Porin perusturvakeskus Omavalvontasuunnitelma Terveys- ja sairaalapalvelut Geriatrinen arviointiyksikkö T

Transkriptio

1 Porin perusturvakeskus Omavalvontasuunnitelma Terveys- ja sairaalapalvelut Geriatrinen arviointiyksikkö T

2 Sisällys 1. Johdanto Lainsäädäntö Omavalvontasuunnitelman laatiminen Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat johdon edustajat Yksikön omavalvonnan vastuuhenkilöt Omavalvontasuunnitelman päivittäminen ja seuranta Omavalvontasuunnitelman julkisuus Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Toiminta-ajatus Perusturvakeskuksen arvot Palvelualueen tavoitteet Riskinhallinta Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen Riskinhallinta ja työturvallisuus Riskien käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet Potilastyön sisällön omavalvonta Potilaan asema ja oikeudet Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Potilaan kohtelu ja itsemääräämisoikeus Potilaan osallisuus ja palautteen kerääminen Potilaan oikeusturva Palvelun sisällön omavalvonta Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Terveyden- ja sairaanhoito Alihankintana tuotetut palvelut Asiakasturvallisuus Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Henkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön suunnitelma Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet ja sijaisten käyttö Henkilöstön perehdyttäminen ja täydennyskoulutus Toimitilat Teknologiset ratkaisut Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

3 8.8 Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien omavalvonta Omavalvontasuunnitelman seuranta ja kehittäminen Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen...31 Omavalvontasuunnitelman liitteet

4 OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Porin Perusturvakeskus PL 102, PORI puh. (02) fax (02) Palveluntuottajan Y-tunnus: Toimintayksikön nimi Geriatrinen arviointiyksikkö T3 Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Terveys- ja sairaalapalvelujen yksikkö, missä on 14 potilaspaikkaa, joista 4-6 paikkaa geriatrisille arviointipotilaille, 2 saattohoidossa oleville potilaille ja 8-10 lyhytaikaisessa hoidossa oleville. Yksikössä selvitellään 3 vrk kestävillä arviointijaksoilla iäkkäiden potilaiden kotona pärjäämisen haasteita ja pyritään moniammatillisesti tukemaan ja löytämään ratkaisuja mahdollisimman pitkään ja laadukkaaseen ikäihmisen kotona pärjäämiseen. Lisäksi arviointiyksiköstä käsin toimii Porin perusturva yhteistoiminta-alueen turvapuhelintoiminta. Arviointiyksikön tiloja käyttävät kotiuttamistiimi ja myös osittain mobiilisairaanhoitaja- ja lääkäritoiminta. Arviointiyksikön sairaanhoitajat hallinnoivat Perusturvan osastojen potilaspaikkojen järjestelyjä. Toimintayksikön yhteystiedot Maantiekatu 31 Postinumero Toimintayksikön vastaavat Johtaja Anna-Liisa Koivisto Ylilääkäri Katriina Lähteenmäki Osastonhoitaja Kirsi-Marja Merinen Apulaisosastonhoitaja Tarja Lahtinen Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Postitoimipaikka PORI Yhteystiedot anna-liisa.koivisto@pori.fi puh katriina.lahteenmaki@pori.fi puh kirsi-marja.merinen@pori.fi puh tarja.lahtinen@pori.fi puh Ateria-, siivous- ja puhtauspalvelut Porin palveluliikelaitos Tekninen - ja kiinteistöhuolto Porin palveluliikelaitos ja Porin tekninen palvelukeskus Jätehuolto Astalan kiinteistöpalvelu Tietosuojajätehuolto Paperinkeräys Oy Hyllytyspalvelu Logistiikkakeskus Laboratorio, rtg ja välinehuolto SataDiag Lääkehuolto SataDiag / yksityinen apteekki esim. Asema-apteekki Tekstiilihuolto Ravanin pesula Atk-palvelut Medbit Oy Henkilöstön rekrytointi Henkilöstöpalvelut Henkilökunnan terveydenhuolto Suomen Terveystalo Oy Palkka- ja taloushallinto KuntaPro Oy Vartijapalvelut Securitas Oy 3

5 1. Johdanto Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, valvontaohjelmien ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi suunniteltujen menettelyjen kirjallista kuvaamista ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Omavalvontasuunnitelma on laadittava yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kanssa. Henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä taitoa elää muutoksessa, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Omavalvontasuunnitelman huolelliseen laadintaan on syytä panostaa ja hyödyntää siinä henkilöstön ammattitaitoa laajasti. Onnistunut omavalvonta: varmistaa toiminnan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaa organisaation myönteistä julkisuuskuvaa turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoajana. Omavalvonta on työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä. Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Omavalvonnan tavoitteet: laadukkaat ja asiakasturvalliset palvelut avoin, oppiva toimintakulttuuri edistää asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia asiakkaan osallisuuden parantaminen yhtenäiset palveluprosessit palveluprosessien seurannan ja arvioinnin kehittäminen valvonnan painopiste ennakolliseen valvontaan 4

6 Riskienhallinnan ja omavalvonnan perusidea on, että asiakkaan arjessa näkyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat riskit ja kriittiset työvaiheet kyetään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa. Toimintayksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja se kertoo lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Valviralle on annettu valtuutus antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä toimintayksikössä julkisesti esillä, ja palvelujen tuottajan on seurattava sen toteutumista. (valvira.fi) 2. Lainsäädäntö Suomen perustuslaki ( /731) 6 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Hallintolaki (434/2003) Laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sosiaali- ja terveydenhuollossa (159/2007) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 5

7 Yksityinen terveydenhuolto Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990, 6 ): Palveluntuottajan on, toimiessaan useammassa kuin yhdessä toimipaikassa, laadittava omavalvontasuunnitelma, jonka sisällöstä Valvira antoi määräykset Julkinen terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 8 ja STM:n asetus 341/2011: Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. 8 :n 4 momentin nojalla: suunnitelmassa on sovittava ainakin seuraavat asiat: o laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon vastuuhenkilöt ja toimijat sekä miten johto vastaa edellytyksistä ja voimavaroista toteuttaa laadukasta ja potilasturvallista toimintaa; o laadukasta ja turvallista toimintaa tukevat henkilöstöjohtamisen periaatteet ja käytännöt sekä avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat; o menettelytavat, joilla henkilökunta osallistuu moniammatilliseen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten; o laadukkaan ja turvallisen toiminnan edellyttämä henkilöstön perehdyttäminen sekä toimintayksiköissä tapahtuva opiskelijoiden koulutus ja ohjaaminen; o menettelytavat, joilla potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden puutteista, sekä menettelytavat, joilla potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa ja tukea potilasta kohdanneen haittatapahtuman jälkeen; o toiminnassa käytettävät laadunhallinta-asiakirjat; o turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoiminen sekä turvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta; o vaara- ja haittatapahtumien tunnistaminen ja raportointi, haittatapahtumien ilmoittaminen hoitoilmoitusjärjestelmään ja muiden säädösten edellyttämä raportointi ja korjaavia toimenpiteitä koskevat menettelytavat; o laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa tarvittava yhteistyö sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. o Suunnitelmassa on käsiteltävä ainakin palvelujen tarpeenmukainen saatavuus, hoitoketjut, toimintayksikön fyysinen ympäristö, terveydenhuoltoon liittyvät infektiot, lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, henkilöstö, sen työnjako ja osaaminen, tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen sekä tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä. o Suunnitelmassa on sovittava tavoista, joilla suunnitelman täytäntöönpanon toteuttamiseksi henkilöstölle annetaan tietoa ja koulutusta laadunhallinnan ja 6

8 potilasturvallisuuden periaatteista ja toimintakäytännöistä sekä suunnitelman sisällöstä. o Suunnitelmassa on sovittava tavoista, joilla potilaille ja heidän läheisilleen tiedotetaan suunnitelmasta sekä potilaiden ja heidän läheistensä mahdollisuudesta edistää ja vaikuttaa laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toteutumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011). Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 : Yksityisten palveluntuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Valvira on päivittänyt yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa koskevan määräyksen, joka korvaa aiemman vuonna 2012 annetun määräyksen. Määräys tuli voimaan vuoden 2015 alussa (THL:n määräys Dnro 3344/ /2014). Julkinen sosiaalihuolto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 23 omavalvonnasta voimaan (THL:n määräys Dnro 3344/ /2014). Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa. Vastaava velvollisuus tuli yksityisille sosiaalipalveluille jo vuonna Sosiaalihuoltolaki : Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaalihuoltolaki 48 : sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Sosiaalihuoltolaki 49 : Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Lastensuojelulaki ( /417) - 26 :n mukaan lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut 7

9 muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Toimeentulotukilaki ( /1412) - Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät vuoden 2017 alussa Kelan hoidettavaksi. Kelasta saatava perustoimentulotuki ei kata kaikkien hakijoiden taloudellisen tuen tarvetta. Kunnissa on varauduttava siihen, että osa asiakkaista tarvitsee edelleen kuntien vastuulle jäävää täydentävää (7c ) tai ehkäisevää (13 ) toimeentulotukea. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( /380) 3 a : palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 :ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) Tietojärjestelmien omavalvonta Määräys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista (THL/1305/ /2014). Määräys koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) säädettyjä tietojärjestelmien olennaisten vaatimusten sisältöä. Määräys tuli voimaan Omavalvontasuunnitelman laatiminen 3.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat johdon edustajat Omavalvontasuunnitelmien toteutumista valvoo ja suunnitelmat hyväksyy perusturvan johtoryhmä. Käytännön suunnittelutyötä koordinoi perusturvajohtajan asettama laatu- ja turvallisuustyöryhmä. 8

10 Omavalvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kuntoutus- ja sairaalapalveluiden johtaja Anna-Liisa Koivisto sekä ylilääkäri Margarita Tynni. 3.2 Yksikön omavalvonnan vastuuhenkilöt Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisesta Geriatrisessa arviointiyksikössä vastaavat osastonhoitaja Kirsi-Marja Merinen ja apulaisosastonhoitaja Tarja Lahtinen. Omavalvonnan suunnitteluun on osallistunut yksikön koko henkilökunta eri osa-alueita pienryhmissä työstäen. 3.3 Omavalvontasuunnitelman päivittäminen ja seuranta Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tarvittavat muutokset suunnitelmaan tehdään muutostarpeen ilmaantuessa. Omavalvonnan havaitut puutteet toiminnassa korjataan välittömästi. Puutteiden raportointi on jokaisen työntekijän vastuulla. Korjausten toteutuksesta ja korjaustarpeen eteenpäin tiedottamisesta vastaa viimekädessä yksikön esimies. Geriatrisen arviointiyksikön omavalvontasuunnitelman päivityksistä vastaavat osastonhoitaja Kirsi-Marja Merinen ja apulaisosastonhoitaja Tarja Lahtinen. 3.4 Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävillä Porin perusturvakeskuksen internetsivuilla sekä yksikön ilmoitustaululla. 4. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet 4.1 Toiminta-ajatus Porin perusturvakeskus edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyössä suunniteltujen oikea-aikaisten ja asiakasta lähellä tuotettujen peruspalvelujen avulla. Perustehtävän toteuttamisen mahdollistavat asiakkaita kunnioittava, osaava ja määrätietoinen johtaminen sekä asiantunteva, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kaikki toiminta pohjautuu sekä alueelliseen että moniammatilliseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Porin perusturvakeskuksen yhteistoiminta-alueelle on laadittu PERUSTURVA 2016 yhteistoiminta-alueen strategia _ doc 4.2 Perusturvakeskuksen arvot Perusturvakeskuksessa on sitouduttu seuraaviin ydinarvoihin o Luottamus o Kumppanuus o Ihmisistä välittäminen o Osaaminen 9

11 Luottamuksen rakentuminen alkaa heti potilaan tulessa osastolle. Jokainen potilas kohdataan omana yksilönä, kokonaisvaltaisesti huomioiden potilaiden erilaiset taustat ja elämäntilanteet. Luottamus näkyy toiminnassamme myös siinä, että henkilökuntamme kunnioittaa salassapitovelvollisuutta. Kumppanuus näkyy potilaan, omaisten, henkilökunnan ja kotihoidon aktiivisena yhteistyönä. Myös kolmannen sektorin toimijoiden palvelutarjonnan mahdollisuuksia pyritään huomioimaan ja käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi potilaiden kotona pärjäämisen tukemisessa. Ihmisestä välittäminen näkyy toiminnassamme potilaan itsemääräämisen kunnioittamisena, ja arvostamalla heitä ja heidän yksilöllisiä piirteitään. Yksikössämme toteutetaan kuntouttavaa työotetta. Potilaita kannustetaan itsenäisesti suoriutumaan päivittäisistä toiminnoista ja heitä tuetaan ja avustetaan jos avuntarvetta on. Henkilökuntamme on ammattitaitoista. Osaamista päivitetään jatkuvasti osallistumalla koulutuksiin. Uudet työntekijät perehdytetään mahdollisimman hyvin. Henkilökunnalla on yhteinen halu kehittää arviointiyksikön toimintaa. 4.3 Palvelualueen tavoitteet Porin perusturvan tehtävänä on taata yhteistoiminta-alueen asukkaiden perusturva, sekä edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Sairaalapalveluissa järjestetään äkillisen sairauden vaatima vuodeosastohoito ja siihen liittyvä kuntouttava jatkohoito. Vuodeosastoista neljä on kuntoutusosastoja ja kaksi akuutteja lyhytaikaisosastoja. Polikliininen osaamiskeskus järjestää perusturvan asiakkaille eri erikoisalojen poliklinikkapalveluja, kotisairaala- ja arviointiyksikköpalveluita kolmessa eri yksikössä, kuntoutuspalveluita ja eri alojen asiantuntijapalveluita %20Voimaan% pdf Perusturvan yhteispalvelualueen palvelusuunnitelmaan on kirjattu kuntoutus- ja sairaalapalvelujen palvelusuunnitelman periaatteet ja toimenpiteet. Suunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen vanhusväestön kotona pärjäämisen tukemiseksi. Tähän tarpeeseen yksikkömme pyrkii vastaamaan geriatrisen arviointiyksikön toiminnan tehostamisella ja moniammatillisella yhteistyöllä. Tavoitteena on mahdollisimman laadukas asuminen kotona, lisäämällä ja tehostamalla eri palveluja saatavuutta vanhukselle kotiin. 10

12 5. Riskinhallinta Perusturvakeskuksen turvallisuuspäällikkönä toimii terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja Anna-Liisa Koivisto. Yleisestä turvallisuusasioiden kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaa turvallisuuskoordinaattori Minna Vitikainen. Ensiapuvalmiuksista vastaa sairaanhoitaja Virpi Lindström. Perusturvakeskuksessa toimii laatu- ja turvallisuustyöryhmä, jonka tehtävänä mm. on turvallisuuteen liittyvien tehtävien suunnittelu, aikataulutus ja seuranta. 5.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen Riskinhallinta on olennainen osa omavalvontaa. Riskien ennalta ehkäiseminen tapahtuu tunnistamalla mahdolliset riskit ja ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen uhkaavat vaarantua. Riskinhallinnalla organisaatio oppii mm. tunnistamaan toiminnassa kriittiset työvaiheet ja epäkohdat, joihin tarttumalla riskien toteutuminen voidaan ehkäistä tai lieventää niiden seurauksia ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin yksiköiden työtehtäviä sekä yksikön ja organisaation perustehtävää miten organisaatio toimii ja miten sen tulisi toimia turvallisuuden näkökulmasta. Riskinhallinta on jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Jatkuva arviointi ja kehittäminen tarkoittavat, että yksikön toiminnassa huomioidaan jatkuva muutos ja sen aiheuttamat mahdolliset uudet turvallisuusriskit. Toimivan omavalvonnan avain on organisaation avoin ilmapiiri, joka mahdollistaa virheiden esille ottamisen ja siten toiminnan kehittämisen. Turvallisuuden edistäminen ja riskinhallinta kuuluvat jokaisen työntekijän työnkuvaan. Riskinhallintaan kuuluu haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Perusturvakeskuksen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelmassa kuvataan perusturvakeskuksen laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikka, laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmä sekä laadun ja potilasturvallisuuden toimintaohjeita. asiakirjat/potilasturvallisuus/potilasturvallisuustyöryhmä/laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma Petultk docx Haittatapaukset kirjataan käytössä olevaan HaiPro-ohjelmaan. Käytössä on sähköinen ilmoituslomake, josta tiedot kirjautuvat suoraan tietokantaan jatkokäsittelyä varten. ajan_ohje.pdf 5.2 Riskinhallinta ja työturvallisuus voimaan tullut työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa selvittämään ja arvioimaan työn vaarat eli toteuttamaan työpaikoillaan riskien arvioinnin. Vaarojen tunnistaminen on riskien arvioinnin tärkein vaihe. Tavoitteena on tunnistaa kaikki 11

13 merkittävät turvallisuuspuutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät on tunnistettava ja arvioitava kaikilla työpaikoilla kiinnittäen erityisesti huomiota lain 5. luvussa esitettyihin työssä mahdollisesti esiintyviin vaaratekijöihin, joita ovat fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, kemialliset ja biologiset vaara-tekijät ja henkinen kuormittaminen. Tunnistamisen työkaluna käytetään vaarojen tunnistamisen tarkastuslistoja. Vaarojen selvittäminen on suunnitelmallista ja säännöllistä toimintaa ja toteutetaan vuosittain. Riskien arviointi on käynnistetty Porin kaupungin työpaikoilla 5/2004 annetulla ohjeistuksella. Ilmoitus vaara / läheltäpiti -tilanteesta tehdään: - vaaratilanteesta, joka ei aiheuttanut tapaturmaa - työtapaturmasta - ammattitaudista - väkivaltatilanteesta - veritapaturmasta. Sisäinen ilmoitus tehdään aina tapaturman satuttua. Ilmoitukset tehdään WPro-ohjelmaan: Ilmoitus vaara / läheltäpiti -tilanteesta tehdään vaaratilanteesta, joka ei aiheuttanut tapaturmaa. Sisäinen ilmoitus työtapaturmasta / ammattitaudista tehdään aina tapaturman satuttua. Lomakkeet löytyvät Patarummusta. Lisäksi Perusturvakeskuksella on käytössään ilmoituslomakkeet väkivaltatilanteesta ja veritapaturmasta. s_vakivaltatapauksesta_taytto.docx asiakirjat/tartuntataudit/verialtistukset/4_2014 Perusturvan toimintaohje työperäisiin verialtistuksiin.rtf 5.3 Riskien käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet HaiPro ilmoitukset, läheltä piti - tilanteet ja työtapaturmat käydään läpi yksikössä yhdessä henkilökunnan kanssa. HaiPron käsittelystä on ohje Patarummussa. elijan_ohje.pdf Koko henkilökunta on vastuussa laitteiden valvonnasta ja epäkohtiin puututaan aktiivisesti. Potilaisiin kohdistuvat vaara- ja haittatapahtumat ja läheltä piti - tapahtumat ilmoitetaan 12

14 esimiehelle HaiPro-ilmoituksella. Henkilökunnan ilmoitukset käsitellään kuukausittain osastokokouksessa vastaavien tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Potilaiden kaatumistapaturmat käsitellään tapauskohtaisesti ja moniammatillisesti; mm. yksikössämme osastofarmaseutti tarkistaa potilaan lääkitystiedot ja fysioterapeutti tekee apuvälinekartoituksen. Näin pyritään ehkäisemään uusia kaatumistapaturmia ko. potilaan kohdalla. Myös yhteistyötahoihin ollaan tarvittaessa yhteydessä. Uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään yksikön riskien hallinnan käytänteisiin perehdytysjaksolla. 6. Potilastyön sisällön omavalvonta 6.1 Potilaan asema ja oikeudet Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Arviointiyksikköön potilaat tulevat terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä. je lähettäminen arviointiyksiköihin docx. Arviointijaksolle tehdään lähete, kun kotona selviytymisen tukeminen vaatii lisäselvittelyä. Lähetteen voi tehdä kotihoidon työntekijä, potilaan omalääkäri, päivystyspoliklinikan lääkäri tai geronomi, perusturvan mobiilihoitaja tai lääkäri tai turvapuhelinhoitaja. Lähetteen perusteella potilas kutsutaan arviointijaksolle. Jakson pituus on keskimäärin 3 vuorokautta. Tänä aikana arviointiyksikön moniammatillinen tiimi selvitetään potilaan kokonaistilannetta potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Lyhytaikaisille sairaalapaikoille potilaat tulevat Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikan, lähipalvelualueiden lääkärinvastaanoton tai mobiilitoiminnan kautta, tai jatkohoitoon ja kuntoutukseen keskussairaalan vuodeosastoilta. Saattohoitopotilaita hoidetaan yhteistyössä kotisairaalan kanssa. asiakirjat/läheteohjeet/mobiililääkäritoiminta docx Potilaan palveluntarpeen arvioinnissa käytetään erilaisia mittareita: Barthel, MMSE, GDS30, MNA, IADL, RAVA-indeksi, VAS-kipumittari ja taustatietolomake. Potilaan ja hänen omaistensa haastattelun kautta saatu tieto on hyvin merkityksellistä. Lisäksi eri 13

15 yhteistyökumppaneilta esim. kotihoidosta saatu tieto käytetään potilaan tilanteen kokonaisarvioinnissa hyödyksi. 6.2 Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Sairaalahoitoon tulevan potilaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään heti hänen tultua osastolle. Potilaan kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamiseksi kerätään tietoa häneltä itseltä, omaiselta tai läheiseltä sekä yhteistyötahoilta. Suunnitelman laatimisen aloittaa potilaan vastaanottanut sairaanhoitaja ja kaikki muut ammattiryhmät osallistuvat sen tekemiseen hoitojakson aikana. Potilaan oma näkemys kirjataan ylös ja hänen kanssaan keskustellaan tavoitteista sekä hoitolinjoista. Geriatrisen potilaan arviointijakso sisältää moniammatillisesti koostettua tietoa potilaan toimintakyvystä ja terveydentilasta. Niiden pohjalta laaditaan jatkosuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä potilaan ja keskeisesti hänen hoitoon sekä kuntoutumiseen liittyvien tahojen kanssa. Suunnitelma tehdään arviointijakson päätteeksi pidettävässä palaverissa, josta sovitaan jo arviointijaksolle kutsuttaessa. Yhteisellä palaverilla jokainen taho pyritään sitouttamaan yhteisesti sovittuun tavoitteeseen. Tapauskohtaisesti arviointiyksiköstä ollaan yhteydessä potilaan hoitoon ja kuntoutumiseen vaikuttaviin tahoihin kuten omaisiin ja kotihoitoon koko hoitojakson ajan. Tarvittaessa järjestetään hoitokokouksia, joissa voidaan kuulla kaikkien tahojen näkemyksiä ja suunnitella toimenpiteitä yhdessä. Hoitokokouksiin osallistuu osastolla työskenteleviä eri ammattien edustajia moniammatillisen näkemyksen, arvion ja suunnittelun toteutumiseksi. Jokainen työntekijä on velvollinen tutustumaan potilaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmiin saadakseen tietoa tavoitteista ja hoitolinjoista. Koulutusten ja perehdytyksen avulla varmistetaan henkilökunnan yhtenäinen työskentelytapa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien toteutumista arvioidaan päivittäin seuraamalla potilaan vointia ja mittaamalla eri tavoin. Hoitojakson aikana sekä potilaan kotiutumisen yhteydessä suunnitelmaa päivitetään sähköiseen Effica-potilastietojärjestelmään. Jatkotoimenpiteiden toteutuminen ja tiedonkulku varmistetaan kertomalla niistä suullisesti potilaalle ja/tai omaiselle ja kirjallisesti lääkärin kirjoittaman epikriisin avulla. Yhteistyötahoja koskevien jatkotoimenpiteiden osalta ollaan yhteydessä kasvotusten, puhelimitse tai lähetteiden avulla. 6.3 Potilaan kohtelu ja itsemääräämisoikeus Potilaan mielipide otetaan huomioon potilaan hoidon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Potilaan itsemääräämisoikeus on toiminnan lähtökohtana, ja sitä pyritään kunnioittamaan kaikin mahdollisin tavoin. Potilashuoneissa pidetään lääkärinkierto mahdollisuuksien mukaan, jotta potilaan oma mielipide tulee kuuluviin. Tutkimustulokset voidaan välittää potilaalle huoneessa olevan television kuvaruudun kautta. Yksikköömme on suunniteltu yhden hengen huoneet, ruuhkatilanteissa tarvittaessa voidaan potilashuoneisiin joutua sijoittamaan kaksi potilasta. Tällöin hoitotoimenpiteitä tehdessä yksityisyyttä suojataan välisermein, ellei toista potilasta voida pyytää poistua huoneesta siksi aikaa. Potilaiden omaisia pyydetään kohteliaasti poistuman huoneesta, mikäli tilanne 14

16 sitä vaatii. Potilaan tietoja käsitellään salassapitovelvollisuuden puitteissa ja tarpeettomat asiakirjat hävitetään asianmukaisesti tietosuojajätteen mukana. Potilaalla on vapaus päättää omista asioistaan jos sairaus ei ole esteenä päätöksenteolle. Potilas voi esimerkiksi ulkoilla omaehtoisesti sairaalan alueella. Päivittäisissä toiminnoissa huomioimme potilaiden omat toivomukset. Osastolla on puhelin, jolla potilaat voivat soittaa niin halutessaan läheisillensä, jos hänellä ei omaa kännykkää ole mukanaan. Potilaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Hoitosuunnitelmaan kirjataan potilaan toiveet ja tottumukset, jotka huomioidaan kaikissa elämisen toimintoihin liittyvissä asioissa. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun potilaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen on aina äärimmäinen keino, ja niiden käyttöä pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään. Mikäli vaihtoehtoiset toimintatavat eivät kuitenkaan ole mahdollisia tai riittäviä, valitaan menetelmä, joka rajoittaa mahdollisimman vähän ja kestää mahdollisimman lyhyen aikaa. Rajoitustoimenpiteiden käyttö ei ole oikeutettua tilanteessa, jossa ei ole selkeää uhkaa potilaalle itselleen tai ympäristön turvallisuudelle. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste. Rajoitustoimenpiteiden käytöstä keskustellaan omaisen kanssa, mikäli on odotettavissa, että potilas sellaista tarvitsee. Päätöksen niiden käytöstä, seurannasta ja valvonnasta tekee lääkäri. Päätös on aina määräaikainen, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää hoitajan valvontaa ja arviointia tapauskohtaisesti. Rajoitustoimenpiteet, niihin johtaneet tapahtumat ja rajoituksen seuranta kirjataan hoitosuunnitelmaan. Rajoitustoimenpiteen välttämiseksi akuutissa tilanteessa potilaalle annetaan aikaa ja siirretään huomiota pois ahdistavasta tilanteesta hoitotyön keinoin. Opas rajoitustoimenpiteistä on laadittu potilasturvallisuustyöryhmän eri asiantuntijoista koostuvassa alatyöryhmässä (perusturvajohtaja 45/2014). Opas on tarkoitettu Porin perusturvakeskuksen yksiköiden käyttöön rajoitustoimenpiteiden käyttöä ohjaavaksi työkaluksi. stoimenpideopas.pdf Potilaalla on oikeus tehdä hoitotahto. Kirjallisella hoitotahdolla potilas voi ilmaista oman tahtonsa tulevasta hoidostaan tilanteissa, joissa ei itse esimerkiksi muistisairauden tai tajunnantason laskun vuoksi sitä pysty luotettavasti kertomaan. Myös lääkäri keskustelee erilaisista lääketieteellisistä hoitopäätöksistä asiakkaan ja omaisen tai läheisen kanssa. Perusturvakeskukseen on laadittu oma lomake hoitotahdon ilmaisemiseksi. 15

17 asiakirjat/vanhuspalvelut/hoitotahto.doc Perusturvakeskuksessa on laadittu hoitotahtoon liittyvistä asioista omaisen opas. teet%20ja%20oppaat/hoitotahto_a4.pdf Asiakkaalle voidaan nimetä edunvalvoja, mikäli hän ei sairauden tai muun syyn vuoksi kykene huolehtimaan asioistaan. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko asiakas edunvalvontaa. 6.4 Potilaan osallisuus ja palautteen kerääminen Omavalvontasuunnitelma on yleisesti nähtävissä, ja potilas, omaiset tai muut läheiset voivat puuttua mikäli huomaavat epäkohtia suunnitelmassa. Potilas, omainen ja yhteistyökumppanit voivat antaa palautetta yksikön toiminnasta palautelomakkeella tai suullisesti. Palautteet käydään luottamuksellisesti läpi ja huomioidaan yksikön toiminnassa ja kehittämisessä. Palautteita käsitellään henkilökunnan kesken järjestettävissä osastotunneilla. Niitä hyödynnetään myös henkilökunnan koulutusten tarpeita mietittäessä. Osastolla on palautelomakelaatikko, johon palautteet voi antaa. Palautteet voi antaa myös suoraan esimiehelle tai henkilökunnalle. 6.5 Potilaan oikeusturva Seuraavat lait sisältävät määräyksiä asiakkaan oikeuksista: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaiset oikeudet. Oikeuksia ovat esimerkiksi potilaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen, asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito, palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö. Potilaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Potilas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Muistutukset ja kantelut käsitellään viivytyksettä Porin perusturvalautakunnan yksilöjaostossa. Potilaan/asiakkaan lisäksi muistutuksen voi tehdä lähiomainen tai lähin potilaan asioita hoitava henkilö, jonka potilas/asiakas on nimennyt asioitaan hoitamaan. Asianosaisuusasema perusteluineen tulee ilmetä muistutuksesta. Muistutuksen voi tehdä ao. lomakkeella tai vapaamuotoisena kirjeenä tai erityisestä syystä suullisesti. Lomake on Porin perusturvakeskuksen kotisivuilla tai sen saa potilasasiamieheltä/ sosiaaliasiamieheltä tai henkilökunnalta. 16

18 Muistutuksen voi toimittaa käsittelyyn myös ao. asiamiehen välityksellä. Tekemiselle ei ole määräaikaa, mutta asiaa olisi helpompi selvittää, mikäli muistutuksen teko ei paljon viivästyisi siihen johtaneista tapahtumista. Muistutuksen käsittelijä vastaa muistutukseen kirjallisesti hankittuaan ensin selvitykset tahoilta, joihin muistutus kohdistuu. Asiaa tulee selvittää toimintayksikössä riittävän yksityiskohtaisesti, puolueettomasti ja asianmukaisesti, huomioiden kuitenkin salassapito. Perusteltu ratkaisu on annettava kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, käytännössä sellaiseksi katsotaan 1-4 viikkoa. Ratkaisussa on todettava mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia muuten on ratkaistu. Annettuun vastaukseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Muistutusta koskevia asiakirjoja ei säilytetä potilaskertomuksen yhteydessä, vaan hallinnon erillisessä arkistossa. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan/asiakkaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveyden- tai sairaanhoitoa tai vastaavasti sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. Jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/1986) tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa (412/1974) tarkoitettu vahingonkorvausvastuu, syytteen nostaminen, terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädännössä tarkoitettu ammatinharjoittamisoikeuksien poistaminen, rajoittaminen tai kurinpitomenettely taikka muussa laissa säädetty kurinpitomenettely, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisäksi perusturvakeskuksessa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista huolehtivat potilasasiamies ja sosiaaliasiamies. Potilasasiamies Päivi Apajasalo Puh. (02) tai Tapaaminen ajanvarauksella. Porin perusturvakeskus Maantiekatu 31 PL 33, Pori Sosiaaliasiamies Jari Mäkinen Puh , Gsm Postiosoite on: Ravanintie 359, Vanha-Ulvila Käyntiosoite on: Liisankatu 18B 1 krs PORI Muistutuslomake/potilasasiamies _potilaan_hoidosta.docx 17

19 7. Palvelun sisällön omavalvonta Valvontaohjelmat ja eri toimintoja ohjaamaan laaditut suositukset määrittävät asiakastyön sisältöä. 7.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Osastolla toteutetaan kuntouttavan hoitotyön toimintamallia, joka on laadittu osaston henkilökunnan toimesta. Toimintaa ohjaa osaston arvot: kunnioitus, yksilöllisyys, luottamus ja turvallisuus potilaslähtöinen työskentelytapa kannustava ja ohjaava vuorovaikutus Toimintamalli sisältää potilaan kuntoutumiseen ja/tai toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävät tavoitteet, jotka on luotu moniammatillisesti yhteistyössä potilaan (ja mahdollisesti omaisen) kanssa hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden jatkuvuuden ja toteutumisen suunnittelun osastojakson jälkeen kuntoutumista edistävän työskentelytavan toteuttamisen kaikkien ammattiryhmien osalta samansuuntaisesti 7.2 Ravitsemus Toimintamallin toteutumiseksi luodaan potilaan hoidon ja kuntoutumisen tavoitteiden suunnitteluun ja toteutukseen selkeä kirjaamiskäytäntö, jotta kaikki tietävät mitä tavoitellaan lisätään hoito- ja kuntoutustyöntekijöiden kinestetiikkaosaamista yhtenäisten työskentelytapojen toteutumiseksi annetaan potilaille, omaisille ja läheisille tietoa osaston toimintatavoista ja kuntouttavasta työotteesta osaston aktiivitilassa on potilaiden käyttöön lehtiä, ym. luettavaa ja pelejä ruokailu tapahtuu osaston aktiivitilassa, johon potilaita ohjataan syömään. Perustellusta syystä potilas voi ruokailla omassa huoneessa osastolla on fyysisen toimintakyvyn harjoittamiseen NuStep- ja monitoimilaite, joiden käyttöä pääasiassa fysioterapeutit ohjaavat omaisia kannustetaan viemään potilaita ulos, kanttiiniin tai pitkän hoitojakson kyseessä ollessa kotilomalle sairaalapastori käy pitämässä hartaushetkiä noin kerran kuussa potilaiden hyvinvointiin vaikuttavaa vireystilaa seurataan hoitajakutsujärjestelmänä toimivan Vivago-laitteiston Vistaohjelman avulla ja pyritään tarvittaessa huolehtimaan potilaan aktivoinnista. Hyvä ravitsemus on yksi tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Potilaan tullessa osastolle jo tulovaiheessa pyritään selvittämään potilaan ruokavalio, ruokailutottumukset, allergiat ja mieltymykset. Niitä tarvittaessa muutetaan hoitojakson aikana potilaan henkilökohtaisen tarpeen mukaan. 18

20 Kaikille yli 65-vuotiaille tehdään osastolle tullessa MNA (= Mini Nutritional Assessment). Tämä on menetelmä virheravitsemuksen seulontaan. Alle 65-vuotiaille on vastaavasti käytössä NRS 2002 (=Nutritional Risk Screening). Potilaan ravitsemustilaa arvioidaan jatkuvasti havainnoimalla sekä MNA-seurantalomakkeella. Potilaiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ruokailutilanteissa siten, että ruokailusta tehdään kiireetön, huomioidaan potilaan ruokailuasento, autetaan tarvittaessa ja huomioidaan, jos potilas haluaa jotain muuta kuin on aikaisemmin halunnut. Esimerkiksi haluaa vaihtaa päiväkahvilla kahvin teehen. Yksilöllisiin tarpeisiin kuuluu myös hankkia ruokailua helpottavia apuvälineitä, kuten omat ruokailuvälineet, esimerkiksi apulusikka helpottamaan ruokailua. Tarvittaessa tilataan potilaalle myös nestemäinen, pehmeä tai sosemainen ruoka. Tehdään ruokailusta myös sosiaalinen tapahtuma ja ohjataan potilaat aktiivitilaan ruokailemaan, ne ketkä kykenevät sinne tulemaan. Jos potilas haluaa jostain syystä ruokailla yksin ja rauhassa, annetaan siihen mahdollisuus. Jotta potilaat saisivat riittävästi tarvittavia ravintoaineita, seurataan ravitsemusta ruuan- ja nesteenseurantalomakkeella. Seuranta toteutetaan geriatrisessa arviointiyksikössä kaikille arviointipotilaille kolmen vuorokauden ajan sekä kaikille niille potilaille, joilla on selkeä riski aliravitsemukselle tai ovat jo aliravittuja. Lisäravinteet (Nutridrink, Cubitan, Calogen) otetaan heti käyttöön aliravituille, jotka saavat MNA:sta seitsemän pistettä tai alle. Painoa seurataan vähintään kaksi kertaa viikossa tai lääkärin ohjeen mukaan. Huomioidaan potilaan sairaudet ja kudoseheys, kun valitaan lisäravinteita. Potilaiden nauttiman ruokamäärän tulee jakautua tasaisesti koko päivälle, aamupalalla, lounaalla, päiväkahvilla, päivällisellä ja iltapalalla. Päivittäiset ateriat nautitaan tasaisin väliajoin, päivittäisen ateriarytmin mukaan: aamupala klo 7.15 lounas klo päiväkahvi/välipala klo 14 päivällinen klo iltapala klo19.30 myöhäisiltapala tarvittaessa. Geriatrian arviointiyksikön ravitsemusvastaavat ovat: Hanna Wahlman, Miia Ketola ja Eija Alanen. Perusturvakeskukseen on laadittu ohjeita ikääntyneiden ravitsemuksen toteuttamiseen. %2Ftoimintaohje%2FJaetut%20asiakirjat%2FRavitsemusneuvonta&FolderCTID=0x012000C33 C9A03A6B1DF4D812D3FD980D33884&View={503CC9EE-F51E-4490-BC57-4C74E82A0598} 7.3 Hygieniakäytännöt Henkilökunta noudattaa hygieniaan liittyviä ohjeita. %2Ftoimintaohje%2FJaetut%20asiakirjat%2FHygienia&FolderCTID=0x012000C33C9A03A6B1 DF4D812D3FD980D33884&View={503CC9EE-F51E-4490-BC57-4C74E82A0598} 19

21 Koko henkilökunta on tutustunut hygieniakäytäntöjen toimintaohjeisiin ja sitoutuu noudattamaan niitä. Kaikkien yksiköiden käsihuuhteiden kulutusta seurataan. Hygieniapalavereissa saadaan tietoa kulutuksesta. Henkilökunnan vastuulla on ohjeistaa uusia työntekijöitä, opiskelijoita, potilaita ja omaisia käsihuuhteen käyttöön. Sekä laitoshuoltajat että hoitajat seuraavat deko-pesukoneen pesuaineen kulutusta. Myös yksikön yleinen siisteys on koko henkilökunnan vastuulla. Jokainen on velvollinen siistimään mm. syntyneet eritetahrat. Hygieniahoitajat seuraavat infektiotapausten yleistä esiintyvyyttä, esim. ripuliepidemioista on erillinen seurantakaavake. Henkilökunnan tehtävänä on huolehtia riittävästä tiedonkulusta eri ammattiryhmien kesken potilaan hygieniaan liittyvistä erityistarpeista ja erityisesti huolehditaan potilaiden riittävästä päivittäisestä hygieniasta. Jokaisen potilaan tulee päästä suihkuun vähintään kerran viikossa ja petivaatteiden vaihto tapahtuu tarpeen mukaan. Henkilökunta on velvollinen huolehtimaan omasta hygieniastaan mm. käsien ja työvaatteiden osalta. Sairaana ei pidä tulla töihin. Yksikön puhtauspalvelut tuotetaan Porin Palveluliikelaitoksen toimesta. Palveluliikelaitos toimittaa potilaiden ruoat osastolle lämpövaunuissa. Ruoan lämpötilaa seurataan ohjeen mukaan. Potilasruokien ja juomien säilytyksessä käytettävien jääkaappien lämpötilaa seurataan säännöllisesti. Yksikön hygieniavastaava on sairaanhoitaja Polvi. Hän vastaa henkilökuntaa koskevasta ajantasaisesta hygieniaohjeistuksesta. Porin Perusturvakeskuksen hygieniahoitajat ovat Eija Mettälä ja Katri Vuori. 7.4 Terveyden- ja sairaanhoito Geriatrisessa arviointiyksikössä toimii moniammatillinen hoitotiimi, johon kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia, kaksi fysioterapeuttia, kuntoutusohjaaja, laitoshuoltajia, osastosihteeri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja lääkäri. Osastonlääkäri on paikalla virka-aikana ja geriatri käy osastolla viikoittain. Virka-ajan ulkopuolella on käytettävissä päivystävä lääkäri. Tarvittaessa käytettävissämme on myös sosiaalityöntekijän, sairaalapastorin, ravitsemusterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan, auktorisoidun haavahoitajan, lääkintävahtimestarin ja kirurgin palvelut. Torstaisin yksikössä käy diabeteshoitaja. Lääkärinkierrot on rytmitetty joka arkipäivälle joko potilashuoneissa tapahtuvaksi kierroksi tai kansliassa tapahtuvaksi kierroksi. Arviointipotilaiden arviointipalaverit toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä kaksi kertaa viikossa. Näihin toivotaan osallistuvan myös potilaan omaisia sekä potilaan kotiuduttua hoitoon mahdollisesti osallistuva kotihoito. Arviointiyksikön potilaiden äkillisistä hammasongelmista on mahdollisuus konsultoida lähipalvelualueiden hammashuollon yksiköitä. Yksikössämme kaikki työntekijät yhdessä vastaavat potilaiden terveyden- ja sairaanhoidosta. Tämä moniammatillinen yhteisö yhdessä varmistaa potilaiden laadukkaan terveyden- ja sairaanhoidon, saattohoidon sekä arvokkaan kuoleman. Omaisten tuki ja läsnäolo on erittäin merkityksellistä potilaan hoidon jokaisessa vaiheessa. Äkillisten kuolemantapausten osalta noudatetaan Perusturvakeskuksen ohjetta. 20

22 asiakirjat/kuolemantapaus/kuoleman toteamisen ohjeet 2015.pdf 7.5 Lääkehoito Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden seuranta ja terveyden edistäminen kuuluu kaikkien hoitotyötä tekevien perustehtävään. Perusturvakeskukseen on laadittu yhtenäiset ohjeet pitkäaikaissairauksien seurantaan. %2Ftoimintaohje%2FJaetut%20asiakirjat%2FHoitajan%20toimintaohjeet&FolderCTID=0x C33C9A03A6B1DF4D812D3FD980D33884&View={503CC9EE-F51E-4490-BC57-4C74E82A0598} Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman potilasturvallisuusoppaan mukaan lääkehoitosuunnitelma on toimintayksikön johtamisjärjestelmän ja laadunhallinnan keskeinen osa. Lääkehoito mielletään keskeiseksi hoitokeinoksi ja yhdeksi osaksi hoitotyön kokonaisuutta. Jokaisella yksiköllä tulee olla Turvallinen lääkehoito-oppaan(2005:32) mukainen lääkehoitosuunnitelma, jossa on määritelty ja sovittu lääkehoidon henkilöstön vastuut, velvollisuudet, työnjako, lupakäytännöt, lääkehoidon vaikutusten arviointi ja kirjaaminen sekä seuranta. Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteuttavat pääasiassa lääkehoidon koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt. Lääkehoitosuunnitelmassa tulee selvittää toimipaikan yksikön lääkehoidon vaativuustaso sekä riskitekijät ja ongelmakohdat. Lisäksi lääkehoitosuunnitelmassa tulee tunnistaa ja analysoida yksilöiden oma toiminta, jotta lääkehoitoa voidaan yksikössä hallita ja kehittää (Sairaanhoitaja 3/2006). Parhaassa tapauksessa lääkehoito on toimintayksiköiden ja organisaatioiden rajoja ylittävää moniammatillista yhteistyötä. (Turvallinen lääkehoito-opas, 2006, 36). Lääkkeen määräämisestä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella(726/2003). Lääkehoitoa ohjaavat monet erilaiset lait ja asetukset, joita lääkemääräyksiä tehtäessä on otettava huomioon. Näitä ovat mm. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista(785/1992), asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä(99/2001), potilasvahinkolaki(585/1986), kansanterveyslaki(66/1972), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä asetus lääkkeen määräämisestä(726/2003) ja huumausainelaki (1289/1993) ja sen nojalla annetut säädökset ja veripalvelulaki (197/2005). Lääkehoidosta vastaa osastollamme lääkäri. Osastonhoitaja Kirsi-Marja Merinen ja apulaisosastonhoitaja Tarja Lahtinen valvovat lääkehoidon toteuttamista ja laatua. He varmistavat, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien tulee suorittaa LOVe (lääkehoidon osaaminen verkossa) tentti hyväksytyksi voidakseen toimia osastolla lääkehoidollisissa tehtävissä. LOVe-tenttejä ja näyttöjä Geriatrisessa arviointiyksikössä ottaa vastaan apulaisosastonhoitaja Tarja Lahtinen. 21