EHDOTUS KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTA- SUUNNITELMAKSI

Transkriptio

1 Liite 2: Ympäristöselostus EHDOTUS KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTA- SUUNNITELMAKSI YMPÄRISTÖ- SELOSTUS Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmä Suomen Ympäristökeskus 164

2 Sisällys 1. Johdanto Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen keskeinen sisältö Tulvakartat Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Hallintasuunnitelmaehdotuksen valmistelu Kyrönjoen vesistön nykytila ja tulvien esiintyminen Vesistön kuvaus Kyrönjoen tulvat Toteutetut tulvasuojelutoimet Hallintasuunnitelman suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin Alueidenkäytön suunnittelu Ilmastonmuutokseen varautuminen ja tulvantorjunta Vesien- ja ympäristönsuojelu Ympäristötavoitteiden huomioiminen hallintasuunnitelmassa Nykytilan kehitys, mikäli suunnitelma ei toteudu (VE0) Monitavoitearvioinnissa tarkastellut vaihtoehdot Hallintasuunnitelmaehdotuksen toteuttamisen ympäristövaikutukset Arvio vaikutuksista tulvahaittojen vähenemiseen Arvio luontovaikutuksista Arvio sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista Toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Hallintasuunnitelman seuranta ja epävarmuustekijät Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto

3 1. Johdanto Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvien esiintymisen todennäköisyyttä tai tulvien vahingollisia seurauksia. Tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) ja asetuksen (VNA 659/2010) mukaan merkittäviksi tulvariskialueiksi todetuilta alueilta on laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Ylistaro-Vähäkyrö sekä Ilmajoki-Seinäjoki ovat nimetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä valtakunnallisesti merkittäviksi tulvariskialueiksi (kuva 1). Alueet kuuluvat siten Suomen 21 merkittävään tulvariskialueeseen. Lisäksi Kyrönjoen alueelta on tunnistettu muiksi tulvariskialueiksi Koivulahti (Mustasaari), Aronkylä (Kauhajoki) ja Jalasjärven taajama. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (ns. SOVA-laki, 200/2005) sekä tätä täydentävässä asetuksessa (VNA 347/2005). Näiden säädösten mukaan suunnitelman tai ohjelman valmistelun yhteydessä on valmisteltava säädösten edellyttämä ympäristöselostus. Ympäristöselostuksessa tulee selvittää suunnitelman ja tarkasteltujen vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristöselostus esitetään osana tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotusta. Ympäristöselostus toimii samalla tiivistelmänä tulvariskien hallintasuunnitelmasta ja sen keskeisestä sisällöstä. 2. Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen keskeinen sisältö Kyrönjoen vesistöalueelle on laadittu vuosina ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat, arviot tulvavahingoista, tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. 2.1 Tulvakartat Merkittäville tulvariskialueille on laadittu kartat, jotka kuvaavat eri todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien leviämisalueita (tulvavaarakartta) sekä kartat, joista ilmenevät tällaisista tulvista mahdollisesti aiheutuvat vahingolliset seuraukset Hallintasuunnitelmassa esitetään myös suunnittelun aikainen sidostahojen ja kansalaisten osallistuminen ja kuuleminen. Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi on valmisteltu yhteistyössä Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmän, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. (tulvariskikartta). Koko maan kattava tulvakarttapalvelun www-osoite on: Kuvassa 1 on esitetty tulvariskikartta Ilmajoen-Seinäjoen merkittävältä tulvariskialueelta. Tulvan toistuvuus Toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, mikä keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan esiinny säännöllisesti. Esim. tilastollisesti kerran 250 vuodessa toistuva tulva (1/250a) tarkoittaa, että tulva koetaan todennäköisesti neljä kertaa tuhannen vuoden aikana. Vuotuinen todennäköisyys tämän suuruisen tulvan esiintymiselle on 0,4 %. 166

4 Kuva 1. Yksityiskohtainen tulvariskikartta Ilmajoen-Seinäjoen merkittävältä tulvariskialueelta tulvatilanteessa, joka toistuu keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Kaikki alueen tulvariskikartat löytyvät osoitteesta 167

5 2.2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnalla pyritään vähentämään tulvien todennäköisyyttä, ehkäisemään ja lieventämään tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistämään tulviin varautumista. Lisäksi on pyrittävä siihen, että vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. Tulvariskien hallinnan suunnittelussa on asetettu myös vesistöaluekohtaisia tavoitteita koskien ihmisten terveyttä ja turvallisuutta, välttämättömyyspalveluita, ympäristöä ja kulttuuriperintöä. Yhteenveto Kyrönjoen tulvariskien hallinnan tavoitteista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kyrönjoen tulvariskien hallinnan tavoitteet ja kuvaus riskikohteista. Vahinkoryhmä Tavoite Nykyiset riskikohteet Harvinaisen tulvan (1/100 a) peittämällä Harvinaisen tulvan (1/100a) peittämällä alueella sijaitsee alueella sijaitseva vakituinen asutus on Ilmajoen-Seinäjoen tulvariskialueella arviolta 98 asuinrakennusta ja vastaavasti Ylistaron-Vähänkyrön alueella 50 asuin- suojattu tulvilta tai tulviin on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus rakennusta. vaarannu IHMISTEN TERVEYS JA TURVALLI- SUUS VÄLTTÄMÄT- TÖMYYS- PALVELUT YMPÄRISTÖ Tulva-alueella sijaitsee Ilmajoen kunnan sekä Seinäjoen kaupungin jätevedenpuhdistamot, jotka molemmat sijaitsevat melko harvinaisen tulvan (1/50a) tulva-alueella. Lisäksi erittäin harvinaisella tulvalla alueella on vaarassa kastua 26 jäteveden pumppaamoa, useita eläintiloja, Vaasantien varrella Seinäjoella sijaitseva polttonesteiden jakeluasema, jätevedenpuhdistamon jätelietteen kompostointilaitos sekä kolme muuta jätteenkäsittelykohdetta. Isossakyrössä sijaitseva polttonesteiden jakeluasema on vaarassa kastua jo harvinaisella (1/100a) tulvalla. Lisäksi erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) on vaarassa kastua romuttamo Isossakyrössä, viisi eläinsuojaa sekä 12 jätevedenpumppaamoa. KULTTUURI- PERINTÖ Erittäin harvinaisen tulvan (1/250 a) peittämällä alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja evakuointiyhteydet varmistettu Tulva-alueella ei vedenottamoita ja talousveden pilaantumisriski pieni Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelu ei keskeydy erittäin harvinaisella tulvalla (1/250 a) Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250 a) Erittäin harvinaisesta tulvasta (1/250a) ei aiheudu palautumatonta vahingollista seurausta ympäristölle Erittäin harvinaisesta tulvasta (1/250 a) ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta kulttuuriperinnölle Seinäjoella on vaarassa kastua erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) Kitinojan koulu ja Ilmajoella Peltoniemen koulu. Seinäjoella vaarassa on myös väestönsuoja. Tulvan saartamana on Munakan päiväkoti Ilmajoella. Isossakyrössä sijaitseva hammaslääkärirakennus ja Seinäjoella Ylistaron yläaste/lukio ovat tulvavaarassa erittäin harvinaisilla tulvilla. Lisäksi tulvan saartamana ovat Merikaarron koulu ja päiväkoti Villi Länsi (Vaasa, Vähäkyrö) ja Valtaalan koulu (Isokyrö). Tulva-alueella ei sijaitse vedenottamoita eikä pohjavesialueita. Huomioitavaa on kuitenkin, että Kyrönjoki on tärkeä vedenhankintavesistö, sillä Vaasan kaupunki ottaa kaiken raakavetensä siitä. Kyrönjoen tulva-alueilla tulva voi aiheuttaa ongelmia tietoliikenteelle ja sähkönjakelulle. Tietoliikenteen katujakokaappeja on vaarassa kastua tulvan kaikilla toistuvuuksilla. Sähkönjakeluun tulvat voivat vaikuttaa kastelemalla sähköä jakavia puisto- ja avomuuntajia, jolloin sähkönjakelu estyy. Kyrönjoen varrella tulvavesi nousee monin paikoin tielle, jolloin liikenteen katkeaminen on hyvin todennäköistä. Erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) katkeavien teiden kokonaispituus Ilmajoki-Seinäjoki alueella on 130 km ja Ylistaro- Vähäkyrö tulva-alueella 30 km. Tulva vaarantaa valtatien 18 ja 19 sekä kantatien 67. Lisäksi Seinäjoki-Vaasa rautatie on uhattuna. Tulva katkaisee valtatien 18 Isonkyrön Valtaalassa. Ilmajoen-Seinäjoen tulvariskialueella on vaarassa kastua Törnävän ruukinkartanon alue ja museomylly (1/20a), Ilmajoen kirkon ympäristö (ei kirkko) (1/50a) sekä Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutukset (1/250a). Lisäksi Ilmajoella kastuu yksi kunnan kaavalla suojeltu rakennus 1/250a tulvalla. Ylistaron-Vähänkyrön tulva-alueella sijaitsee kolme museota; Isonkyrön kotiseutumuseo (piha-alueen rakennuksia kastuu 1/250a tulvalla), Kyrönmaan maatalousmuseo (1/1 000a tulvalla) sekä Kriikun myllymuseo, joka kastuu jo yleisellä (1/20a) tulvalla. Lisäksi alueella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristökohdetta. 168

6 2.3 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ryhmitellään tulvariskiä vähentäviin toimenpiteisiin, tulvasuojelutoimenpiteisiin, valmiustoimiin, toimintaan tulvatilanteessa sekä tulvan jälkeisiin toimenpiteisiin. Kyrönjoen tulvaryhmä on valinnut jatkosuunnitteluun vaihtoehdon, joka sisältää alla esitetyt toimenpiteet. Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden vastuutahoista on esitetty taulukossa 2. Toimenpiteiden valintamenettelyä kuvataan tarkemmin luvussa 7. Käytössä olevat tulvariskien hallinnan keinot ja niiden tehostaminen, johon kuuluvat mm. maankäytön suunnittelu ja sijainnin ohjaus, asukkaiden omatoiminen tulviin varautuminen, säännöstelyn hoito, tulvantorjunnan toimenpiteet ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä (vähintään 800 ha), johon kuuluu mm. käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden muuttaminen valumavesien pidätysalueiksi, tulvavesien pidätysaltaat, tulvatasanteet, tulvaniityt, kosteikot, hulevesien hallinta, metsäojituksien ohjaaminen ja vastaavat toimet. Kyrönjoen pengerrysalueiden käytön muutos ja Ilmajoen keskustan vahinkokohteiden paikallissuojaaminen (asutus suojataan tasolle keskimäärin 1/50 vuodessa toistuva tulva) Kyrkösjärven säännöstelyn tehostaminen, johon kuuluu säännöstelyluvan muuttaminen poikkeuksellisten tulvatilanteiden osalta ja mahdollisia perkauksia. Ylistaro-Vähäkyrön ja Seinäjoen tulvariskialueiden asutuksen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä tai muilla rakenteilla (asutus suojataan tasolle keskimäärin 1/100 vuodessa ja erityiskohteet tasolle 1/250 vuodessa toistuva tulva). Taulukko 2. Kyrönjoen tulvaryhmän esittämät tulvariskien hallinnan toimenpiteet. Toimenpide Ehdotus jatkotoimenpiteestä Vastuutaho/rahoittaja 1. Maankäytön suunnittelu 2. Hydrologinen seuranta ja mallintamisen kehittäminen 3. Tulvakartoitus 4. Veden pidättäminen valumaalueilla pienimuotoisilla toimenpiteillä 1.1 Tulva-alueiden merkitseminen kaavoihin Etelä-Pohjanmaan liitto, kunnat 1.2 Alimpien rakentamiskorkeuksien huomioiminen yleis- ja asemakaavoissa sekä rakennusjärjestyksissä Kunnat 1.3 Tulvien kunnallistekniikalle aiheuttamien haasteiden huomioiminen asemakaavoissa ja rakennusjärjestyksissä. Kunnat 2.1 Tulvaennusteiden ja mittausten luotettavuuden kehittäminen Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskus ja parantaminen. 3.1 Tulvakartoituksen kehittäminen Tulvakeskus ja ELY-keskus 3.2 Merkittävien tulvariskialueiden vahinkokohteiden tarkempi Merkittävien tulvariskialueiden kaupungit ja kunnat kartoitus sekä ELY-keskus 4.1 Valumavesien pidättämiseen soveltuvien kohteiden suunnittelun Toiminnan harjoittajat mm. maa- ja metsätalou- ja käyttöönoton tehostaminen den harjoittajat, turvetuottajat ja kunnat 4.2 Selvitys käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden muuttamisesta vedenpidätysalueiksi ELY-keskus ja turvetuottajat 4.3 Valumavesien pidättämiseen liittyvien toimien tukijärjestelmien kehittäminen Ministeriöt 5.1 Kyrönjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen jatkoselvitykset Ilmajoen kunta ja Seinäjoen kaupunki, Kyrönjoen ja lupahakemus sekä toteutus yläosan pengerrysyhtiöt ja ELY-keskus 5. Kyrönjoen pengerrysalueiden käytön muutos 6. Ilmajoen, Seinäjoen ja Ylistaro-Vähäkyrön matalalla sijaitsevien 6.1 Tulvariskialueella sijaitsevien rakennusten paikallissuojaus. Tulva-alueen kiinteistönomistajat ja kunnat ja kohteiden paikal- Erityisesti kohteet, jotka vahingoittuvat yleisillä tulvilla (<1/50a) kaupungit lissuojaaminen 7.1 Lisäselvitykset Kyrkösjärven säännöstelyn muutoksen vaatimista Seinäjoen Energia Oy, Seinäjoen kaupunki ja 7. Kyrkösjärven säännöstelyn perkauksista ja muista töistä ELY-keskus muutos 7.2 Kyrkösjärven säännöstelyn muutoksen suunnittelu, lupahakemus Seinäjoen Energia Oy, Seinäjoen kaupunki ja ja toteuttaminen ELY-keskus 8.1 Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen tulvasuojeluhankkeen Kainastonjoen järjestely-yhtiö, Kauhajoen kau- 8. Muut toimenpiteet edistäminen punki ja ELY-keskus 8.2 Selvitys Kyrönjoen suiston tulvasuojelun toimenpidevaihtoehdoista Kyrönjoen alaosan järjestely-yhtiö, Mustasaaren kunta ja ELY-keskus 9.1 Tulviin liittyvän ennakkotiedotuksen ja kansalaisille suunnatun ELY-keskus, tulvakeskus, pelastuslaitokset, 9. Tulvaennusteet ja ennakkotiedotus tulvaennusteen kehittäminen kunnat sekä mahdollinen alueellinen hanke 10. Tulvavaroitukset, pelastussuunnitelmat ja kuntien varautumissuunnitelmat sekä 9.2 Tulvatilanteen kehittymisen dokumentoinnin kehittäminen esim. riistakameroilla 10.1 Tulvavaroitusjärjestelmän kehittäminen Kyrönjoen vesistöalueelle ELY-keskus ja tulvakeskus ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja mahdollinen alueellinen hanke 169

7 Toimenpide Ehdotus jatkotoimenpiteestä Vastuutaho/rahoittaja tulvatorjunnan harjoitukset 10.2 Jokikohtaisen suuronnettomuusharjoituksen järjestäminen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan tulvariskialueelle Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan pelastuslaitokset ja ELY-keskus 10.3 Tulvariskialueiden kuntien ja kaupunkien varautumissuunnitelman laatiminen ja päivittäminen tulvia varten. Tulvariskialueiden kunnat ja kaupungit 11. Omatoiminen varautuminen 11.1 Tulvariskialueiden toimijoiden varautuminen tulvatilanteeseen. Kiinteistöjen omistajat ja muut paikalliset toimijat 11.2 Henkilökohtaisten varautumissuunnitelmien laatiminen tulvaa varten Kiinteistöjen omistajat ja muut paikalliset toimijat 12.1 Säännösteltyjen järvien padotus- ja juoksutusselvityksen ELY-keskus ja voimayhtiöt 12. Ennakoivat tulvantorjuntatoimet 12.2 Valtakunnallisesti kehitettävä kevytrakenteinen jääsaha Suomen ympäristökeskus, ELY-keskus laatiminen ja säännöstelyn kehittäminen Mallinnuksen kehittäminen hyyde-ennusteita varten Suomen ympäristökeskus 13. Ennakoiva materiaalin hankinta 13.1 Selvitys tulvariskialueiden kuntien ja kaupunkien erityiskohteiden suojaamisesta tilapäisillä tulvaseinämillä 13.2 Siirrettävien tulvaseinämien hankkiminen Tulvariskialueiden kunnat ja kaupungit Tulvariskialueiden kunnat ja kaupungit sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokset 14. Tulvatilannekuva ja tiedotus 15. Tulvan aikainen säännöstely ja poikkeusluvat 16. Tilapäiset ja kiinteistökohtaiset suojaustoimet sekä pumppaus 14.1 Tilannekuvan ja viranomaisyhteistyön ylläpito sekä yhteistyötilaisuudet 14.2 Tulvatiedottamisen resurssit ja tehostaminen tulva-aikana 15.1 Tekojärvien ja säännösteltyjen järven hoito lupapäätösten rajoissa mahdollisimman tehokkaasti tulvavahinkojen pienentämiseksi Poikkeamislupien hakeminen säännöstelyn tilapäiseksi muuttamiseksi tulvatilanteessa 16.1 Tilapäisten suojausten tekemisen harjoittelu ELY-keskus, alueelliset pelastuslaitokset, kunnat, tulvakeskus ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ELY-keskus, alueelliset pelastuslaitokset, kunnat ja tulvakeskus ELY-keskus, voimayhtiöt ELY-keskus, voimayhtiöt Alueelliset pelastuslaitokset, kunnat, puolustusvoimat ja vapaaehtoistoimijat 17. Evakuointi 17.1 Evakuointiin tarvittavien riittävien resurssien varmistaminen Alueelliset pelastuslaitokset, kunnat, puolustusvoimat ja vapaaehtoistoimijat 18.1 Kriisiapua tarjoavien palvelujen ylläpito ja kehittäminen Kunnat ja kriisiapua tarjoavat toimijat 18. Kriisiapu ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen 19. Jälkitoimien tiedotus 20. Todettujen tulvavahinkojen arviointi ja vahingonkorvaus 21. Tulvan jälkeinen siivous ja jälleenrakennus sekä toimintojen uudelleen sijoittelu 18.2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, kylä-yhdistyksien tai muu vapaaehtoistoiminnan sekä viranomaisten yhteinen harjoitus tulvien jälkitoimista 19.1 Tulvan jälkitoimien ja palautumisen tiedottamisen kehittäminen Vapaaehtoisjärjestöt, kunnat ja alueelliset pelastuslaitokset Tulvakeskus ELY-keskus, kunnat ja alueelliset pelastuslaitokset 20.1 Määritettyjen korvauksiin oikeuttavien vedenkorkeuksien (1/50 v) säilyminen yhtenäisinä suunnittelukauden ajan Tulvakeskus 20.1 Selvitys ja toimintasuunnitelma tulvanjälkeisistä puhdistustoimenpiteistset, Tulvakeskus, kunnat ja alueelliset pelastuslaitok Ajantasainen suunnitelma tulvariskialueen erityiskohteiden väistöpaikoista tulvatilanteessa. Tulvariskialueiden kunnat ja kaupungit 3. Hallintasuunnitelmaehdotuksen valmistelu Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmän hallintasuunnitelman valmistelussa tarvittavaa viranomaisyhteistyötä varten. Tulvaryhmä käsittelee suunnitelmaa varten laaditut selvitykset, asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet ja hyväksyy ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Kyrönjoen vesistöalueen hallintasuunnitelman valmistelusta vastaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus yhdessä Kyrönjoen tulvaryhmän kanssa. Tulvaryhmässä ovat edustettuina Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot, ELYkeskukset ja pelastuslaitokset sekä Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Mustasaaren kunnat ja Kauhajoen, Kurikan, Seinäjoen ja Vaasan kaupungit. Tulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet on esitetty kuvassa 2. Tulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheita on käsitelty vesienhoidon yhteistyöryhmässä ja Kyrönjoen neuvottelukunnan ja työryhmän kokouksissa. Sidosryhmien näkemysten selvittämistä varten järjestettiin kolme nk. laajennetun tulvaryhmän työpajaa, johon kutsuttiin tulvaryhmän lisäksi Kyrönjoki-työryhmän jäsenet ja keskeisimpien sidosryhmien edustajia. Keskeisimpiin sidosryhmiin kuluu mm. elinkeinoelämän etujärjestöjen, vesialueiden omistajien, turvetuottajien, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten, vesiensuojeluyhdistyksen sekä luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Muille osallisille on annettu mahdollisuus esittää mielipiteensä kolmen julkisen kuulemisen yhteydessä kuuleminen merkittävistä tulvariskialueista

8 kuuleminen ympäristöarvioinnin sisällöstä ja tulvariskien hallinnan alustavista tavoitteista kuuleminen ehdotuksesta Kyrönjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Hallintasuunnitelman valmistelusta on julkaistu tiedotteita ja siitä on kerrottu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen twitter-tilillä Hallintasuunnitelman valmistelua on voinut seurata tulvaryhmän internetsivuilta > Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmä. Vuoden 2011 kuulemisen seurauksena Kyrönjoen merkittävien tulvariskialueiden rajauksia hiukan laajennettiin ja nimeämisen perusteita täydennettiin. Vuoden 2013 kuulemisessa esitettiin, että tulvariskien hallinnan keinoja tulisi käsitellä ennakkoluulottomasti ja laaja-alaisesti. Seurauksena laajennetussa tulvaryhmässä toimenpiteitä tarkasteltiin laajasti ja valinnassa hyödynnettiin monitavoitearviointia. Monitavoitearviointiin osallistuneiden tahojen näkemykset ovat oleellisesti vaikuttaneet sekä valittuihin toimenpiteisiin että niistä tehtyihin arvioihin. Kuva 2. Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu vuosina Kyrönjoen vesistön nykytila ja tulvien esiintyminen 4.1 Vesistön kuvaus Kyrönjoen vesistöalue sijaitsee Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa ja ulottuu 17 kunnan alueelle, joista keskeisimmät ovat Mustasaari, Vaasa, Isokyrö, Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi ja Kauhajoki. Merkittävät tulvariskialueet sijaitsevat pääosin Ilmajoen ja Seinäjoen sekä Isonkyrön, Vaasan ja Mustasaaren alueilla (kuva 3). Kyrönjoen pääuoman sanotaan alkavan Jalasjoen ja Kauhajoen yhtymäkohdasta ja sen pituus on 127 km. Valuma-alueen pinta-ala on 4923 km 2 ja sen järvisyysprosentti on 1,23 %. Kyrönjokeen laskevista joista suurimmat ovat Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Vesistöalueella sijaitsee 11 suurta (yli 100 ha) luonnonjärveä, joista suurinta eli Seinäjärveä säännöstellään. Lisäksi alueella on viisi tekojärveä (Kalajärvi, Kyrkösjärvi, Liikapuro, Kotilammi ja Pitkämö), joita kaikkia säännöstellään. Kyrönjoki on tärkeä vedenhankintavesistö, sillä Vaasan kaupunki ottaa kaiken raakavetensä siitä. Veden laadulla on suuri merkitys vedenottoon. Valuma-alueella tapahtuvat muutokset maankäytössä heijastuvat veden laatuun ja sitä kautta vedenkäsittelyyn. Korkea orgaanisten aineiden määrä haittaa veden käsittelyä ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Kyrönjoen veden ajoittainen voimakas happamuus voi myös johtaa seurannaisilmiöihin, kuten korkeisiin metallipitoisuuksiin vedessä. 171

9 Kyrönjoen vesistöalue on pääosin metsää ja suota (yli 60 %). Muihin Suomen jokilaaksoihin verrattuna pellon osuus (noin 25 %) on kuitenkin huomattavan suuri. Kyrönjoen vesistöalueen maankäyttö on tehokasta ja metsä- ja peltoojituksia on alueella tehty paljon. Rakennetut alueet sijoittuvat pääosin joen varteen. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsee 25 Naturaaluetta. Vassorfjärden, johon Kyrönjoki laskee, on merkittävä Natura-kohde alueella. Sen suojelun perusteina ovat linnusto, edustava jokisuisto, vaellussiika ja nahkiainen. Vassorfjärdenin suojeluarvot ovat osaltaan riippuvaisia Kyrönjoen veden laadusta ja jokisuiston tilasta. Kuva 3. Kyrönjoen vesistöalue ja alueen merkittävät tulvariskialueet sekä muut tulvariskialueet. 4.2 Kyrönjoen tulvat Pohjanmaan jokien tapaan Kyrönjoelle on tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut ja tulvimisherkkyys. Suuria kevättulvia on esiintynyt viimeksi vuosina 2013, 2006, 1988, 1985, 1984 ja Suurten kevättulvien lisäksi vaaratilanteita ovat aiheuttaneet rankkasateet ja jääpadot. Virtaama on tyypillisesti suurimmillaan lumen sulaessa keväisin. Suurten virtaamien lisäksi ongelmana on kevättulvahuipun jyrkkyys, mikä on osittain seurausta tehokkaasta metsä- ja pelto-ojituksesta sekä vesistöalueen vähäjärvisyydestä ja järvien sijoittumisesta latva-alueille. Kyrönjoen ja Laihianjoen vesistöalueilla tulvariskiä aiheuttaa myös näiden kahden vesistöalueen yhdistyminen suurilla tulvilla. Tämä niin sanottu Laihianjoen ja Kyrönjoen bifurkaatioalue muodostuu Veikkaalan sekä Tuovilan ja Rudon välille. Tällä alueella oli tulvavahinkoja esim. syksyllä 2012 ja keväällä Bifurkaatioalueen tulvia käsitellään Laihianjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Tulvat heikentävät tavanomaisesti veden laatua jokivesistöissä. Tulva-aikana Kyrönjoella voidaan joutua pysäyttämään Vaasan kaupungin raakaveden pumppaus johtuen heikosta vedenlaadusta ja turvautumaan varastointialtaan käyttöön. Pahimmillaan keskeytys vedenpumppauksessa voi kestää usean viikon tai jopa kuukausien ajan kuten kävi syystulvalla

10 4.3 Toteutetut tulvasuojelutoimet Kyrönjoen vesistöalueella tulvasuojelutöitä on suoritettu jo 1700-luvulta lähtien. Vesistössä on toteutettu seuraavia tulvantorjuntatoimia: Vesistön säännöstelyyn, järjestelyyn sekä patojen, voimalaitosten ja tekojärvien rakentamiseen on myönnetty useita kymmeniä lupia. Säännöstelytilavuuden lisäämiseksi on rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet. Vesistöalueella on toteutettu laajoja tulvasuojelutöitä, joista merkittävimpiä on Kyrönjoen yläosan vesistötyöt, johon lukeutuu Ilmajoen keskustan alapuolella olevat pengerrysalueet. Suurella tulvalla vesi päästetään purkautumaan Tieksin, Rintalan ja Halkosaaren pengerrysalueille Ilmajoen taajaman suojaamiseksi. Säännöstellyissä järvissä vedenkorkeutta alennetaan kevättalvisin ja vedenkorkeus on alimmillaan juuri ennen lumien sulamisen alkamista. Tulvahaittojen vähentämiseksi on tehty lukuisia perkauksia. Valtion rooli on ollut tulvasuojelutöissä vahva. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa pääosin Kyrönjoen vesistön säännöstelystä ja huolehtii osin vesistörakenteiden kunnossapidosta. 5. Hallintasuunnitelman suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 5.1 Alueidenkäytön suunnittelu Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat sekä kuntien laatimat yleis- ja asemakaavat sekä rakennusjärjestykset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen mukaan yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa määräyksiä koskien alinta rakentamiskorkeutta sekä tulvariskialueelle rakentamisen erityisistä edellytyksistä. Maakuntastrategia koostuu maakuntasuunnitelmasta ja ohjelmasta, jotka ovat keskeisiä välineitä tulvariskien hallintaa koskevien tavoitteiden toteutumisessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman ( > Suunnitelmat ja ohjelmat) mukaan on tärkeää huomioida tulvariskin torjunta sekä edistää omaehtoista tulviin varautumista. Pohjanmaan maakuntastrategiassa ( > Aluekehitys > Ohjelmatyö > Maakuntastrategia) linjataan, että parhaiten tulviin voidaan varautua ottamalla tulvat huomioon maankäytössä ja ohjaamalla uusi rakentaminen pois tulvaherkiltä alueilta. Tulvariskien hallinnan osalta Pohjanmaan maakuntaohjelman tärkeimpinä tavoitteina on lisätä alueen kaikkien toimijoiden tulvatietoisuutta ja omatoimista tulviin varautumista. Lisäksi tavoitteena on, että tulvariskien hallintaa suunnitellaan systemaattisesti ja pyritään vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Myös muilla eri toimialoille laadituilla alueellisilla ohjelmilla on yhtymäkohtia tulvariskien hallintaan. Näitä ovat muun muassa maaseudun kehittämisohjelma sekä alueelliset metsäohjelmat. 5.2 Ilmastonmuutokseen varautuminen ja tulvantorjunta EU:n sopeutumisstrategia julkaistiin vuonna Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia 2022 uudistuu vuonna Sen tavoitteena on vahvistaa ja lisätä sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen Suomessa. Sopeutumisstrategian toimeenpanon lähtökohtana on saada sopeutuminen läpileikkaavana näkökohtana osaksi eri toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimintaa ja seurantaa. Kyrönjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma on valmistunut vuonna Toimintasuunnitelmaan on koottu tiedot vesistöstä, säännöstelyrakenteista, keskeisistä lupaehdoista sekä tulvantorjunnan toimenpiteistä ja organisaatioista. Suunnitelmassa arvioitiin tulvavahinkoja ja esitettiin suosituksia tulvantorjuntamahdollisuuksien kehittämiseksi. 173

11 Tulvantorjuntaan liittyviä toimenpiteitä sisältyy lisäksi mm. kuntien valmiussuunnitelmiin, rakennusten pelastussuunnitelmiin sekä patoturvallisuuslain mukaisiin vahingonvaaraselvityksiin. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsee kahdeksan vahingonvaaraltaan 1-luokkaan luokiteltua patokokonaisuutta, joille on laadittu patoturvallisuuslain mukainen vahingonvaaraselvitys sekä turvallisuussuunnitelma. 5.3 Vesien- ja ympäristönsuojelu Suomen vesiensuojeluun ja vesienhoitoon vaikuttaa kansainvälinen yhteistyö. Suomella on rajavesisopimukset Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa. Itämeren merialueen suojelua koskevan sopimuksen (HELCOM 1992) tarkoituksena on pysäyttää Itämeren saastuminen. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi on pantu kansallisesti toimeen lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Kyrönjoen vesistöalueen kannalta vesienhoidon tärkeimmät tavoitteet on määritelty Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa (ymparisto.fi/vesienhoito > Suunnittelumateriaaleja ja julkaisuja). Kyrönjoen alueella vesien ekologinen tila vaihtelee huonosta erinomaiseen. Ekologista tilaa heikentää erityisesti ravinne-, happamuus- ja metallikuormitus ja joen rakenteeseen tehdyt muutokset. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman päivittäminen vuosille tapahtuu samanaikaisesti tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelun kanssa. Suomi on sitoutunut lukuisiin luonnon monimuotoisuutta sekä eläinten, kasvien ja elinympäristöjen suojelua koskeviin sopimuksiin. Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Suuri osa suojelualueista sisältyy luonnon monimuotoisuutta turvaavaan Natura verkostoon. 5.4 Ympäristötavoitteiden huomioiminen hallintasuunnitelmassa Vesien- ja ympäristönsuojelu Vesien- ja ympäristönhoidon tavoitteet on otettu suunnittelussa huomioon käyttämällä toimenpiteiden arvioinnissa seuraavia arviointikriteereitä: Toimenpiteen vaikutukset vesien tilaan Toimenpiteen vaikutukset kalastoon Toimenpiteen vaikutukset luonnonsuojeluun/suojelualueisiin Tarkasteltavien toimenpiteiden valinnassa ja arvioinnissa pyrittiin asettamaan etusijalle sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat myönteisesti vesien tilaan tai eivät aiheuta merkittävää haittaa vesien tilalle. Useat tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet edistävät vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista vähentämällä tulvan aikaista vesistökuormitusta ja lisäämällä veden viipymistä valuma-alueella. Kyrkösjärven säännöstelyn muutokseen liittyvät mahdolliset perkaukset aiheuttavat tilapäistä vesistön samentumista. Lisäksi veden pinnan laskeminen heikentää Kyrkösjärven veden tilaa ja erityisesti talviaikaan laskee veden happipitoisuuden eliöstölle haitalliselle tasolle ja voi aiheuttaa kalakuolemia. Alueidenkäyttö Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on yhteneviä tavoitteita alueiden käytön suunnittelun kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain keinovalikoima tarjoaa monia eri mahdollisuuksia tulvariskien hallinnan kehittämiseen. Tulvantorjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Tulvariskien hallinnan suunnittelussa on huomioitu ilmastonmuutosennusteiden vaikutus tulvien muuttumiseen. Vaikka tulvien ennustetaan monissa osissa Suomea pienenevän lumen määrän ja kevättulvien vähentyessä, suunnittelun pohjana on käytetty vähintään nykytilanteen suuruisia tulvia. Tämä johtuu ilmastonmuutokseen liittyvistä epävarmuuksista ja muutosten hitaasta ja mahdollisesti epätasaisesta etenemisestä. 174

12 6. Nykytilan kehitys, mikäli suunnitelma ei toteudu (VE0) Nykyisten arvioiden mukaan Kyrönjoen vesistöalueella tulvavahinkoja alkaa syntyä tulvan ylittäessä toistuvuuden 1/20 v. Kyrönjoen yläosan tulvasuojelupenkereet on mitoitettu kerran 20 vuodessa toistuvalle tulvalle. Tätä harvinaisemmassa tulvatilanteessa tulvavesiä päästetään pengerrysalueille tulvaluukkujen kautta. Nykyisen luvan perusteella pengerrysalueille tulee päästää vettä, kun vedenpinta Nikkolan sillan kohdalla ylittää korkeuden N43+40,00 m tai Hanhikosken asteikolla asteikkolukeman 480 cm. Kyrönjoen merkittävillä tulvariskialueilla erittäin harvinaisen tulvan (toistuu keskimäärin kerran vuodessa) peittämän alueen asukasmäärä on yhteensä noin Pääosa näistä asukkaista asuu Ilmajoen keskustassa, Seinäjoen Munakassa, Isossakyrössä tai Vaasan Vähässäkyrössä. Tulvariskikartoitusten perusteella harvinaisella tulvalla kastumisvaarassa on Ilmajoen-Seinäjoen tulvariskialueella 98 asuinrakennusta ja Ylistaron-Vähänkyrön tulvariskialueella vastaavasti 49. Uhattuina on arvion mukaan 249 asukasta Ilmajoki-Seinäjoki alueella ja 127 asukasta Ylistaro-Vähäkyrön alueella. Lisätietoa Kyrönjoen tulvariskikohteista esitetään tulvariskikartoitusraporteissa, jotka ovat saatavana Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmän sivuilta: > Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmä. Taulukossa 3 on esitetty arvio tulvavahingoista eri tulvatilanteessa Kyrönjoen tulvakartoitetuilla alueilla. Tehtyihin vahinkoarvioihin liittyy epävarmuuksia, sillä merkittävien tulvariskialueiden korkeuserot ovat pieniä, eivätkä arvioiden pohjana olevat korkeustiedot ole täysin luotettavia. Korkeuksissa huomioidaan ainoastaan maanpinnan korkeus eikä rakennuksen lattiakorkeuksia. Kyrönjoen vesistöalueen kuntien asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 5,5 %. Asutus tulee jatkossakin keskittymään etupäässä kaupunkien ja kuntakeskusten ympäristöön sekä jokivarteen. Myös vapaa-ajan asutus lisääntyy vesistöjen rannoilla. Merkittävin tulvariski kohdistuu todennäköisesti jokiuoman varrella oleviin taajamiin ja tiheästi asutuille alueille. Kuntaliitokset voivat muuttaa asutuksen painopisteitä pitemmällä aikavälillä. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavoin vesivaroihin, muuhun ympäristöön ja yhteiskuntaan. Erityisesti sään ääri-ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän. Ennusteiden mukaan Kyrönjoella keväiset tulvavirtaamat pienenevät ja aikaistuvat, sen sijaan sateiden aiheuttamat tulvat syksyisin ja muinakin vuodenaikoina tulevat kasvamaan. Sateiden aiheuttamat virtaamat saattavat olla jopa keväisiä tulvavirtaamia suurempia. Taulukko 3. Arviot eri tulvan toistuvuuksien aiheuttamista vahingoista ja asukasmääristä Kyrönjoen merkittävillä tulvariskialueilla. Epävarmuutta vahinkoarvioihin aiheutuu siitä, että tulva-alueella sijaitsevien rakennusten perustamiskorkeudet eivät ole tiedossa. (Lähde: SYKE 2013) a) Ilmajoen-Seinäjoen merkittävällä tulvariskialueella Tulvan vuosittainen todennäköisyys (%) ja keskimääräinen toistuvuus 50 % 20 % 10 % 5 % 2 % 1 % 0,4 % 0,1 % Arvioidut vahingot yhteensä, milj. (rakennusten perustamiskorkeudet välillä 0,3 0,5 m) Arvioitu asukasmäärä tulvan peittämällä alueella 1/2a 1/5a 1/10a 1/20a 1/50a 1/100a 1/250a 1/1000a 0,09 0,19 0,2 0, , a) Ylistaron-Vähänkyrön merkittävällä tulvariskialueella Tulvan vuosittainen todennäköisyys (%) ja keskimääräinen toistuvuus 50 % 20 % 10 % 5 % 2 % 1 % 0,4 % 0,1 % Arvioidut vahingot yhteensä, milj. (rakennusten perustamiskorkeudet välillä 0,3 0,5 m) Arvioitu asukasmäärä tulvan peittämällä alueella 1/2a 1/5a 1/10a 1/20a 1/50a 1/100a 1/250a 1/1000a 0,25 0,58 1,0 1,6 3,2 5,5 9,

13 7. Monitavoitearvioinnissa tarkastellut vaihtoehdot Kyrönjoen tulvariskien hallinnan suunnittelussa hyödynnettiin monitavoitearviointia toimenpiteiden järjestelmällisessä arvioinnissa ja sidosryhmien näkemysten keräämisessä. Toimenpiteiden tarkastelu tapahtui kolmessa sidosryhmätyöpajassa, johon osallistuivat Kyrönjoen tulvaryhmän ja Kyrönjoki-työryhmän sekä keskeisimpien sidosryhmien jäsenet. Monitavoitearvioinnin toteutus tapahtui kolmessa vaiheessa: 1) tulvariskien hallinnan tavoitteita edistävien toimenpiteiden tunnistaminen, 2) yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi ja 3) vaihtoehtoisten toimenpideyhdistelmien muodostaminen ja arviointi. Toimenpiteiden vaikutuksia ja toteutettavuutta arvioitiin kuvassa 4 esitettyjen tekijöiden suhteen. Arvioinnissa hyödynnettiin olemassa olevia selvityksiä ja asiantuntija-arviota. Kuva 4. Monitavoitearvioinnissa käytetyt arviointitekijät (SYKE ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) Monitavoitearvioinnissa tarkasteltiin taulukossa 4 esitettyjä toimenpiteitä. Monitavoitearvioinnin tuloksena osa toimenpiteistä jätettiin tulvaryhmän päätöksellä pois jatkosuunnittelusta tulvariskien hallinnan suunnittelun kaudelta Perusteina olivat mm. pienet hyödyt, korkeat kustannukset tai ristiriidat vesienhoidon tavoitteiden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa. Jatkosuunnitteluun valituista toimenpiteistä muodostettiin kolme vaihtoehtoista toimenpideyhdistelmää. Toimenpideyhdistelmät muodostettiin siten, että niihin sisältyvät toimenpiteet ovat teknisesti ja juridisesti toteutettavissa, niiden hyväksyttävyys on kohtuullisen hyvä ja toimenpiteet eivät ole ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Tarkasteltuja vaihtoehtoja olivat: VE 1. Pengerrysalueiden käytön muutos ja Kyrkösjärven säännöstelyn tehostaminen; VE 2. Merkittävien tulvariskialueiden ja erityiskohteiden suojaus penkereillä ja VE 3. Pengerrysalueiden käytön muutos ja Ylistaro-Vähäkyrön ja Seinäjoen tulvariskialueiden asutuksen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyvät nykyiset toimenpiteet ja niiden tehostaminen sekä valumaalueen vedenpidätyskyvyn lisääminen. Vaihtoehtotarkastelun perusteella Kyrönjoen tulvaryhmä on valinnut hallintasuunnitelmaehdotuksessa esitettäväksi yhdistelmävaihtoehdon VE1 sekä VE3. Vaihtoehtoon sisältyvät toimenpiteet on esitelty luvussa

14 Taulukko 4. Kyrönjoen tulvariskien hallinnan alustavat toimenpiteet ja niiden arviointi. Mukana jatkosuunnittelussa Toimenpide Tulvantorjunnan toimenpiteet, säännöstelyn hoito ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet Maankäytön suunnittelu ja sijainnin ohjaus Omatoiminen tulviin varautuminen Tulvatiedottaminen Kyrönjoen yläosan pengerrysalueiden käytön muutos ja Ilmajoen vahinkokohteiden paikallissuojaaminen Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä (45 ha/450 ha) Merkittävien tulvariskialueiden asuinrakennusten ja erityiskohteiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla, tasolle 1/50 tai 1/100a tai 1/250a Muiden tulvariskialueiden (Mustasaari, Kauhajoki, Jalasjärvi) asuinrakennusten ja erityiskohteiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla tasoille 1/50a ja 1/250 a Kyrkösjärven tekojärven säännöstelytilavuuden muuttaminen Muutostyöt padottaviin rakenteisiin esim. siltojen tai teiden mahdollinen korottaminen Jokiuomien ruoppaukset Kauhajoella, Jalasjoella ja Kyrönjoen suistossa Uusi tulva-allas, Parjakanneva (Päntäneenjoki) Uusi tekojärvi, Sotkan allas (Ikkelänjoki) Tulvavesien johtaminen viereisiin vesistöihin Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei Ei Lisätieto Mukana kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa: nykyisin käytössä olevat tulvariskien hallinnan keinot ja niiden tehostaminen. Esitetään hallintasuunnitelmaehdotuksessa. Esitetään hallintasuunnitelmaehdotuksessa. Veden pidättämisalueiden tarpeeksi arvioitiin ha. Mukana kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Esitetään hallintasuunnitelmaehdotuksessa. Asutuksen suojaustasoksi valittiin 1/100 a toistuva tulva ja erityiskohteiden suojaustasoksi 1/250 a toistuva tulva tulvaryhmän asettamien alustavien tavoitteiden mukaan. Esitetään hallintasuunnitelmaehdotuksessa. Esitetään hallintasuunnitelmaehdotuksessa. Poistettiin arvioinnista vähäisen merkityksen vuoksi. Muiden tunnistettujen tulvariskialueiden toimenpiteet päätettiin olla arvioimatta monitavoitearvioinnissa. Muiden alueiden toimenpiteet huomioidaan kuitenkin tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Mahdollisesti ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Hyödyt pienet suhteessa haittoihin. Toimenpide on kallis. Merkittävät kielteiset luontovaikutukset. Ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Hyödyt pienet suhteessa haittoihin. Toimenpide on erittäin kallis. Merkittävät kielteiset luontovaikutukset. Ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Tekninen toteutus haastavaa. Erittäin kallis ja hankala toteuttaa. Merkittävät kielteiset luontovaikutukset ja mahdolliset vaikutukset Natura-alueeseen. Ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa. 8. Hallintasuunnitelmaehdotuksen toteuttamisen ympäristövaikutukset 8.1 Arvio vaikutuksista tulvahaittojen vähenemiseen Nykyisin käytössä olevilla tulvariskien hallinnan toimenpiteillä tulvasuojeluhyödyt ulottuvat parhaimmillaan keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan tulvan tasolle. Tehostamistarvetta on eniten omatoimisen varautumisen, maankäytön suunnittelun, viestinnän, tiedotuksen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen osalta. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisäämisen tulvasuojelullinen hyöty perustuu veden varastoitumiseen valuma-alueilla ja näin virtaushuippujen tasoittumiseen koko vesistöalueella. Pienimuotoisilla toimenpiteillä, kuten laskeutusaltailla, kosteikoilla ja ojakatkoksilla on merkittävää tulvasuojelullista hyötyä vasta, kun alueita satoja tai tuhansia. Paikallisesti toimenpiteillä voi olla kuitenkin suurempi merkitys. Alueella on poistunut ja poistuu käytöstä runsaasti turvetuotantoalueita, joista voidaan mahdollisesti saada laajempiakin vedenpidätysaltaita. Pengerrysalueiden käytön muutoksella tarkoitetaan tulvaluukkujen avaamiskorkeuden nostoa siten, että mikäli kyseessä on selvästi harvinaisempi kuin keskimäärin 1/20 v toistuva tulva, pengerrysalueiden varastointitilavuus käytettäisiin hyväksi vasta suurimman tulvahuipun leikkaamiseen. Eli joen vedenpinnan Nikkolassa annettaisiin nousta nykyistä korkeammalle tasolle ennen tulvaluukkujen avaamista. 177

15 Alustavan arvion mukaan keskimäärin 1/100 vuodessa toistuva tulva voitaisiin leikata keskimäärin 1/50 toistuvan tulva suuruiseksi kahdek san vuorokauden ajan. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 25 m 3 /s pienennystä virtaamaan. Toisaalta keskimäärin 1/250 vuodessa toistuva tulva voitaisiin leikata keskimäärin 1/50 toistuvan tulva suuruiseksi viiden vuorokauden ajan, mikä tarkoittaisi keskimäärin 60 m 3 /s pienennystä virtaamaan. Pengerrysalueiden käytön muutos edellyttää kuitenkin usein toistuvilla tulvilla kastuvien kohteiden erillissuojauksia Ilmajoen keskustassa. Kyrkösjärven säännöstelyn muutoksella tavoitellaan säännöstelytilavuuden lisäämistä. Laskemalla allas harvinaisilla tulvilla nykyistä alemmaksi, olisi mahdollista saada käyttöön arvioitu 3 milj. m 3 lisää varastotilaa. Kyrkösjärven tekojärven nykyisen luvan mukainen säännöstelytilavuus on n. 11 milj. m 3. Mikäli järveä laskettaisiin vielä n. 1 m nykyistä alarajaa alemmaksi, olisi varastotilavuutta mahdollista kasvattaa n. 14 milj. m 3 :iin. Kyrkösjärven sijainti on otollinen pienentämään tulva-aikaista huippuvirtaamaa alapuolisella tulvavaara-alueella. Kyrkösjärven täyttökanavan vetokyvyllä 45 m 3 /s lisätty varastotila riittäisi pienentämään tulvahuippua vajaan vuorokauden ajan nykyistä pidempään. Kyrkösjärven tekojärven säännöstelytilavuuden käytön muutoksella arvioidaan olevan vaikutuksia erityisesti kevättulvilla. Hyödyt ovat parhaimmillaan keskimäärin 1/50 a toistuvalla tulvalla, mutta tätä harvinaisemmilla tulvilla vaikutusten arvioidaan olevan pieniä. Asutuksen ja erityiskohteiden suojaamisen tavoitteena on, että Ilmajoen-Seinäjoen sekä Ylistaron-Vähäkyrön merkittävillä tulvariskialueilla asuinrakennukset suojataan tulvapenkereillä tai tilapäisillä tulvaseinämillä tasolle keskimäärin 1/100 vuodessa toistuva tulva ja erityiskohteet tasolle keskimäärin 1/250 vuodessa toistuva tulva. Toimenpide vaatii lisäselvityksiä, muun muassa suojattavien kohteiden määrän, toteutustavan ja patoturvallisuusluokan osalta. Arvio esitettyjen toimenpiteiden yhteisvaikutuksista tulvahaittojen vähenemiseen Jos kaikki Kyrönjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan, niin merkittävällä tulvariskialueella ei pitäisi aiheutua merkittävää vahinkoa asuinrakennuksille melko harvinaisella tai harvinaisella tulvalla. Mahdollisesti vähäisiä vahinkoja voi aiheutua erittäin harvinaisella 1/250 tulvalla. Toimenpiteiden hyötyalueina on Ilmajoen-Seinäjoen sekä Ylistaron-Vähäkyrön merkittävät tulvariskialueet. Vesien pidättämisen valuma-alueella sekä nykyisten tulvariskien hallinnan toimenpiteiden hyödyt kohdistuvat koko vesistöalueelle. 8.2 Arvio luontovaikutuksista Nykyisin käytössä olevista tulvariskien hallinnan toimenpiteistä merkittävimpiä luontovaikutuksia voi aiheutua jääpatojen räjäytyksistä, joka voi aiheuttaa haittaa vaelluskalojen poikastuotannolle. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisäämisellä on huomattavaa vesienhoidollista hyötyä. Vettä pidättävät rakenteet auttavat vähentämään vesistöön päätyvää kuormitusta. Tulvavesien pidättäminen metsä- tai kosteikkoalueille saattaa myös luoda elinympäristöjä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Pengeralueiden käytön mahdollisen muutoksen toteutuessa tulvavettä johdetaan nykyistä harvemmin pengerrysalueelle, jolloin pengeralueelta huuhtoutuu ravinteita ja kiintoainesta nykyistä harvemmin. Tulvaluukkujen kautta pengeralueelle päätyy veden mukana myös kaloja. Muutoksen toteutuessa kaloja jää penkereiden taakse nykyistä harvemmin. Kyrkösjärven säännöstelyn muutos saattaa vaatia vähäisiä järvellä tehtäviä ruoppauksia, joiden arvioidaan aiheuttavan tilapäistä vesistön samentumista. Laskemalla altaan vedenpintaa harvinaisilla tulvilla nykyistä alemmaksi heikennetään Kyrkösjärven veden tilaa. Erityisesti talviaikaan toteuttavana toimenpide laskee veden happipitoisuuden eliöstölle haitalliselle tasolle ja voi aiheuttaa kalakuolemia. Lisäksi rantaeroosio voi lisääntyä. Toisaalta toimenpidettä hyödynnettäisiin vain, kun ennustetaan poikkeuksellisen voimakasta tulvakevättä. Vesiympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi edellyttää lisäselvityksiä, jotka tehdään lupahakemuksen yhteydessä. Asutuksen ja erityiskohteiden suojaamisella ei arvioida olevan merkittäviä luontovaikutuksia, mutta vaikutukset riippuvat kohteesta ja suojaamisen toteutustavasta. Tarkempi arvio vaikutuksista voidaan tehdä vasta, kun tarkat tiedot suojattavista kohteista ja niiden toteutustavasta on 178

16 olemassa. Tulvasuojauksilla voi olla positiivinen luontovaikutus, jos niiden avulla voidaan estää tai vähentää haitallisten aineiden kulkeutumista ympäristöön suojaamalla tällainen riskialtis kohde. Arvio esitettyjen toimenpiteiden yhteisvaikutuksista luontoarvoihin Nykyisin käytössä olevien toimenpiteiden tehostamisella on melko vähäisiä haitallisia luontovaikutuksia. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisäämisellä voi toteutuslaajuudesta riippuen olla merkittäviä positiivisia luontovaikutuksia. Pengerrysalueen käytön muutoksesta ei arvioida aiheutuvan kielteisiä luontovaikutuksia. Merkittävimmät kielteiset vaikutukset liittyvät Kyrkösjärven mahdollisiin perkauksiin ja säännöstelykäytännön muutokseen. Toisaalta toimenpidettä hyödynnettäisiin vain, kun ennustetaan poikkeuksellisen voimakasta tulvakevättä. Asutuksen ja erityiskohteiden suojaamisella ei arvioida olevan merkittäviä luontovaikutuksia. 8.3 Arvio sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista Nykyisin käytössä olevilla tulvantorjunnan toimenpiteillä voidaan parantaa tulvavaaraalueen asukkaiden turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintojen ylläpitoa poikkeuksellisissa tulvissa. Toimenpiteiden tehostamisella ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Maankäytön suunnittelu tehostaminen voi osin rajoittaa tulva-alueiden rakentamista. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen monipuolistaa maisemaa toimenpidealueella. Etenkin suuremmat kosteikot voivat myös monipuolistaa virkistyskäyttömahdollisuuksia lähialueilla. Vesivoimatuotannon kannalta virtaamien tasaamisella on pieni positiivinen vaikutus. Toimenpide voi kuitenkin osin vähentää maatalouden peltopinta-alaa. Pengeralueiden käytön mahdollisen muutoksen seurauksena pengerrysalueilla sijaitseville pelloille johdetaan tulvavettä nykyistä harvemmin, jolloin maatalousvahinkoja syntyy vähemmän. Matalalla sijaitsevien kohteiden mahdollisten suojausten rakentaminen aiheuttaa paikallisia muutoksia maisemaan ja piha-alueiden käyttöön. Muutokset riippuvat kuitenkin paikallissuojausten toteutustavasta. Kyrkösjärven säännöstelymuutoksesta aiheutuu pieni hyöty vesivoimataloudelle, vaikkakin Kyrkösjärven laskeminen nykyistä alemmaksi saattaa vaatia muutoksia voimalaitosrakenteisiin. Voimalaitokselle on myös turvattava riittävä lauhdeveden saanti toimenpiteen aikana. Kyrkösjärven säännöstelymuutos oletettavasti vähentäisi tulvasta aiheutuvia satovahinkoja tulvakorkeuksien laskiessa. Toimenpide voi heikentää talvikauden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Asuinrakennusten ja erityiskohteiden tulvasuojaukset parantavat asukkaiden turvallisuutta ja suojelevat kiinteistöjä kastumiselta. Tulvasuojausten rakentaminen voi aiheuttaa muutoksia maisemaan ja piha-alueiden käyttöön riippuen käytettävästä suojaustavasta. Tilapäisillä tulvasuojauksilla vaikutukset jäävät lyhytaikaiseksi. Maarakenteisilla penkereillä vaikutukset ovat pysyviä. Tulvapenkereitä on kuitenkin mahdollista maisemoida ympäristöön paremmin sopivaksi. Arvio esitettyjen toimenpiteiden sosiaalisista ja taloudellisista yhteisvaikutuksista Esitetyistä toimenpiteistä aiheutuu toteutuessaan merkittävää hyötyä Kyrönjoen merkittävien tulvariskialueiden asukkaille. Haitallisia sosiaalisia vaikutuksia (mm. maisemahaittoja) arvioidaan aiheutuvan erityisesti asuinrakennusten ja muiden vahinkokohteiden mahdollisesta pysyvästä paikallissuojauksesta. Kyrkösjärven säännöstelyn muutos voi tilapäisesti heikentää virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kyrönjoen pengerrysalueiden rantojen maataloudelle sekä Kyrönjoen vesivoimatuotannolle aiheutuu lieviä myönteisiä vaikutuksia 9. Toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ympäristönäkökohdat otetaan mahdollisimman hyvin huomioon jo toimenpiteiden suunnittelussa. Toimenpiteissä ja hankevalinnoissa suositaan ympäristön kannalta mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja aiheuttavia toimia. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arvioinnin yhteydessä jatkotarkastelusta poistettiin toimenpiteet, jotka ovat erityisen haitallisia vesienhoidon kannalta. 179

17 Taulukossa 5 on tarkasteltu jatkosuunnitteluun valittujen toimenpiteiden osalta ennakoituja haittavaikutuksia ja keinoja niiden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Taulukko 5. Kyrönjoen tulvariskien hallinnan jatkosuunnitteluun valittujen toimenpiteiden aiheuttamat mahdolliset haitat ja keinot haittojen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi. Toimenpide Mahdolliset haittavaikutukset Keinot haitan ehkäisemiseksi Nykyisin käytössä olevat toimenpiteet ja niiden tehostaminen Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen Kyrkösjärven säännöstelymuutos Jääpatojen räjäyttämisestä aiheutuvat haitat vesiluonnolle Vettymishaitat Pengerrysalueiden käytön muutos ja vahinkokohteiden paikallissuojaaminen Kohdekohtaisten tulvasuojelurakenteiden maisemavaikutukset Ruoppauksen aiheuttamat haitat vesiluonnolle Säännöstelymuutoksesta aiheutuva vaikutus veden tilaan Säännöstelymuutoksesta aiheutuvat haitat eliöstölle ja kalakannoille Haittojen minimointi suunniteltava tapauskohtaisesti. Mahdollisten haittojen huomiointi toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Penkereet voidaan korvata tilapäisillä tulvaseinämillä tai maisemoidaan olemassa olevaan maastoon sopiviksi. Penger on myös mahdollista toteuttaa matalampana ja ponteilla tai lankuilla tarvittaessa korotettavalla ratkaisuna. Mahdolliset haitat ja niiden lieventäminen selvitetään tarkemmassa hankesuunnittelussa. Mahdolliset haitat ja niiden lieventäminen selvitetään tarkemmassa hankesuunnittelussa. Haittoja voidaan osin kompensoida kalaistutuksin. 10. Hallintasuunnitelman seuranta ja epävarmuustekijät Tulvariskien hallintasuunnitelman toimeenpanon edistämisestä ja seurannasta on päävastuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi tavoitteena on, että Kyrönjoen tulvaryhmä kokoontuu 1 2 kertaa vuodessa seuraamaan toimenpiteiden edistymistä suunnittelukaudella Toimenpide-ehdotusten toteutumisen seurannassa käytetään taulukossa 6 esitettyjä mittareita. Seurannan tulokset raportoidaan hallintasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Taulukko 6. Kyrönjoen tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Toimenpideryhmä TULVARISKIÄ VÄHENTÄVÄT TOIMENPITEET TULVASUOJELUTOIMENPI- TEET VALMIUSTOIMET TOIMINTA TEESSA JÄLKITOIMENPITEET TULVATILAN- Mittarit Tulva-alueet ja alimmat rakennuskorkeudet huomioivien kaavojen ja rakennusjärjestyksen määrä Tulvaennusteiden luotettavuusongelmat Toteutuneet toimenpiteet (kartoitukset, selvitykset) Toteutuneet toimenpiteet (suunnitelma, lupahakemus, toteutus) Toteutuneet kustannukset Suojattujen riskikohteiden määrä Toteutuneet toimenpiteet (tiedotus, harjoitus, suunnitelma, selvitys) Hankitun tulvantorjunnanmateriaalin määrä Yhteistyötilaisuuksien ja harjoitusten määrä Säännöstelyn poikkeuslupien tarpeen määrä Toteutuneet toimenpiteet (suunnitelma, harjoitus, toteutus) Palvelun tarjoajien määrä 10.1 Arvioinnin epävarmuustekijät Tulvariskien hallintasuunnitelma on ympäristövaikutusten esittämisen osalta yleispiirteinen, koska kaikkien toimenpiteiden osalta niiden määrää, tarkkaa alueellista kohdentumista, toteuttajaa tai toteutustapaa ei ole määritelty. Vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on ollut tunnistaa keskeisimmät ja merkittävimmät vaikutukset ja kuvata vaihtoehtojen välisiä eroja suuruusluokkatasolla. Vaikutukset on kuvattu tilanteessa, jossa toimenpiteet on toteutettu suunnitellussa laajuudessa. Suunnitelman yleispiirteisyydestä johtuen vaikutusten arvioitiin ja esittämiseen 180