Ote-kärkihanke Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen

Transkriptio

1 Ote-kärkihanke Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Patrik Tötterman FT, PsL, erityisasiantuntija TEM Ja OTE-kärkihanke OTE7 seminaari Vantaa

2

3 Mutta onko työkyvyn selvittäminen ratkaisu? Työllistääkö se?

4 Osatyökykyiset työttömät keskimäärin kuukaudessa Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa osatyökykyistä työtöntä. Se on (14,9 %) vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Tämä oli 34. perättäinen kuukausi, jolloin osatyökykyisten työttömien määrä väheni edellisvuoden vastaavasta ajasta. Lähde: TEM työvoimatilastot Edellisen kerran tällä tasolla oltiin kesäkuussa

5 Lähde: TEM työvoimatilastot

6 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ja siirtyminen eläkkeelle on pienentynyt, mutta Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet Lähde: ETK

7 Taloussanomat

8 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat käyvät työssä enenevässä määrin 100% tk-eläkkeellä ja töissä 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Lähde: ETK

9 OTE-kärkihankkeen tuotoksia Työkykykoordinaattoritoiminta on vakiintunut asiakasohjauksen välineeksi Yhteistyö ei vaadi organisaatioita tai rakenteita vaan ihmisiä Johdon suopeus Poislähettämisen kulttuuri vaihtunut mukaan kutsumisen kulttuuriksi Esim. TE-toimistojen työkykykoordinaattoripilotointi Yhteistyön kynnyksiä on saatu madallettua Esim. Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa TOIKE, pääkaupunkiseudun verkostoagentti -pilotti SOTE-sektorin, sosiaalivakuutuksen (Kela) ja TE-palvelujen parempi saatavuus Työelämäosallisuus voi toteutua työssä eikä vain työtoiminnassa Työtoiminnasta töihin, esim. Lappeenranta: työvoiman vuokrausyritysten käyttö siirtymissä (valmiuksien, työtehtävien jne. kartoitus + edelleen sijoitus) Opinnoista töihin, esim. Keski-Pohjanmaa, tiimiytyminen erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan valmistumisvaiheessa Eläkkettä ja ansiotyötä pystytään paremmin yhdistämään niin, että se kannustaa tekemään työtä Lineaarisen mallin luominen eläkejärjestelmään Työnantajien kynnys rekrytoida myös osatyökykyisä, kun työvoimaa tarvitaan, on madaltunut Hallituksen muissa hankkeissa tehdyt toimet + selvitystyö + toimeenpano (TE-toimistojen työkykykoordinaattoripilotointi)

10 Miten kaikki palvelutarpeet tulee huomioitua? Työkykykoordinaattori kokonaisuuden haltuunottajana

11 SOTEKA -kokonaisuus Vastuullinen verkottunut toimijuus Palvelutarpeen tunnistamisen välineet Monialaiset, -näkökulmaiset, -toimijuuteen perustuvat palvelut Riittävä työllistymisen, työllistymisedellytyksen ja työkyvyn parantamisen huomioiva palvelu, joka on samalla kertaa sekä kysyntä- että tarjontalähtöinen

12 Inkluusio ja normalisaatio Aina ensisijaisesti ne palvelut, jotka on tarkoitettu kaikille kansalaisille "The normalization principle means making available to all people with disabilities patterns of life and conditions of everyday living which are as close as possible to the regular circumstances and ways of life or society. (Bengt Nirje, 1982) Deinstitutionalization is just one step: normalization prompted a powerful surge in the educational system toward abandoning many special classes and replacing them with regular class programs supported by special education services (Margret A. Winzer, 1993) Jolloin erityispalvelujen tehtävä on tukea asiakasta normaalipalveluiden käyttäjänä erityisryhmien tavallisia elämän haasteita (esim. löytää työtä) ei ratkota erityispalveluyksiköissä

13 Yleisiä reformeja työlainsäädännössä HE 105/2016 työsopimuslain muuttamisesta. Koeajan pidentäminen Mahdollisuus pidentää vielä tästä, jos työstä pois työkyvyttömyyden tai perhevapaiden takia Määräaikaisen työsuhteen solmiminen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman eri perustetta Takaisinottovelvoitteen joustavoittamine HE 227/2018 laeiksi työsopimuslain 7 luvun 2 :n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 1 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä. Ehdotuksen mukaan irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Esityksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä

14 Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) kesällä 2016 solmittu sopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Tuloksena on, että työkustannuskilpailukyvyn kannalta Suomen tilanne on kiistatta parantunut. Kiky-sopimuksen vaikutusta on tehostanut se, että muissa maissa on tänä aikana palkat nousseet Suomea nopeammin. Suomen pankki ennustaa, että ero on vielä kapenemassa. Tältä osin Suomen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa eivät ole ainakaan huonontuneet

15 Työnantajien asenteiden muutos seuraa yhteiskunnassa laajemmin tapahtunutta muutosta 2006 Ala-Kauhaluoma & Härkäpää Suomalaiset työnantajat suhtautuvat osatyökykyisen palkkaamiseen hyvin nihkeästi. Moni työnantaja katsoi osatyökykyisen tai vammaisen rekrytoinnin vaikuttavan kielteisesti yrityskuvaan tai työyhteisöön Työnantajat kokevat, että tarjolla ei ole riittävästi ohjausta, tukea ja neuvontaa työllistämiseen liittyvissä asioissa Ala-Kauhaluoma & Kesä Suurin osa yrityksistä pitää työmotivaatiota tärkeimpänä kriteerinä ja ominaisuutena, vaikka työnhakijana on osatyökykyinen henkilö. Vamma tai sairaus ei ole ratkaiseva tekijä uusia työntekijöitä palkattaessa. Rekrytointiprosessin tueksi yritykset toivoisivat enemmän tietoa sekä työnhakijana olevan osatyökykyisen henkilön osaamisesta että rajoitteista, jotka työnantajan näkökulmasta vaikuttavat tuottavuuteen

16 Entä kysyntälähtöisyys työnantajien tarpeet? Tarve on aina yleinen: oikea henkilö tehtävien kannalta Työnantajalla / esimiehellä on yrityksen tai organisaation kannalta ei vain oikeus vaan velvollisuus valita tehtävään henkilö, jonka odotetaan parhaiten täyttävän tehtävälle asetetut vaatimukset Työnantaja odottaa tuottavaa työpanosta, jolloin työ ei ole ensisijaisesti paikka jossa kuntoudutaan ( työnantajalla ei ole velvollisuutta olla palveluntuottaja ) Tietoa osatyökykyisyydestä Epätietoisuus mahdollisuuksista ja keinoista Stereotypioiden purkaminen tiedon avulla Tietoa osatyökykyisestä Rekrytointi on aina riski Osatyökykyisen kohdalla sijoittuminen työyhteisöön voi vaatia tietoa siitä, mitä ko. rekrytoitava voi tehdä, mitä mukautuksia tai erityisjärjestelyjä tarvitaan, miten sairaus vaikuttaa työn tekemiseen Esim. työkokeilut, rekrytointikokeilu, koeaika ja sen pidentäminen työkyvyttömyyden perusteella Tietoa kustannusriskeistä Sairauspoissaolot, eläkeriskit / kuinka suuri riski? Tietoa mahdollisesta tuista ja palveluista TE-palveluiden lisäksi, sote-sektori, kuntoutus jne TE-toimistojen työkykykoordinaattoripilotit ovat mallintaneet em. työnantajayhteistyön kriittiset kohdat ja niihin vastaamisen

17 Entä jatkossa? OTE-tuotosten siltaaminen maakuntamaailmaan Juurruttaminen ja levittäminen Oivo & Kerätär selvityksen toimeenpano Työttömyyden vähentyminen kaikissa ryhmissä (ml. osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät) muuttaa asiakasjoukon rakennetta / ja korostaa polarisoitumista työkyvyn suhteen Myös niiden tilanteeseen ratkaisu, joiden kohdalla ei ole enää vain pulmasta realisoida mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla vaan on myös selvä työhön kykenemisen ongelma Työkykykeskukset, ei vain matalan kynnyksen vaan myös perusteellisemman palvelun järjestäminen Kasvupalvelupilottien käyttö tunnistamisessa? Kasvupalveluiden terävöittäminen, tehokkaimmat keinot, kaikkien käytössä Kasvupalvelupilotit, SIB-malli, mitä muuta? Osallisuuden työmarkkinat Yhteiskunnallinen yrittäjyys, yhteiskunnalliset yritykset Julkisilla hankinnoilla työllistäminen (sosiaaliset kriteerit) Valtava potentiaali Koulutuspolitiikan voimakkaampi integraatio Esim. Oivo-Kerätär-selvityksessä esiinnoussut Ongelma kulminoituu kysymykseen: miten työllistyä tuoreellakaan koulutuksella, jos viimeksi tällaiselle osaamiselle on ollut kysyntää 25 vuotta sitten Osatyökykyisten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla tämä kysymys näyttää korostuvan erityisesti

18 Tarvitaanko siis palveluja, joilla pelastetaan työkyvyttömät työttömyydestä vai palveluja, joilla mahdollistetaan osatyökykyisten työllistyminen?

19 Kiitos!