (15 %), kaukolämmön myynnin osuus 28 prosenttia (31 %) ja muun myynti toiminnan osuus 5 prosenttia (6 %). Kulut ja liikevoitto Liiketoiminnan kulut olivat 86,4 miljoonaa euroa (78,1 M ). Henkilöstökulut olivat 12,7 miljoonaa euroa (13,2 M ). Henkilöstökuluihin sisältyvät vanhan eläkesäännön mukaisen eläkevarauksen purkaminen ja maksetut tulospalkkiot. Palvelujen ostot, vuokrat ja muut kulut olivat 10,1 miljoonaa euroa (9,2 M ). Muihin kuluihin sisältyvät myös energiaverot 1,9 miljoonaa euroa (1,8 M ). Liikevoittoa kuvaava liikeylijäämä oli 30,0 miljoonaa euroa (23,5 M ) ja 23,8 prosenttia (21,2 %) liikevaihdosta. Poistot olivat 11,5 miljoonaa euroa (11,4 M ). Poistot on laskettu hankintahintaisista jäännösarvoista kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusten mukaisesti. 15

16 Ylijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja Ylijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja oli 18,2 miljoonaa euroa (10,8 M ). Rahoituskuluihin sisältyy omistajalle maksettua peruspääoman tuottoa 8,3 miljoonaa euroa (8,3 M ). Ylijäämän tuloutusta kaupungille maksettiin 4,7 miljoonaa euroa (2,2 M ). Omistajalle tehtyjen tuloutusten jälkeen tilikauden ylijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa (8,6 M ). Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 22,8 miljoonaa euroa (13,6 M ). Suurimmat yksittäiset investoinnit olivat Pohjolan Voima Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden hankinnat 8,9 miljoonalla eurolla ja Kuivasjärven sähköaseman rakentaminen 1,4 miljoonalla eurolla. Tuotannon investoinnit olivat 3,9 miljoonaa euroa, sähköverkon investoinnit 6,9 miljoonaa euroa ja kaukolämmön investoinnit 2,8 miljoonaa euroa. Investointeihin liittyvien aktivoitujen palkkojen osuus oli 0,8 miljoonaa euroa (0,7 M ). Rahoitus Liiketoiminnan kassavarojen muutos oli 1,8 miljoonaa euroa (4,8 M ). Liittymismaksutulot olivat 2,9 miljoonaa euroa (2,7 M ). Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys oli 4,0 miljoonaa euroa. Oulun Energian organisaatio Energialautakunta Toimitusjohtaja Tapani Kurkela Johtaja Reijo Aula erillistehtävät Business Controller Arto Sutinen Johdon ja energialautakunnan sihteeri Maisa Ilvesviita Tuotanto ja kaukolämpö Jukka Salovaara johtaja Sähkön siirto ja jakelu Antti Timonen johtaja Energiakauppa Jouko Isoviita johtaja Hallinto ja talous Timo Heiskari hallintopäällikkö Yrityspalvelut Tuomo Rounioja yrityspalvelupäällikkö Energialautakunnan kokoukset ja koulutus Energialautakunta kokoontui vuonna 2004 kolmetoista kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 109. Lautakunnan jäseniä on vuoden aikana osallistunut Oulun Energian jäsenyysorganisaation Sähköenergialiitto ry Senerin ajankohtaisseminaareihin. Tarkastukset Oulun Energian tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab Oulun kaupungin revisiotoimiston avustamana. Sähköturvallisuuden sekä paineastioiden ja myrkyllisten aineiden käytön ja varastoinnin tarkastivat kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Turvatekniikkakeskus (TUKES) ja Fimtekno Oy. Sähköverkon rakentamisen osalta varmennustarkastukset suoritettiin itse TUKES: in Oulun Energialle myöntämän oman työn varmennusoikeuden nojalla. Sähköverkon määräaikaistarkastukset suoritti Fimtekno Oy. Jäsenyydet Energia-alan työnantajayhdistys ry Enerta, Energiateollisuus ry, Nord Pool ASA, Nord Pool Clearing, Nord Pool Spot AS, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten Kehittämisyhdistys ry, Puuenergia ry Träenergi rf, RECS Internationalin Suomen ryhmä, Suomen Kaukolämpö ry (SKY), Sähköenergialiitto ry Sener, Suomalaisen Työn liitto ja Turveteollisuusliitto ry. 16

17 HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Henkilöstötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana yksitoista kertaa ja asiakohtia pöytäkirjoihin kirjattiin 37. Henkilöstötoimikunta 2004 Varsinainen jäsen Työnantajan edustajat Tapani Kurkela, pj. Tuomo Rounioja Jukka Salovaara Antti Timonen Timo Heiskari Työntekijöiden edustajat Jarmo Meriläinen, varapj. Jorma Hanhela Ritva Jokela Veikko Koivikko Hannu Yrjänäinen Henkilökohtainen varajäsen Jouko Isoviita Kirsi Ahlqvist Yrjö Vilhunen asti Arto Kallio lähtien Osmo Salmisto Arto Sutinen Jussi Leinonen Kalle Sevander Sirpa Junttila Esa Peura Vesa Parviainen Henkilökunnan edustajat johtoryhmästä Helena Pajunen Kaj Norrbacka Olavi Pekkala Kalle Sevander Lisäksi henkilöstötoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet työyhteisön kehittäjä Sirpa Aula ja tarvittaessa työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. 17

18 18

19 TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset 21 6 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Vesivoima- ja johtoaluevuokra Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Ylijäämän tuloutus Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

20 TASE 1000 VASTAAVAA A I II III B I II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 1 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset 2 2 Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ