Kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmän

Transkriptio

1 Liite 1. SYKEn loppuraportti Kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmän kehittäminen Juhani Kettunen, Risto Lignell, Janne Ropponen, Olli Malve, Niina Kotamäki (SYKE) Versio 1.0 HELSINKI

2 Kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmän kehittäminen (KALA-MONITOR2020 -hanke) Juhani Kettunen, Risto Lignell, Janne Ropponen, Olli Malve, Niina Kotamäki (SYKE) Sisällysluettelo YHTEENVETO... 3 Tausta ja tavoitteet... 4 Aineisto ja menetelmät... 4 Tutkimusalue... 4 Nykyinen seurantaohjelma... 5 Menetelmät... 6 Virtaus- ja kulkeutumismallit... 7 Pitkän aikavälin vertailuaineisto... 8 Kesän 2015 intensiivinen kenttätutkimus... 8 Tulokset... 9 Virtaus- ja kulkeutumismallit... 9 Veden laatu pitkällä aikavälillä Kesän 2015 intensiivinen kenttätutkimus Kaukokartoitus: Elokuun leväkukinta Lounais-Suomen merialueella Tulosten tarkastelu Kalankasvattamon kuormituksen ympäristövaikutukset A posteriori seurantaohjelma Lopuksi Lähdeluettelo Liitteet LIITE 1. Maastomittauskampanja LIITE 2. Maastomittauskampanjan tulokset: vesinäytteet LIITE 3. Maastomittauskampanjan tulokset: säätiedot/fysikaaliset

3 Kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmän kehittäminen (KALA-MONITOR2020 -hanke) Juhani Kettunen, Risto Lignell, Janne Ropponen, Olli Malve, Niina Kotamäki (SYKE) YHTEENVETO Työn tavoitteena oli esimerkin avulla havainnollistaa työkaluja ja prosessia, joiden avulla kalankasvatuksen ympäristövaikutusten arvioinnista ja seurannasta tulisi nykyistä läpinäkyvämpi ja yksikäsitteisemmin kuvattava prosessi. Esimerkkitapauksena käytettiin 2015 toimintansa aloittanutta, Kustavissa sijaitsevaa Loukeenkarin kalankasvattamoa. Työ eteni vaiheittain. Ensin kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueelle konstruoitiin virtaus- ja vedenlaatumallit. Niiden avulla ennustettiin veden virtaukset laitoksen ympäristössä ja laitokselta purkautuvien kokonaisravinteiden leviäminen. Mallinnustulosten perusteella suunniteltiin ja hankittiin ulkopuoliselta toimittajalta kasvukauden pituinen, intensiivinen a priori mittauskampanja. Sillä todennettiin kokonaistypen, kokonaisfosforin, liukoisten ravinnefraktioiden, veden lämpötilan, happipitoisuuden ja suolapitoisuuden jakaumat laitoksen ympärillä tyypillisissä tuulitilanteissa. Kampanja toteutettiin kesällä Mittaukset tehtiin kokoomanäytteistä pinta- ja pohjakerroksissa. Mittauskampanjan tulokset analysoitiin tilastollisesti ja niitä verrattiin laitoksen läheisyydessä 14 vuotta toimineen BRÄNDÖ100-havaintopisteen tilastollisiin ominaisuuksiin. BRÄNDÖ100-havaintopisteessä mitattu aikasarja jaettiin komponentteihin, joita käytettiin pitemmän aikavälin havainnoinnin suunnittelussa. Tämän jälkeen saatuja tuloksia arvioitiin vielä alueelta otettuun satelliittikuvan antamaan havaintojakaumaan. Lopuksi Loukkeenkarin laitokselle laadittiin eri tietolähteistä yhdistelmänä koostettu posteriori seurantasuunnitelma. Sekä mallinnuksen että mittauskampanjan avulla päädyttiin tulokseen, jonka mukaan Loukeenkarin laitoksen kuormitus ei erotu mittauksissa. Ensiksikin, mallinnuksen mukaan kuormituksen laimentuminen on niin tehokasta, että ennustettu hetkellinen pitoisuusnousu on suurimmillaan selvästi alle mittaustarkkuuden. Kun esimerkiksi kokonaisfosforin mittaustarkkuus on suuruusluokkaa 2 µg/l, olivat ennustetut ja mitatut pitoisuusnousut suurimmillaankin alle 0.2 µg/l. Tutkimusalueella veden päävirtaussuunta on rannikkoa pitkin pohjoiseen. Niinpä laitoksen mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset, jos niitä ilmenee, ovat todennäköisesti laitoksen pohjoispuolisilla rannoilla. Toiseksi, mittauskampanja todensi ennusteen myös siltä osin, että kasvukaudella ei havaittu merkitseviä pitoisuuden kohoamisia. Kolmanneksi, vesipatsaan muuttujien vaihtelu vuonna 2015 oli vähäistä mittausajankohtien välillä, ja etenkin alueellinen vaihtelu kasvattamon läheisyydessä ( m) oli pientä eri näytteenottokerroilla. Neljänneksi, fosfaatin, kokonaisfosforin ja a-klorofyllin mitatut pitoisuudet tai varianssikomponentit eivät poikenneet merkittävästi Brändö100 -vertailupisteen pitkän aikavälin havainnoista. Pitoisuusgradienttien puuttuminen sekä pieni vaihtelu kasvattamon lähiympäristössä sekä sama pitoisuus taso kuin Brändö100 asemalla osoittavat, ettei ympäristössä voitu havaita kasvattamonrehevöittävää vaikutusta. Edelleen, myös satelliittikuvan tulkinta osoitti, etteivät voimakkaat leväkukinnat esiintyneet laitoksen läheisyydessä, vaikka ne olivat voimakkaita ulkomerellä. Tulosten mukaan vuosien välinen pitoisuusvaihtelu oli pientä verrattuna kuukausittaiseen tai satunnaiseen vaihteluun. Tästä vedettiin se johtopäätös, että jatkossa seurantaa ei kannata tehdä joka vuosi vaan seurata laitoksen mahdollisia vaikutuksia intensiivisemmin esim. 6 vuoden välein. Esitettiin, että lähivuosina uudeksi seurantavälineeksi otettaisiin uusien satelliittien tuotteet. 3

4 Tausta ja tavoitteet Kalankasvatuksen vesistövaikutusten arviointi on haastava tehtävä. Tämä johtuu siitä, että kuormituksen leviäminen ja vasteet laitoksen ympäristössä ovat monimutkaisia hydrodynaamisia ja ekologisia prosesseja. Myös niiden kattava mittaaminen on kallista. Laitosten ympäristövaikutusten arviointiin käytetäänkin monasti asiantuntija-arvioita. Arvioihin jäävät epävarmuudet otetaan usein huomioon käyttämällä varovaisuusperiaatetta. Ympäristön kannalta tällainen varman päälle -menettely voi olla perusteltua. Taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta mainittu menettely ei välttämättä toimi yhtä hyvin. Pahimmillaan pieneksi mitoitettu ympäristölupa tekee viljelytoiminnasta kokonaan kannattamatonta. Tämä ei ole toivottava tilanne silloin, kun ympäristö kestäisi myös taloudellisesti kannattavan toiminnan. Toivottava ei ole myöskään tilanne, jossa luvittaja ja luvan saaja eivät tulkitse luvan mitoituksen perusteluita samalla tavoin. Luonnonvarakeskus (LUKE) tilasi keväällä 2015 Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) osatutkimuksen hankkeeseen: Ympäristötehokas kalankasvatus ja ympäristövaikutus -seurantamenetelmien kehittäminen. Osatutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli demonstroida työkaluja, joiden avulla ympäristövaikutusten seurannasta tulisi nykyistä läpinäkyvämpi prosessi. Työssä oletettiin, että vaikutusarvioinnin haasteisiin voitaisiin vastata käyttämällä uusia mallintamis- ja mittausmenetelmiä, jotka ovat viime vuosina kehittyneet vauhdilla. Tavoitteena oli myös konkreettisen esimerkin avulla demonstroida uudentyyppistä vesistövaikutusten arviointia ja seurantaohjelman suunnittelua. Hankkeessa suunniteltiin Kustavissa sijaitsevan Brändö Laxin hallinnoiman Loukeenkarin kalankasvatuslaitoksen ympäristövaikutuksia arvioiva seurantajärjestelmä. SYKE asetti sekä vaikutusten arvioinnille että seurantaohjelman suunnittelulle normaalia käytäntöä kovemmat menetelmälliset vaatimukset. Tehtävien ratkaisussa käytettiin paitsi parhaita käytössä olevia laskennallisia menetelmiä sekä niiden avulla mitoitettua intensiivistä mittausohjelmaa laitoksen ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Työtä varten kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueelle konstruoitiin virtaus- ja vedenlaatumallit. Niiden avulla ennustettiin veden virtaukset laitoksen ympäristössä ja laitokselta purkautuvien kokonaisravinteiden leviäminen. Mallinnustulosten perusteella suunniteltiin ja hankittiin ulkopuoliselta toimittajalta a priori mittauskampanja, jolla todennettiin kokonaistypen, kokonaisfosforin, liukoisten ravinnefraktioiden, veden lämpötilan, happipitoisuuden ja suolapitoisuuden jakaumat laitoksen ympärillä tyypillisissä tuulitilanteissa. Mittaukset tehtiin kokoomanäytteistä pinta- ja pohjakerroksissa. Mallintamisen ja mittauskampanjan perusteella laadittiin monista tietolähteistä yhdistelmänä koostettu posteriori seurantasuunnitelma. Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Vuonna 2014 perustettu kalankasvattamo sijaitsee Saaristomeren ja Selkämeren välissä, Kihdin selän pohjoispäässä. Paikka on Kustavin kunnassa Loukeenkarin ja Tiuskrunnin eteläpuolella Seksmiilarin selän eteläosassa (Kuva 1). Kaloja kasvatetaan avomerellä verkkoaltaissa. Veden vaihtuvuus on alueella tehokasta voimakkaiden virtausten ja m syvän vesialueen vuoksi. Kalankasvatuslaitos sijaitsee pienessä vesimuodostumassa, jonka ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Ympärillä olevien vesimuodostumien ekologinen tila on tyydyttävä. Tutkimusalueella merenpohja on pääasiassa kovaa savea ja kalliota (Turkki 2014). Veden virtauksesta johtuen sedimenttiä ei kerrostu pohjalle, vaan vajoava aines kulkeutuu virtauksien mukana kauemmas pohjan kerrostumisalueille, mistä ne voivat edelleen palautua meren ravinnekiertoon. 4

5 Kuva 1. Brändö Lax Oy:n Loukeenkarin kalankasvatuslaitoksen tutkimusalue ja alueen syvyyskartta Kustavin merialueella. Kalankasvatuslaitoksen sijainti on merkitty punaisella tähdellä. Nykyinen seurantaohjelma Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen toukokuussa 2014 esittämä Loukeenkarin ja Tiuskrunnin eteläpuolisen alueen tarkkailuohjelma jakaantuu vuosien välille seuraavasti (Kuva 2a): Vuosi 2014: Makrofyytit + kasviplankton + vesipatsaan muuttujat elokuussa Vuosi 2015: Pohjan laadun tarkkailu + laaja pohjaeläintutkimus + vesipatsaan muuttujat elokuussa Vuosi 2016: Veden laadun tutkimus elokuussa ja syyskuussa Vuosi 2017: Päällyslevätutkimus + kasviplankton + vesipatsaan muuttujat elokuussa Vuosi 2018: Läpivirtauskartoitus + suppeat pohjaeläimet + vesipatsaan muuttujat elokuussa Vuosi 2019: Veden laadun tutkimus elokuussa ja syyskuussa Vuoden 2019 jälkeen tutkimusten rytmitys jatkuu em. mukaisesti, mikäli muutostarvetta ei ole. Vuoden 2021 jälkeen laaditaan vuosien aikajaksosta pitkäaikaistarkastelu. Ohjelman mukaan osa, joko käytännöllisistä tai taloudellisista syistä hankalaksi osoittautuvista erityistutkimuksista (esim. läpivirtauskartoitus, pohjan laadun tarkkailu), voidaan korvata jollain toisella erityistutkimuksella, kunhan siitä sovitaan ELY-keskuksen kanssa. 5

6 Kuva 2a) Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen toukokuussa 2014 esittämän, Loukeenkarin ja Tiuskrunnin eteläpuolisen alueen tarkkailuohjelman ja 2b) kesän 2015 kenttätutkimuksen näytteenottopisteet. Kuvassa myös vertailupiste Brändö100. Menetelmät Kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmän kehittämisen suunnittelu ja toteutus eteni kuvan 3. osoittamalla tavalla. Ensiksi tutkimusalueelle laadittiin hydrodynaaminen virtausmalli ja ravinteiden leviämismalli. Niiden avulla laskettiin arviot sille, kuinka kalankasvatuslaitoksesta purkautuvat kokonaisfosfori- ja kokonaistyppiravinteet leviävät ja laimenevat laitoksen vaikutusalueella. 6

7 Kuva 3. Kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmän kehittämisen vaiheet ja eteneminen. Mallintamisen perusteella (vaiheet 1-2 kuvassa 1) suunniteltiin a priori seurantaohjelma (3). Ohjelman mukaiset kenttätyöt tehtiin (4) kesällä Kenttäaineisto analysoitiin tilastollisesti (5) ja sitä verrattiin laitoksen lähellä olevan havaintoaseman (7) Brändö100 pitkäajan mittaustuloksiin (6). Seuraavassa vaiheessa leväbiomassan alueellista jakaumaa Saaristo- ja Selkämerellä elokuussa 2015 ja laitoksen vaikutuksia tarkasteltiin LANDSAT satelliittikuvatulkinnan perusteella (8) ja tehtiin a posteriori seurantaohjelma (9) seurannan tarkentamiseksi. Virtaus- ja kulkeutumismallit Ravinteiden kulkeutumista kuvattiin Saaristomeren alueen kolmiulotteisella virtausmallilla, joka on kehitetty ympäristöministeriön rahoittamassa Saaristomeren kokonaiskuormitusta, vedenlaatua ja kuormitusvasteita mallintavassa FICOS-hankkeessa. Malli pohjautuu Belgiassa kehitettyyn avoimen lähdekoodin COHERENS-virtausmallinnusohjelmiston versioon V COHERENS-mallin perustana on fysikaalinen malli, jossa on osamallit virtauksia, suolaisuutta ja lämpötilaa varten. Mallin fysikaalinen osa (V1-versio) on ollut mukana EMAPS-mallivertailuhankkeessa Suomenlahdelle ja sen on todettu toimivan hyvin (Myrberg ym. 2010). Kulkeutumismallin tarkkuus on 0,25 merimailia (n. 460 metriä) ja se koostuu syvyyssuunnassa 40 kerroksesta. Yhteensä Saaristomeren alueen mallissa on 283 x 277 hilaruutua eli se kattaa noin 130 km x 128 km suuruisen alueen (Kuva 4). Mallin avomerireunoilla on käytetty syötteinä koko Itämeren kattavasta virtausmallista saatuja virtaus-, lämpötila ja suolaisuussuureita. Suurimpien jokien virtaamat on otettu huomioon SYKEn vesistömallijärjestelmästä ja Vemalasta saatujen virtaamatietojen perusteella. Sääpakotteina on käytetty hilamuotoista HIRLAM-säädataa mallinnusalueelle. 7

8 Kuva 4. Koko Itämeren kattavan virtausmallin hila vasemmalla ja Saaristomeren mallihila on oikealla. Väriskaala kertoo Saaristomeren alueen syvyyden. Kalankasvattamon on paikka merkitty tähdellä. Kalankasvattamon ravinteiden kulkeutumista ja laimenemista tutkittiin virtausmalliin liitetyllä kokonaisfosforin ja kokonaistypen kulkeutumismallilla (ei muuntumista eikä sedimentaatiohävikkiä). Mereen laskettavan kokonaisfosforin määrä mallissa oli 2100 kg ja kokonaistypen määrä kg perustuen kasvattamon suunniteltuihin kalamääriin ja niiden arvioituihin päästöihin. Kuormitus jaettiin ajallisesti kesä-marraskuulle viljelijän ilmoittamien ruokintakäytäntöjen ja kalojen kasvun pohjalta (Kuva 5). Malli ajettiin vuoden 2011 sää- ja virtauspakotteita käyttäen. Kuva 5. Laitoksen ravinnekuormituksen ajallinen jakauma (%) kasvatuskaudella. Pitkän aikavälin vertailuaineisto Veden laadun (kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja a-klorofylli) pitkän ajan kehitystä ja luonnollisen vaihtelun suuruutta alueella arvioitiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Brändö100-havaintoseman mittaustulosten avulla (sijainti esitetty kuvassa 2a). Tuloksia verrattiin myöhemmässä vaiheessa kesän 2015 intensiivisen kenttätutkimuksen tuloksiin Brändö Lax Oy:n vaikutusten todentamiseksi. Havaintopaikka sijaitsee kalankasvattamolta noin 2 km lounaaseen. Näytteenotto Brändön asemalla on ollut tiheää vuodesta 2000 alkaen. Mittauksia on tehty vuosittain kpl. Kesän 2015 intensiivinen kenttätutkimus Kesän 2015 intensiivinen kenttätutkimuksen näytteenotto ja vesianalyysit hankittiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä. Näytteenottopisteet sijoitettiin lähemmäs laitosta kuin voimassaolevas- 8

9 sa seurantaohjelmassa, koska kulkeutumismallin ennustamat pitoisuusmuutokset olivat niin pieniä, ettei niiden odotettu erottuvan etäämmällä laitoksesta. Näytteiden avulla määritettiin a-klorofyllin, kokonaistypen, kokonaisfosforin ja vastaavien liukoisten ravinnefraktioiden sekä veden lämpötilan ja suolapitoisuuden (CTD-sondi) horisontaali- ja vertikaalijakaumat m etäisyydellä laitoksesta (Kuva 2b Kenttätutkimus alkoi heinäkuun alussa ja mittauksia tehtiin kahden viikon välein 11 mittauspaikalta yhteensä 6 kertaa. Vesinäytteet otettiin kokoomanäytteinä kahdelta syvyydeltä, pintakerroksesta (0-9 m) ja syvävedestä (10 m - 1 m pohjan yläpuolelta). Tulokset Virtaus- ja kulkeutumismallit Kulkeutumismallilla simuloitiin kalankasvattamon kuormituksen leviäminen ja laimeneminen kasvatuskaudella kesäkuun alusta marraskuun loppuun. Seuraavassa esitetään kalankasvattamon kuormituksesta aiheutuva kokonaisfosforipitoisuuden kasvu Saaristomeren alueella. Koska mallinnetut suureet ovat konservatiivisia, ovat kokonaistypen leviämistä esittävät kuvat suhteellisesti samanlaisia fosforin kanssa. Ainoastaan absoluuttiset pitoisuudet ovat korkeampia. Kuvissa pitoisuuden yksikkö on µg P/l, ja tiettyä ajanjaksoa esittävät kuvat sisältävät aina koko kumulatiivisen kuormitushistorian kasvatuskauden alusta. Esimerkiksi elokuun pitoisuuskuva sisältää kuormituksen kokonaisvaikutuksen kesä-elokuun ajalta. Kannattaa huomioida pitoisuusskaala on µg/l, ja että kokonaisfosforin mittaustarkkuus on 2 µg/l. Esitetyt vaikutukset ovat siis alle mittaustarkkuuden. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty Brändö Lax Oy:n Kustavin laitoksen kokonaisfosforikuormituksen pitoisuusvaikutusten kuukausikeskiarvot pinta- ja syvävesikerroksissa. Kuva 6. Brändö Lax Oy:n Kustavin laitoksen kokonaisfosforikuormituksen mallinnettu pitoisuusvaikutus (kuukausikeskiarvot) pintavesikerroksessa kesä-syyskuun aikana. (Huom. pitoisuusskaala oikealla on µg/l). Kuvassa nuolina tyypillinen veden virtaussuunta pinnalla kuukauden aikana. 9

10 Kuva 7. Brändö Lax Oy:n Kustavin laitoksen kokonaisfosforikuormituksen mallinnettu pitoisuusvaikutus (kuukausikeskiarvot) pohjavesikerroksessa kesä-syyskuun aikana. (Huom. pitoisuusskaala oikealla on µg/l). Kuvassa nuolina tyypillinen veden virtaussuunta pinnalla kuukauden aikana Tuulen vaikutus virtausten suuntaan on esitetty kuvissa 8-11, kun tuuli on puhaltanut useamman päivän kustakin pääilmansuunnasta. Kuva 8. Brändö Lax Oy:n Kustavin laitoksen kokonaisfosforikuormituksen mallinnettu pitoisuusvaikutus itätuulella (3 päivää) pinta- ja pohjakerroksessa. (Huom. pitoisuusskaala oikealla on µg/l). Kuvassa nuolina tyypillinen veden virtaussuunta jakson aikana. 10

11 Kuva 9. Brändö Lax Oy:n Kustavin laitoksen kokonaisfosforikuormituksen mallinnettu pitoisuusvaikutus länsituulella (2 päivää) pinta- ja pohjakerroksessa. (Huom. pitoisuusskaala oikealla on µg/l). Kuvassa nuolina tyypillinen veden virtaussuunta jakson aikana. Kuva 10. Brändö Lax Oy:n Kustavin laitoksen kokonaisfosforikuormituksen mallinnettu pitoisuusvaikutus pohjoistuulella (5 päivää) pinta- ja pohjakerroksessa. (Huom. pitoisuusskaala oikealla on µg/l). Kuvassa nuolina tyypillinen veden virtaussuunta jakson aikana. 11

12 Kuva 11 Brändö Lax Oy:n Kustavin laitoksen kokonaisfosforikuormituksen mallinnettu pitoisuusvaikutus etelätuulella (4 päivää) pinta- ja pohjakerroksessa. (Huom. pitoisuusskaala oikealla on µg/l). Kuvassa nuolina tyypillinen veden virtaussuunta jakson aikana. Tutkimusalueella veden päävirtaussuunta on rannikkoa pitkin pohjoiseen, Selkämerelle, mikä johtuu ensisijaisesti maapallon pyörimisliikkeestä (Coriolis-voima). Tuuli voi kuitenkin ajoittain modifioida ravinnepäästöjä kuljettavia virtauksia huomattavastikin. Esim. vallitsevat länsi-etelätuulet vahvistavat pohjoista päävirtaussuuntaa, kun taas ajoittaiset pohjois-itätuulet ajavat etenkin pintavettä länteen (Kuvat 8-11). Toisaalta kasvattamon kokonaisfosforin (ja -typen) päästöt laimenevat alueella erittäin tehokkaasti, mikä näkyy kulkeutumismallin simulaatioiden pitoisuusskaalauksessa (maksimi 0.2 µgp/l). Kahdesta vertailupisteestä, Brändö100 (Kuva 2a) ja LL10 (kasvattamosta n. 3 km etelä-kaakkoon), piirrettiin kokonaisfosforipitoisuuden mallinnetut kokonaisfosforin aikasarjat kesän kasvatuskaudelle (Kuva 11). Kuvista nähdään, että kasvattamon lähialueella päästöistä johtuva kokonaisfosforipitoisuuden nousu oli käytännössä aivan sama kuin vertailupisteissä (nousu oli alle 0.2 µg P/l, eli alle mittaustarkkuuden). Kuva 11. Mallinnettu kokonaisfosforipitoisuuden kuormitusvaikutus kalankasvattamon läheisyydessä pisteissä Brändö100 (vasen kuva) ja pisteessä LL10 (oikea kuva) kasvattamosta n. 3 km eteläkaakkoon. Musta väri kuvaa pitoisuutta pintakerroksessa (ylimmät 5 m) ja punainen väri pohjakerroksessa (alimmat 5 m). 12

13 random seasonal trend observed Veden laatu pitkällä aikavälillä Brandö Lax Oy:n Kustavin laitoksen ympäristön taustapitoisuuksien suuruuden ja vaihtelun selvittämiseksi kerättiin ja analysoitiin Brändö100-havaintoaseman pitkäaikainen vertailuaineisto vuosilta Aikasarja jaettiin ensin komponentteihin (trendi, kausivaihtelu, epäsäännöllinen vaihtelu), jotka sitten analysoitiin. Kuvissa on esitetty a-klorofyllin, kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin havaitut kuukausiaikasarjat (observed) sekä niistä ja niiden komponentit (trend, seasonal ja random) vuosina Decomposition of additive time series Time Kuva 12. Brändö100 -mittausasemalla havaittujen a-klorofyllipitoisuuksien kuukausittainen aikasarja (ylin kuva) ja pitoisuuden muutos (trend), kausivaihtelu (seasonal) ja satunnaisvaihtelu (random) vuosilta A-klorofyllin aikasarjassa ei havaittu pitkän ajan trendiä, vaikka vuoden 2010 jälkeen mitattiin jonkin aikaa keskimääräistä korkeampia a-klorofyllipitoisuuksia. Aikasarjan kausivaihtelukompomponentista havaittiin, että vuoden sisällä oli yleensä kaksi kukintahuippua, ja alhaisimmat pitoisuudet mitattiin yleensä tammikuussa. Huhtikuulle osuva pitoisuushuippu johtuu kevätkukinnasta ja loppukesän pitoisuuksien kasvu sinilevistä. Kokonaisfosforin ja fosfaatin trendikomponentissa ei havaittu pitkän ajan muutosta, mutta jonkinlainen sykli oli molemmissa aikasarjoissa näkyvissä. Kausivaihtelu ilmenee selvästi talven pitoisuushuippuna. Toukokuun minimien jälkeen pitoisuudet lähtevät jälleen kasvuun, mikä otettiin huomioon laitoksen vaikutuksia myöhemmin arvioitaessa. Kalankasvatus sijoituu nimenomaan toukokuun ja marraskuun väliseen aikaan, jolloin fosforipitoisuudet keskimäärin muutenkin kasvavat. Pitkän ajan tulosten perusteella kalankasvatuksen alkaessa fosforipitoisuudet ovat yleensä alimmillaan ja nousevat kesän ja syksyn mittaan (myös) luonnostaan. Fosfaattifosforin osalta pitoisuudet nousevat nopeammin kesän aikana syvävedessä kuin pinnalla, jossa kasviplankton kuluttaa fosfaattia. 13

14 random seasonal trend observed random seasonal trend observed Decomposition of additive time series Time Kuva 13. Brändö100 -mittausasemalta havaittujen kokonaisfosforipitoisuuksien kuukausittainen aikasarja (ylin kuva) ja pitoisuuden muutos (trend), kausivaihtelu (seasonal) ja satunnaisvaihtelu (random) vuosilta Decomposition of additive time series Time Kuva 14. Brändö100-mittausasemalta havaittujen fosfaattifosforipitoisuuksien kuukausittainen aikasarja (ylin kuva) ja pitoisuuden muutos (trend), kausivaihtelu (seasonal) ja satunnainen vaihtelu (random) vuosilta Pitoisuuksissa tapahtuvan (luonnollisen) ajallisen vaihtelun arvioimiseksi Brändö100-intensiiviaseman kasvatuskauden havainnoista laskettiin vuosi- ja kuukausivaihtelun osuudet kokonaisvaihtelusta (Taulukko 1). Havaittiin, että vuosien välisen vaihtelun osuus pitoisuusvaihtelusta oli pientä kaikkien muuttujien osalta: a-klorofyllillä 5 %, fosfaatilla 10 % ja kokonaisfosforilla 18 % kokonaisvaihtelusta. A-klorofyllin 14

15 vaihtelusta valtaosan aiheutti taustakohina (jäännösvaihtelu 72 %). Tämä heijastaa a-klorofyllin (leväbiomassan) pitoisuuksien epävakautta alueella. Kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuuksissa havaittava vaihtelu aiheutuu pääasiassa kuukausien välisestä vaihtelusta, joka puolestaan johtuu mm. kesän mittaan kasvavasta trendistä (ks. yllä). Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jos vaihtelu vuosien välillä on (suhteellisesti) pientä, niin useana peräkkäisenä vuonna tehdyt toistot eivät lisää keskimääräisen pitoisuusarvion tarkkuutta. Vastaavasti, jos kuukausivaihtelun osuus kokonaisvaihtelusta on merkittävää, kuukausittaisista mittauksista ei tulisi tinkiä. Taulukko 1. Vedenlaatumuuttujien vuosi-, kuukausi- ja satunnaisvaihtelun suhteelliset osuudet Brändö100 intensiiviaseman aineistossa kasvatuskaudella (touko-lokakuu) vuosina vuosivaihtelu % kuukausivaihtelu % jäännösvaihtelu % a-klorofylli Fosfaattifosfori Kokonaisfosfori Kesän 2015 intensiivinen kenttätutkimus Kesän 2015 mittauskampanjan havaintoja tarkasteltiin a-klorofyllin, kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin osalta ja niitä verrattiin Brändö100 vertailuaseman havaintoihin. Typen epäorgaanisten fraktioiden (NO 3, NO 2, NH 4 ) pitoisuudet olivat kesällä 2015 usein määritysrajan alapuolella, jonka vuoksi epäorgaaniset typpiravinteet jätettiin tämän tarkastelun ulkopuolelle. Kesän 2015 intensiivisen mittauskampanjan havaintojen tunnuslukuja verrattiin Brändö100 pitkänajan vastaaviin arvoihin ja todettiin, etteivät ne tilastollisesti poikenneet toistaan. Kesän 2015 aikana a- klorofyllin keskimääräinen pitoisuus pintavedessä oli koko alueella keskimäärin 2,2 µg/l ja vaihteluväli 1,1-3 µg/l (Taulukko 2). Vastaava pitkän ajan heinä-syyskuun keskiarvo Brändön asemalla oli 2,3 µg/l (Taulukko 2). Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin osalta kesän 2015 kaikkien havaintojen keskiarvot olivat 19,9 µg/l ja 7,9 µg/l kun Brändön pitkän ajan keskiarvot olivat 19,5 µg/l ja 7,6 µg/l. Muuttujan vaihtelun suuruutta kuvaava suhteellinen keskivirhe oli alhainen: kokonaisfosforille alle 2 % ja a-klorofyllille ja fosfaattifosforille alle 5 %. Taulukko 2. Vedenlaatu kasvattamon lähialueella kesän 2015 intensiivisen kenttätutkimuksen tulosten perusteella (heinä-syyskuu) ja Brändö100 -intensiiviaseman pitkän ajan mittausten perusteella (heinäsyyskuu ). Kok.P 2015 Kok.P Brändö a-klorof.* 2015 a-klorof.* Brändö PO4-P 2015 PO4-P Brändö Keskiarvo µg/l 19,9 19,5 2,2 2,3 7,9 7,6 Keskiarvon keskivirhe 0,3 0,3 0,1 0,1 0,3 0,3 Keskihajonta µg/l 3,1 5,4 0,4 0,9 3,1 5,3 Minimi µg/l 15,0 9,0 1,1 0,5 2,0 0,5 Maksimi µg/l 29,0 53,0 3,0 7,2 14,0 28,0 Havaintomäärä Suhteellinen keskivirhe % 1,5 1,6 4,5 4,3 3,4 3,5 *Pintaveden havainnot Voimakkaiden virtausten vuoksi koko vesipatsas oli niissä sekoittunut (CTD sondilla ei havaittu lämpötila- eikä suolaisuusgradienttia), ja näin ollen myös erot pinta- ja syväveden kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat vähäisiä (Kuva 15). Levien ravinteiden otosta johtuen fosfaattifosforin pitoisuudet pinnalla olivat puolestaan hieman pienempiä kuin pohjanläheisessä vesikerroksessa. 15

16 Kuva 15. Kesän 2015 intensiivisen kenttätutkimuksen a-klorofyllin, fosfaatin ja kokonaisfosforin pitoisuudet pinta- ja syvävedessä eri havaintopaikoilla F1-F11(Kuva 2b). Kuvassa 16 on esitetty kesän 2015 a-klorofylli-, kokonaisfosfori- ja fosfaattipitoisuuksien vaihtelu mittauspisteittäin. Pitoisuuden olivat keskimäärin samanlaisia eri havaintopaikoilla (Kuva 16). Myös vaihtelu eri mittauspaikoilla on samankaltaista. Kuva 16. Kesän 2015 intensiivisen kenttätutkimuksen a-klorofyllin, fosfaatin ja kokonaisfosforin pitoisuuksien vaihtelu eri havaintopaikoilla F1-F11(Kuva 2b). 16

17 Tarkastelujen perusteella paikkavaihtelun osuus kokonaisvaihtelusta oli käytännössä aina olematonta., Tämä tarkoittaa sitä, ettei alueella havaita esim. kuormituksen laimenemisgradienttia vaan vaihtelu on satunnaista. Kaukokartoitus: Elokuun leväkukinta Lounais-Suomen merialueella Kuvassa 17 on otettu korkean erotuskyvyn Landsat 8 -satelliittikuva Saaristomereltä ja sen ympäristöstä. Levälautat erottuvat selkeästi vaaleampina kasautumina, joita esiintyy Pohjanlahdella, Ahvenanmaan länsipuolella ja Saaristomeren eteläpuolella. Kuva havainnollistaa, kuinka rannikon suuntaisen päävirtauksen ja valuma-alueelta jokien myötä tulevan makean veden synnyttämä fysikaalinen vertikaali rintama estää ulapan sinileväkukintojen tunkeutumisen Saaristomerelle. Myös Saaristomeren satunnaisten sinileväkukintojen lajisto osoittaa niiden olevan sisäsyntyisiä. Nämä tutkimusalueen ominaispiirteet ovat eduksi sekä tämän tutkimuksen tavoitteiden kannalta (ulkoa tulevat sinileväkukinnat eivät peitä kasvattamon mahdollisia rehevöitymisvaikutuksia) että kasvattamon sijainnin kannalta yleensäkin. Lisäksi alueella on tehokas veden vaihtuvuus, mikä näkyy Kuvassa 17 kalankasvattamon ja Brändön mittauspisteen alueen tummempana värinä. Kuva 17. Landsat 8 satelliittikuva klorofyllin alueellisesta jakautumisesta mallinnusalueella (vasemmalla) ja sen ympäristössä (oikealla). Kuva on otettu klo. 12:45. Lähde: Image raw data by USGS/NASA Landsat Program, processed by SYKE. Tulosten tarkastelu Kalankasvattamon kuormituksen ympäristövaikutukset Kulkeutumismallissa käytettiin vuoden 2011 sää- ja virtauspakotteita (2015 data ei tältä osin ole vielä käytettävissä). Leudot tuulet (pääosin <4 m/s) vallitsivat vuoden 2015 kasvatuskauden aikaisissa, kahden viikon välein toteutettujen kenttänäytteenottojen aikaan, joten laitoksen ravinnepäästöjen pääkulkeutumissuunta on tuolloin ollut alueelle tyypillisesti rannikkoa myöten pohjoiseen. Tuulet ovat tärkeimpiä ao. päävirtaussuuntaa modifioiva tekijä, ja 2011 hydrografisen datan ja pakotteiden soveltamisen ideana oli demonstroida sekä kuormituksen pääkulkeutumissuunta että tuulen suunnan (ja voimakkuuden) vai- 17

18 kutus siihen. Näin on saatu arvioitua realistisesti sekä kuormituksen horisontaali vaikutusalue että voimakkuus (ravinnekonsentraatiot). Työssä tutkittiin Loukeenkarin kalankasvattamon aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia usealla erilaisella työkalulla, joiden toimintaperiaatteet on esitetty kuvassa 18. Kaikki lähestymistavat johtivat samanlaiseen johtopäätökseen: Olemassa olevan aineiston perusteella laitoksella ei voida osoittaa olevan ympäristöään rehevöittävää vaikutusta. Ensiksi, mallinnuksen mukaan kuormituksen laimentuminen on niin tehokasta, että pitoisuudet laitoksen välittömässä läheisyydessä jäävät huomattavastikin alle havaintorajan. Kalojen erittämät ravinteet ovat pääasiassa ulostepartikkeleina. Aiempien tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia ulosteen fosforista liukenee nopeasti, minuuttien kuluessa fosfaattifosforina. Loppu fosforista pysyy hyvin pitkään perustuotannolle inertissä muodossa (Vielma, 2015) mm. kalsiumfosfaattina ja fytiinihappona. Osa fosforipäästöistä sedimentoituu ja kulkeutuu kovilla pohjilla hyvinkin kauas sedimentaatiovyöhykkeille, missä sitä vapautuu sisäisen kuormituksen välityksellä tuottavan kerroksen perustuotannon käyttöön. Kulkeutumismallissa kaikki laitokselta pääsevä fosfori on oletettu inertiksi (konservatiiviseksi), joka leviää ja laimenee virtausten mukana täysin veteen suspendoituneena. Tässäkin tapauksessa mallinnettu fosforipitoisuuden nousu on jo laitoksen välittömässä läheisyydessä kvantitatiivisesti vähäinen (<0.2 µg P/l; mittaustarkkuus on suuruusluokkaa 1-2 µg P/l). Kun vielä otetaan huomioon, että vain pieni osa ao. päästöistä (fosforin tapauksessa n. 20%) on biologisesti aktiivisessa muodossa, ei laitoksen aiheuttamaa primääristä (välitöntä paikallista) rehevöittävää vaikutusta voi pitää kulkeutumismallinnuksen perusteella merkittävänä. Keskiarvot Verrokkidata Varianssikomponentit Varianssikomponentit Gradientit Alueellinen vaihtelu Tulkinnan työkalut Ajallinen vaihtelu: Gradientit Satelliittikuva Kulkeutumismallit Kuva 18. Loukeenkarin ympäristöseurantajärjestelmän analysoinnissa käytetyt tilastolliset, laskennalliset ja kaukokartoitusmenetelmät Toiseksi, vuoden 2015 intensiivisen kenttätutkimuksen fosfaatin, kokonaisfosforin ja a-klorofyllin mitatut pitoisuuksien keskiarvot eivät poikenneet verrokkiaineistona toiminaan Brändö100 -vertailupisteen pitkän aikavälin havainnoista. Kolmanneksi, pitoisuusmallintaminen osoitti sen, että laitoksen kuormitus sekoittuu vesimassaan niin tehokkaasti, ettei laitoksen ympärillä ole mitattavia laimenemisgradientteja. Tätä johtopäätöstä vahvisti mittauskampanja. Vaikka lähimmät mittauspisteet olivat vain 50 metrin päässä laitoksesta ja kauimmat 1000m etäisyydellä, ei niissä ollut havaittavissa pitoisuuseroja. Tulosta tuki myös aineistolle tehty alueellinen varianssikomponenttien analyysi 18

19 Neljänneksi, vesipatsaan muuttujien vaihtelu vuonna 2015 oli vähäistä mittausajankohtien välillä eikä trendiä havaittu. Viidenneksi, satelliittikuva tulkinta osoitti, että ulkomeren voimakkaat leväkukinnat eivät ulotu laitoksen läheisyyteen. A posteriori seurantaohjelma Mallinnuksen, Brändön vertailuaineiston, kesän 2015 intensiivisen kenttätutkimuksen ja satelliittitulkinnan perusteella tehtiin tarkennettu a posteriori seurantaohjelma, joka keventäisi nykyistä, kylläkin huolella laadittua ohjelmaa. Varianssikomponenttien analyysin tulosten mukaan alueen ajallinen vaihtelu selittyy pääsääntöisesti vuoden sisäisellä vaihtelulla ja vuosivaihtelu on pientä. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että laitoksen mahdollisten vaikutusten seuranta kannattaa tehdä harvemmin, mutta intensiivisesti. Suositeltava taajuus voisi olla toistaa mittauskampanja esimerkiksi 5-vuoden välein ja tehdä kampanjasta tuolloin intensiivisempi, jotta vuoden sisällä oleva vaihtelu voitaisiin määrittää tarkemmin. Kuten nykyisessäkin ohjelmassa painopisteen maasto-ohjelmassa tulisi olla biologisen kasvukauden lopussa elo-syyskuussa. Tuolloin tuotanto ja ovat suurimmillaan ja kesä kumulatiiviset vaikutukset ovat selvimmin näkyvissä. Vuoden 2017 alussa käyttöön tulevat, uudet Sentinel-sarjan satelliitit tulisi heti alussa ottaa avuksi seurannassa. Lopuksi Käsillä olevassa työssä vaiheittain etenevää malleja ja mittaamista yhdistelevää työskentelytapaa käytettiin havainto-ohjelman suunnitteluun. Vastaavalla tavalla lähestymistapa soveltuu laitosten mitoittamiseen ja muihinkin vaikutusarviointeihin. Lähdeluettelo Luyten, P. (Editor) COHERENS A Coupled Hydrodynamical-Ecological Model for Regional and Shelf Seas: User Documentation. Version RBINS-MUMM Report, Royal Belgian Institute of Natural Sciences. Myrberg, K., Ryabchenko, V., Isaev, A., Vankevich, R., Andrejev, O., Bendtsen, J., Erichsen, A., Funkquist, L., Inkala, A., Neelov, I., Rasmus, K., Rodriguez Medina, M., Raudsepp, U., Passenko, J., Söderkvist, J., Sokolov, A., Kuosa, H., Anderson, T. R., Lehmann, A. ja Skogen, M. D. 2010: Validation of three-dimensional hydrodynamic models of the Gulf of Finland. Boreal Env. Res., 15: Suominen, T. ja Helminen, H. 2003: Kustavin kalankasvatuksen sijainninohjausmalli. Alueelliset ympäristöjulkaisut 322. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. 54 s. Turkki, Hanna, 2014: Tutkimusohjelma Loukeenkarin kalankasvatuksen tarkkailua varten , Nro Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Vielma, Jouni, 2015: Suullinen tiedonanto. Liitteet LIITE 1. Maastomittauskampanja LIITE 2. Maastomittauskampanjan tulokset: vesinäytteet. LIITE 3. Maastomittauskampanjan tulokset: säätiedot/fysikaaliset. 19

20 LIITE 1. Maastomittauskampanja 2015 Mittauskampanja suunnitellaan mallin tarpeiden mukaisesti. Mallien kalibroinnin tueksi hankitaan mittauskampanja, jolla todennetaan kokonaistypen, kokonaisfosforin, liukoisten ravinnefraktioiden, veden lämpötilan ja suolapitoisuuden jakaumat laitoksen ympärillä. Laboratoriomittaukset tehdään kokoomina pinta- ja syvävedestä. Mittauskampanjan, yhteydessä mitataan kokonaisravinteiden ja liukoisten ravinnefraktioiden pitoisuudet kasvatusaltaiden lähiympäristössä. Samaten mitataan klorofylli-a-pitoisuus laitoksen lähiympäristössä. Muuta tietoa, kuten tuulitietoa, satelliitti-informaation ja automaattiasematietoa hankintaan rahoituksen puitteissa. Kampanjan aikana mitataan Muuttujat: lämpötila ja suolaisuus (vertikaalimittaukset CTD -sondilla), tarpeen mukaan hankintaan veden laadun satelliittikuvatietoa ja ravinneanalyysejä. Näytelukumäärät: Otettava näytelukumäärä on kpl (näytehinnasta riippuen, arvioitu hinta on 200 e/kpl, mikä ei vaikuta hankintaan) Mittausaika: kesällä, mittauksia tehdään hankkeen aika alussa useammin ja intensiivisyyttä vaihdellaan hankkeen aikana. Mittauskampanjat toteutetaan mallin tarpeiden mukaisesti. Mittauskampanja: Mittauskampanjoita toteutetaan 4-6 kpl, mittaukset tehdään ainakin 2:lta eri vesisyvyydeltä, näytteet otetaan kokoomanäytteinä. Matkakustannukset ovat arviolta 1000 e/mittauskampanja, arviolta e. Tulokset: Tulokset ovat avoimesti kaikkien käytettävissä. 20

21 LIITE 2. Maastomittauskampanjan tulokset: vesinäytteet NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi m Kok.N NO3-N NO2-N NH4-N Kok.P PO LOUKSYKE F1 pintavesi <5 < LOUKSYKE F1 syvävesi <5 < LOUKSYKE F2 pintavesi <5 < LOUKSYKE F2 syvävesi <5 < LOUKSYKE F3 pintavesi <5 < LOUKSYKE F3 syvävesi <5 < LOUKSYKE F4 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F4 syvävesi <5 < LOUKSYKE F5 pintavesi <5 < LOUKSYKE F5 syvävesi 11,5 270 <5 < LOUKSYKE F6 pintavesi <5 < LOUKSYKE F6 syvävesi <5 <1 < LOUKSYKE F7 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F7 syvävesi <5 < LOUKSYKE F8 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F8 syvävesi <5 < LOUKSYKE F9 pintavesi <5 < LOUKSYKE F9 syvävesi <5 < LOUKSYKE F10 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F10 syvävesi <5 < LOUKSYKE F11 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F11 syvävesi <5 < LOUKSYKE F1 pintavesi <5 < LOUKSYKE F1 syvävesi <5 < LOUKSYKE F2 pintavesi <5 < LOUKSYKE F2 syvävesi <5 < LOUKSYKE F3 pintavesi <5 < LOUKSYKE F3 syvävesi <5 < LOUKSYKE F4 pintavesi <5 < LOUKSYKE F4 syvävesi <5 < LOUKSYKE F5 pintavesi <5 < LOUKSYKE F5 syvävesi <5 < LOUKSYKE F6 pintavesi <5 < LOUKSYKE F6 syvävesi <5 < LOUKSYKE F7 pintavesi <5 < LOUKSYKE F7 syvävesi <5 < LOUKSYKE F8 pintavesi <5 < LOUKSYKE F8 syvävesi <5 < LOUKSYKE F9 pintavesi <5 < LOUKSYKE F9 syvävesi <5 < LOUKSYKE F10 pintavesi <5 < LOUKSYKE F10 syvävesi < LOUKSYKE F11 pintavesi <5 < LOUKSYKE F11 syvävesi <5 < LOUKSYKE F1 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F1 syvävesi <5 < LOUKSYKE F2 pintavesi <5 < LOUKSYKE F2 syvävesi <5 < LOUKSYKE F3 pintavesi <5 <

22 LOUKSYKE F3 syvävesi <5 < LOUKSYKE F4 pintavesi <5 < LOUKSYKE F4 syvävesi <5 < LOUKSYKE F5 pintavesi <5 < LOUKSYKE F5 syvävesi < LOUKSYKE F6 pintavesi <5 < LOUKSYKE F6 syvävesi <5 < LOUKSYKE F7 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F7 syvävesi <5 < LOUKSYKE F8 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F8 syvävesi < LOUKSYKE F9 pintavesi <5 < LOUKSYKE F9 syvävesi < LOUKSYKE F10 pintavesi < LOUKSYKE F10 syvävesi <5 < LOUKSYKE F11 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F11 syvävesi <5 < LOUKSYKE F1 pintavesi <5 < LOUKSYKE F1 syvävesi LOUKSYKE F2 pintavesi <5 < LOUKSYKE F2 syvävesi < LOUKSYKE F3 pintavesi <5 < LOUKSYKE F3 syvävesi < LOUKSYKE F4 pintavesi <5 < LOUKSYKE F4 syvävesi < LOUKSYKE F5 pintavesi <5 < LOUKSYKE F5 syvävesi < LOUKSYKE F6 pintavesi <5 < LOUKSYKE F6 syvävesi < LOUKSYKE F7 pintavesi <5 < LOUKSYKE F7 syvävesi < LOUKSYKE F8 pintavesi <5 < LOUKSYKE F8 syvävesi LOUKSYKE F9 pintavesi <5 < LOUKSYKE F9 syvävesi < LOUKSYKE F10 pintavesi <5 < LOUKSYKE F10 syvävesi < LOUKSYKE F11 pintavesi <5 < LOUKSYKE F11 syvävesi < LOUKSYKE F1 pintavesi <5 < LOUKSYKE F1 syvävesi < LOUKSYKE F2 pintavesi <5 < LOUKSYKE F2 syvävesi < LOUKSYKE F3 pintavesi <5 < LOUKSYKE F3 syvävesi < LOUKSYKE F4 pintavesi <5 < LOUKSYKE F4 syvävesi < LOUKSYKE F5 pintavesi <5 < LOUKSYKE F5 syvävesi <5 1 < LOUKSYKE F6 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F6 syvävesi <5 1 < LOUKSYKE F7 pintavesi <5 <

23 LOUKSYKE F7 syvävesi < LOUKSYKE F8 pintavesi <5 < LOUKSYKE F8 syvävesi LOUKSYKE F9 pintavesi <5 <1 < LOUKSYKE F9 syvävesi < LOUKSYKE F10 pintavesi <5 < LOUKSYKE F10 syvävesi < LOUKSYKE F11 pintavesi <5 < LOUKSYKE F11 syvävesi <5 <1 < LOUKSYKE F1 pintavesi < LOUKSYKE F1 syvävesi LOUKSYKE F2 pintavesi < LOUKSYKE F2 syvävesi < LOUKSYKE F3 pintavesi < LOUKSYKE F3 syvävesi < LOUKSYKE F4 pintavesi LOUKSYKE F4 syvävesi < LOUKSYKE F5 pintavesi LOUKSYKE F5 syvävesi < LOUKSYKE F6 pintavesi < LOUKSYKE F6 syvävesi < LOUKSYKE F7 pintavesi < LOUKSYKE F7 syvävesi < LOUKSYKE F8 pintavesi < LOUKSYKE F8 syvävesi < LOUKSYKE F9 pintavesi < LOUKSYKE F9 syvävesi < LOUKSYKE F10 pintavesi < LOUKSYKE F10 syvävesi < LOUKSYKE F11 pintavesi LOUKSYKE F11 syvävesi <

24 LIITE 3. Maastomittauskampanjan tulokset: säätiedot/fysikaaliset NäytePvm TutkOhj HavPaik Hav.paikan nimi Klo CTD-luot Kok.syv. Näk.syv. Ilm.lt. Tuulnop. Tuu K/E m m C m/s LOUKSYKE F1 13:45 K 25 4, LOUKSYKE F2 12:35 K 20 4, LOUKSYKE F3 12:25 K LOUKSYKE F4 10:55 K 23 4, LOUKSYKE F5 n. 400 m altaista 12:50 K 12,5 4, LOUKSYKE F6 n. 400 m altaista 11:50 K LOUKSYKE F7 n. 400 m altaista 11:15 K 24 4, LOUKSYKE F8 n. 400 m altaista 14:00 K 28 4, LOUKSYKE F9 14:20 K 19 5, LOUKSYKE F10 13:05 K 27 4, LOUKSYKE F11 12:05 K LOUKSYKE F1 10:55 K 26 4, LOUKSYKE F2 9:10 K 19 4, LOUKSYKE F3 9:25 K 15 4, LOUKSYKE F4 10:10 K 22 4, LOUKSYKE F5 n. 400 m altaista 9:00 K 13 5, LOUKSYKE F6 n. 400 m altaista 9:35 K 16 4, LOUKSYKE F7 n. 400 m altaista 10:25 K 25 4, LOUKSYKE F8 n. 400 m altaista 10:40 K 27 P LOUKSYKE F9 11:15 K 20 4, LOUKSYKE F10 8:35 K 24 4, LOUKSYKE F11 9:50 K 16 4, LOUKSYKE F1 10:05 E 25 2, LOUKSYKE F10 9:25 E 28 2, LOUKSYKE F11 10:35 E 17 3, LOUKSYKE F2 10:15 E 19 2, LOUKSYKE F3 10:30 E LOUKSYKE F4 10:45 E LOUKSYKE F5 n. 400 m altaista 9:50 E 13 2, LOUKSYKE F6 n. 400 m altaista 11:20 E 17 3, LOUKSYKE F7 n. 400 m altaista 11:50 E 25 3,

25 LOUKSYKE F8 n. 400 m altaista 12:05 E 29 3, LOUKSYKE F9 12:25 E 20 3, LOUKSYKE F1 11:25 K LOUKSYKE F2 K 20 3, LOUKSYKE F3 11:00 K LOUKSYKE F4 11:15 K 23 3, LOUKSYKE F5 n. 400 m altaista 10:40 K LOUKSYKE F6 n. 400 m altaista 11:35 K 16 3, LOUKSYKE F7 n. 400 m altaista 12:05 K 25 4, LOUKSYKE F8 n. 400 m altaista 12:15 K LOUKSYKE F9 12:30 K LOUKSYKE F10 10:00 K LOUKSYKE F11 11:45 K 17 4, LOUKSYKE F1 10:40 K 25 3, LOUKSYKE F2 10:55 K 22 3, LOUKSYKE F3 11:15 K 18 3, LOUKSYKE F4 11:25 K 21 3, LOUKSYKE F5 n. 400 m altaista 10:25 K 13 3, LOUKSYKE F6 n. 400 m altaista 11:35 K 16 3, LOUKSYKE F7 n. 400 m altaista 12:10 K 25 3, LOUKSYKE F8 n. 400 m altaista 12:30 K 28 3, LOUKSYKE F9 12:50 K 20 3, LOUKSYKE F10 10:00 K 25 3, LOUKSYKE F11 11:50 K 16 3, LOUKSYKE F1 11:05 K 25 3, LOUKSYKE F2 11:20 K 19 3, LOUKSYKE F3 11:30 K 18 3, LOUKSYKE F4 11:45 K 21 3, LOUKSYKE F5 n. 400 m altaista 10:50 K 13 3, LOUKSYKE F6 n. 400 m altaista 12:00 K LOUKSYKE F7 n. 400 m altaista 12:30 K 23 3, LOUKSYKE F8 n. 400 m altaista 12:45 K 28 4, LOUKSYKE F9 13:00 K 20 3, LOUKSYKE F10 10:30 K 26 3,

26 LOUKSYKE F11 12:15 K 16 3,