Eduskunnan hallintovaliokunta

Transkriptio

1 1 Eduskunnan hallintovaliokunta Joensuun kaupungin lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 35/2018 vp Yleistä Uudistuksessa kasvupalveluihin tulee uusi hallinnon taso, joka muuttaa merkittävästi dynamiikkaa julkisten palveluiden kokonaisuudessa (rahoitus, vastuut, työnjaot, kokonaisuuden hallinta). Uudistuksen tuoma lisäarvo on epäselvä. Kasvupalvelulaki on puitelakimainen, jota myöhemmin täsmennetään. Tämä voi tuoda myös uusia tehtäviä ja maakunta voi itse päättää, mitä tehtäviä se ottaa hoitaakseen. Minkälaisia ratkaisut ovat kuntien kannalta ja kuullaanko tässä kuntia riittävästi? Suomen suurimpien kaupunkiseutujen osuus koko maan väestöstä on 70 %, työpaikoista 60 % ja BKT:stä 80 %. Tätä taustaa vasten uudistuksessa tulee turvata kaupunkikeskuksien asema ja itsenäinen rooli kasvupalvelujen tuottamisessa ja elinvoiman kehittämistehtävissä. Lakiesityksessä ei tätä ole riittävästi tunnistettu. Keskuskaupungeilla tulee olla myös jatkossa selkeät vastuut ja resurssit. Lisäksi tulee toteuttaa myös aikaisempaa vahvempaa kaupunkipolitiikkaa. Kaikki kaupunkien toiminta lisää elinvoimaa ja uudella hallinnon tasolla / maakunnalla on rajapinta kaikkiin kaupunkien toimintaan. Kaupungit ovat myös organisaatioina ketteriä sekä alueensa ja vahvuutensa parhaiten tuntevia. Maakunnat ovat erilaisia myös toimintaympäristöltään, minkä tarjoamat mahdollisuudet / rajoitukset tulee riittävästi huomioida. Myös erilaistuminen tulee sallia. Väestön keskittyminen kaupunkeihin jatkuu edelleen. Kaupunkien vahva ja monipuolinen koulutustarjonta, yliopistojen (Joensuussa Itä-Suomen yliopisto) ja ammattikorkeakoulujen (Joensuussa Karelia ammattikorkeakoulu Oy) sekä ammatillisen koulutuksen (Pohjois-Karjalassa Riveria) menestyvä toiminta,

2 2 kaupunkien kansainvälistyminen ja kansainvälistynyt yritystoiminta edellyttää kaupunkikeskustan luomaa toimintaympäristöä viihtyisälle asumiselle, innovatiiviselle yritystoiminnalle, osaavan työvoiman saannille ja monipuoliselle vapaa-ajalle. Joensuun kaltaisen keskuskaupungin elinvoimaroolin säilyttäminen ja vahvistaminen niin, että kaupunki luo edellytyksiä kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle, on Suomen kehityksen ja kasvun aikaansaamisen kannalta oleellista. Joensuu on siirtynyt tulevaan uuden kunnan malliin jo vuoden 2017 alussa maakunnallisen Siun Sote -kuntayhtymän aloitettua sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen. Jo nyt on nähtävissä, että kuntakonsernin uudelleen organisoituminen ja uudentyyppinen ketteryys mahdollistavat aiempaa suuremman roolin elinvoiman ja kasvun aikaansaajana sekä rakentajana. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvää keskuskaupungin roolia on edelleen vahvistettava maakuntauudistuksen toteuduttua. Erilaisilla kaupunkiseuduilla on erilaista kaupunkipolitiikkaa / metropolipolitiikkaa ja tämä on hyväksyttävä myös jatkossa. Liiallinen ohjaus jarruttaa kehitystä. Sen sijaan tulee kannustaa kaupunkiseutujen verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Joensuun kaupunki on parhaillaan fuusioimassa elinvoimayhtiönsä (seudullinen kehittämisyhtiö ja tiedepuisto) ja hakee sitä kautta entistäkin tehokkaampaa osaamisen vahvistamista, yritysten parempaa palvelua, synergiahyötyjä ja toiminnan vaikuttavuutta. Palvelut on jatkossa tarkoitus aiempaa tiiviimmin synkronoida mm. valtakunnallisen Business Finland tarjonnan kanssa. Käytettävissä olevat resurssit ovat alueellisesti merkittävät. Joensuun kaupunki on viime vuosina kasvanut asukkaalla. Uusia asuntoja rakennetaan vuodessa. Työpaikkojen määrän kasvua on edistänyt hyvä maakunnallinen yhteistyö kehittämisen rahoittamisessa ja eri toimijoiden yhteiset näkemykset rahoituksen suuntaamisesta. Erityinen rooli kasvun tukemisessa on ollut valtion kanssa solmituilla kasvusopimuksilla, niihin liittyvällä ministeriöiden sparrauksella sekä keskuskaupunkien välisellä verkostoitumisella ja sparrauksella kasvusopimusyhteistyössä. Kansainvälisellä yhteistyöllä tulee jatkossa olemaan kasvava rooli samoin kuin Itä-Suomen yliopiston ja muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa tehtävällä kasvun ja innovaatioiden yhteistyöllä. Tätä yhteistyötä keskuskaupungit rakentavat kaupunkiverkostoissa ja - yhteistyössä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, ei niinkään maakunnan sisällä.

3 3 Tällaiseen kehitystyöhön keskuskaupungin on vaikea löytää riittävää osaamista, verkostoja ja sparrausta omasta maakunnasta. Muunlaista suoraa yhteistyötä valtion ja keskuskaupunkien kesken sekä erilaisia verkostoja tarvitaan. Joensuun kaupungin johdolla seudulle on luotu kasvustrategia, johon keskeiset toimijat ovat sitoutuneet. Yhteisen tekemisen kautta tuloksiin on saatu parempaa konkretiaa. Kaupungin hankinnat ja investoinnit sekä konserniyhtiöiden investoinnit (mm. opiskelija-asunnot ja vuokra-asunnot) on valjastettu innovaatio- ja kehitysalustoiksi yritysyhteistyöhön. Työttömyys on edelleen valitettavan korkeaa. Kaupunki osallistuu työmarkkinatuen kustannuksiin noin 10 miljoonalla eurolla vuositasolla (vastaa yhden veroprosentin vuotuista tuottoa). Yritys- ja innovaatiopalvelujen järjestäminen Kunnilla ja erityisesti suurilla kaupungeilla on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan tärkeä rooli paikallisen elinvoiman edistämisessä. Mitä paremmin kunnat kykenevät kokoamaan paikallisen ja seudullisen elinkeinoelämän, koulutuspalvelut, kolmannen sektorin ja muut toimijat yhteisten työllisyystavoitteiden toteuttamiseen, sitä paremmin ne kykenevät edistämään paikallista ja seudullista elinvoimatehtävää. Kaupunkikeskuksilla on ja tulee jatkossakin olla resursseja tuottaa yritys- ja innovaatiotoimintaa edistäviä palveluja. Myös kehittämishankkeiden osaava ja järkevä toteuttaminen edellyttää keskuskaupunkien kohtuullisen vahvaa yhteistyöroolia joko suoraan tai konserninsa kautta. Työnjaon kuntien ja maakuntien välillä tulisi olla selkeä. Kehittämishankkeita tulee suunnata työllisyyden edistämiseen, yritystukiin ja yrityksiä palvelevaan toimintaan. Maakunnan tulisi pitäytyä järjestäjän ja rahoittajan roolissa aluekehitysviranomaisena. Maakunnille saattaa syntyä kiusaus suunnata hankeresursseja epäterveellä tavalla oman toimintansa ja/tai tuotantonsa kehittämiseen. Lain mukaan kunnat ja niihin sidosyksikköasemassa olevat kehittämisyhtiöt voivat jatkaa nykyistä toimintaansa, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palvelujen tuottajina jos markkinaehtoisia palveluja on saatavana. Uusi tilanne, maakunnan tuleva toiminta ja valtion uudistuvat valtakunnalliset palvelut, vaikuttavat myös kaupunkien elinvoimapalveluita muokkaavasti. Kaupungin intressissä on

4 4 järjestää mahdollisimman vaikuttavat kaupunkiseudun palvelut ja siten lisätä seudun vetovoimaa ja työllisyyttä. Työllisyyspalvelut Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY-keskusten ja TEtoimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit, eli rahaa siirtyy 600 milj. euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Kunnat käyttävät nykyisin vuositasolla työllisyydenhoitoon noin miljardi euroa eli enemmän kuin ELY-keskukset ja TE-toimistot. Jotta kunnat myös tulevaisuudessa osallistuisivat nykyisen suuruisilla resursseilla työllisyydenhoitoon, tulee niille jättää työkaluja ja kannustimia, joita nyt tehtyyn hallituksen esitykseen ei sisälly. Työllisyyspalveluiden ja -resurssien pitäisi olla jatkossa kokonaan yhden toimijan vastuulla. Tätä kautta on mahdollista rakentaa tehokkaat prosessit. Kentällä on hyvin havaittavissa se, että jatkuva eri organisaatioiden yhteistyöprosessien säätäminen, ei takaa parhaimpia tuloksia asiakkaalle, ei selkeitä prosesseja eikä tehokkainta mahdollista yhteisten varojen käyttöä. Tiedonkulku on puutteellista, osin tehotonta ja käytössä on eri asiakasjärjestelmiä. Vallan ja vastuun tulisi olla samoissa käsissä. Lakiesityksen seurauksena kaupunki ei jatkossa tarjoa sosiaali- ja terveyspalveluja, työttömien terveystarkastuksia eikä tee työ- ja toimintakyvyn selvityksiä. Kuntien mahdollisuudet kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluihin ja työllistymiseen pienenevät oleellisesti, kun suurin työllistävä sektori siirtyy maakuntaan. Uudessa mallissa kunta ei ainakaan lähtökohtaisesti ole mukana työllistämisen asiakastietojärjestelmissä. Näistä syistä uudessa mallissa kunnilla on varsin vähän mahdollisuuksia suoraan vaikuttaa työllistämisen tuloksellisuuteen. Ei tunnu järkevältä, että kunnat joutuisivat silti kantamaan vastuun esimerkiksi kaikkein vaikeimmin työllistyvistä. Siksi kunnille ei tulisi säätää myöskään työmarkkinatuen kuntaosuutta eikä järjestämis- ja tuottamisvelvollisuutta. Uudessa mallissa kunnat tulevat väistämättä uudistamaan työllisyyspalvelujensa toiminnan, koska suuri osa nykyisistä resursseista siirtyy maakuntiin. Mikäli vastuutaho on valtio/maakunta, edellyttää se kuntien työmarkkinatuen kuntaosuuden poistamista. Silloin vastuun ja resurssien jako on selkeä.

5 5 Kaupunkipolitiikka ja kasvusopimukset Elinvoimaisten kaupunkiseutujen kehittämistä ei voi jättää pelkästään maakuntien vastuulle. Kaupunkien ja kaupungin eri toimijoiden verkostot sekä kehittämis- ja innovaatioyhteistyö ovat lisääntyvässä määrin kansainvälisiä - ja kasvavia. Yksittäisen maakunnan kaupunkipolitiikan osaaminen ja tuntemus on väistämättä rajallista. Siksi valtion ja keskuskaupunkien väliset kasvu- ja MAL -sopimukset ovat jatkossa erityisen tärkeitä ja ne tulee neuvotella yhdessä kaupunkien ja ministeriöiden kesken. Neuvotteluissa tulee varmistaa kaupunkien riittävän vahva huomioiminen osana maakuntaa. Toimintamallista tulisi tehdä jatkuva ja pysyvä aluekehittämisen muoto. Maankäyttö, asuminen, liikenne Uudistukseen liittyen kaavoitukseen liittyvät ratkaisut ovat vielä epäselviä, kun asiaa koskeva / kaavoitus ja maankäyttölaki ovat vasta tulossa. Lain valmistelussa tulisi pitää huolta siitä, ettei maakunnille tule maakuntakaavan osalta entistä vahvempaa mandaattia. Maakuntakaavavalmistelussa tulisi korostaa, että kunnat yhä vahvemmin osallistuisivat maakuntakaavan valmisteluun ja kunnilla olisi siinä selvää juridisesti vahvistettua vaikutusvaltaa. Uudistuksella ei saa siirtää kaavoitukseen liittyvää toimivaltaa pois kunnilta, tämä on erityisen tärkeä asia kasvavien kaupunkikeskusten osalta. Uudistuksessa on sisäänrakennettuna maakunnille myös uusia tehtäviä esim. rakennusvalvonta jne. Erityisesti kaupunkikeskusten osalta tämän tehtävän tulee säilyä jatkossakin kaupungilla. Talous Yksi merkittävä ongelmakohta on se, että uudistuksen kokonaisrahoitus on edelleen avoin. Talousselvityksiä ei ole saatu tehtyä VM:n kanssa. Käytössä tulisi olla yhteiset ja perusteiltaan avatut, kuntiin vaikuttavat, talousluvut ehdotetusta sote/maku - uudistuksesta. Mikäli uudistus toteutuu, on talouden osalta suurin pelko tulevien valtionosuuksien pieneneminen maakunnan sote-menojen paineessa, mikä taas heikentää kaupungin investointikykyä ja mahdollisuuksia elinvoima- ja kasvupalvelujen tuottamiseen.

6 6 Joensuussa Kari Karjalainen kaupunginjohtaja Jari Horttanainen kansliapäällikkö