LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Transkriptio

1 Joensuun kaupungin lausunto LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitystulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Joensuun kaupunki 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä)

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? kantaa 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Joensuun kaupunki tukee pääosin Kuntaliiton lausuntoa. Lisäksi kunnallisia kehittämisyhtiöitä edustava SEKES ry on toimittanut/toimittaa oman lausunnon kuntien kehittämisyhtiöiden näkökulmasta. Joensuun kaupungin lausuntoon on nostettu niitä huomioita, joita kaupunki pitää erityisen tärkeänä, tai joita ei ole edellä mainituissa lausunnoissa tuotu riittävästi esiin. Lausunto on pyritty pitämään lyhyenä. Esityksen pääasiallinen sisältö ja siinä esitetyt tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Uudistuksen yhteydessä Joensuun kaltaisen keskuskaupungin elinvoimaroolin säilyttäminen ja vahvistaminen niin, että kaupungit voivat luoda edellytyksiä kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle on Suomen kehityksen ja kasvun aikaansaamisen kannalta oleellista. Joensuu on siirtynyt tulevaan uuden kunnan malliin jo vuoden 2017 alussa maakunnallisen Siun Sote -kuntayhtymän aloitettua sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisen. Jo nyt on nähtävissä, että kuntakonsernin uudelleen organisoituminen ja uudentyyppinen ketteryys mahdollistavat aiempaa suuremman roolin elinvoiman ja kasvun aikaansaajana sekä kasvun allianssin rakentajana kaupunkiseudulle. Elinvoiman ja kasvun tukemisen näkökulmasta konserniyritysten toiminnan ja palvelujen rooli on hyvin merkittävä (Joensuun Tiedepuisto Oy, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy sekä Joensuun yrityskiinteistöt Oy). Konserniyritysten henkilöstövahvuus on jo tällä hetkellä suurempi kuin paikallisen ELY-keskuksen yrityspalveluja tarjoava henkilöstömäärä. Joensuun kaupunki on viime vuosina kasvanut asukkaalla, uusia asuntoja on rakennettu vuodessa ja työpaikkamäärän nettolisäys on 2010-luvulla parinkymmenen suurimman kaupungin joukossa Vantaan jälkeen toiseksi suurinta. Tätä kasvua on edistänyt hyvä maakunnallinen yhteistyö kehittämisen rahoittamisessa ja eri toimijoiden yhteiset näkemykset rahoituksen suuntaamisesta. Erityinen rooli kasvun tukemisessa on ollut valtion kanssa solmituilla kasvusopimuksilla, niihin liittyvällä ministeriöiden sparrauksella sekä keskuskaupunkien välisellä kilpailulla ja sparrauksella kasvusopimusyhteistyössä. Kansainvälisellä yhteistyöllä tulee jatkossa olemaan kasvava rooli samoin kuin Itä-Suomen yliopiston ja muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa tehtävällä kasvun allianssiyhteistyöllä. Tällaiseen kehitystyöhön keskuskaupungin on vaikea löytää riittävää kilpailua ja sparrausta omasta maakunnasta, muunlaista suoraa yhteistyötä valtion ja keskuskaupunkien kesken sekä erilaisia verkostoja tarvitaan. Joensuun kaupungin johdolla seudulle on luotu kasvustrategia, johon keskiset toimijat ovat sitoutuneet. Yhteisen tekemisen kautta tuloksiin on saatu parempaa konkretiaa. Kaupungin hankinnat (100 M v. 2016) ja investoinnit (50 M v. 2016) sekä konserniyhtiöiden investoinnit (mm. opiskelija-asunnot ja vuokra-asunnot) on valjastettu innovaatio- ja kehitysalustoiksi yritysyhteistyöhön. Työllisyys on edelleen valitettavan korkeaa, kaupunki osallistuu työmarkkinatuen kustannuksiin noin 10 miljoonalla eurolla vuositasolla. 14 suurimmalla kaupunkiseudulla asuu lähes 70 % Suomen väestöstä, työpaikkoja, tutkimusta ja kehitystä sekä vieraskielisiä on näillä alueilla väestömäärää suhteellisesti enemmän. Näiden kaupunkien aktiivisuus ja myös väestön keskittyminen kehittyy pääosin samaan suuntaan kuin Joensuussa. Kaupungin rooli on keskeinen ja konkreettinen kasvun generoimisessa. Siksi kasvupalvelu -sanan käyttäminen siinä merkityksessä kuin se tässä lakiesityksessä on jättää varsin suuren osan julkisista kasvupalveluista määritelmän ulkopuolelle. Joensuun kaupunki korostaa kuntien elinvoimapalveluiden parempaa huomioimista osana palvelujärjestelmää. Emme näe perusteltuna rajata julkisen palvelutuotannon keskittymistä markkinapuutetilanteissa ainoastaan maakuntien perustamille yhtiöille, koska maakunnissa toimii jo nykyisellään kuntien omistamia yhtiöitä, jotka voisivat tuottaa joitain kasvupalveluja tehokkaasti kytkien niitä saumattomaksi kokonaisuudeksi kuntien tuottamien elinvoimapalvelujen kanssa. Esityksessä rajataan kuntien sidosyksiköt kokonaan ulos kasvupalvelujen tuottajan roolista. Emme myöskään näe tälle perusteita ja tämän vuoksi hankintalakia tiukempi sääntely kuntien sidosyksikköjen asemasta kasvupalvelujen tuottajana tulisi poistaa esityksestä. Esimerkiksi esihautomo- ja hautomotoiminta on hyvä esimerkki siitä kuinka kuntien sidosyksikköjen tuottamalla palvelulla voitaisiin luoda maakunnan ja kuntien yhteisellä panostuksella merkittävä koko maakuntaa palveleva kokonaisuus yritystoiminnan alkuvaiheessa oleville yrityksille. Yksityisen palvelutuotannon lisääminen työllisyys- ja yrityspalveluissa on kannatettava tavoite, mutta sen ei tulisi olla ainoa vaihtoehto palveluiden tuottamisessa. Hauraat asiakasryhmät tullevat vaatimaan erityishuomiota, tämä on huomattu varsin selkeästi sosiaalituen siirtyessä kunnilta KELAlle. Mikäli vastuu oikein kohdennetuista palveluista ja monialaisten palvelujen yhteensovittamisesta on aina asiakkaalla itsellään, on riski eriarvoisuuden lisääntymiselle ja hyvinvointierojen kasvamiselle suuri. Tämä on huomioitava asetettaessa tavoitteita mm. vaikeasti työllistyvien asiakasryhmän palvelujen suhteen. Joensuun kaupunki pitää lisäksi vaarana, että palvelun yksityiset tuottajat alkavat käyttää julkisluontoisia palveluja ns. sisäänheittotuotteina omien maksullisten palvelujen piiriin. Käytännössä tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa palvelutuottajien varsinainen liiketoiminta perustuu kasvupalvelujen tuottamisen sijasta muiden palvelujen myyntiin. Lisäksi vaaraksi nousee se, tulevatko palveluntuottajat ohjaamaan asiakaitaan oikeiden palvelujen piiriin, jos tuottaja ei itse ole tuottamassa ko. palveluja.

3 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? kantaa 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupunkien kasvua tukevat toimet ja niiden liittyminen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi lakiesityksen kasvupalvelujen kanssa on käytännössä erittäin tärkeää. Esityksen mukaan valtion, maakunnan ja kunnan kumppanuus jää käytännössä kokonaan paikallisesti ja maakunnallisesti sovittavaksi. Paikallinen sopiminen käy Joensuun kaupungille, koska maakunnassa toimijoiden välinen yhteistyö on perinteisesti toiminut erinomaisesti. Samalla keskuskaupungit tarvitsevat myös sellaista yhteistyötä, sparrausta ja kilpailua, jota maakunnasta ei ole löydettävissä. Maakunnat ja kaupungit, jotka onnistuvat luomaan selkeän ja saumattoman palvelukokonaisuuden saavat kilpailuetua muihin maakuntiin ja kaupunkiseutuihin nähden. Esityksessä nostettu normiston keventäminen sopii myös hyvin maakunnalliseen itsehallintomalliin. Markkinaehtoinen monituottajamallin toimivuus edellyttää järjestäjältä hankinta- ja sopimusosaamista ja riskien hallintaa, kattavaa laadun valvontaa ja tulosten seuraamista sekä siihen liittyen toimivia sähköisiä työkaluja. Lisäksi kuntien elinvoimapalvelujen tuntemus sekä neuvottelukyky ovat avainroolissa järjestelmän toimivuuden kannalta. Tällä hetkellä ELY-keskuksilla, TE-toimistoilla ja myös omalta osaltaan maakuntien liitoilla on hyvä ymmärrys elinkeinon ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä. Maakuntien etäännyttyä asiakasrajapinnasta alkaa tämä ymmärrys mitä todennäköisimmin vähenemään johtaen tulevaisuudessa haasteeseen hankkia asiakastarpeeseen vastaavia palveluja. Tämän vuoksi maakunnan henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulee panostaa jatkossa entistä enemmän. Lisäksi tulisi kyetä varmistamaan riittävä rotaatio asiakasrajapinnan ymmärtävän henkilöstön siirtymiselle järjestäjälle ja järjestäjältä asiakasrajapintaan. Hallituksen esityksestä ei käy selkeästi ilmi, miten eri palvelut markkinoilla sovitetaan yhtenäisiksi ja monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaviksi kokonaisuuksiksi. Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta palveluihin on kriittinen tekijä, mikä edellyttää riittävää resursointia ja osaamista myös kuntien elinvoimapalveluista. Yhteensovittamisen tarve on erityisen suuri kaupunkiseutujen työllisyyspalveluissa. Tavoitteita saavuttamista edistää se, että palvelut on mahdollista suunnitella ja toteuttaa ottaen huomioon asiakkaiden ja alueiden erilaiset lähtökohdat. Tällöin on mahdollista, että asiakkaat saavat nykyistä vaikuttavampaa ja tuloksellisempaa palvelua. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? kyllä pääosin kantaa 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Tavoitteet voidaan saavuttaa myös ilman, että palvelut kaikki palvelut (lukuun ottamatta merkittävää julkisen vallan käyttöä) viedään markkinoille. Markkinoiden avaamisella ja kilpailullisuudella ei ole suoraan todennettavissa olevaa vaikutusta parempaan asiakaspalveluun, kustannusten säästöön, uusiin palveluinnovaatioihin ja tehokkaimpiin toimintatapoihin vaan arvio tästä perustuu olettamukseen. Vahva markkinaehtoisuus voi olla myös riski palveluiden tasa-arvoisen ja tasapuolisen saatavuuden kannalta, jos markkinat eivät kiinnostu haasteellisista, pienistä tai harvinaisimmista asiakasryhmästä ja heidän tarpeistaan. Työvoimapalvelujen toimivuudessa on kyse kokonaisuuden hallinnasta. Kunnan tulevana tehtävänä on vasta laajaalaisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä paikallisesta elinvoimasta ja työllisyydestä. Yritysten ja yksityishenkilöiden työvoimapalvelujen tarve muodostuu paikallisten olosuhteiden perusteella: alueiden elinvoima, työllistymisen mahdollisuudet sekä asukkaiden hyvinvointi määrittävät vaikuttavien työvoimapalvelujen sisältöjä. Usein yksilöiden työllistymistä edistää parhaiten eri palveluista yhteen sovitettu kokonaisuus. Kunnan rooli erityisesti työttömien osallisuuden ja työllistymisen edistämisessä on merkittävä. Kunnalla on mahdollisuus tarjota asukkailleen kuntouttavaa työtoimintaa sekä työkokeilu- ja palkkatukityöllistymisen mahdollisuuksia. Kunnan ollessa keskeinen toimija asiakkaille on voitu räätälöidä työllistymisen polkuja esimerkiksi kunnan työpajalla järjestettävästä kuntouttavasta työtoiminnasta hallintokunnassa toteutuvaan palkkatukityöhön. Kunnan työllisyyspalveluissa on tarjottu myös yksilöllistä tukea ja valmennusta asiakkaille sekä verkostoiduttu yritysten ja kolmannen sektorin kanssa erilaisten työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi. Työvoimapalvelujen eriyttämisessä maakunnan järjestämiksi ja erillisten toimijoiden tuottamiksi kokonaisuuksiksi riskinä on erkaantua paikallisista olosuhteista ja todellisista työllistymisen mahdollisuuksista.

4 Yksi mahdollisuus asiakaslähtöiseen palvelujen hallintaan olisi kunnan järjestämisvastuu asukkaidensa palvelutarpeen arvioinnista sekä palvelujen koordinoinnista. Mallissa maakunta järjestäisi palvelut, kunta puolestaan vastaisi asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, palvelujen yhteensovittamisesta sekä koordinoinnista kuntalaisten edun mukaisesti. Vastuu kuntalaisten yksilökohtaisten palvelukokonaisuuksien räätälöinnistä ja niiden tarkoituksenmukaisesta toteutumisesta olisi kunnalla. Kunnan tehtävänä olisi arvioida asiakkaan palvelutarvetta sekä antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta asiakkaalle valitsemaan elämäntilanteeseen sopivia palveluita. Kunnan koordinoinnilla olisi mahdollisuus välttää päällekkäisten palvelujen käyttöä sekä suunnitella saumattomia palveluketjuja eri sektorien tuottamien palvelujen välillä. Kunnan velvollisuutena olisi myös huomioida kuntalaisten yksilökohtaiset lähtökohdat palvelujen käyttöön antamalla ohjausta esimerkiksi sähköisten palvelujen hyödyntämisessä. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Esitys ei huomioi riittävästi kaupunkiseutujen roolia, merkitystä, kokemusta ja osaamista työllisyyspalveluissa. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? kantaa 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Esityksen mukaan kasvupalvelu-uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeinopolitiikan toteuttamista eikä suoraan koske tätä. Kunnat voivat edelleen toteuttaa nykyisen kaltaista elinkeinopolitiikkaa. Kunnat ja niihin sidosyksikköasemassa asemassa olevat kehittämisyhtiöt voivat jatkaa nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina. Uudistuksella voi kuitenkin olla välillisiä vaikutuksia kuntien itse tuottamiin elinkeinopalveluihin, mikäli maakunnan rahoittamat kasvupalveluyritykset tulevat tuottamaan samoja palveluita. Osa kuntien kehittämisyhtiöiden palveluista toteutetaan hankemuotoisina, joiden pääasiallinen rahoitus tulee tulevaisuudessa maakunnilta (nykyisin ELY-keskus tai maakuntaliitto). Tämä johtaa mielenkiintoiseen tilanteeseen, jossa maakunnat eivät voi ostaa palvelua kunnan sidosyksiköiltä, mutta voivat vastaavasti rahoittaa vastaavanlaista toimintaa hankerahoituksella. Lisäksi eteen voi tulla markkinoiden toimivuuteen liittyviä haasteita, kun maakunnat luovat keinotekoisen markkinan palveluille, joita kuntien kehittämisyhtiöt voivat tuottaa ilmaisena julkisena palveluna omarahoituksellaan. Tällöin voi periaatteessa muodostua tilanne, jossa kasvupalvelun tuottaja kokee kunnan sidosyksikön palvelujen vääristävän kilpailua ja voi halutessaan tehdä asiasta kantelun esim. EU-komissioon. Lakiehdotuksen markkinoita lisäävät vaikutukset on arvioitu varsin suuriksi. Muutoksen vaikutukset erityisen haavoittuvaisiin asiakasryhmiin (mm. vaikeasti työllistyvät) tulisi arvioida huolellisesti. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Asian valmistelu (HE,luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot Hallituksen esitystä on leimannut tiukka-aikataulu. Toivottavasti riittävät taustaselvitykset ja muu asiantuntijatyö on ehditty tehdä riittävällä huolella. Monet toimintatavat tulevat muuttumaan paljon ja jos lain toimeenpanossa on suuria epäselvyyksiä, voivat paikalliset vaikutukset olla varsin ikäviä. Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa se, että substanssilakien valmistelu ei tapahdu samassa aikataulussa.

5 KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun1 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Tässä laissa tarkoitettava kasvupalvelu tulisi rajata tarkasti Esityksessä mainittu markkinapuute tulisi määritellä 5 :ssä mainittu maksuttomuus yritystoiminnan aloittamiseen liittyvissä kasvupalveluissa tulisi määritellä. Mitä palveluita tällä tarkoitetaan? Asiakkuudenhallinta tulisi määritellä Tervekartoitus tulisi määritellä Asiakastieto tulisi määritellä Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? kyllä pääosin kantaa 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Esitys pohjautuu varsin pitkälti nykyiseen kehittämisjärjestelmään, joka Joensuun kannalta on ollut toimiva ja yhteistyö maakunnan liiton sekä muiden toimijoiden kanssa hyvää. Alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja koskevassa lakiesityksessä kotouttaminen liitetään vahvasti aluekehittämiseen. Tämä on uusi ja kannatettava näkökulma kunhan huomioidaan maahanmuuttajien joukon heterogeenisuus ja kotouttamistoimien kokonaisuus. Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Näiden palvelujen yhteensovittamisen vastuu on maakunnalla. Kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvien palvelujen kehittämisessä tarvitaan kunnan ja maakunnan hyvää yhteistyötä. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? kyllä pääosin kantaa 21) Mahdollinen sanallinen perustelu 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 Kasvua ja elinvoimaisuutta on kaupunkiseuduilla tuettu myös sopimuspohjaisesti. Kokemukset valtion ja kaupunkiseutujen keskinäisistä mal- ja kasvusopimuksista ovat positiivisia. Tällaista sopimuspohjaista kehittämistä tulee edelleen voida tässä laissa säädetyn toiminnan rinnalla jatkaa ja kehittää. Joensuun näkökulmia asiaan on kuvattu kohdassa 6. 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 -

6 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin ei pääosin kantaa 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Joensuun kaupunki yhtyy kannassaan Kuntaliiton lausuntoon. Maakunnan tulee voida sopia alueen kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä, työnjaosta ja resurssien kohdentamisesta. Maakunnan tulee myös voida siirtää järjestämisvastuu yhdelle tai useammalle kunnalle / kaupungille, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseksi. Maakunta voisi myös tällöin jakaa järjestämisvastuun kunnan tai kuntien kesken, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Nämä valtiolta maakunnalle siirtyvät tehtävät tulee rahoittaa rahoitusperiaatteen mukaisesti kokonaan valtion varoista. Kuntien työllisyys - ja yrityspalveluihin suuntaamat panostukset säilyvät kunnilla alueen ja kunnan elinvoiman tukemisen resursseina ellei maakunnan ja maakunnan kuntien tai maakunnan ja yksittäisen kunnan kesken toisin sovita. Kasvupalveluiden järjestämisvastuun siirrosta sopimisen tarve korostuu suurimmilla kaupunkiseuduilla. Tämän tulisi olla myös jatkovalmistelun lähtökohtana tilanteessa, jossa näiden kaupunkiseutujen olosuhteet, tarpeet ja kasvupanostukset ovat pitkälti verrannollisia jo hyväksyttyyn pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun. Ratkaisu selkeyttäisi työnjakoja ja tehostaisi julkisten kasvupalveluvoimavarojen vaikuttavuutta. Asiassa olisi mahdollista edetä myös kokeilujen kautta, jolloin lähtökohtaisesti kaupunki toimisi järjestäjänä tai palvelutarpeen arvioijana/ohjaajana tarkoituksenmukaisten kasvupalvelujen osalta. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? pääosin ei kantaa 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Itsehallintoisilla maakunnilla on paras näkemys siitä millaisia palveluja sen tulee järjestää ottaen huomioon maakunnan erityistarpeet sekä muiden palvelujen tuottajien palvelut ja resurssit niiden tuottamiseen. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin ei kantaa 29) Mahdollinen sanallinen perustelu On epäselvää, voiko tukipalvelujen järjestäminen olla maakuntien päätettävissä. Esimerkiksi Siun sote kuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinto-, ICT- ja muissa tukipalveluissa on luotu toimivia paikallisia yhteistyöratkaisuja joita pitäisi voida maakunnan niin halutessa jatkaa. 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Kunnan rooli on merkittävä monialaisen työllistymispalvelun järjestämisessä, palvelun tarve ei tule poistumaan. 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3

7 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? kantaa 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Monimuotoisuutta tarvitaan, myöskin kuntien tuottamat palvelut tulee huomioida kokonaisuutta tarkasteltaessa. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? kantaa 35) Mahdollinen sanallinen perustelu 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? kantaa 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Markkinatilanteesta riippuu kuinka valinnanvapaus voi toteutua. Asiakkaan valinnanvapaus voi olla hyvä asia silloin, kun asiakkaalla on osaamista ja resursseja (aikaa, tietoa tms.) tehdä perusteltuja valintoja. Joensuun kehittämisyhtiöiden pitkä käytännön kokemus yritysten kehittämisen parissa toimimisesta viittaisi valitettavasti toiseen suuntaan. Vaikka osaamista olisikin, ei yritysjohdolla varsinkaan kasvuyrityksissä ole aikaa perehtyä erilaisten kehityskumppaneiden valintaan. Myöskin henkilöasiakkaiden osalta (esim pitkäaikaistyöttömät) tilanne voi olla vastaavanlainen palveluiden piiriin hakeutumisen osalta. Tämän johdosta kaikkien asiakkaiden kohdalla valinnanvapaus ei toimi, vaan tarvitaan palvelutarpeen arviointia, ohjausta ja asiakkaan kannalta selkeitä palvelupolkuja. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Tietojärjestelmistä, tietovarannoista ja teknologiasta ei tulisi antaa lakitasoisia määräyksiä. Toiminnan pitäisi perustua mahdollisimman paljon avoimeen dataan, julkisen tiedon liikkuvuuteen ja yhteen kertaan tapahtuvaan raportointiin/tiedonkeruuseen. Kasvupalvelujen tuottaminen on vain kevyesti määriteltyä ja maakunnat voivat kukin itsenäisesti määritellä kriteerit palveluntuottajille, on vaikea kuvitella tietojärjestelmää, joka toimisi yhteisenä alustana kaikille palveluntarjoajille. Kun etenkin kasvuyrityksillä on toimipisteitä useasti kansallisesti ja kansainvälisesti useilla alueilla, olisi yhteinen alusta sinänsä tarpeellinen. Myös uusi EU:n tietoturvalainsäädäntö asettanee rajoituksia ja haasteita tällaisen yhteisen tiedonhallinta-alustan kehittämiselle. 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5

8 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? kantaa 43) Mahdollinen sanallinen perustelu Järjestelmä perustuu valtion ja maakunnan vuosittaisiin keskusteluihin, maakunta valmistautuu keskusteluihin mm. yhdessä alueensa kuntien kanssa. Maakunnasta riippuu kuinka paljon esimerkiksi keskuskaupunkien näkemykset välittyvät valtion suuntaan tässä yhteydessä. Järjestelmä pitäisi rakentaa niin, että kasvavien kaupunkiseutujen näkemykset tulevat varmasti välittymään valtion suuntaan. Tämä voi toteutua esimerkiksi joko jatkamalla mal- ja kasvusopimusten tyyppistä yhteistyötä tai rakentamalla maakuntia tässä suhteessa velvoittavampi keskustelu- ja raportointivelvoite valtion suuntaan. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin ei kantaa 45) Mahdollinen sanallinen perustelu Pelkästään lakiluonnoksen perusteella asiaa on hankala arvioida. Ohjauksen vaikutus riippuu siitä millaisia ohjaavat valtakunnalliset tavoitteet ovat, kuinka ne käytännössä ohjaavat sekä siitä kuinka rahoitusta mahdollisesti käytetään ohjaavana tekijänä. 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? kantaa 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? kantaa 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6

9 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? kantaa 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Koska tähänastinen palvelujen kysyntä on ollut rajoitettua, myöskään palvelutarjontaa ei ole syntynyt. Tilanne vaihtelee palveluittain, esimerkiksi alue- ja yrityskehittämiseen liittyvissä palveluissa tarjontaa jo on. Palveluntuottajien syntyminen ja kehittyminen edellyttänee hieman tarkempaa tietoa siitä, millaisia palvelukokonaisuuksia maakunta kilpailuttaa. Kasvupalveluja pitäisi hankkia myös kokeilujen ja innovatiivisten kehittämishankkeiden kautta, jolloin maakunta voi tukea palvelujen kehittymistä siellä missä se on toivottavaa. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin ei kantaa 55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin ei kantaa 57) Mahdollinen sanallinen perustelu 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 Vaikeasti työllistyvien palvelut, varsinkin palvelutarpeen arviointi ja ohjaus, tulisi jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle jolloin markkinapuutteen arviointi ei koskisi tätä ryhmää. 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun7 Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? Rohkea ja uutta luova esitys, joka voi tuoda pidemmällä aikavälillä paljon positiivista kehitystä. Soveltamisen alkaessa vallinnee lievästi kaoottinen tilanne kun moni asia muuttuu kerralla. Pääasia kuitenkin on, että Suomi liikkuu tämä edellyttää myös, että keskuskaupunkien toimintaedellytyksiä kasvun vetureina ei romuteta.