Pintavedet ja vedenjakajat
|
|
- Antero Järvenpää
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pintavedet ja vedenjakajat Yleiskaava-alueen merkittävin vesistö on alueen halki lounaasta koilliseen virtaava Kyrönjoki muodostaen suunnittelualueen keskeisen maisemaelementin. Suunnittelualueella Kyrönjokeen laskee kolme pientä sivujokea eli luomaa. Idänpuolella jokea sijaitsevat Tuoresluoma ja Härkiluoma, länsipuolella Nahkaluoma. Tuoresluoma, yhtyy Kyrönjokeen keskustan kohdalla, Härkiluoma Peuralassa. Suunnittelualueen lounaisrajalla on Nahkaluoman suu. Luomilla on suuri merkitys luonnon rikastuttajina muun muassa maiseman monimuotoisuuden, kasvillisuuden ja linnuston takia. Ne ovat myös tärkeitä virkistyskäyttökohteita vähäjärvisellä seudulla. Kaikki luomien rantojen pensaikot ovat säilyttämisen arvoisia, koska ne tarjoavat pesimispaikkoja linnustolle ja elintilaa niittykasvillisuudelle. Tuoresluoman linnustolle merkittävää rantapensaikkoa. 17
2 Kyrönjoki Kyrönjoen pääuoma on tyypiltään suurten turvemaiden joki. Vesistöalueen pudotuskorkeus Seinäjärvestä Pohjanlahteen on pieni ja jokiuoman kaltevuus kauttaaltaan vähäistä. Erityisesti jokiuoman keskivaiheilla Ilmajoki- Seinäjoki -alueella uoman kaltevuus on pieni. Ilmajoen halki lounaasta koilliseen virtaava Kyrönjoki muodostaa yleiskaava-alueen keskeisen maisemaelementin. Kuva Mika Ruutiainen
3 Kyrönjoen vesistöalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Pääuoma alkaa Jalasjoen ja Kauhajoen yhtymäkohdasta alkulähteiden sijaitessa noin 80 kilometrin pituisella alueella, jonka itäpäässä ovat Seinäjärvi ja Kurjenjoki ja länsipäässä Kauhajärvi ja Päntäneenjoki. Siellä kylmä ja kirkas pohjavesi kumpuaa lähteisiin, järvenpohjiin ja suonsilmiin. Kyrönjoen vesistöalueella on 11 luonnonjärveä ja viisi säännösteltyä tekojärveä; Liikapuro, Kalajärvi, Kyrkösjärvi, Pitkämö ja Kotilammi. Kyrönjoki laskee mereen Vassorfjärdenissä, joka on merkittävä Natura-alue. Kyrönjoen pääuoman pituus on 127 km, valuma-alueen pinta-ala km 2 ja järvisyysprosentti 1,23 %. Yli 60 % Kyrönjoen vesistöalueesta on metsää ja suota. Muihin Suomen jokilaaksoihin verrattuna pellon osuus on kuitenkin huomattavan suuri, noin 25 %. Maankäyttö alueella on tehokasta ja metsä- ja pelto-ojituksia on tehty paljon. Rakennetut alueet sijoittuvat pää-osin joen varteen. 19
4 Tuoresluoma Tuoresluoma on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokas, suhteellisen luonnontilainen pienvesistö valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvien rantalehtojensa ansiosta. Kuuppelonnevalta alkunsa saavan luoman pituus on noin 13 km ja valuma-alueen pinta-ala 102 km 2. Tuoresluoman uoma haarautuu Sahanloukon yläpuolella Pojanluomaksi, jonka varrella on koko matkalla peltoja ja nauhamaista asutusta. Tuulianperältä tuleva luoman haara on metsäisempi ja aivan luoman yläosalla on Tuulianperän kylä ja peltoja. 20
5 Härkiluoma Härkiluoman valuma-alueen pinta-ala on noin 27 km 2. Valuma-alue on pääasiassa suota ja metsää, joka on suurimmaksi osaksi ojitettua. Luoman latvoilla on Kortes-Salviannevan turvetuotantoalue. Vain aivan alajuoksulla Myllylammen alapuolella muutaman kilometrin matkalla luoma on peltojen ympäröimä. 21
6 Nahkaluoma Nahkaluoman lähteet ovat Visaharjun rinteillä ja latvoille sijoittuu myös Lampisjärvi. Myös Kylkisalonnevalta valuu vesiä Nahkaluomaan. joka laskee Kyrönjokeen Rahnaston kohdalla. Nahkaluoman pääuoman pituus on noin 14 kilometriä ja valuma-alue 94 km 2. Luoman varrella on paljon peltoja ja asutusta, muun muassa Koskenkorvan taajama, muutoin valuma-alueella on pääasiassa metsää ja suota. 22
7 Tuomiluoma Tuomiluoma on aikaisemmin laskenut Kyrönjokeen Alajoella Laivanpäänmukan kohdalla, mutta uoma oikaistiin Kyrönjoen yläosan vesistötöiden yhteydessä laskemaan Kyrönjokeen jo Nikkolassa. Pääuoman pituus on noin 18 km ja valuma-alueen pinta-ala noin 90 km 2. Tuomiluoma on latvoiltaan kolmihaarainen. Nauhamainen asutus seuraa Tuomiluoman uomaa ja koko matkalla on luoman varressa kapea peltokaistale. Muutoin valuma-alue on pääosin metsää ja suota. Tuomiluomaa on perattu lähes koko uoman matkalta. 23
8 Kyrönjoen vesistöalueen tulvaongelmat Kyrönjoen vesistöalue on vanhaa jääkauden jälkeistä merenpohjaa, joka on aikojen saatossa muuttunut maankohoamisen ja maatumisen seurauksena merenrannikosta kiinteäksi mantereeksi. Maan kohoaminen, joka on seurausta viimeisen jäätiköitymiskauden jälkeisestä mannerjään painon poistumisesta, jatkuu yhä Itämerellä ollen huomattavinta Perämerellä. Maankohoaminen Pohjanlahdella jatkuu nykykäsityksen mukaan noin 0,8 cm vuodessa. Monissa Pohjanlahteen laskevissa joissa on useita kymmeniä kilometrejä pitkä tasainen suvantojakso, joka on yleensä tulva-aluetta. Tällaisilla alueilla maankohoaminen pahentaa teoriassa hieman tulvatilannetta pitkällä aikavälillä, koska maankohoaminen on nopeampaa suvannon alapäässä kuin yläpäässä. Kyrönjoessa tulviva suvantojakso on joen keskiosalla, Ilmajoki-Ylistaron välisellä alueella. Kyrönjoen vesistön tulvaongelmat tunnetaan jo vuosisatojen ajalta ja mittavia vahinkoja on koettu useina vuosina. Vanhin tieto on vuodelta Kevään 1888 tulvakorkeudesta, noin N60 +40,00 m, on jäänyt merkintä Seinäjoella Varattomanloukossa sijaitsevaan suureen kiveen. Kyseisen tulvan on arvioitu vastaavan useamman sadan vuoden toistuvuutta. Tulvahistorian vuoksi Kyrönjoelle on rakennettu useita tulvasuojelupenkereitä. Ilmajoki-Seinäjoki -tulvariskialueella asutuksen tulvasuojelua varten tehtyjä tulvapenkereitä on muun muassa Ilmajoen Sakarintien penger. Kyrönjoen tulvasuojelu perustuu 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuolella valmistuneisiin erillisiin hankekohtaisiin suunnitelmiin sekä vuonna 1965 valmistuneeseen laajaan Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmaan. Suunnitelmat käsittivät neljä tekojärveä (Liikapuro, Pitkämö, Kalajärvi ja Kyrkösjärvi) ja neljä voimalaitosta, Seinäjoen oikaisu-uoman, Seinäjoen keskiosan perkauksen ja pengerryksen sekä Kyrönjoen keski- ja alaosan perkaukset ja pengerrykset. Rakennustyöt ovat valmistuneet Kyrönjoen tulvasuojelun suunnitteluperusteena on ollut kerran 20 vuodessa toistuva tulva. Sitä suuremmalla tulvalla tulvavedet päästetään pengerretyille viljelysalueille asutuksen tulvavahinkojen välttämiseksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavoin vesivaroihin, muuhun ympäristöön ja yhteiskuntaan. Erityisesti sään ääri-ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän. Vaikutukset ovat jo osin havaittavissa, mutta niiden arvioidaan lisääntyvän olennaisesti vuosisadan loppupuolelle edettäessä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvioidaan nousevan 3-7 C vuoteen 2100 mennessä ja sadannan kasvavan %. Ilmastonmuutoksella on Suomessa sekä vesistötulvia suurentavia että niitä pienentäviä vaikutuksia. Ennakoitu sateiden lisääntyminen voi kasvattaa tulvia, mutta toisaalta lämpimämmät ja vähälumisemmat talvet pienentävät kevään lumensulamisesta aiheutuvia tulvia. Turvetuotannon mahdollinen lisääntyminen ja metsätalouden tehostuminen voi edelleen äärevöittää jokien virtaamia ja siten lisätä tulvariskejä eri puolilla vesistöä. Kyrönjoen vesistöalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt suunnitelman joulukuussa 2015 ja suunnitelma tarkistetaan tarpeellisin osin viimeistään Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmä pitää maankäytön suunnittelua erittäin tärkeänä tulvariskien hallinnan toimenpiteenä. Pysyvä asutus pyritään ohjaamaan alueelle, jossa asutus on suojassa vähintään keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvalta tulvalta. Alin suositeltava rakentamiskorkeus perustuu keskimäärin kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulvan vedenkorkeuteen, johon lisätään tapauskohtainen lisäkorkeus. Merkittävillä tulvariskialueilla olevat asuinrakennukset suojataan tulvapenkereillä tai tilapäisillä tulvaseinämillä tasolle keskimäärin 1/100 vuodessa toistuva tulva ja erityiskohteet tasolle keskimäärin 1/250 vuodessa toistuva tulva. Vuosille tähtäävässä Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään Kyrönjoen vesistöalueelle perustettavaksi 68 maatalouden kosteikkoa. Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan tavoitteet kaudelle : Harvinaisen tulvan, keskimäärin 1/100 vuodessa toistuva tulva, peittämällä alueella sijaitseva vakituinen asutus on suojattu tulvilta tai tulviin on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu Erittäin harvinaisen tulvan, keskimäärin 1/250 vuodessa toistuva tulva, peittämällä alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja evakuointiyhteydet varmistettu peittämällä alueella ei sijaitse vedenottamoita ja talousveden pilaantumisriski pieni alueella sähkön-, lämmön- ja vedenjakelu ei keskeydy eikä merkittävät liikenneyhteydet katkea seurauksena ei aiheudu ympäristölle palautumatonta vahinkoa seurauksena ei aiheudu kulttuuriperinnölle korjaamatonta vahinkoa 24
9 Kyrönjoen Ilmajoki-Seinäjoki -alue sekä Ylistaro-Vähäkyrö -alue on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Alueet kuuluvat Suomen 21 merkittävään tulvariskialueeseen. Perusteina Ilmajoki-Seinäjoki -alueen nimeämiselle merkittäväksi tulvariskialueeksi olivat vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen sekä pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle. Ilmajoki-Seinäjoen merkittävä tulvariskialue kuuluu virtausmallinnetulle ja tulvavaarakartoitetulle alueelle, joka ulottuu yhtämittaisesti Kurikasta Mustasaaren Skatilaan. Ilmajoki-Seinäjoen valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue. Laissa tulvariskien hallinnasta (620/2010) sekä asetuksessa tulvariskien hallinnasta (659/2010) on määrätty laadittavaksi merkittäville tulvariskialueille tulvavaarakartat, jotka kuvaavat erisuuruisilla todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien leviämisalueita ja veden syvyyttä sekä tulvariskikartat, joista ilmenevät tulvista mahdollisesti aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Kyrönjoelle on laadittu yhtenäinen tulvavaarakartta, joka ulottuu Kurikasta Mustasaaren Skatilaan saakka. Mitä harvinaisemmasta tulvasta on kysymys, sitä epävarmemmaksi mallinnus kuitenkin muodostuu. Kyrönjoen vesistön erityispiirteisiin kuuluu, että jäät lähtevät liikkeelle ensin yläjuoksulta. Liikkuvat jäät aiheuttavat ongelmia ruuhkautuessaan alempana jokiuomassa vielä kiinteästi paikallaan olevien jäiden kanssa. Äkilliset jääpadot voivat aiheuttaa vahinkoja ennakoimattomiinkin paikkoihin, kuten tapahtui keväällä 2006 Isossakyrössä. Tulvakorkeus vastasi tuolloin kerran 200 vuodessa esiintyvää vedenkorkeutta. Jääpatojen vaikutusta 25
10 ei ole tulvakartoissa huomioitu. Todennäköisimmät jääpatopaikat on kuitenkin merkitty erilliseen jääpatokarttaan: Jääpatopaikka Keskustan yleiskaava-alueelle ulottuu koillisessa keskimäärin 1/10 vuodessa toistuva tulva. keskimäärin 1/2 vuodessa toistuva tulva keskimäärin 1/5 vuodessa toistuva tulva 26
11 keskimäärin 1/10 vuodessa toistuva tulva keskimäärin 1/20 vuodessa toistuva tulva keskimäärin 1/50 vuodessa toistuva tulva 27
12 keskimäärin 1/100 vuodessa toistuva tulva keskimäärin 1/250 vuodessa toistuva tulva keskimäärin 1/1000 vuodessa toistuva tulva 28
13 Keskimäärin toistuvat tulvat keskustan yleiskaava-alueella: Nikkola 1/2 vuodessa toistuva tulva 1/5 vuodessa toistuva tulva 1/10 vuodessa toistuva tulva 1/20 vuodessa toistuva tulva 1/50 vuodessa toistuva tulva 1/100 vuodessa toistuva tulva 1/250 vuodessa toistuva tulva 1/1000 vuodessa toistuva tulva 29
14 Röyskölä-Palo 1/2 vuodessa toistuva tulva 1/5 vuodessa toistuva tulva 1/10 vuodessa toistuva tulva 1/20 vuodessa toistuva tulva 1/50 vuodessa toistuva tulva 1/100 vuodessa toistuva tulva 1/250 vuodessa toistuva tulva 1/1000 vuodessa toistuva tulva 30
15 Kirkonkylä 1/2 vuodessa toistuva tulva 1/5 vuodessa toistuva tulva 1/10 vuodessa toistuva tulva 1/20 vuodessa toistuva tulva 1/50 vuodessa toistuva tulva 1/100 vuodessa toistuva tulva 1/250 vuodessa toistuva tulva 1/1000 vuodessa toistuva tulva 31
16 Peurala-Lahti 1/2 vuodessa toistuva tulva 1/5 vuodessa toistuva tulva 1/10 vuodessa toistuva tulva 1/20 vuodessa toistuva tulva 1/50 vuodessa toistuva tulva 1/100 vuodessa toistuva tulva 1/250 vuodessa toistuva tulva 1/1000 vuodessa toistuva tulva 32
17 Vedenjakajat 1. Tieksinluoma 2 2. Könninluoma 3. Takaluoma 4. Tieksinluoma 5. Kyrönjoki 6. Siltaoja 7. Jäpinoja 8. Nahkaluoma 4 9. Nahkaluoma 10. Nahkaluoma nahkaluoma Nenättämömluoma 13. Seinäjoki 14. Tuomiluoma 15. Kaaronoja 16. Tuoresluoma 17. Härkiluoma 33
18 Vedenjakaja-alueiden sijoittuminen yleiskaava-alueella: 34
19 Pohjavedet Merkittäviä pohjavesivarantoja ei yleiskaava-alueella esiinny. Kyläkohtaisia vedenottamoita Kyrönjoen itä-puolella on Välimäen länsipuolella, Napustanmäen alueella Myllykylässä sekä Kalliosalossa. Joen länsipuolella vedenottamoita on Tuohistonmäessä ja Karrapörrinmäessä. Jokilaakson savikkojen alla virtaa ainakin paikoin pohjavettä, jota siellä täällä kumpuaa joen pohjalta. Savikkoalueiden vesi on kuitenkin luonnostaan talousvedeksi kelpaamatonta. Ilmasto Suunnittelualue sijoittuu etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajan tuntumaan. Pohjanlahteen on matkaa vain vajaa 90 km ja siksi ilmasto on lievästi mereinen vaikuttaen paikallisilmastoon lämpötiloja tasaavasti. Vuoden keskilämpötila on alueella ,5 C. Vuoden kylmimpien kuukausien, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on 8 C ja lämpimimmän eli heinäkuun keskilämpötila on C. Termisen kasvukauden pituus on alueella vrk. (Helminen 1987). Vuotuinen sademäärä on mm. Pysyvä lumipeite tulee alueelle ja häviää aukeilta ja metsästä
20 Vesistöissä on jo nyt havaittavissa monia ilmastonmuutokseen viittaavia muutoksia. Kevättulvat ovat aikaistuneet, talven virtaamat kasvaneet ja uusia vedenkorkeusennätyksiä on syntynyt paikoin viime vuosina. Talven lisääntyvät virtaamat ovat merkityksellisiä etenkin jääpatojen muodostumisessa. Tarkkojen sääennusteiden ja etukäteisvaroitusten merkitys kasvaa sateiden muuttuessa rankemmiksi ja usein paikallisiksi. Maanpeite 36
Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi
Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat 7.4.2014 YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvadirektiivin toimeenpanon työvaiheet ja aikataulu: I Vaihe: Tulvariskien alustava arviointi
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotAjankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo
Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien
LisätiedotEhdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi
Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotAjankohtaista tulvariskien hallinnassa
Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa Kyrönjoen neuvottelukunnan työryhmä 14.1.2019 14.1.2019 Tulvariskien hallinnan suunnittelu 1 Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2018 merkittävät tulvariskialueet
LisätiedotLapuanjoen, Kyrönjoen ja Laihianjoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmien
ETELÄ-POHJANMAA ELY-KESKUS Lapuanjoen, Kyrönjoen ja Laihianjoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksien lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan
LisätiedotTulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotLoviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta
LAPELY/1218/2018 9.4.2018 LAPPI EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
LisätiedotPaikka: Tornion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone krs 9. Aika: , klo 12:00-12:54
Tornionjoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 2.1.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Tornion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone krs 9. Aika: 12.12.2012, klo 12:00-12:54 Tornionjoen tulvaryhmän
LisätiedotLIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.
LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella
LisätiedotEHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 KESELY/1742/2017 EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotEHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotVAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,
VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018 Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotLausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi
Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 2016-2021 Hämeen ELY-keskus on pyytänyt Riihimäen kaupungin lausuntoa ja kaupunginkanslia edelleen Riihimäen ympäristölautakunnan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesitalousasiantuntija Mika Tolonen PL VAASA
PÄÄTÖS 1(4) Tarkkailuohjelman hyväksymisestä Päätös on annettu julkipanon jälkeen 31.12.2018 Dnro EPOELY/529/07.02/2010 ASIA Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailusuunnitelma vuodesta 2018 alkaen, Kauhajoki,
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
LisätiedotHelsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 8 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet...
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen
Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta
LisätiedotEHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotKemijoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja
Kemijoen tulvaryhmä Pöytäkirja 2/2012 19.10.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Kemijoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 24.9.2012, klo 13:05-15:00 Läsnä: Timo
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotKuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen
PALAUTEKOOSTE 1.10.2018 EPOELY/914/2018 Kuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja meriveden
LisätiedotKyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma
RAPORTTEJA 37 2016 Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021 ANNA-MARIA KOIVISTO (TOIM.) MERJA MÄENSIVU ERIKA RAITALAMPI ANSSI TEPPO VINCENT WESTBERG RAPORTTEJA 37 2016 KYRÖNJOEN
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotLiite 2: Terminologia
Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotTulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Sari Yli-Mannila 21.2.2014 Suurtulvien hallinnan suunnittelua Suunnittelua sekä tulvasuojeluja järjestelytöitä tehty vuosikymmeniä
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotKyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021
Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021 Luonnos 19.12.2014 MERJA MÄENSIVU (TOIM.) ANSSI TEPPO RAPORTTEJA XX 2014 KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOTEEN
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys
LisätiedotVesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin
LisätiedotLiite 3. Terminologia
Liite 3. Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (5) Päätöshistoria Taustaa Liikuntalautakunta 12.02.2015 32 HEL 2015-000978 T 11 00 01 Lausunto Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00
Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi
LisätiedotTiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Näkymiä lokakuu 2014 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Johdanto Kuva: Olli-Matti Verta Salon keskusta on maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
LisätiedotEHDOTUS POHJANMAAN, ETELÄ-POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
EPOELY/914/2018 9.4.2018 EHDOTUS POHJANMAAN, ETELÄ-POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI 1. Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotHULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS
ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotKiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri
5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotEHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 4 EHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien (ELY-keskus)
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotKemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/
Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...
LisätiedotMeritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu Vaaralliset säätilanteet, Ilmatieteen laitos 11.4.2013 yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus 10.4.2013 Havaittuja muutoksia ääriarvoissa Ilmatieteen
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotEHDOTUS KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTA- SUUNNITELMAKSI
Liite 2: Ympäristöselostus EHDOTUS KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTA- SUUNNITELMAKSI 2016 2021 YMPÄRISTÖ- SELOSTUS Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmä Suomen Ympäristökeskus 164 Sisällys 1.
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 SISÄLLYS 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Hydrologia...
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTorniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.
Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotLähtötiedot Ahonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Käpälämäki III
Lähtötiedot Ahonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Käpälämäki III Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 10.5.2019 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00
Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 16.5.2012 klo 10:00-11:25 Läsnä: Eugen Parviainen
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
Lisätiedot