MITEN TUKEA OPISKELIJAN YKSILÖLLISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISTÄ TUTKINNON KOKONAISUUDESSA?

Transkriptio

1 MITEN TUKEA OPISKELIJAN YKSILÖLLISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISTÄ TUTKINNON KOKONAISUUDESSA? LEENA RIPATTI-TORNIAINEN TIEDEKUNNAN YLIOPISTONLEHTORI, FT VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN

2 HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUSUUDISTUS (2017) Kaikissa tutkinnoissa ( ) on uusi pakollinen työelämä- ja asiantuntijuusopintojen osa: KANDI: 5 op asiantuntijavalmiuksia kehittäviä opintoja 5 op työelämäjakso MAISTERI: 5-15 op ilman ylläolevaa erittelyä Leena Ripatti-Torniainen

3 Miten toteuttaa muutos opetuksen käytännöissä? Miten muutos voisi vahvistaa toimintamme tärkeimpiä arvoperustoja? Antamani vastaus on sama molempiin kysymyksiin: OPISKELIJAN YKSILÖLLISEN ASIANTUNTIJUUDEN TUKEMINEN TUTKINNON KOKONAISUUDESSA Leena Ripatti-Torniainen

4 MIKSI TUKEA OPISKELIJAN YKSILÖLLISYYTTÄ? Kasvatus ja koulutus toteutuvat aina samanaikaisesti kolmella osa-alueella: 1) pätevyyksien tuottaminen 2) sosialisaatio 3) omaksi minäksi ja toimijaksi vahvistuminen (Biesta 2013) Mille alueelle sijoittaisit tämänpäiväiset keskustelut? Leena Ripatti-Torniainen

5 MODERNI KÄSITYS KASVATUKSESTA JA KOULUTUKSESTA SYNTYY EUROOPASSA 1700/1800 Kirkon ja tradition määrittelevä ote kasvatukseen ja koulutukseen heltiää Nouseva kansallisvaltio-idea asettaa odotuksia kasvattaa uudenlaiseen valtioon ja sen uusiin oikeuksiin sopivia kansalaisia Aikakausi arvostaa eteenpäin meneviä yksilöitä ja yritteliäisyyttä Uushumanistinen valistusaate muistuttaa: ihminen itse on kasvatuksen arvo ja päämäärä Sivistys-käsitteen keskeinen sisältö Kivelä 2012; Konrad 2012; Schmidt 1996 Leena Ripatti-Torniainen

6 Kasvatus ja koulutus toteutuvat aina samanaikaisesti kolmella osa-alueella: 1) pätevyyksien tuottaminen 2) sosialisaatio 3) omaksi minäksi ja toimijaksi vahvistuminen - sivistyminen (Biesta 2013) Leena Ripatti-Torniainen

7 SIVISTYMINEN Ihminen tunnistaa niin erillisyyttään ja yksilöllisyyttään kuin samanaikaista irrottamatonta sidostaan ihmisyhteisöihin ja ihmisten yhteiseen maailmaan Laadullinen muutos ihmisen tavassa tunnistaa oma asemansa ja toimija-tilansa suhteessa toisiin ihmisiin, olosuhteisiinsa ja maailmaan Kuvattu voimallisin kielikuvin Ihminen, jonka sisäinen voima estää häntä joutumasta objektiksi (Konrad 2012) Bauer 2003; Kivelä 2012; Konrad 2012; Nordenbo 2003 Leena Ripatti-Torniainen

8 SIVISTYKSEN PERINTÖ YLIOPISTOSSA OPETTAVILLE: ihminen löytää omimmat kykynsä vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ihmisten yhteisen maailman kanssa yksilöä ei kuitenkaan uhrata yhteisölle John Stuart Mill 1857: yksilön kykyjen, ideoiden, innostuksen ja tulevaisuuden toivon tukahtuminen olisi valtava tappio paitsi yksilöllisesti myös yhteiskunnallisesti Leena Ripatti-Torniainen

9 MIKSI TUKEA OPISKELIJAN YKSILÖLLISYYTTÄ? Kasvatus ja koulutus toteutuvat aina samanaikaisesti kolmella osa-alueella: 1) pätevyyksien tuottaminen 2) sosialisaatio 3) omaksi minäksi ja toimijaksi vahvistuminen (Biesta 2013) Leena Ripatti-Torniainen

10 KOULUTUKSEN MAHDOLLISTAMA OSAAMINEN: KÄSITYSTEN ÄÄRIPÄÄT REDUKTIONISTINEN: osaamisen osittaminen ja standardointi koulutus osaamisen tuottamisena, turvaamisena osaamisen ja koulutuksen onnistumisen mittaaminen osaaminen on asetetun standardin tai vaatimuksen hallintaa pätevyys korostuu koulutuksen tavoitteena ja se on perusteltua, usein välttämätöntäkin Biesta 2013; Sadler 2013; Pfadenhauer 2013 HOLISTINEN: kokonaisvaltainen toimijuus osaamista ei voi tuottaa, vaan se tulee esiin yksilöpersoonassa osaamisen suunta on osittain avoin osaaminen on tilannearvioon perustuvaa toiminnan autonomista ohjaamista yksilönä vahvistuminen korostuu, mutta myös sosialisaatio toimintaympäristön ymmärtämisenä yliopisto tuntuu mahdollistaneen tätä monille opettajan tietoisen pedagogisen ajattelun merkitys tässä keskeisin

11 Pekka Jylhä (2013) Luola saaren rannalla. Veistos. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. EMMA - Espoon modernin taiteen museo. Kuva: Ella Tommila/ EMMA

12 ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN KOULUTUKSEN KAUTTA EDELLYTTÄÄ: teoreettisen ja käsitteellisen perustan, jota yksilö käyttää vuorovaikutteisissa tilanteissa tarkastellen ja vähitellen kehittäen omia toimintatapojaan (Tynjälä 2008; Quincy, Imants, Dankbaar & Segers 2017) Leena Ripatti-Torniainen

13 ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN KOULUTUKSEN KAUTTA EDELLYTTÄÄ: teoreettisen ja käsitteellisen perustan (pätevyys), jota yksilö käyttää vuorovaikutteisissa tilanteissa (sosialisaatio) tarkastellen ja vähitellen kehittäen omia toimintatapojaan (omaksi minäksi ja toimijaksi vahvistuminen) Leena Ripatti-Torniainen

14 INTEGRATIVIINEN PEDAGOGIIKKA: (TYNJÄLÄ 2008; QUINCY, IMANTS, DANKBAAR & SEGERS 2017; VIRTANEN & TYNJÄLÄ 2013) PEDAGOGISET RATKAISUT MILLÄ TAHANSA KURSSILLA: olosuhteet, joissa saa olla läsnä sekä minä että rohkaisu laajentaa omia toimisen tapoja ja tiloja mahdollistetaan toimijuus, osallisuus ja yksilöllisyys ohjataan omaan tilannearvioon ja sen perusteella toteutuvaan toimintatavan valintaan tutkintoon turvataan pysähtymisen paikkoja ja ohjatun reflektion tiloja ohjaava opettajuus korostuu, mutta jos opettajat ovat epämukavuusalueella, opiskelijoita voidaan joka tapauksessa ohjata tutkinnon pedagogisen kokonaissuunnittelun kautta: Tarvittaessa erillinen opintojakso, joka jää ohjaamaan opiskelijan ajattelua esim. digitaalisen osaamisportfolion tukemana Leena Ripatti-Torniainen

15 MIKSI TUKEA OPISKELIJAN YKSILÖLLISYYTTÄ? Kasvatus ja koulutus toteutuvat aina samanaikaisesti kolmella osa-alueella: 1) pätevyyksien tuottaminen 2) sosialisaatio 3) omaksi minäksi ja toimijaksi vahvistuminen (Biesta 2013) Millaisin pedagogisin ratkaisuin tämänpäiväiset teemat voisi sijoittaa kaikille näille alueille? Leena Ripatti-Torniainen

16 Pekka Jylhä (2013) Luola saaren rannalla. Veistos. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. EMMA - Espoon modernin taiteen museo. Kuva: Ella Tommila/ EMMA

17 VIITTEET: Bauer, Walter (2003). On the relevance of Bildung for democracy. Educational Philosophy and Theory 35(2), Biesta, Gert (2013). Beautiful risk of education. Boulder: Paradigm. Kivelä. A. (2012). From Immanuel Kant to Johann Gottlieb Fichte concept of education and German idealism. Teoksessa P. Siljander, A. Kivelä & A. Sutinen (toim.), Theories of Bildung and growth: Connections and controversies between continental educational thinking and American pragmatism (s ). Rotterdam: Sense. Konrad, F-M. (2012). Wilhelm von Humboldt s contribution to a theory of Bildung. Teoksessa P. Siljander, A. Kivelä & A. Sutinen (toim.), Theories of Bildung and growth: Connections and controversies between continental educational thinking and American pragmatism (s ). Rotterdam: Sense. Mill, John Stuart (2009/1901/1857). On liberty. The Floating Press. Nordenbo, S. E Bildung and the thinking of Bildung. Teoksessa L. Løvlie, K. P. Mortensen & S. E. Nordenbo (toim.) Educating humanity. Bildung in postmodernity. Oxford: Blackwell, Pfadenhauer, M. (2013). Competence more than just a buzzword and a provocative term? Teoksessa S. Blömeke, O. Zlatin-Troitschanskaia, C. Kuhn & J. Fege (toim.), Modeling and measuring competencies in higher education: Tasks and challenges (s ). Rotterdam: Sense. JATKUU -> Leena Ripatti-Torniainen

18 VIITTEET (2): Sadler, D.R. (2013). Making competent judgments of competence. Teoksessa S. Blömeke, O. Zlatin-Troitschanskaia, C. Kuhn & J. Fege (toim.), Modeling and measuring competencies in higher education: Tasks and challenges (s ). Rotterdam: Sense. Schmidt, J. (1996). Introduction: What is Enlightenment? A question, its context, and some consequences. Teoksessa J. Schmidt (Ed.), What is Enlightenment? Eighteen-century answers and twentieth-century questions (s. 1 44). Berkeley, CA: University of California Press. Tynjälä, P. (2008). Connectivity and transformation in work-related learning Theoretical foundations. Teoksessa M-L. Stenström & P. Tynjälä (toim.), Towards Integration of Work and Learning. Strategies for Connectivity and Transformation (s ). New York: Springer. Quincy, E., Imants, J., Dankbaar, B. & Segers, M. (2017). Designing education for professional expertise development. Scandinavian Journal of Educational Research 61 (2), Virtanen, A. & Tynjälä, P. (2013). Kohti työelämätaitoja kehittävää yliopistopedagogiikkaa opiskelijoiden näkökulma. Yliopistopedagogiikka 20 (2). Leena Ripatti-Torniainen