HANNUKAINEN MINING OY KOMPLETTERING AV ANSÖKAN OM MILJÖTILLSTÅND. Komplettering av ansökan om miljötillstånd Dnr. PSAVI/3224/2015
|
|
- Marja Aho
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOMPLETTERING AV ANSÖKAN OM MILJÖTILLSTÅND Detta är en översättning av kapitlen 0-4, rörande förändringar i vattenhanteringen. Kompletteringarna 1-10 i kapitlen 5-14 har inte översatts till svenska. HANNUKAINEN MINING OY Komplettering av ansökan om miljötillstånd Dnr. PSAVI/3224/2015
2 2 Hannukainen Mining Oy Jaana Koivumaa Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI Uleåborg Finland Hemort Vanda, Finland FO-nummer Tel Kompletteringen har för Pöyrys del gjorts av: Elin Siggberg Eeva-Leena Anttila Pekka Keränen Kaisa Kettunen Marko Lehmikangas Sari Ylitulkkila
3 Innehåll 3 INLEDNING VATTENHANTERINGENS PRECISERINGAR Sammanfattning av vattenhanteringen UPPDATERING AV SULFATETS KONSEKVENSBEDÖMNING I MUONIOÄLVEN Gruvans belastning Muonioälvens flödesuppgifter Bedömning av sulfatets hälsorisk och ekotoxikologiska risk Konsekvensbedömning FÖRSLAG TILL GRÄNSVÄRDE FÖR HALT OCH FÖR ÅRSBELASTNING KONSEKVENSBEDÖMNINGEN I MKB:N PUNKT 1 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) PUNKT 2 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) PUNKT 3 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Lähteiden suojelu Suomen lähteet Hannukaisen hankkeen vaikutukset lähdeluontotyyppien suojelutavoitteiden säilymiseen PUNKT 4 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) PUNKT 5 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) PUNKT 6 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) PAF-sivukivialue Selkeytys- ja vesivarastoaltaat Vesilaatu Pohjarakenne PUNKT 7 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) PUNKT 8 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Avolouhosjärvien täyttyminen Vesitase Hannukaisen alueella Äkäsjoki Kuerjoki Valkeajoki Vesitase Rautuvaaran alueella... 29
4 13 PUNKT 9 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Yleistä jäteluokituksesta Sivukivien ominaisuudet Hapontuotto Kokonaispitoisuudet Liukoisuudet Haitta-aineista Johtopäätökset PUNKT 10 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) KÄLLFÖRTECKNING Bilagor Bilaga Bilaga Bilaga Bilaga Bilaga Bilaga 1. Preciseringar av vattenhanteringen, Teollisuuden Vesi Oy, Punkt 1 i begäran om komplettering, Koetoiminnan vaikutusten raportointi, HMOY (endast på finska) 3. Punkt 1 i begäran om komplettering, Rikastuskokeiden raportti, GTK (endast på finska) 4. Punkt 4 i begäran om komplettering, Meluselvitys, Ramboll (endast på finska) 5. Punkt 6 i begäran om komplettering, PAF alueen pohjarakenteet (endast på finska) 6. Punkt 7 i begäran om komplettering, Kivivuopionojan uoman rakennussuunnitelmat (endast på finska)
5 5 INLEDNING Hannukainen Mining Oy:s ansökan om miljö- och vattenhushållningstillstånd för gruvområdet i Hannukainen och Rautuvaara, har lämnats till Norra Finlands regionförvaltningscentral Regionförvaltningscentralen har i ett brev daterat bett om komplettering senast Hannukainen Mining Oy har bett om tilläggstid till kompletteringen till och med Kompletteringen har gjorts av Hannukainen Mining Oy, Pöyry Finland Oy, Teollisuuden Vesi Oy (vattenhantering) och Ramboll Finland Oy (buller). Pöyry Finland Oy ansvarar inte för de andra konsulternas arbete. Pöyry har fått belastningsuppgifterna av Teollisuuden Vesi Oy, och utgående från dessa har Pöyry gjort en ny konsekvensbedömning för sulfatbelastingens och halternas konsekvenser på recipienten (kapitel 2). Preciseringarna angående hantering och ledning av vatten är presenterade i kapitel 1, samt i bilaga 1 som helhet. Figur 0-1. Recipientens belastnings- och konsekvensberäkningar har utvecklats i flera steg under tillståndsprocessens gång. Förutom sulfat, användes informationen från MKB:n som grund till konsekvensbedömingarna fram till svaromålet ( ). I och med svaromålet beräknades belastningen om helt och hållet, utgående från vattenkvaliteten som mätts under anrikningstestet. Senare har det framkommit osäkerheter angående anrikningstestet som försvårar vattenkvalitetsbedömningen. Efter det har Teollisuuden Vesi Oy kompletterat projektets planer angående vattenhushållning och hantering, och räknat om sulfatbelastningen till recipienten.
6 1 VATTENHANTERINGENS PRECISERINGAR Processplaneringen och vattenhanteringen har preciserats sedan miljötillståndsansökan lämnades in. Materialet som sulfatets, vattenmängdens samt de andra parametrarnas bedömning grundar sig på har utvecklats under tillståndsprocessens gång, enligt Figur 0-1. Vattenmängderna och sulfatberäkningarna som presenteras i denna komplettering har gjorts av Teollisuuden Vesi Oy. Konceptet presenteras i bilaga 1 i sin helhet, samt kortfattat nedan. Kvaliteten på vattnet som kommer från processen preciseras ytterligare då planeringen fortskrider. Bedömningen av sulfatets inverkan på recipienten som presenteras i kapitel 2.1.4, är gjord utgående från det behandlade vattnets kvalitet Sammanfattning av vattenhanteringen Uträkningarna ersätter de dokument som har lämnats in i tidigare skeden av tillståndsprocessen, vad gäller sulfatens totala belastning och dess motiveringar, eftersom anrikningsverkets sulfatbelastning har preciserats i och med anrikningstesterna som gjorts. Som grund för vattenhanteringens planering, ligger principen om ett så lågt intag av färskvatten som möjligt, samt cirkulation och återanvändning av processvatten inom anrikningsverket med hjälp av klarning och förtjockning. Dessutom ökas vattencirkulationen genom att producera färskvatten av sandmagasinets vatten med hjälp av omvänd osmos. Koncentratflödets sulfat fälls ut i en separat sulfatborttagningsanläggning, där halten återgår med hjälp av kalciumhydroxid i högt ph. Vattenhanteringsrapporten och karakteriseringsrapporten som uppdaterades i samband med svaromålet ( ) uppdateras efter att processplaneringen har fortskridit och processvattnets kvalitet har klargjorts. 2 UPPDATERING AV SULFATETS KONSEKVENSBEDÖMNING I MUONIOÄLVEN Gruvverksamhetens konsekvenser på Muonioälvens sulfathalter har uppskattats genom att räkna ett förenklat utspädningsförhållande och därigenom haltökningen i Muonioälven under gruvans verksamhetsår Uträkningarnas ursprungsdata är presenterade nedan (2.1.1 och 2.1.2) Gruvans belastning Vattenmängderna som används i sulfatbelastningsberäkningarna för området i Hannukainen följer vattenbalansen i vattenhanteringsrapporten. Däremot baserar sig belastningsuträkningarna för anrikningsverket och sandmagasinet på Teollisuuden Vesi Oy:s planer, där vatten cirkuleras mellan anrikningsverket och sandmagasinen och det cirkulerande vattnet renas, i motsats till tidigare planer. Enligt uträkningarna som Teollisuuden Vesi Oy och HMOY har gjort, antas vattnet från anrikningsverket till sandmagasinet ha en kontinuerlig sulfathalt på 5000 mg/l, och processvattenmängden från sandmagasinet till klarningsbassängen antas vara 100m 3 /h. I Tabell 2-1 har gruvans sulfatbelastning uppskattats i två scenarier: I scenariot (alternativ 1), är sulfathalten i vattnet till Muonioälven enligt Teollisuuden Vesi Oy:s belastningsuträkningar, och i det här alternativet kan sulfathalten de två första åren överstiga 2500 mg/l under ett hydrologiskt, 1/100 år, torrt år. I scenariot (alternativ 2) är sulfathalten för åren 0-3 reglerat till nivån 2500 mg/l och för åren 4-19 enligt uträknad belastning, dvs. max 1500 mg/l. Gruvområdets nederbörd inverkar betydligt på sulfatbelastningens storlek, och belastningen har därför uppskattats för ett år med genomsnittlig ne-
7 Verksamhets år derbörd, för ett en gång på hundra år återkommande torrt år, och för ett en gång på hundra år återkommande regnigt år. Dessutom har i konsekvensbedömningen beaktats en situation där gruvans sulfatbelastning är t/a i olika flödessituationer (MQ, MNQ och MHQ). Tabell 2-1 Sulfatbelastningen (t/a) från Hannukainens gruva under verksamhetsåren I alternativ 1 har sulfathalten i vattnet som leds till Muonioälven räknats enligt Teollisuuden Vesi Oy:s belastningsuträkningar. I den situationen överstiger sulfathalten 2500 mg/l, under åren 0 och 1 på ett 1/100 år torrt år. I alternativ 2 granskas en situation där sulfathalten för verksamhetsåren 0-3 fastslagits till 2500 mg/l, i vattnet som leds till Muonioälven, och för åren 4-19 då halten inte överstiger 1500 mg/l. Alternativ 1 Alternativ 2 Belastning, Belastning, Verksamhets Belastning, 1/100 torrt 1/100 vått genomsnitt Belastning, genomsnitt Belastning, 1/100 torrt Belastning, 1/100 vått år ka ka utloppets sulfathalt mg/l Utloppets sulfathalt 2500 m g/l Muonioälvens flödesuppgifter Det finns inte några långtids flödesuppgifter från området kring utloppet. Den närmaste mätstationen för vattenflöde, asteikko 800 Muonio, ligger i Muonio, uppströms från utloppet (Figur 2-1). Där är avrinningsområdet är km 2 och sjöprocenten 3,5 %.
8 8 Figur 2-1. Muonios mätstations läge. (Hertta-tietopalvelu). I Figur 2-2 visas dygnsflödets variation på mätstationen i fråga, under åren Figur 2-2. Dygnsflödets variation vid Muonio mätstation (informationstjänsten Hertta). Periodens genomsnittskurva är utmärkt med svart.
9 Ovanom utloppet, nedanom Äkäsjoki älvs mynning, är avrinningsområdet ,9 km 2 ( ) och sjöprocenten 3,3 %, dvs avrinningsområdet växer med ca 3568 km 2. Med hjälp av Muonioälvens mätstations uppgifter kan flödets genomsnitts- samt extremvärden räknas ut för avsnittet nedanom Äkäsjoki älvs mynning: MQ MNQ NQ MHQ HQ 179 m3/s 27 m3/s 11 m3/s m3/s m3/s Det månatliga genomsnittsflödet fördelas på följande sätt: m 3 /s m 3 /s Jan 40 Juli 286 Feb 35 Aug 190 Mars 31 Sept 175 April 36 Okt 156 Maj 438 Nov 119 Juni 584 Dec 62 9 En typisk dygnsflödeskurva för avsnittet nedanom Äkäsjoki älvs mynning baserad på den genomsnittliga dygnsavrinningen, är presenterad i Figur 2-3. Figur 2-3. En typisk flödeskurva för avsnittet nedanom Äkäsjoki älvmynning, baserad på flödesuppgifterna från Muonios mätstation för åren
10 2.1.3 Bedömning av sulfatets hälsorisk och ekotoxikologiska risk I bedömningen av hälsorisken och den ekotoxikologiska risken har man nyttjat principerna i den sk. KAVERI-modellen, som utvecklats i samband med Kaivosvesiverkosto 1 -projektet (Opasnet Suomi 2018a). I bedömningen av hälsoriskerna jämförs sulfatets totala halt (naturliga halt + haltökning) i Muonioälven, med kvalitetsrekommendationerna från KAVERI-materialet, samt med informationen om sulfatets hälsoverkan. Enligt grundprincipen för bedömningen av sulfatets ekotoxikologiska risk, jämförs den av gruvverksamheten orsakade haltökningen i recipienten, med miljökvalitetsnormen som korrigerats med områdetes bakgrundshalt, eller med annat gräns-/riktvärde. Det finns ingen miljökvalitetsnorm för sulfat i Finland, men i bedömningen av påverkan kan man använda Brittiska Colombias riktvärde för max. sulfat (100 mg/l). Riktvärdet är utvecklat för att skydda den av testorganismerna som visat sig vara känsligast i Meyas och Nordins (2013) utredning, dvs. regnbågslaxens yngel. Riktvärdet är inte testat i Finska vattendrag, men anses ur ett vattenskyddsperspektiv vara jämförbart med mjuka finska vattendrag. Korrigerat med bakgrundsvärdet är sulfatets riktvärde för Muonioälven därmed = 103 mg/l. Halter som inter överstiger riktvärdet är säkra i mjukt vatten (CaCO mg/l). Riktvärdet används då man granskar sulfathaltens månadsgenomsnitt (minst fem provtagningar under 30 dagar). (Opasnet Suomi 2018c) Konsekvensbedömning I Tabell 2-2 visas den årliga haltökningen som gruvverksamhetens sulfatbelastning orsakar under verksamhetsåren Sulfathaltökningen som orsakas av sulfatbelastningen under ett genomsnittligt hydrologiskt år, är räknat i förhållande till Muonioälvens uppskattade medelflöde, 179 m 3 /s, vid rörets utlopp. Haltökningen för ett regnigt och ett torrt år är uträknat enligt sulfatbelastningen för åren i fråga, för medellågvattenföring (MNQ 27 m 3 /s) och för medelhögvattenföring (MHQ 1175m 3 /s). Sådana flöden uppkommer endast tillfälligt i ett vattendrag, och förverkligas inte på årsbasis. Därför representerar det torra och det regniga årets haltökning teoretiska extremvärden för nederbörds- och flödesvariationen. 1 Gruvvattennätverk, ö.a.
11 Verksamhet sår Tabell 2-2 Haltökningen som orsakas av sulfatbelastningen (Tabell 2-1) i Muonioälven i olika flödessituationer (MQ, MNQ och MHQ efter att vattnen blandats åren 0 19), samt med en sulfatbelastning på t/a. Medelbelastning + MQ Belastning ett torrt år + MNQ Belastning ett regnigt år + MHQ Medelbelastning + MQ Belastning ett torrt år + MNQ 11 Belastning ett regnigt år + MHQ Verksamhets år 0 0,8 4,9 0,1 0 0,8 2,7 0,2 1 0,8 4,9 0,1 1 1,0 2,8 0,3 2 0,9 5,3 0,2 2 1,6 6,3 0,4 3 0,9 5,3 0,2 3 1,7 6,5 0,4 4 0,9 5,5 0,2 4 0,9 5,5 0,2 5 1,0 5,7 0,3 5 1,0 5,7 0,3 6 1,1 5,9 0,3 6 1,1 5,9 0,3 7 1,1 6,1 0,3 7 1,1 6,1 0,3 8 1,1 6,2 0,3 8 1,1 6,2 0,3 9 1,2 6,3 0,3 9 1,2 6,3 0,3 10 1,2 6,4 0,3 10 1,2 6,4 0,3 11 1,3 6,6 0,3 11 1,3 6,6 0,3 12 1,3 6,6 0,3 12 1,3 6,6 0,3 13 1,3 6,8 0,3 13 1,3 6,8 0,3 14 1,3 6,9 0,3 14 1,3 6,9 0,3 15 1,3 7,0 0,3 15 1,3 7,0 0,3 16 1,3 7,0 0,3 16 1,3 7,0 0,3 17 1,4 7,1 0,3 17 1,4 7,1 0,3 18 1,4 7,2 0,3 18 1,4 7,2 0,3 19 1,3 7,1 0,3 19 1,3 7,1 0,3 Sulfatbelastning t/a 1,8 11,7 0,3 Utloppets sulfathalt mg/l Alternativ 1 Alternativ 2 Haltökning (mg/l) Haltökning (mg/l) Utloppets sulfathalt 2500 mg/l Muonioälvens naturliga sulfatnivå, haltökningen orsakad av gruvverksamheten som mest och som minst, samt de totala sulfathalterna som uppskattas i Muonioälven under verksamhetsåren 0 19 som mest och som minst, visas i Tabell 2-3. I den nedre tabellen visas även haltökningen och den totala halten i en situation då gruvans sulfatbelastning är t/a i olika vattenlägen. Några betydande skillnader mellan de totala halternas minimi- och maximivärden i alternativen 1 och 2 finns inte, och därmed skiljer sig deras konsekvenser på Muonioälven inte heller på ett betydande sätt. Om den totala sulfatbelastningen är t/a, är genomsnittliga haltökningen och totala halten under ett torrt och under ett genomsnittligt hydrologiskt år, en aning större än i alternativen 1 och 2 (Tabell 2-3). Skillnaderna är hursomhelst små, ur Muonioälvens tillstånds perspektiv.
12 12 Tabell 2-3. Haltökningen samt den totala sulfathalten (haltökning + naturlig halt) i Muonioälven, i alternativen 1 och 2, efter att vattnen blandats under verksamhetsåren Dessutom är haltökningen för en total belastning om t/a presenterad. Alternativen 1 och 2 Muonioälven Haltökning Haltökning naturlig halt + naturlig halt mg/l mg/l mg/l Ett genomsnittligt hydrologiskt år 3 0,8 1,7 3,8 4,7 1/100 torrt år + MNQ 3 2,7 7,2 5,7 10,2 1/100 regnigt år + MHQ 3 0,1 0,4 3,1 3,4 Kuormitus t/a Muonioälven Haltökning Haltökning naturlig halt + naturlig halt mg/l mg/l mg/l Ett genomsnittligt hydrologiskt år 3 1,8 4,8 1/100 torrt år + MNQ 3 11,7 14,7 1/100 regnigt år + MHQ 3 0,3 3,3 I alla alternativ som granskats, förblir sulfathalterna i Muonioälven under riktvärdet för sulfat (103 mg/l), då gruvverksamhetens utloppsvatten har blandats helt med Muonioälvens vatten. I utloppets omedelbara närhet kan dock tidvis förekomma högre sulfatvärden än de som visas i Tabell 2-3. Utloppets inverkan på Muonioälvens vattenkvalitet beror på Muonioälvens flöde och dess variation, samt på utloppets pumpningsmängd och halter under året. Utloppets flöde varierar med avrinningsvolymen och med bassängens reglering. Inverkan på Muonioälven är som störst i början av året, från januari till april. Påverkan av halter är som störst vid sådana tillfälliga situationer, då belastningen är som störst och vattenföringen är liten. Gruvans sulfatbelastning bedöms inte ha någon skadlig inverkan på Muonioälven nedanom utloppet. Förhöjningen i sulfathalten anses inte ändra på vattendragets nuvarande kemiska eller ekologiska klass. Enligt beräkningarna förblir Muonioälvens sulfathalt under kvalitetsrekommendationen för hushållsvatten, 250 mg/l, vilket också är dricksvattnets smakgräns (Opasnet Suomi 2018b). THL 2 rekommenderar inte användning av ytvatten som hushållsvatten, men för sulfatets del uppfyller Muonioälvens vatten kvalitetsrekommendationerna för hushållsvatten även efter att gruvverksamheten inletts. Sulfathalten i älven förblir liten, varför det inte uppkommer någon risk att bli exponerad t.ex. vid simning. Sulfat är inte bioackumulerande, så det samlas inte i fiskar. 3 FÖRSLAG TILL GRÄNSVÄRDE FÖR HALT OCH FÖR ÅRSBELASTNING På basis av de preciserade sulfatberäkningarna, föreslås nya utsläppsgränsvärden enligt följande: Gränsvärde för halten Gränsvärde för halt under verksamhetsåren Y0-Y3 Gränsvärde för halt under verksamhetsåren Y4 à 2500 mg/l 1500 mg/l 2 THL: Institutet för hälsa och välfärd, ö.a.
13 Gränsvärde för belastning 13 Som årsgränsvärde för belastning av sulfat föreslås en löpande gräns mellan 4000 ton per år, upp till ton per år, beroende på årsnederbörden. Närmare beräkningar är presenterade i bilaga 1. 4 KONSEKVENSBEDÖMNINGEN I MKB:N I MKB:n (Ramboll 2013) beskrevs konsekvenserna på recipienten på följande sätt. För varje kvalitetsparameter fastslogs två gränsvärden: observationsvärde (TV) och alarmvärde (AV). Vattenorganismerna tål kortvariga förhöjningar av föroreningshalter. De internationella riktvärdena består vanligen av två värden där den ena definierar maximivärdet som vattenorganismerna tål, och den andra ett värde för långsiktig tolerans. För vattenkvalitetens börvärde är alarmvärdet (AV) satt på en nivå som är säker vid långtids exposition. Generellt är alarmvärdet (AV) det lägsta som stadgats i internationella direktiv eller i EU:s vattenlagstiftning för långsiktig exponering. Om det varken av Europeiska Unionen eller av någon annan myndighet stiftats några riktvärden för vattnets kvalitet, har man i studien använt ett alarmvärde som baseras på observationernas (eller baseline-utredningens) 99:e procentpoäng förhöjt med två standardavvikelser. Om det internationella alarmvärdet (AV) för vattenkvalitet överskrids, anses konsekvensen vara stor. Observationsvärdet (TV) definieras som det 80:e procentpoänget av baselineutredningens analysresultat för vattenkvalitetsparametrar. En överskridning av observationsvärdet indikerar att en förändring sker i vattenkvaliteten i jämförelse med baselinesituationen, och hjälper till att styra kontrollen. Att observationsvärdet överskrids en aning betyder inte i sig att det är en inverkan på vattenorganismerna eller hela vattendragets kvalitet. Kumulativa faktorer, och samverkan av olika faktorer, kan inte förutsägas eller bedömmas på ett tillförlitligt sätt. Då inverkan av överskridelser av observationsvärdet (TV) har definierats, har man använt en säkerhetsmarginal. Om observationsvärdet (TV) överskrids, definieras detta som en liten inverkan då halten hålls på en nivå som är under hälften av AV-värdet. Då halten överstiger nivån 50 % av AV-värdet, definieras påverkan som måttlig, så länge som nivån hålls under själva AV-värdet. För sulfat har observationsvärdet i Muonioälven definierats som 3,8 mg/l och alarmvärdet som 65 mg/l. I MKB:ns prognos är förändringen av vattenkvaliteten i Muonioälven nedanom blandningszonen under det 18:e verksamhetsåret 2,9 mg/l på våren och vinterns genomsnitt är 3,0 mg/l. Tabell 4-1. Prognosen för sulfatförändringar i Muonioälven nedanom blandningszonen vid punkten FS23, under gruvans 18:e verksamhetsår, enligt MKB av Ramboll (2013). Uppgifterna baserar sig på SRKs (2013) HIA-rapport och beräkningarna är konservativa. FS23 Koncentration nuläge TV 50 % AV Vår Modellerade halter för gruvverksamhetens slutskede Vinter, genomsnitt Förändring (%) Vår Vinter, genomsnitt Sulfat, mg/l 3,8 32,5 65 2,57 2,
14 5 PUNKT 1 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Raportti tehdystä koetoiminnasta sekä rikastuskokeesta. Hannukainen Mining Oy teki malmin koelouhintaa ja siihen liittyviä esivalmistelu- sekä jälkihoitotöitä heinä-syyskuussa 2017 Hannukaisen vanhalla kaivosalueella. Toiminnalla on koetoimintalupa (PSAVI/2001/2016, Nro 23/2017/1). Koelouhinnassa kerättiin malmia eri malmityypeistä. Ympäristövaikutusten tarkkailua on suoritettu koko koetoiminnan ajan. Ympäristövaikutusten tarkkailussa on keskitytty pinta- ja pohjavesien laadun seuraamiseen sekä käyttötarkkailuun koetoiminnan aikana. Lisäksi alueella on tehty melu- ja tärinämittauksia. Pinta- ja pohjavesien tarkkailun tarkoituksena on ollut seurata mahdollisia muutoksia pinta- ja pohjaveden laadussa ja määrässä. Käyttötarkkailulla on seurattu koetoiminnan teknisen työn ympäristövaikutuksia. Koetoiminnasta on laadittu raportti Koetoiminnan vaikutusten raportointi, ja raportti on täydennyksen liitteenä 2. Hannukainen Mining Oy on tehnyt uudet rikastuskokeet GTKn tiloissa, Outokummussa syksyllä Vastineen ( ) kappaleessa 3 on kuvattu rikastuskokeen pääkohdat. Lopullinen raportti ( ) on täydennyksen liitteenä 3 (vain viranomaiskäyttöön). Tehtyyn koerikastukseen liittyy epävarmuustekijöitä, joilla voi olla vaikutusta tulosten käytettävyyteen ympäristömallinnuksissa. Koerikastus tehtiin metallurgisesta näkökulmasta. Tämän takia kemikaalien annostuksia ei ole optimoitu, jonka vuoksi niitä tulisi käyttää vain suuntaa antavina arvoina ympäristömallinnuksissa. Lisäksi koerikastuksessa ei ollut käytössä veden kierrätystä prosessissa. Yleensä täyden mittakaavan rikastusprosessi käyttää vähemmän kemikaaleja johtuen veden kierrätyksestä prosessissa. Veden kierrätys vähentää myös rikkihapon ja kalkin kulutusta, joita käytetään veden käsittelyssä. Lisäksi rikastamon taloudellinen tehokkuus on iso tekijä kemikaalien käytön minimoimiseksi tuotantovaiheessa. Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi, koerikastuksen tuloksia pitäisi tarkastella suoraan ainoastaan metallurgisesta näkökulmasta. Raportin sisältö ei siis sellaisenaan sovellu rikastuksen ympäristövaikutusten arviointiin, vaan tulokset vaativat mallintamista PUNKT 2 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Onko liitteen 8 kuvaan 2-2 jäänyt vanhaa tietoa, koska kaavion mukaan rakentamisaikaisia vesiä johdetaan Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen (vrt. selityksen tekstiin esim. sivu 67 ja liitteen 8 kuvaan 2-1 ja taulukkoon 2-9, ei siis pitäisi johtaa vesiä Valkeajokeen ja Kuerjokeen, vaan Äkäsjokeen tai vesivarastoaltaalle)? Täydennyspyynnössä mainitut kohdat viittaavat kohtiin, jossa on kuvattu rakentamisen aikainen tilanne. Rakentamisen aikana puhtaita aluevesiä pintamaiden läjitysalueista ja toiminta-aluetta reunustavien keräilyojien vedet johdetaan kiintoaineen laskeutuksen kautta lähimpään vesistöön Hannukaisen alueella, kunnes putket vesivarastoaltaaseen ovat asennettu. Toiminnan aikana sen sijaan, mitään vesiä ei johdeta Äkäsjokeen eikä tämän sivujokiin, vaan kaikki vedet menevät purkuputkea pitkin Muonionjokeen.
15 7 PUNKT 3 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Tarkemmat perustelut lähteikköjen suojelutavoitteiden säilymiseen (selityksen kohdassa esitetyn mukaisesti) Lähteiden suojelu Luonnonsuojelulaki suojelee lähdeluontotyyppejä EU:n luontodirektiivin kautta. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit lähteet ja lähdesuot (7160) sekä huurresammallähteet (7220, priorisoitu luontotyyppi) ovat monien Natura alueiden suojeluperusteina. Natura-alueiden lisäksi lähdeluontotyyppejä esiintyy myös mm. yksityismaan suojelualueilla. Lähteitä suojellaan lisäksi vesilain ja metsälain säädösten kautta. Vesilain 2 luvun 11 :n 1 momentissa todetaan, että lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen lähteiden suojelusta, jos lähdeluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu (VesiL 2 luvun 11 :n 2 momentti). Suojelu koskee luonnontilaisia lähteitä, joiden olennaiset ominaispiirteet eivät ole ihmistoiminnan takia muuttuneet (Hallituksen esitys vesilainsäädännön uudistamiseksi, 277/2009 vp). Luonnontilaisiksi lähteiksi katsotaan myös lähteet, joiden luonnontila on palautunut ihmistoiminnan jälkeen luonnollisen kehityksen kautta tai ennallistamistoimenpiteiden seurauksena. Luonnontilaisia lähteitä muuttaville toimenpiteille on haettava poikkeuslupaa. Metsälaki (MetsäL 1996: 10 ) määrittelee pienvedet ja niiden välittömät lähiympäristöt säästettäviksi kohteiksi, joiden hoitotoimet on toteutettava kohteen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsälaissa 10 :ssä määritellyt erityisen tärkeät elinympäristöt ovat pienialaisia, luonnontilaisia tai sen kaltaisia kohteita. Metsälain kohteiden luonnontilaisuus on määritelty tarkemmin metsäasetuksessa (MetsäA 1996). Asetuksen mukaan kohde on luonnontilainen, mikäli sen biologisen monimuotoisuuden kannalta olennaiset ominaispiirteet ovat säilyneet ihmisen toiminnasta huolimatta. Metsälaissa lähteen välitön lähiympäristö on jätettävä metsänkäsittelytoimien ulkopuolelle (hakkuut, auraus), jotta lähteen ominaispiirteet säilyvät. Luontotyyppien ja lajien suojeluun liittyy keskeisesti suotuisan suojelutason käsite. Luontotyyppi lähteet ja lähdesuot (7160) on arvioitu boreaalisella vyöhykkeellä luokkaan epäsuotuisa huono, paraneva (arviointi levinneisyys: suotuisa; pinta-ala: epäsuotuisa, riittämätön; rakenne ja toiminta: epäsuotuisa, huono, kehityssuunta paraneva; tulevaisuus: epäsuotuisa, riittämätön). Arvio on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2007 arviointiin verrattuna. Selvästi harvinaisempien, kalkkialueille keskittyvien ja luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvien huurresammallähteiden (7220) suojelutaso on arvioitu luokkaan epäsuotuisa riittämätön, vakaa (arviointi levinneisyys: suotuisa; pinta-ala sekä rakenne ja toiminta: epäsuotuisa riittämätön, vakaa; tulevaisuus: epäsuotuisa, riittämätön, paraneva). Myös huurresammallähteiden osalta arvio on pysynyt lähes ennallaan edelliseen arviointiin verrattuna. Lähteikköluontotyypit on huomioitu myös Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Koko maassa lähteiköt sekä huurresammallähteiköt on arvioitu vaarantuneiksi luontotyypeiksi (VU, Vulnerable). Pohjois-Suomen osalta molemmat luontotyypit on kuitenkin luokiteltu luokkaan LC (Least Concern, säilyvä; Raunio ym. 2008).
16 7.2 Suomen lähteet Maanmittauslaitoksen vuoden 2012 maastotietokantaan on merkitty maassamme yhteensä lähdettä, jotka kuuluvat luokkaan (lähde = pohjaveden maanpäällinen purkautumiskohta). Tämän perusteella Suomen maa-alueiden keskimääräinen lähdetiheys on 10,66 lähdettä/100 km 2. Maakuntatasolla lähteitä on selvästi eniten Lapissa (9 642 kpl, tiheys 10,41 kpl/100 km 2 ). Toiseksi eniten lähteitä on Pohjois-Savossa (3 883 kpl, tiheys 23,16 kpl/100 km 2 ). Maastotietokannan lähdepisteisiin sisältyy kuitenkin vain osa olemassa olevista lähteistä (Raunio ym. 2008). Lähteitä esiintyy koko Suomessa, mm. metsissä, soilla ja tuntureilla. Ilmaston humidisuuden, eli suuremman sadannan ja vähäisemmän haihdunnan, sekä maaston korkeuserojen vuoksi lähteisyys on selvästi yleisintä Pohjois-Suomen, Kainuun ja Pohjois- Karjalan tunturi- ja vaaramaastoissa. Etelämpänä lähteikköjen esiintyminen painottuu harju- ja reunamoreenialueille (SYKEn luontotyyppiesittely 2014). Suurin osa Suomen lähteistä on pieniä, alle neliömetristä muutamaan neliömetriin. Pohjois-Suomessa on kuitenkin jopa useiden hehtaarien laajuisia lähteikköjä ja tihkupintoja. Suomen suurin lähde, Karigasniemen Sulaoja purkaa runsaat m 3 vettä vuorokaudessa. Lähteiden ja lähdesoiden esiintymisverkosto on harventunut, esiintymispinta-ala pienentynyt ja jäljellä olevien esiintymien luonnontila heikentynyt. Monet lähteiden lajit ovat uhanalaistuneet. Merkittävimmät lähteiden luonnontilaa heikentäneet tekijät ovat metsien ja soiden ojitukset, hakkuut ja maanmuokkaukset sekä pohjavedenotto. Lisäksi lähteitä ovat tuhonneet ja heikentäneet mm. pellonraivaus, purojen perkaukset, maaainesten otto ja rakentaminen (SYKEn luontotyyppiesittely 2014, Raunio ym. 2008). Lähteikköjen tuhoutuminen ja luonnontilan heikentyminen on ollut voimakkainta maamme etelä- ja keskiosissa. Toisaalta pohjoisessa lähteiden suojeluaste on korkeampi. Raunion ym. (2008) mukaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannan Pohjois- Suomen lähdepisteistä yli 20 % sijoittuu Natura-alueille (koko maassa 11 %, aineisto keskeneräinen). Vaikka maankäyttöpaineet uhkaavat monia kohteita myös tulevaisuudessa, on lähteiden ja lähdesoiden luontotyypin suojelutason kuitenkin arvioitu kehittyvän hitaasti parempaan suuntaan (SYKEn luontotyyppiesittely 2014, Raunio ym. 2008) Hannukaisen hankkeen vaikutukset lähdeluontotyyppien suojelutavoitteiden säilymiseen Hannukaisen hankkeen takia tuhoutuvat/heikentyvät lähteet on koottu taulukoihin Taulukko 7-1, Taulukko 7-2 ja Taulukko 7-3. Lähdetyypit ja niiden luonnontilaisuusluokittelu ovat peräisin LVT Oy:n luontoselvitysraportista (LVT Oy 2009 ja 2012). Hankkeen myötä on arvioitu tuhoutuvan yhteensä 23 lähdettä, lähteikköä tai tihkupintaa. Lisäksi 18 lähteen tai tihkupinnan on arvioitu heikentyvän, sillä niille on arvioitu aiheutuvan pitkällä aikavälillä kuivattavia vaikutuksia. Yhteensä vaikutuksenalaisia lähteitä, lähteikköjä tai tihkupintoja on näin ollen 41 kappaletta. Kohteista suurin osa on luokiteltu luonnontilaisiksi.
17 17 Taulukko 7-1. Rautuvaaran alueen tuhoutuvat lähteet. (tarkempaa tietoa Vastineen ( ) taulukossa 14-1) Lähdetyyppi Luonnontilaisuus Määrä Lähde luonnontilainen 1 Lähde luonnontila heikentynyt 2 Tihkupinta luonnontilainen 1 Lähde ja puro luonnontilainen 1 Taulukko 7-2. Hannukaisen alueen tuhoutuvat lähteet. (tarkempaa tietoa Vastineen ( ) taulukossa 14-2) Kuvio Lähdetyyppi Luonnontilaisuus Määrä 498 Lähde Luonnontilainen Tihkupinta Ei luonnontilainen Lähteikköalue Luonnontilainen Lähde, tihkupintoja Luonnontilainen 1 Taulukko 7-3. Hannukaisen alueen lähteet, joihin voi kohdistua kuivattavia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. (tarkempaa tietoa Vastineen ( ) taulukossa 14-3) Kuvio Lähdetyyppi Luonnontilaisuus Määrä 663a Lähde Luonnontilainen Tihkupinta Luonnontilainen Tihkupinta Luonnontila heikentynyt 1 Lähdekohteiden aineistona olleen kasvillisuusselvityksen (LVT Oy 2009) liitteenä on taulukoita, joissa on yksityiskohtaista tietoa alueella tutkituista luontokohteista. Raportissa ei ole ilmoitettu kartoitettujen lähteiden ravinteisuustasoja. Lähteellä esiintyvien sammalten ilmentämän ravinteisuuden sekä lähdettä ympäröivän kuvion luontotyypin perusteella voi päätellä suuntaviivoja lähteen ravinteisuudesta. Rautuvaaran alueella tuhoutuvista lähteistä yksi lähde (Taulukko 7-1) ja Hannukaisen alueella tuhoutuvista lähteistä neljä lähdettä esiintyy runsasravinteisilla lettosoilla (Taulukko 7-2). Niistä lähteistä, joihin voi kohdistua pitkällä aikavälillä kuivattavia vaikutuksia, letolla sijaitsee yksi lähde. Hankealueen lähteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi lähdeluontotyyppien suojelutavoitteiden kannalta tarkasteltiin vertailuaineistona hankealuetta ympäröivien seutujen lähdekohteita. Tarkastelua varten poimittiin Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan (toukokuulta 2018) merkityt lähteet nelikulmion muotoiselta alueelta, 20 kilometrin säteellä hankealueesta kuhunkin pääilmansuuntaan. Tarkastelualueella sijaitsee muun muassa suuri osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, joka kuuluu myös Natura 2000 alueverkkoon. Maastotietokannan mukaan kyseisellä tarkastelualueella sijaitsee yhteensä 421 lähdettä. Tarkastelualue ja sille merkityt lähteet on esitetty karttana alla (Kuva 7-1).
18 18 Kuva 7-1. Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan (2018) merkityt lähteet 20 kilometrin etäisyydellä Hannukaisen hankealueesta pääilmansuuntiin, mustin pistein merkittyinä, sekä maastossa hankealueen lähialueen perustilaselvityksien yhteydessä havaitut lähteet erivärisin ympyröin merkittyinä: Mustat sijaitsevat toimintojen ulkopuolella, punaiseksi värjätyt jäävät toimintojen alle ja vaaleanpunaiset saattavat muuttua lähellä sijaitsevien kaivosrakenteiden johdosta. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että hankealuetta ympäröivällä alueella sijaitsee huomattavan paljon tunnettuja lähteitä, Lappi yleensäkin on maamme runsaslähteisimpiä alueita. Tarkastelun suhteen on huomioitava, etteivät maastotietokannan lähdetiedot ole kattavat; todellisuudessa lähteitä esiintyy huomattavasti tietokantaan ja karttaaineistoihin merkittyä enemmän. LVT Oy:n tekemissä luontoselvityksissä Kolarin selvitysalueilla paikallistettiin yhteensä 127 lähteikköä, lähdettä tai tihkupintaa (LVT 2009). Hankkeen myötä häviävistä tai muuttuvista lähteistä vain yksi on merkitty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Näin kaikki häviävät tai muuttuvat lähteet muodostavat alle 10 % karttatarkastelualueen lähdekohteista. Todellisuudessa osuus on huomattavasti tätä pienempi, kun otetaan huomioon, että maastotietokantaan on merkitty vain osa maastossa olemassa olevista lähdekohteista.
19 Hankealueen lähteistä ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja ravinteisuustasoista tai muista tarkemmista ominaisuuksista. Suomen lähteet ovat yleensä suurimmaksi osaksi pieniä, korkeintaan muutaman neliömetrin kokoisia. Suurin osa hankkeen vaikutusalueen lähteistä on luonnontilassa. Myöskään maastotietokannasta poimituista, todennäköisesti pääosin luonnontilaisista lähdekohteista ei ole käytettävissä tarkempia ravinteisuus- tai kokotietoja. Todennäköisesti valtaosa Hannukaisen, kuten muunkin Suomen lähteistä on ravinteisuudeltaan meso-eutrofisia. Harvinaisten huurresammallähteiden sammallajisto eroaa selvästi yleisempien lähteiden lajistosta. Laadituissa kasvillisuusraporteissa ei ole mainintoja eutrofisista huurresammallähteistä hankealueella. Huurresammallähteet keskittyvät kalkkialueiden lehto- ja lettokeskuksiin, eikä Kolari sijaitse näillä alueilla. Todennäköisesti hankealueen ympäristön lähteet ovat näin ollen sekä ravinteisuudeltaan että kooltaan vastaavan kaltaisia kuin Hannukaisen hankkeen vaikutuksenalaiset lähteet. Yleisesti ottaen lähteiden suurimpia uhkia ovat ojitukset, hakkuut, maanmuokkaukset ja rakentaminen. Runsasmetsäisellä ja soisella tarkastelualueella ojituksia on tehty jonkin verran. Luonnonalueet ovat kuitenkin luonteeltaan laajoja ja yhtenäisiä. Ihmistoiminnan vaikutus ympäröivillä seuduilla keskittyy vahvasti tietyille alueille. Tarkastelualueen lähteistä suurin osa on todennäköisesti pitkälläkin aikavälillä luonnontilaisena säilyviä kohteita. Pohjois-Suomen osalta lähteiköt ovat yleensäkin luokiteltu säilyväksi luontotyypiksi (LC, Least Concern; Raunio ym. 2008). Tarkastelualueella on lisäksi muutamia suojelualueita, joista laajimpana Pallas- Yllästunturin kansallispuisto. Vesi- ja/tai metsälain säädökset suojelevat lähteitä ja niiden lähiympäristöjä kaikkialla, mutta suojelualueiden lähteiköt ovat kokonaan turvassa muulta maankäytöltä. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelta laskettiin karttatarkastelun perusteella useita kymmeniä lähteitä. Lähiseutujen runsaslähteisyyden ja muiden edellä mainittujen tietojen perusteella arvioidaan, etteivät lähdeluontotyyppien suojelutavoitteet huomattavasti vaarannu Hannukaisen hankkeen vaikutusten seurauksena. Kuten lupahakemuksessa ( ) on esitetty, Hannukainen Mining Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa luvanvaraisen toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Töiden aloittamista varten asetetaan vakuus, jotta ympäristö voidaan saattaa ennalleen, mikäli toiminta ei käynnisty, lupamääräykset muuttuvat tai lupaa ei muutoksenhaun johdosta myönnetä. Lähteiden osalta varmistetaan, etteivät valmistelevat työt vaikuta tiedossa oleviin lähteisiin peruuttamattomalla tavalla, erityisesti sellaiset lähteet jotka sijaitsevat suunnitellun infran lähettyvillä PUNKT 4 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Meluselvitys (liite B, kohta 5.1, kpl 1): Äkäsjoen ylittävällä kohdalla kuljetinhihna aiheuttaa melua loma-asutukselle ja hakija aikoo parantaa koteloinnin ääneneristävyyttä. Esitettävä, miten tämä tehdään ja miten se vaikuttaa meluun. Aikaisemmissa selvityksissä Hannukaisen kaivokselta Rautuvaaran rikastamolle kulkevan hihnakuljettimen melun leviäminen on mallinnettu pahimman mahdollisen tilanteen mukaisesti tilanteessa, jossa ei ole otettu huomioon kuljettimeen liittyviä rakenteita, kuten seiniä ja kattoja. Liitteenä 4 olevassa Rambollin laatimassa ( ) selvityksessä
20 on tarkasteltu kuljetinta ja vetoasemia ympäröivien rakenteiden vaikutusta kuljetinmelun leviämiseen Äkäsjoen ylityksen ympäristössä. Rambollin laatimassa selvityksessä tarkastelualue rajattiin hihnakuljettimen Äkäsjoen ylittävän osuuden lähiympäristöön. Mallinnus tehtiin yöajalle (klo 22-7) kaivoksen tuotantovaiheen aloitustilanteessa. Äkäsjoen ylitystä lähimpänä olevat häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 3 km etäisyydellä pääasiallisista kaivostoiminnoista, joten merkittävin melulähde alueella on mallinnustulosten perusteella hihnakuljetin. Suuresta etäisyydestä pääasiallisiin kaivostoimintoihin johtuen erot päivä- ja yöajan keskiäänitasoissa sekä eri tuotantovuosien aikaisissa keskiäänitasoissa ovat tarkastelualueella erittäin pieniä. Mallinnustulosten perusteella hihnakuljettimen ja sen vetoasemien yhdessä muun kaivosmelun kanssa aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot alittavat Vnp:n 993/1992 mukaiset ohjearvot kuljetinta lähimpinä olevissa häiriintyvissä kohteissa. 20 Kuva 8-1. Ote Rambollin laatimasta melun leviämismallinnuskartasta, kun hihnakuljettimen ja vetopäiden ympärille rakennetut rakenteet ovat huomioitu mallinnuksessa (kartta kokonaisuudessaan liitteessä 4).
21 9 PUNKT 5 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Päivitetyt suunnitelmat purkuputken linjauksesta, putkikoosta, virtauksista jne. mikäli purkuputken kokoa muutetaan alkuperäisestä esityksestä. Muuttuneiden aluevesisuunnitelmien johdosta todettiin vastineessa ( ) kaivokselta tulevan mahdollisen maksimivesimäärän olevan melko lähellä purkuputken maksimikapasiteettia, kuitenkaan ylittämättä sitä. Laskettu tilanne, jossa pumpattava vesimäärä olisi lähellä putken maksimikapasiteettia, on kaivostoiminnan loppuvaiheessa tapahtuva, kerran sadassa vuodessa toistuvan märän toukokuun valuntapiikin mukainen. Vastineessa todettiin lisäksi, että putkikokoa ja pumppauskapasiteettia kasvatetaan vastaamaan mahdollisia maksimivesimäärätilanteita. Purkuputken suunnitelmia tarkennetaan kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun rikastamo- ja vesienkäsittelysuunnitelmat ovat lopullisessa muodossaan PUNKT 6 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) 10.1 PAF-sivukivialue Vähintään yleissuunnitelmatasoinen pohjarakenneratkaisu PAF-sivukivialueen sekä selkeytys- ja vesivarastoaltaiden osalta. PAF-sivukivialueille esitetään perusratkaisuna pohjarakennetta, jossa tiivisteenä on 1,5 mm paksu HDPE-kalvo, tai vastaavan suojaustason omaava tiivisrakenne. Kalvon alla on tasattu moreenikerros ja sen päällä tasauskerros kivituhkasta. Kalvon päälle esitetään asennettavaksi suojageotekstiili 800 g/m 2. Suojageotekstiilin lopullinen paino tarkistetaan toteutussuunnitteluvaiheessa yhdessä kalvon toimittajan kanssa. Suojageotekstiilin päälle tulee murske #0/16, pienlouhe #0/200 ja #0/600. Rakenteen kokonaispaksuus on mm. Esitetyt pohjarakennekerrokset ja kerrospaksuudet ovat seuraavat: - Louhe #0/ mm - Louhe #0/ mm - Murske #0/ mm - Suojageotekstiili 800 g/m 2 - HDPE-kalvo 3 1,5 mm - Kivituhka #0/4 mm 100 mm - Moreeni PAF-sivukivialueen tasaus tehdään luontaista maanpintaa mukaillen siten, että pohjalle ei jää painanteita, vaan vesi pääsee poistumaan keskialueelta reuna-alueille painovoimaisesti. Alueen muotoilu tehdään leikkaamalla ja täyttämällä paikalta leikatusta moreenista. Tasaus tehdään siten, että kaltevuudet ovat keskimäärin välillä 1:4 1:20. Alueen reunalle tehdään suotovesien keräysoja. HDPE- kalvo ulottuu ojan takaluiskaan, jolloin suotovedet saadaan kerättyä reuna-alueilta hallitusti. Suotovedet johdetaan keräyspisteisiin, mistä vedet pumpataan käsittelyyn. Tarvittavilta osin alueelle rakennetaan ulkopuoliset eristysojat, joilla estetään ulkopuolisten puhtaiden vesien pääsy sivukivialueelle. 3 Tai vastaavan suojaustason omaava tiivisrakenne
22 PAF-sivukivialueiden yleistasaukset ja vesien johtaminen sekä leikkauspiirustukset on esitetty liitteessä Selkeytys- ja vesivarastoaltaat Vesilaatu Pohjarakenne Tehdyn vesivarastoaltaan vedenlaatuarvion mukaan veden ainespitoisuudet ovat pääosin pieniä. Jos niitä verrataan esim. talousvesinormeihin (STM 683/2017) ylittyvät laatuvaatimukset tai tavoitteet lievästi vain ph-arvon, sulfaatin, kromin, raudan ja mangaanin osalta. Hannukaisen alueella on havaittavissa pohjaveden laatumuutoksia myös luontaisesta geokemiasta johtuen (sulfidimalmialue). Esimerkiksi Kivivuopionvaaran tutkimuksissa (SRK 2013a) pohjavedestä on havaittu kohonneita sulfaattipitoisuuksia (korkeimmillaan lähellä talousvesinormia 250 mg/l). Kivivuopionvaaran alue ei ole pohjaveden virtaussuunnassa kaivosalueiden alapuolella eikä alueella sijaitse mitään aiempaan kaivostoimintaan liittyvää infrastruktuuria, joten todennäköisesti havaitut kohonneet pitoisuudet johtuvat alueen maa- ja kallioperän luontaisesta geokemiasta. Pohjaveden luontainen virtaussuunta on pääosin kaakkoon kohti Äkäsjokea. Myös Rautuvaaran alueelle sijoittuvan selkeytysaltaan veden ainespitoisuudet ovat vedenlaatuarvion mukaan pääosin pieniä. Ainostaan sulfaatin, raudan ja mangaanin sekä ph-arvon osalta talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet eivät täyttyisi. Yhteenvetona vesilaadusta voidaan todeta, että altaiden veden laadun arvioidaan olevan pääosin hyvä lukuun ottamatta lähinnä kohonnutta sulfaattipitoisuutta. Alueen luontainen geokemia vaikuttaa myös pohjaveden laatuominaisuuksiin. Siten altaiden veden laadulla ei ole merkittäviä vaikutuksia kohdealueidensa maaperään eikä myöskään pohjaveden laatuun. Lisäksi on huomioitava, että alueen maaperän luontainen vedenjohtavuus on pieni ja suotautuessaan maakerrosten läpi vesi puhdistuu myös luontaisesti ja samalla tapahtuu myös laimenemista. Allasalueiden alueella ei ole vedenhankintaa varten luokiteltuja tärkeitä pohjavesialueita (läheisyydessä vain III lk alueita). Pohjavesialueiden luokitusta ollaan myös muuttamassa (Kivivuopionvaara ja Kuervaara poistetaan luokituksesta). Selkeytysaltaan kohdalla pohjamaa on silttistä hiekkamoreenia, jolla on luonnostaan pieni vedenläpäisevyys. Matalimmilla alueilla moreenin päällä on turvekerros, joka painotetaan moreenilla tai muulla painotukseen kelpaavalla kivennäismaalla, kerrospaksuus 0,4 0,5 m. Painotus estää turpeen nousun pohjasta ja painotettuna turve toimii eristys-/suodatinrakenteena. Luontaisen pohjamaan arvioidaan toimivan riittävänä pohjarakenteena eikä siitä arvioida aiheutuvan haittaa alueen maaperälle eikä pohjaveteen. Vesivarastoaltaan alueella maaperä on moreenia ja alavimmilla alueilla moreenin päällä on turvekerros. Varastoitavan veden laatu vastaa luonnonvesiä eivätkä sen vuoksi erilliset pohjarakenteet ole tarpeellisia. Turvealueilla turve painotetaan moreenilla tai muulla painotukseen kelpaavalla kivennäismaalla, kerrospaksuus 0,4 0,5 m. Painotus estää turpeen nousun pohjasta ja painotettuna turve toimii eristys-/suodatinrakenteena. Vesivarastoaltaan eteläpuolen padon alle on esitetty pohjamaan ja kallion injektointia noin 10 m syvyyteen, jolla vähennetään altaasta suotautuvan veden määrää, mikä on eduksi myös hakijalle vesivarastoaltaan veden pysyvyyden kannalta. Selkeytys ja vesivarastoaltaille ei esitetä erillisiä pohjarakenteita.
23 11 PUNKT 7 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Kivivuopionojan uoman siirron rakennussuunnitelmat on päivitettävä hakijan selityksessään (kohta 6.1.) kerrotun mukaisesti. Kivivuopionojan suunnitelmat ovat päivitetty. Ne ovat täydennyksen liitteenä 6. Uoman alaosan loivennus on esitetty toteutettavan putousportailla, missä kaltevuus on paikallisesti jyrkempi, kaltevuus 1:5. Putousportaiden kohdat eroosiosuojataan murskeella 0/150 mm, kerrospaksuus 300 mm. Putousportaiden välissä uoman kaltevuus on 0,5 % PUNKT 8 I BEGÄRAN OM KOMPLETTERING (ENDAST PÅ FINSKA) Vesitaselaskelmia täydennettävä kaivoksen sulkemisen jälkeisellä vesitasetarkasteluarviolla. Sulkemisen jälkeistä tarkastelua on tehty SRK:n HIA Phase 2 (2013) -raportissa. Tähän on tiivistetty ko. raportin tuloksia. SRK:n (2013) raportissa on oletettu valuma-alueiden rajat sulkemisen jälkeen (Kuva 12-1 ja 12-2). Valkeajoen valuma-alueelle jäisi suljettu ja peitetty Hannukaisen vesivarasto. Kuerjoen valuma-alueelle Kuervitikon avolouhos, Äkäsjoen valuma-alueelle muut Hannukaisen toiminnot (sivukivialueet ja pintamaan läjitysalueet, Hannukaisen avolouhos sekä teollisuusalue) ja Niesajoen valuma-alueelle Rautuvaaran toiminnot (rikastamo, rikastushiekka-altaat sekä selkeytysallas (etelä), valmiiksi valuma-alueella on vanha selkeytysallas (pohjoinen)).
24 24 VALKEAJOEN VALUMA- ALUE KUERJOEN VALUMA-ALUE VALKEAJOKI NAF SIVUKIVI- ALUEET (länsi) Suljettu ja peitetty vesivarasto PAF SIVUKIVI- ALUEET (länsi) KUERVITIKKO AVOLOUHOS ylitevuoto TEOLLISUUSALUE m3/v KUERJOKI PINTAMAAN LÄJITYSALUEET (länsi) PINTAMAAN LÄJITYSALUE (itä) PAF SIVUKIVI -ALUEET (itä) NAF SIVUKIVI -ALUEET (itä) HANNUKAINEN AVOLOUHOS m3/v ylitevuoto ÄKÄSJOKI ÄKÄSJOEN VALUMA-ALUE Kuva Sulkemisen jälkeiset toiminnot ja oletukset valuma-alueista HIA Phase 2- raportissa sekä jokiin menevä arvioitu vesimäärä
25 25 NIESAJOEN VALUMA-ALUE RIKASTAMO RAUTUVAARA SELKEYTYS-ALLAS (pohjoinen, vanha) HIGH-S RIK.HIEKKA LIMS RIK.HIEKKA RAUTUVAARA SELKEYTYSALLAS (etelä, uusi) NIESAJOKI Kuva Sulkemisen jälkeiset toiminnot ja oletus valuma-alueesta HIA Phase 2- raportissa 12.1 Avolouhosjärvien täyttyminen Sulkemisen jälkeen kaivoksen kaksi avolouhosta annetaan täyttyä vedestä. Avolouhosten täyttyminen on laskettu sateen, haihdunnan ja pohjaveden avulla. Sivukivialueiden ja pintamaan läjitysalueiden valunta laskee avolouhoksia kohti. Vesitase tehtiin Gold- Sim-ohjelmistolla, alkuoletuksella, että avolouhokset ovat tyhjinä kun toiminnot lopetetaan. Vesitaseen pääsyötteet ja tulokset ovat: - pintavalunta (louhokset, pintamaan läjitysalueet, sivukivialueet) - sade ja haihdunta - valuma-alueen valunta - pohjaveden sisäänvirtaus ja lähtövirtaus - pumppaus - ylitevuoto Hydrologinen data on vastaava kuin vesienhallintaraportissa (vesienhallintaraportti taulukko 4-2, 4-3, 4-5). Niiden avulla on laskettu prosenttiosuus jokaiselle kuulle, jonka avulla on laskettu eri syötteet (Taulukko 12-1).
26 Taulukko Arviot kuukausittaisesta sateesta ja haihdunnasta Parametri Prosentteja kuukaudessa (%) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Sade 6,5 5,1 5,4 5,9 6,4 9, ,4 9,6 8,9 8,6 6,3 Tehollinen sade ,2 9, ,4 9,6 8,9 0 0 Järvi haihdunta , ,7 27,6 22,9 10,4 3,8 0,4 0 Valuma-alueen valunta 2, ,1 32,6 15 7,7 7,3 7,5 8,7 6,5 3,9 Pintavalunnalle sivukivialueella ja valuma-alueella annettiin kerroin 0,5 perustuen vastaavien kaivosalueiden tutkimuksiin. Louhosseinämille tuleva valunta riippuu järven vedenkorkeudesta eli avoimesta pintaalasta. Laskenta on tehty kuvan Kuva 12-3 oletuksilla. Eli louhosseinämille tuleva valunta pienenee sitä mukaan kun louhos täyttyy. Sade ja haihdunta avoimelta järvipinnalta otettiin huomioon myös kuvan mukaisesti. 26 Kuva Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten vedenkorkeuden arvioitu kehitys Sivukivialueet reunustavat louhoksia ja sulkemisen jälkeen sivukivialueiden (ja maanläjitysalueiden) pintavalunta valuu avolouhoksiin. Sivukivialueita ja maanläjitysalueita on yhteensä 6 sulkemisen jälkeisellä ajalla. Niiden valunnat louhoksiin on esitetty taulukossa.
27 Taulukko Virtaama sivukivialueilta avolouhoksiin 27 Sivukivialue Normaali vuosi Kuiva vuosi Märkä vuosi Valuma-alueen purkupiste Mm 3 /vuosi Mm 3 /vuosi Mm 3 /vuosi Pintamaanpoisto (länsi) 0,21 0,11 0,3 Hannukaisen avolouhos Sivukivialue NAF (länsi) 0,29 0,15 0,41 Hannukaisen avolouhos Sivukivialue PAF (länsi) 0,1 0,05 0,14 Hannukaisen avolouhos Pintamaanpoisto (itä) 0,32 0,16 0,45 66 % Hannukainen, 33 % Kuerjoki Sivukivialue NAF (itä) 0,29 0,14 0,4 Hannukaisen avolouhos Sivukivialue PAF (itä) 0,47 0,23 0,66 Hannukaisen avolouhos Hannukaisen ja Kuervitikon pohjaveden tulovirtaama on selvitetty pohjavesimallinnuksella. Pohjaveden virtaama pienenee sitä mukaan kun avolouhokset täyttyvät (Taulukko 12-3). Taulukko Pohjaveden virtaama louhosjärven eri tasoilla Veden taso mpy Hannukainen Pohjaveden virtaama Kurvitikko Pohjaveden virtaama (m 3 /vrk) Veden taso mpy (m 3 /vrk) Avolouhosten vesitaseeseen on otettu myös huomioon se, että mikäli avolouhokset halutaan täyttyvän nopeammin, voisi esimerkiksi Hannukaisen vesivarastoaltaasta pumpata vettä. Kun vesivarastoallas on saatu tyhjäksi, pumppausta voidaan jatkaa Äkäsjoesta.
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS HANNUKAINEN MINING OY. Ympäristölupahakemuksen täydennykset Dnro PSAVI/3224/2015
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 101008720 8.6.2018 HANNUKAINEN MINING OY Ympäristölupahakemuksen täydennykset Dnro PSAVI/3224/2015 2 Hannukainen Mining Oy Jaana Koivumaa jaana.koivumaa@hannukainenmining.fi
LisätiedotSaapumispäivä Asiakirjat Hakemuksen saatekirje Hakemuskirje Hakemus Liite 1.1.
Saapumispäivä Asiakirjat 25.11.2015 Hakemuksen saatekirje 15.02.2016 Hakemuskirje 15.2.2016 17.02.2016 Hakemus 17.2.2016 26.04.2016 Liite 1.1. Koetoimintalupa 26.04.2016 Liite 1.2. Rajajokikomissio päätös
LisätiedotLapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2
Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.5.2014 Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 96101 Rovaniemi Northland Mines Oy Asematie 4, 95900 Kolari Katri Hämäläinen khamalainen@northland.eu www.northland.eu
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotSaapumispäivä Asiakirja Hakemuksen saatekirje Hakemuskirje Hakemus Liite 1.1.
Saapumispäivä Asiakirja 27.11.2015 Hakemuksen saatekirje 15.02.2016 Hakemuskirje 15.2.2016 17.02.2016 Hakemus 15.2.2016 17.02.2016 Liite 1.1. Koetoimintalupa 17.02.2016 Liite 1.2. Rajajokikomissio päätös
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotKuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).
532 Kuva 11-10-2. Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013). 11.10.3 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Luontovaikutusten arviointi
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE, KOLARI
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.5.2018 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE, KOLARI HIHNAKULJETTIMEN ÄÄNEN- VAIMENNUKSEN MELUSELVITYS HANNUKAISEN KAIVOSHANKE, KOLARI HIHNAKULJETTIMEN
LisätiedotVesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä
Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY Ympäristölupahakemuksen täydennykset
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 101008720 5.9.2018 HANNUKAINEN MINING OY Ympäristölupahakemuksen täydennykset Dnro PSAVI/3224/2015 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotRUNSASRIKKISEN RIKASTUSHIEKKA-ALUEEN PATO 1:350 Varastoallas 1 ja 2 Padon tyyppipoikkileikkaus 1
1 : 100 Harja tasoitetaan moreenilla ennen padon korotusta 4.0 1.0 LIMS-RIKASTUSHIEKAN LÄJITYSALUE / MUU ALUE Jos lopullisessa vaiheessa käytetään louhetta, eroosiosuojaus ja suodatinkerrokset jätetään
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotTornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder
Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Eira Luokkanen ja Annukka Puro- Tahvanainen, Sara Elfvendahl Pello 22.5.2008 1 Luokittelu
LisätiedotNärpiönjoen tulvakartoitus ja Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma. Översvämningskartläggning av Närpes å och ändringsplan för Kivi- ja Levalampi
Närpiönjoen tulvakartoitus ja Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma Översvämningskartläggning av Närpes å och ändringsplan för Kivi- ja Levalampi Närpiönjoen info- ja keskustelutilaisuus / Info- och diskussionsmöte
LisätiedotDRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014
DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 16X / YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
Vuosi 1 Sadanta Hannukaisen avolouhokseen 0 0 0 0 210 380 46 792 66 610 63 714 45 827 42 405 0 0 475 729 Sadanta Kuervitikon avolouhokseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pohjavesipurkauma - Hannukainen 93 000
LisätiedotKuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.
Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin
LisätiedotNy klassificering av grundvattenområden. Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen
Ny klassificering av grundvattenområden Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Janne Toivonen Södra Österbottens NTM-central Enheten för områdesanvändning och vattentjänster 6.3.2018 Antal grundvattenområden
LisätiedotHannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari
Dnro PSAVI//3224/2015 11.5.2017 KUULUTUS Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus Hakija Asia Hannukainen Mining Oy Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa,
LisätiedotPSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä
Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani
LisätiedotVAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA
VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotUusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/1846/2018 ym parlstokeskus
Elinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/1846/2018 ym parlstokeskus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Linnankatu 1 3 90101 Oulu Viite: PSAVI/3224/201 5, lausuntopyyntönne 7.5.2018 31.1.2019 Luonnonsuojelulain
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotPaikka ja aika Kolari (Äkäslompolo, Hannukainen ja Rautuvaara) klo
TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 5.1.2018 Dnro PSAVI/3224/2015 Paikka ja aika Kolari (Äkäslompolo, Hannukainen ja Rautuvaara) 26.9.2017 klo 9 16.30 Läsnä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue:
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine PSAVI/3224/2015
NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 2019 12.3.2019 HANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine PSAVI/3224/2015 2 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 OULU Suomi
LisätiedotYmpäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen täydennysten johdosta
1 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Uudelleen kuuluttaminen 25.10.2018 Dnro PSAVI/3224/2015 Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen täydennysten johdosta
LisätiedotHannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY. Selvitys Natura-arvion ( ) ja sen täydennyksien ( ja ) ajantasaisuudesta
101008720 10.9.2018 HANNUKAINEN MINING OY Selvitys Natura-arvion (7.5.2014) ja sen täydennyksien (19.1.2016 ja 15.6.2016) ajantasaisuudesta 2 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 OULU Suomi Kotipaikka
LisätiedotPVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför
PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotPienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotVastaanottaja. Stora Enso Oyj. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä Viite KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS
Vastaanottaja Stora Enso Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.12.2014 Viite 1510015524 KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS Päivämäärä 4.12.2014
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti
LisätiedotHulevesiallas case Espoon Ringside Golf
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ilmoitus koelouhinnasta Ruonaojan avolouhoksessa, Kolari Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotSIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta
LisätiedotFinansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLausunto, Hannukainen Mining Oy, Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari
Lausunto KAIELY/184/2016 15.8.2017 Julkinen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöluvat PL 293 90101 OULU Viite Lausuntopyyntö PSAVI/3224/2015 Lausunto, Hannukainen Mining Oy, Hannukaisen ja Rautuvaaran
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMiljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas
Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/2017 25.5.2018 Byggnadstillsynen i Pargas Nordiskt Byggsymposium Soveltamisala Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/231/07.01/2014 ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/231/07.01/2014 ympäristökeskus 19.6.2017 Hannukainen Mining Oy Jouko Pakarinen jouko.pakarinen@hannukainenmining.fi Viite: Sähköposti 21.1.2016 ja 21.12.2016 Luonnonsuojelulain
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
Lisätiedot8.6.7 Tarkkailu Altaat Rakennukset ja infrastruktuuri Sulkemissuunnitelman päivittäminen
Kuva 8-27. NAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne (kaikki hankevaihtoehdot). Kuva 8-28. PAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne. Ei-happoa muodostavan sivukivialueen
LisätiedotKaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS
Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 23.9.2011 Maanomistajat, rajanaapurit, viranomaiset ja osalliset Viite: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 mukaisesti Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotRajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä
Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll
LisätiedotTorgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
Lisätiedot16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy
16X124912.WP2 362 a. Viistoilmakuvatyyppinen näkymä kaakosta kohti hankealuetta (ylempi kuva VE 2+ ja alempi VE1). Kuvassa etualalla Portimojärvi ja sen oikealla puolella Ranua Rovaniemi -tie. 16X124912.WP2
LisätiedotCE-märkning och Produktgodkännande. CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä
CE-märkning och Produktgodkännande CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä Joakim Nyström 25.5.2018 Typgodkännande = nationellt godkännande av byggprodukter i Finland tillverkaren bevisar, att produkten kan användas
Lisätiedot3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman
HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot alintauulustelujen matematiian oe 900 Sarja A A Lase äyrien y, (Tara vastaus) y, ja rajaaman äärellisen alueen inta-ala A Miä on sen ymyräsetorin säde, jona ymärysmitta
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotPäijänrannan asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo
LisätiedotPro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
LisätiedotMAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA
MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA MAIJA JYLHÄ-OLLILA HYDROGEOLOGI POHJAVESIRYHMÄ 1 Ramboll pohjavesiryhmä Vedenhankinnan asiantuntijat Jarmo Koljonen Jaana Mäki-Torkko Pekka Onnila
Lisätiedot3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset
3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
LisätiedotProtokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja
Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIlmoitusmenettely kunnostusojituksissa
Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
LisätiedotMALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA
1-1 Dokument / asiakirja BILAGA/LIITE 2 Projekt / projekti Åminne kolonilottsområde utvidgning och ändring av detaljplan Åminnen siirtolapuutarha-alue asemakaavan laajennus ja muutos Datum / päivämäärä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri
LisätiedotAnslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen
Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets
Lisätiedot1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa
Lisätiedot6 20.01.2016 25 02.02.2016
Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin
Lisätiedotnk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad
T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu
LisätiedotRautuvaaran alue - pohjavesialueet, joihin kohdistuu vaikutus.
Kuva 11-8-3. Rautuvaaran alue - pohjavesialueet, joihin kohdistuu vaikutus. 472 Kuva 11-8-4. Juvakaisenmaan alue pohjavesialueet, joihin vaikutus kohdistuu 473 11.8.7 Kaivoksen sulkemisen jälkeinen vaikutus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
Lisätiedot