Toimijuuden ja haavoittuvuuden tunnustaminen
|
|
- Martti Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimijuuden ja haavoittuvuuden tunnustaminen Sisko Salo-Chydenius TtM, koulutuskoordinaattori ja kouluttaja a-klinikka.fiwww.a-klinikka.fi Lainattaessa kirjoittaja mainittava, kiitos! 1 Sisältö Toimijuus ihminen oman elämänsä tekijänä Haavoittuvuus Omien ajatuksien, asenteiden ja uskomuksien työstäminen Kunnioittava kumppanus ja jaettu asiantuntijuus Välittäminen ja toivon rakentaminen yhdessä: mikä vaikuttaa? Tavoite Tarkastella ihmisen toimijuutta ja haavoittuvuutta toisiaan täydentävinä Pohtia kunnioittavan kohtaamisen elementtejä - määritellä ikäerityinen ja ikäeettinen muutokseen motivoiva vuorovaikutustapa - välittäminen ja myötätunto muutoksen mahdollistajina 2
2 Mikä meitä ohjaa? Lait: mm. perustuslaki; sos.&terveydenhuollon lait kuten kansanterveyslaki, laki potilaan asemasta, laki terveydenhuollon työntekijöistä Suunnitelmat, ohjelmat & laatusuositukset (Mieli ja päihde, Paras, Kaste yms.; terveyden edistämisen politiikkaohjelma; hoidon ja kuntoutuksen laatusuositukset jne. Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattieettiset ohjeet Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE Ammattikäytännöt ammatin historia? Arvot hyveet - yhteiskunta, talous ja kulttuuri - tutkimus- ja teoriatieto tiedon monopoli? - ammattikunnan arvot? - elämänkatsomus? Käsitykset hyvästä ja oikeudenmukaisesta? Luonteenlaatu välittäminen hyvä tahto? 3 Suuret hyveet Heinimäki, J Seitsemän syntiä: sisäisen sankarivainajan sielunavaus Helsinki: Like Urhoollisuus Viisaus Oikeudenmukaisuus Anteeksianto Rakkaus Kohtuus Jalo joutilaisuus Pyhä huolettomuus Lojaalius Hiljainen tieto Suhteellisuuden taju ARVO mm. Airaksinen & Kaalikoski kertoo mitä yksilö, ryhmä, yhteisö, kulttuuri pitää tavoittelemisen arvoisena - eettinen (hyvä, kaunis, tosi), esteettinen, spirituaalinen (henkinen, hengellinen maailmankatsomuksellinen, merkityksellinen), sosiaalinen (välittäminen, rakkaus, myötätunto), oikeudenmukainen, terveys, luonto, mahtiarvo (raha, valta, voitto), oma etu, mielihyvä yms. 4
3 Elämänkulku, terveys - sairaus ja yhteiskunta Käsitykset ja määrittelyt asemoivat ihmisen? - teflonpuhe vs. konkreettiset toimet? - kaksoismedikalisaatio esim. päihdeongelma (riippuvuus ja mielenterveysongelma tai päihdeongelma ja raihnaisuus) Aktiivinen kansalaisuus ja yhteisvastuun yhteiskunta - kuka hoitaa hoivaa kustantaa?? - julkisen vallan vastuu? perusturva on kansalaisoikeus! - Paras yms. hankkeet kustannusten hallinta? Vrt. tuottavuus ja tehokkuus - ajattelu? 5 Toimintakyky vrt. toimijuus (mm. Jyrkämä 2008, Pikkarainen 2005, Salo-Chydenius 2008) Toimintakyky on enemmän kuin suorituksen ominaisuuksien summa. Toiminta tulee todeksi käytössä olevana toimintakykynä. Toimijuus ihminen oman elämänsä tekijänä: - osata, kyetä, haluta, täytyä, voida ja tuntea - miten, missä, millaisissa tilanteissa ja ympäristöissä ihminen toimii, mitä toiminta merkitsee hänelle tai mitä haluaa saavuttaa toiminnallaan? -ihminen nähdään tavoitteita asettavana, valintoja tekevänä, merkityksiä antavana toimijana: oman elämänsä tekijänä osallisena, toisin toimijana, syrjäytyneenä/syrjäytettynä? Toiminta on sekä objektiivisesti mitattavaa ja havainnoitavaa että myös subjektiivisia käsityksiä, kokemuksia ja merkityksiä sisältävää, jotka vain toimija itse voi määritellä.
4 kuulua jhk TUNTEA tunteet, arviot, arvostukset TOIMIJUUS KYETÄ ruumiillinen IHMINEN OMAN ELÄMÄNSÄ TÄYTYÄ TEKIJÄNÄ pakot,välttämättömyydet,esteet ajankohta (soveltaen Jyrkämä 2008) VOIDA mahdollisuudet vaihtoehdot JAKSAA OSATA taidot,tiedot EHTIÄ HALUTA tavoitteet, motivaatio ikä, sukupuoli viiteryhmä tulla joksikin paikka Ympäristö TOIMIJUUS JA ELÄMÄNTILANTEET Jyrkämä 2008 Miten nähdä ihminen toimijuutta kantavana, ilmentävänä ja toteuttavana? Miten elämäntilanne muuttaa toimijuutta? - ei ole samaa kuin aktiivisuus saatikka tuottavuus - voi ilmetä hiljaisena olemisena, tilanteellisena sopeutumisena tai vastarintana tai ristiriitaisuuksina esim. kykeneminen hiipuu ikääntyessä tai haavoittuu/särkyy sairastuessa. 1. Pohdiskele mitä erilaisia toimijarooleja Sinulla on. 2. Mikä voisi olla sellaista, mitä nyt juuri tässä: - haluat ja osaat, mutta et kykene? - osaat ja kykenenet, mutta et halua? - haluat ja kykenet, mutta et osaa?
5 Toimijuuden kannalta keskeistä on: (Jyrkämä 2008; Pikkarainen 2005) 1. Vanheneminen ja elämänkulku (toimintakyky, tarvitsevuus ja haavoittuvuus) 2. Ihmisen oppimis- ja kokemushistoria 3. Ihmisen oma kokemus nykytilanteesta 4. Hyvän ja laadullisen elämän ulottuvuudet 5. Ihmisen voimavarat ja kiinnostukset 6. Sosiaaliset verkostot resurssi vai taakka? 7. Sosiaalinen osallisuus, muoto ja toimijuus 8. Kodin merkitys Haavoittuvuus Yksilön haavoittuminen - sairaudet (esim. muisti ja masennus), mahdollinen lääke-, päihdeongelma ja toimintakyvyn heikkeneminen ja rajoitukset, menetykset, yksinäisyys, köyhyys ja ympäristön esteet lisäävät haavoittuvuutta - useiden haavoittuvuustekijöiden kasaantuminen: samanaikaissairaat, kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, köyhyysrajan alapuolella olevat? - vanhukset ilman vaativia omaisia? Yhteiskunnan haavoittuvuus: kasvava vanhusväestö, pidentynyt elinikä, palvelujärjestelmä, työvoimapula, hyvinvointipolitiikka? - ikäsyrjintä? esim. mahdollisuus saada mielenterveys- ja päihdepalveluja? - alueellinen eriarvoisuus?
6 Haavoittuvuus ja toimijuus toisiaan täydentävinä Sarvimäki & Heimonen & Mäki-Petäjä-Leinonen 2010 Haavoittuvuusnäkökulma tunnustaa toimijuuden eri ulottuvuuksien ja voimavarojen heikentymisen ikääntymisen ja/tai sairastumisen myötä, mutta painottaa samalla ihmisen subjektiutta - omaa osallisuutta ja korostaa voimavarojen ja toimintakyvyn laaja-alaista vahvistamista. - työstäminen on kehitystehtävä - mahdollisuus herkistyä ja avautua; saada apua ja tukea. Ymmärrys haavoittuvuudesta elämän perusehtona ja myöntyminen elämän rajallisuuteen - ihmisarvon ja elämänlaadun säilyttäminen = pyrkimys voimaannuttamiseen ja elämään kuuluvan surun kannattelu. Haavoittuvuus ja toimijuus toisiaan täydentävinä Hauraus - heikkous herkkyys - sensitiivisyys - särkyy, murtuu, rikkoutuu - on avoin ja vastaanottava - riski ehkäistävä - voimavara, empatian ja ja otettava huomioon eläytymiskyvyn edellytys Auttajan haavoittuvuus Auttajan haavoittuvuus sisältää monentasoista tietoa ja taitoa - kypsä empatia on kykyä ymmärtää toista eettisestä näkökulmasta - vanhenemisen, sairauksien, fyysisen ympäristön, yksityisyyden puuttumisen, liikkumisen rajoittumisen, kenties arvottomuuden tunteen tunnistaminen ja kuoleman lähestymisen merkitys vanhukselle ja auttajalle - kykyä analysoida ja reflektoida omia ja yhteisön toimintatapoja, perustella toimintansa ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä - eettinen herkkyys omantunnon stressi, syyllisyys, häpeä, suru, voimattomuus, mutta myös työtyytyväisyys ja työnilo
7 Auttajan haavoittuvuus - haavoittuvuusnäkökulma antaa välineitä kohdata oma ja toisten haavoittuvuus - lisää keskinäistä ymmärrystä, auttamisen, hoidon ja kuntoutuksen osaamista ja laatua - mahdollista tutkia ja tukea elämänlaatua eri toimintaympäristöissä - aitoa asiakaslähtöisyyttä ilmentää välittäminen ja myötätunto, joka todentuu teoissa läsnäolona ja hoivana - auttaa tarkastelemaan auttamistyöntekijän omaa haavoittuvuutta, lisää itsetuntemusta ja tietoisuutta auttamisen rajallisuudesta haavoittuneena ja hauraanakin auttaa koska on ihmisenä olemassa ja kosketuksissa ihmisyyteen - vain vahva ihminen uskaltaa koskettua toisen tilanteesta ja tunteista ja välillä särkyä vain rohkea uskaltaa olla haavoittuva! Auttamistyöntekijä haavoittuvana ja eettisenä ihmisenä terapeutti = haavoittumisesta toipunut parantaja - avoimuus ja herkkyys kärsimykselle, surulle, eettisille ongelmille (voimavara autenttinen ja aito kanssaihmisyys) - tietoisuus, että olemme suojattomia - tietoisuus ammatillisuuden, osaamisen ja jaksamisen rajoista - pyrkimys ymmärtää ja tuntea myötätuntoa ei tarkoita hyväksymistä tai samaa mieltä olemista - itsestä välittäminen: työnohjaus ja koulutus - tietoinen irrottautuminen: työ, lepo - uni, leikki, ravitsemus - pienestäkin iloitseminen Kasvaa lujaksi ja pysyä pehmeänä.. Tommy Taberman Sisko Salo-Chydenius
8 Mitä etiikka on? Etiikka on ensisijaisesti yritystä selvitä pahan kanssa, samalla se on hyvän todellisuuden esillä pitämistä. Kykyä tunnistaa ja integroida hyvää ja pahaa toisiinsa sekä itsessä että muissa: tietoisuus hyvästä pitää yllä lämpöä ja elämänuskoa, tietoisuus pahasta pitää yllä rajallisuuden kokemusta ja nöyryyttä. (Lindqvist 2002) Mitä tarkoittaa ikäeettinen ja ikäerityinen ihmisen kohtaaminen? Ikäeettinen ihmisen kohtaaminen mm. Jyrkämä 2008 Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset ja spirituaaliset tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta kumpuavat merkitykset, tämänhetkinen elämäntilanne ja jäljellä oleva elinaika otetaan huomioon hoidossa ja kuntoutuksessa. Kärsimystä, surua ja sairautta ei sivuuteta = ongelmat saavat muodon ja niiden ratkaisemiseksi haetaan konkreettisia keinoja. Päämäärä on asiakkaan ja työntekijän yhteisen työskentelyn kautta muutosten mahdollistuminen. Ihmisen yksilöllisyyttä, autonomiaa, voimavaroja ja omaa toimijuutta kunnioittava muutokseen motivoiva neuvonta, hoito ja kuntoutus on tutkimuksien mukaan osoittautunut tulokselliseksi. 16
9 Mitä tämä toimintatapa tarkoittaa? 1. Kuuntelemista kuulluksi tulemista ja myötätuntoa - vastausten ja ratkaisujen löytäminen edellyttää kuuntelemista ymmärretyksi tulemisen kokemusta. 2. Kiinnostusta toisen ihmisen huolista, arvoista, toiveista, tarpeista, unelmista ja motiiveista. 3. Kielteisten ja raskaiden tunteiden kuten surun, syyllisyyden ja häpeän sietämistä ja kannattelemista. 4. Voimaannuttamista = ongelmia ei sivuuteta, huomio lisäksi voimavaroihin, muutoksen mahdollisuuksiin ja muuttumisen keinoihin. 17 Milloin toimijuus - osallisuus oman elämän omistaminen toteutuu? (Jyrkämä 2008) Toimijuuden ulottuvuuksien - osaamisen, - kykenemisen, - haluamisen, -täytymisen, - voimisen ja tuntemisen toiminnallinen ja kokemuksellinen kongruenssi, yhteensopivuus ja eheys. -elämäntilanne, jossa hyvinvoinnin aineelliset ja sosiaaliset ja merkitykselliset perustekijät ovat turvatut. - mikä lopulta selittää muutosta? - muu sosiaalinen tuki? - mahdollisuus osallistua kuntoutukseen ja oppia taitoja? 18
10 Lähteet Gilbert, P (ed.) Compassion. Conseptualisations, research and use in psychotherapy. London: Routledge. Jyrkämä, J Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/2008, Koski-Jännes, A. & Riittinen, L. & Saarnio, S Kohti muutosta. Motivointime netelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Helsinki: Tammi. Levo, T Ikääntyvän ääntä kuunnellen. Taustamateriaalia ikääntymiseen ja alkoholiin. Helsinki: Sininauhaliitto. Pikkarainen, A Monialainen gerontologinen kuntoutus osana uudistuvia vanhuspalveluja. Kuntoutus 1/2005, Salo-Chydenius, S Toimimalla toipuminen ihminen oman kuntoutumisensa tekijänä. Teoksessa Havio, M. & Inkinen, M. & Partanen, A. (toim). Päihdehoitotyö, Helsinki: Tammi. Salo-Chydenius, S. Ikääntyvien alkoholinkäyttö tilastoissako totuus vai todellisessa elämässä? Pro terveys 5/2009, Salo-Chydenius, S Motivoiva haastattelu/motivoiva toimintatapa. Sarvimäki, A. & Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO
LisätiedotOvatko yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön riskirajasuositukset mistään kotoisin?
Ovatko yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön riskirajasuositukset mistään kotoisin? IkäAkatemia 19.9.2013 Sisko Salo-Chydenius TtM, kehittämiskoordinaattori sisko.salo-chydenius@a-klinikka.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt
LisätiedotOsin teoksessa Partanen A., Holmberg J., Inkinen M., Kurki M., Salo-Chydenius S. 2015. Päihdehoitotyö (painossa)
1 Sisko Salo-Chydenius, TtM kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö 5.8.2015 Osin teoksessa Partanen A., Holmberg J., Inkinen M., Kurki M., Salo-Chydenius S. 2015. Päihdehoitotyö (painossa) Osin Tietopuu
LisätiedotMONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA
Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotTOIMIJUUS JA IKÄÄNTYNEIDEN ARKIELÄMÄ
Vanhustyön ajankohtaispäivät Kotka ja Lappeenranta 4.-5.3.2008 TOIMIJUUS JA IKÄÄNTYNEIDEN ARKIELÄMÄ Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotYhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotKUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotVANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi
1 Sisko Salo-Chydenius, TtM kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö Suomen seniorilehti 1/2015, 12-13. VANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi Ikääntymisestä johtuvat
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotMielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotOSALLISUUS JA ARKIELÄMÄ: Näkökulmana toimijuus
Elämänote verkostoseminaari Tampere 2.4.19 OSALLISUUS JA ARKIELÄMÄ: Näkökulmana toimijuus Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologian professori, emeritus Gerontologian tutkimuskeskus, JY ja TaY jyrki.jyrkama@jyu.fi
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotKoskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellinen vanhuus 25.4.2013
Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellinen vanhuus -psykososiaaliset menetelmät auttamistyössä 25.4.2013 Sisko Salo-Chydenius TtM, kehittämiskoordinaattori sisko.salo-chydenius@a-klinikka.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotIKÄÄNTYNEEN TOIMIJUUS ARJESSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 12.4.2016 Oulu IKÄÄNTYNEEN TOIMIJUUS ARJESSA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologian professori (emeritus) jyrki.jyrkama@jyu.fi PERUSLÄHTÖKOHDAT Ikääntyneiden valtava kirjo, monikasvoisuus:
LisätiedotLähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu
Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu 24.10.2016 Aikataulu ja sisältö Ma 24.10 klo 12:30-15:45 (4h) Päihdeongelma, ongelman tunnistaminen, puuttuminen Ke 26.10 klo 12:30-15:45
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, essee jne.) Päivämäärä Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus Ryhmätunnus Opiskelijan etu- ja sukunimi Opettaja opettajan
LisätiedotLähihoitajan eettiset ohjeet
Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotOivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014
Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 OmaisOiva-toiminta paikallisyhdistyksissä Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja paikallisyhdistysten
LisätiedotPalvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 15.3.2018 Kuopio Ajattelutavan muutos Laitoskeskeinen tapa hoitaa kehitysvammaisten ihmisten asiat on muuttunut osallisuuden tukemiseksi Vammaisten ihmisten eristämistä
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotOSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
LisätiedotTunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012
Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Eija Jumisko, FT, TtM Lehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö,
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotYHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen
ÄijäVirtaa ja Neuvokkaita naisia: hyvän ikääntymisen iltapäivä Jyväskylä 26.4.2017 YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologian professori
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotIKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotAsiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn
Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn Ota Digisti asiantuntijapäivät 1.-2.11.2017 Keskiviikko: Hyvinvointia mobiilisti Eija Sevón ja Jaana Mäkelä 14.11.2017 Mitä on toimijuus? Aloitteellisuus
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotIKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA
IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotVANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA
VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotPerhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela
Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotJärjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotMITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?
MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii
LisätiedotTOIMIJUUS, ARKI (JA VANHUSTENHOITO)
IKÄEHYT-HANKE Rovaniemi 29.11.2012 TOIMIJUUS, ARKI (JA VANHUSTENHOITO) Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Jyrki.jyrkama@yu.fi
Lisätiedot