Kunnanhallitus nro 14/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 14/2011 SISÄLLYSLUETTELO KH 220 KH 221 KH 222 KH 223 KH 224 KH 225 KH 226 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Talouden tasapainotusohjelman seuranta Vuoden 2011 talousarvion muuttaminen Valtuustoaloite koskien edellytysten selvittämistä n kunnan liittymiseksi HSL-kuntayhtymään Valtuustoaloite koskien suomenkielisten oppilaiden tilatarpeita Vapaa-aikasihteerin vakanssin muuttaminen hallinnon suunnittelijan vakanssiksi KH 227 Teknisen lautakunnan investointien työohjelman päivittäminen loppuvuodelle 2011 KH 228 KH 229 KH 230 KH 231 KH 232 Sopimus n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon Valtuustoaloitteet koskien kunnan omistamien kiinteistöjen myymistä tai pitkäaikaista vuokraamista ja kunnan kiinteän omaisuuden ja muiden toimintojen uudelleenjärjestelyn selvittämistä Esitys n kunnan eteläosan liittämisestä Kirkkonummen kuntaan Yhdistymishallituksen jäsenten valinta Presidentinvaalien 2012 ulkomainontapaikat KH 233 Jäsenten valinta äänestysalueiden vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan / presidentinvaalit 2012 KH 234 KH 235 KH 236 KH 237 KH 238 KH 239 KH 240 KH 241 Edustajan valinta Pomoväst ry:n syyskokoukseen ja esitys kunnan edustajaksi Pomoväst ry:n hallitukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän valtuuston varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Kunnanhallituksen jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Sivistyslautakunnan kunnanhallituksen edustajan eropyyntö ja täydennysvaali Kunnanvaltuuston vaalilautakunnan puheenjohtajan eropyyntö ja täydennysvaali Sivistyslautakunnan varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Teknisen lautakunnan jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Tarkastuslautakunnan varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali KH 242 Perusturvan avustukset 2011 KH 243 KH 244 KH 245 KH 246 Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 14/2011 Kokouspaikka- ja aika Läsnä olevat jäsenet Kunnantalo klo Muut läsnä olevat Asiat Allekirjoitukset Arto Penttinen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö

3 Sivu 3 KH 220 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 221 TALOUDEN SEURANTA käsittelee talouden seurannan. merkitsee talousseurannan tiedoksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 KH 222 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN SEURANTA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt n kunnalle talouden tasapainotusohjelman. Hyväksyessään tasapainotusohjelman kunnanvaltuusto päätti samalla, että kunnanvaltuustolle raportoidaan tasapainotusohjelman toteutumisesta jokaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunnanvaltuusto on ja lisäksi päättänyt todeta talouden tasapainotusohjelman toimenpiteistä osan loppuun suoritetuiksi ja osan toimenpiteistä poistettavaksi tai toteutusajankohdan siirrettäväksi. Talouden tasapainotusohjelman toteutumisesta raportoidaan laajemmin 30.4., ja tilanteiden mukaan. Kunnanvaltuusto on päättänyt kuntaliitoksesta Lohjan kaupungin, Nummi-Pusulan kunnan ja Karjalohjan kunnan kanssa. Taseessa oleva alijäämä saadaan myös katetuksi viimeistään vuoden 2012 aikana. Näistä syistä seurantaa ei ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa. 1. merkitsee seurannan tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee seurannan tiedoksi. 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että seuranta lopetetaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 KH:612 /2011 KH 223 VUODEN 2011 TALOUSARVION MUUTTAMINEN Kuntalain 65 5 mom. mukaan kunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2011 talousarvio on hyväksytty kunnanvaltuustossa Verotulot Vuoden 2011 talousarvion verotulokohdaksi merkittiin talousarviokäsittelyssä 21,839 miljoonaa euroa kunnallisveron, 0,425 miljoonaa euroa yhteisöveron ja 1,836 miljoonaa euroa kiinteistöveron osalta, yhteensä 24,100 miljoonaa euroa. n maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotulot kasvoivat vuonna ,3 %, kun koko maan vastaava kasvu oli 3,5 %. Kuntaliiton viimeisin arvio vuoden 2011 maksuunpantavan veron määrän kasvusta koko maassa on 5,1 %. ssa maksuunpantavan veron kasvun vuodelta 2011 odotamme olevan noin 6,8 %, Kuntaliiton arvio lokakuun 2011 kehikossa on vielä tämänkin yli, 8 prosenttia. Vuoden 2011 verokertymä on kasvanut lokakuun loppuun mennessä 8,6 %, mutta marraskuun oikaisutilitys ja veronpalautukset laskevat kasvuprosentin noin 5,7 prosenttiin. Näin ollen vuoden 2011 kunnallisverojen kertymäosuuksien arvioidaan olevan 22,692 miljoonaa euroa, eli 0,853 miljoonaa euroa enemmän, kuin alkuperäisessä talousarviossa. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän kunnille tänä vuonna n miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion laadintavaiheen arviot. Tämän perusteella lle yhteisöveroa kertyisi noin 0,562 miljoonaa euroa, joka on 0,137 miljoonaa euroa enemmän, kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Kiinteistöveroa lle vuodelta 2011 on maksuunpantu 1,750 miljoonaa euroa, joka on 0,086 miljoonaa euroa vähemmän, kuin alkuperäiseen talousarvioon on merkitty. Yhteensä vuoden 2011 arvioidut verotulot ovat noin 25,004 miljoonaa euroa ja arvio ylittää alkuperäisen talousarvion 0,904 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet Valtionosuuksiin on merkitty talousarviossa 5,187 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön tekemän päätöksen VM/2511/ /2010 perusteella n valtionosuus vuonna 2011 on 5,131 miljoonaa euroa, joka on 0,056 miljoonaa euroa vähemmän, kuin alkuperäiseen talousarvioon on merkitty. Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 Keskusvaalilautakunnan toimintakate Keskusvaalilautakunnan toimintakate on ennusteen mukaan ylittymässä. Toimintatuloihin merkittiin talousarviossa euroa, toteutuneet tulot ovat euroa, toimintamenoihin merkittiin talousarviossa euroa, ennuste lopullisten menojen osalta on noin euroa ja toimintakatteeksi talousarviossa merkittiin euroa, ennusteen perusteella se tulee olemaan euroa. Lisääntyneitä menoja on muodostunut kuntaliitosasian kansanäänestyksen toteutustavasta johtuen. Lisää määrärahaa tarvitaan euroa. Lisämäärärahan tarve voidaan kattaa lisääntyneistä verotuloista. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. lisätä vuoden 2011 talousarvioon verotuloja kunnallisverojen osalta 0,853 miljoonaa euroa ja yhteisöveron osalta 0,137 miljoona euroa sekä vähentää kiinteistöverotuloja 0,086 miljoona euroa, 2. vähentää vuoden 2011 talousarvion valtionosuuksia 0,056 miljoonaa euroa ja 3. myöntää vuoden 2011 talousarvioon lisämäärärahaa keskusvaalilautakunnalle menoihin euroa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 KH:219 /2011 KH 224 KH VALTUUSTOALOITE KOSKIEN EDELLYTYSTEN SELVITTÄMISTÄ SIUNTION KUNNAN LIITTYMISEKSI HSL-KUNTAYHTYMÄÄN Valtuutetut von Essen, Kokkonen, Raivio, Pesonen, Rehnberg, Paasikivi ja Forsblom ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koski edellytysten selvittämistä n liittymiseksi Helsingin Seudun Liikenne kuntayhtymään. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Käsittely: Päätös: päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. ==== SIVLTK Oheismateriaali Yhteensä kahdeksan kunnanvaltuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen siitä, että kunnan tulisi selvittää n kunnan edellytyksiä liittyä Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymään (HSL). Aloitteessa todetaan että n työvoimasta yli puolet käy töissä HSL- alueella ja että paikallisjuna on kunnan tärkein julkisen liikenteen muoto. Nykytilanteessa n on vaikea vaikuttaa junaliikenteen aikatauluun koska HSL tilaa rantaradan paikallisliikenteen VR:ltä eikä ole tässä osallisena. VR:n lipunmyyntijärjestelmän uudistus on tehnyt kuntalaisalennuksen saamisen työmatkalippuja ostettaessa hankalaksi. Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen on ollut asiasta yhteydessä HSL:n matkustajapalveluosaston johtajaan Pirkko Lentoon ja esittänyt n kiinnostuksen neuvotella mahdollisesta liittymisestä kuntayhtymään. Pirkko Lento on ilmoittanut että perussopimuksen ja toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden kannalta olisi parasta, jos kehyskunnat liittyisivät HSL:ään maantieteellisessä järjestyksessä. Tällä tarkoitetaan sitä, että ensin täydentyy nykyjärjestelmän ns. kolmas vyöhyke (vyöhykekaari) Kirkkonummi (- Vihti - Nurmijärvi) - Kerava (- Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 Järvenpää Tuusula Sipoo) vuosina asettuisi pääpirteissään seuraavalle vyöhykkeelle (vyöhykekaarelle) Hyvinkään, Mäntsälän ja Pornaisten kanssa. Tämän kaaren kuntien liittymisvalmistelut olisi suotavaa kytkeä tulevan taksa- ja lippujärjestelmän (TLJ2014/2015) etenemiseen. Tämän kaaren kuntien mahdollista liittymistä koskevat jatkoselvitykset olisi hyvä tehdä yhteistyössä vastaavaan tapaan kuin em. kuuden kunnan selvitykset tehtiin, mutta sijoitettuna tulevaan TLJ2014/2015-kehikkoon. Aikataulu voisi olla esim. sellainen, että selvitykset, sopimusneuvottelut liikennöitsijöiden kanssa sekä päätökset ajoitettaisiin vuosille , jolloin liittyminen tapahtuisi vuonna n kunta on mukana HSL -kuntayhtymän kolmannen vyöhykkeen laajenemisen seurannassa mm. Länsi-Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmän välityksellä. Henkilöliikennelogistikko on ollut mukana ns. kolmannen vyöhykkeen neuvotteluissa kuntayhtymään liittymisestä jo aikaisemmin. Henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen on paikalla kokouksessa selvittämässä asiaa. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kahdeksan kunnanvaltuutetun allekirjoittama valtuustoaloite. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti tina.nordman@siuntio.fi Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi n kunnan edellytyksistä liittyä Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymään koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan. === KH Päätös: päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan uudelleen valmisteltavaksi liittymisen taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi. Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 SIVLTK Oheismateriaalia Yhteensä kahdeksan kunnanvaltuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen siitä, että kunnan tulisi selvittää n kunnan edellytyksiä liittyä Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymään (HSL). Aloitteessa todetaan että n työvoimasta yli puolet käy töissä HSL- alueella ja että paikallisjuna on kunnan tärkein julkisen liikenteen muoto. Nykytilanteessa n on vaikea vaikuttaa junaliikenteen aikatauluun koska HSL tilaa rantaradan paikallisliikenteen VR:ltä eikä ole tässä osallisena. VR:n lipunmyyntijärjestelmän uudistus on tehnyt kuntalaisalennuksen saamisen työmatkalippuja ostettaessa hankalaksi. Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen on ollut asiasta yhteydessä HSL:n matkustajapalveluosaston johtajaan Pirkko Lentoon ja esittänyt n kiinnostuksen neuvotella mahdollisesta liittymisestä kuntayhtymään. Pirkko Lento on ilmoittanut että perussopimuksen ja toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden kannalta olisi parasta, jos kehyskunnat liittyisivät HSL:ään maantieteellisessä järjestyksessä. Tällä tarkoitetaan sitä, että ensin täydentyy nykyjärjestelmän ns. kolmas vyöhyke (vyöhykekaari) Kirkkonummi (- Vihti - Nurmijärvi) - Kerava (- Järvenpää Tuusula Sipoo) vuosina asettuisi pääpirteissään seuraavalle vyöhykkeelle (vyöhykekaarelle) Hyvinkään, Mäntsälän ja Pornaisten kanssa. Tämän kaaren kuntien liittymisvalmistelut olisi suotavaa kytkeä tulevan taksa- ja lippujärjestelmän (TLJ2014/2015) etenemiseen. Tämän kaaren kuntien mahdollista liittymistä koskevat jatkoselvitykset olisi hyvä tehdä yhteistyössä vastaavaan tapaan kuin em. kuuden kunnan selvitykset tehtiin, mutta sijoitettuna tulevaan TLJ2014/2015-kehikkoon. Aikataulu voisi olla esim. sellainen, että selvitykset, sopimusneuvottelut liikennöitsijöiden kanssa sekä päätökset ajoitettaisiin vuosille , jolloin liittyminen tapahtuisi vuonna n kunta on mukana HSL -kuntayhtymän kolmannen vyöhykkeen laajenemisen seurannassa mm. Länsi-Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmän välityksellä. Henkilöliikennelogistikko on ollut mukana ns. kolmannen vyöhykkeen neuvotteluissa kuntayhtymään liittymisestä jo aikaisemmin. n kunnan mahdollisesta liittymisestä HSL:een aiheutuvia kustannuksia ei tässä vaiheessa pysty arvioimaan. Helsingin seudun liikennekuntayhtymä HSL on yhteistyössä Helsingin seudun kehyskuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoo, Tuusula, Vihti) teettänyt konsulttiselvityksen kehyskuntien mahdollisesta liittymisestä HSL:een. Raportista saa suuntaa antavaa tietoa arvioiduista vaikutuksista ja kustannuksista selvitykseen osallistuneiden kuntien osalta. Loppuraportti oheismateriaalina. Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 KUNTA Liikenteen hoidon menot 1000 /v Runkomatkan korvaukset HSL liikenteen korvaukset HSL yleiskustannukset 1000 /v Infrakustannukset 1000 /v Lipputulot 1000 /v Kunnan HSL maksuosuus yhteensä 1000 /v Väestö 2009 (lähde tilastokeskus) SIPOO PORNAINEN MÄNTSÄLÄ JÄRVENPÄÄ TUUSULA HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI VIHTI Yhteensä Kunnan HSL maksuosuuden muodostuminen (ilman ALV) kunnittain ja kuntien väestö 2009 HSL-kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti kehyskunnille aiheutuvat kustannukset muodostuisivat maksuosuudesta HSL- alueen joukkoliikenteen kustannuksista, jotka muodostuvat seuraavasti: Operointikustannukset: operointikustannukset määritellään liikennemuodoittain kunkin kunnan asukkaiden kunnan asukkaiden tekemien matkustajakilometrien perusteella. Yleiskustannukset: HSL:n suunnittelu-, hallinto- ym. kulut jotka kohdistetaan kunnille liikennemuodoittain kuntien asukkaiden tekemien nousujen perusteella. Kulut yhteensä kohdistetaan ensin eri liikennemuodoille/linjastoille sovituilla kertoimilla painotettujen nousujen jakauman perusteella. Yleiskustannuksiin sisältyy HSL jäsenyyteen sisältyvät liikenteen hoidon lisäksi joukkoliikenne- ja liikennejärjestelmän suunnittelukustannukset. Infrastruktuurikustannukset. Infrastruktuurikustannukset jaetaan kunnille liikennemuodoittain nousujen suhteessa. Infrakuluihin sisältyy 50 % pääoman poistoista ja koroista sekä täysimääräisesti hallinto- ja ylläpitokulut. Lipputulot. Seutulipputulot kohdistetaan kunnille matkakortin kuntalaisuustiedon ja lippulajin perusteella HSL:een liittyminen edellyttää lisäksi kertaluonteista peruspääoman maksua, joka on noin 9 euroa/asukas. Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 n kustannukset HSL:n kuulumisesta vuositasolla voisivat karkeasti ottaen olla euroa, mikäli arvioinnin pohjana käytetään Pornaisten kunnan vuosikustannusten tasoa. Arvio on todella karkea johtuen mm. siitä, että kustannusten arviointiprosessi on niin kesken. Kustannukset tarkentuvat, mikäli n kunnan liittymisestä HSL-kuntayhtymään tehdään aikanaan selvitys. HSL:ään liittymisen kustannukset pitävät sisällään kuulumisen HSLalueeseen ja myös yhteisen lippujärjestelmän pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Mikäli joukkoliikennetarjontaa halutaan parantaa, tulee siitä aina mukana oma hintalappu, ja hinta määräytyy sen mukaan, miten HSL haluaa kehittää joukkoliikennettä. Esimerkiksi linja-autoliikenne toimii nyt ssa liikennöitsijöiden suunnitelmien mukaan ja liikennöitsijöiden kustannuksella. Mikäli liitytään HSL:een, liikenne muuttuu ostoliikenteeksi, jonka HSL suunnittelee. Kustannukset siitä tulevat kunnan maksettavaksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kahdeksan kunnanvaltuutetun allekirjoittama valtuustoaloite. - Oheismateriaalina HSL:n ( ) loppuraportti Selvitys kehyskuntien liittymisestä Helsingin- seudun liikenne -kuntayhtymään HSL:een Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi n kunnan edellytyksistä liittyä Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymään koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Käsittely: Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 KH 224 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena jätettyyn valtuustoaloitteeseen koskien edellytysten selvittämistä n kunnan liittymiseksi Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymään ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 KH:476 /2011 KH 225 KH VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SUOMENKIELISTEN OPPILAIDEN TILATARPEITA Valtuutetut Holm ja Vierinen sekä varavaltuutetut Lehtinen ja Sarviaho ovat jättäneet ja allekirjoittaneet aloitteen, joka koskee kartoituksen käynnistämistä suomenkielisten oppilaiden tilatarpeesta ottaen huomioon kaavoitustilanteen ja väestömäärän kehitysennusteet sekä Sjundeå svenska skolanin tilojen ottamista myös suomenkielisten oppilaiden käyttöön tilanteen niin vaatiessa, jotta laajennushanke palvelee n koululaisten tarpeita. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Päätös: päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. === SIVLTK Oheismateriaalia n sitoutumattomien valtuustoryhmä (Westermarck, Vierinen, Holm, Lehtinen ja Sarviaho) on jättänyt valtuustoaloitteen koskien suomenkielisten oppilaiden tilatarpeita. Aloitteessa esitetään että kunnassa käynnistetään välittömästi tarkka kartoitus suomenkielisten oppilaiden tilantarpeesta. Kartoituksessa tulisi ottaa huomioon kaavoitustilanne ja väestömäärä ja kartoituksen valmistuttua kunnan tulee ryhtyä vaadittaviin toimenpiteisiin uuden koulun rakentamiseksi. Valtuustoaloitteessaan n sitoutumattomat esittää myös, että Sjundeå Svenska skolanin tiloja voidaan heti ottaa myös suomenkielisten oppilaiden käyttöön tilanteen niin vaatiessa jotta laajennushanke palvelee päätöksen mukaisesti n koululaisten tilantarvetta. Sivistysosaston toiminta ei edellisinä vuosina ole ollut riittävän suunnitelmallista ja suunnittelussa ei ole hyödynnetty tilastotietoa eikä pitkän tähtäimen ennusteita parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä että vuosina 2009 ja 2010 johtavien viranhaltijoiden vaihtuvuus ja organisaation resurssipula on ollut huomattava. Sivistyslautakunta on esittänyt kunnanvaltuustolle yhdeksi vuoden 2012 toiminnalliseksi tavoitteeksi että sivistystoimen palvelutarjonnan kasvua hallitaan ennakoivalla ja kustannustehokkaalla suunnittelulla ja ohjauksella. Arviointikriteeriksi esitetään että palvelutarjonnan suunnitteluun luodaan Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 toimintamallin prosessikuvaus. Tarkoitus on myös ottaa huomioon kunnan kaavoittamat uudet asuinalueet esim. n sydän ja Störsvik. Kartoitus ja suunnittelu tapahtuvat työryhmässä, johon osallistuu sivistysosaston, tekninen osaston ja talousosaston edustajia. Lokakuussa tekninen johtaja ja sivistystoimenjohtaja kokoontuivat yhdessä kehittämispäällikön kanssa linjatakseen työryhmän tavoitteita ja luotettavan ja monipuolisen väestöennusteen saamisen. Kehittämispäällikkö laatii työryhmälle projektisuunnitelman. Oppilasmäärien ennusteet äidinkielen mukaan ei anna todellista kuvaa koska kaikilla Sjundeå svenska skolanin oppilailla ei ole ruotsi äidinkielenään. Perheet haluavat sijoittaa lapsia ruotsinkieliseen opetukseen monesta eri syystä. Toukokuussa 2011 Sjundeå svenska skolanin oppilaiden kotikielet olivat; Yksikieliset kodit: 69 oppilasta kokonaan ruotsinkielisistä kodeista 10 oppilasta kokonaan suomenkielisistä kodeista 1 oppilas kokonaan venäjäkielisestä kodista Kaksikieliset kodit: 84 oppilasta joilla kotikielinä ruotsi-suomi 1 oppilas jolla kotikielenä ruotsi-englanti 3 oppilasta joilla kotikielinä ruotsi-saksa 2 oppilasta joilla kotikielinä ruotsi-venäjä 2 oppilasta joilla kotikielinä ruotsi-kreikka 1 oppilas jolla kotikielinä ruotsi-puola 1 oppilas jolla kotikielinä suomi-ranska on kokouksessaan ( ) lisännyt taloussuunnitelmaan investointeihin vuodeksi 2014 n sydämen ja Störsvikin alueen koulu- ja päiväkotiratkaisuihin euroa suunnittelurahaa ja hankkeen toteuttamiseksi miljoonaa vuodeksi Oppilaitosten ylläpitäjien tulee ennen vuodenvaihdetta jättää rahoitussuunnitelmaehdotukset ja valtionavustushakemukset ELY-keskukselle. Sivistysosasto tulee päivittämään aikaisempaan esitykseen uusien tietojen mukaiset tarpeet ja perustelut (tarpeet, oppilasmääräennusteet sekä arvioidut tilantarve- ja kustannusarviotiedot) Sjundeå svenska skolanin laajennushankkeen toteuttamisella ratkaistaan oppilasmäärän lisäyksestä johtuvista rinnakkaisluokista aiheutuvat tilatarpeet, lisätään viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä mahdollistetaan erityisoppilaiden kotouttaminen. n sivistysosasto selvittää mahdollisen kieli- Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 kylpyryhmän perustamista. Mikäli suomenkielisten lasten kielikylpyryhmä päätetään perustaa, toiminta tulee sijoittaa suomenkieliseen päiväkotiin ja päiväkodin jälkeen lapsi siirtyy suomenkieliseen peruskouluun. Tämä siksi että lapsen kulttuurinen identiteetti ei vaarantuisi. Palloiluhallissa toimivan iltapäivätoiminnan järjestäminen Sjundeå svenska skolanin tiloissa antaa lapsille ja ohjaajille paremmat puitteet ja nuorisotoiminnalle kehittämismahdollisuuksia. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt myöntää määrärahoja Sjundeå svenska skolanin laajennushankkeelle ja kirjannut että hankkeella ratkaistaan n koulujen tilaratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että Sjundeå svenska skolanin laajennuksen valmistuttua, tiloihin voi sijoittaa myös suomenkielisiä opetusryhmiä tarpeen vaatiessa ja näin tullaan myös toimimaan. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina n sitoutumattomien valtuustoryhmän valtuustoaloite. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi suomenkielisten oppilaiden tilantarpeita koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Käsittely: Päätös: Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin. === KH 225 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena jätettyyn valtuustoaloitteeseen koskien suomenkielisten oppilaiden tilatarpeita ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 KH:627 /2011 KH 226 VAPAA-AIKASIHTEERIN VAKANSSIN MUUTTAMINEN HALLINNON SUUNNITTELIJAN VAKANSSIKSI SIVLTK Kunnanvaltuuston vahvistaman n kunnan henkilöstösäännön 7 :n mukaan palkkaukseen vaikuttavan nimikkeen muutoksen päättää kunnanhallitus. On tärkeää että sivistysosastoa koskevat työsuhteenmuutosasiat käsitellään sivistyslautakunnassa substanssi- ja talousvaikutusten takia ennen asian kunnanhallitukselle esittämistä. Yksi toimenpiteistä sopimuksessa n kunnan talouden tasapainottamiseksi on kunnan organisaatiorakenteen kehittäminen ja pöytäkirja- ja esityslistatiimin perustaminen. Tämän mukaisesti sivistysosastolta siirrettiin yksi toimistosihteerin vakanssi yleiselle osastolle. Lisäksi oli tarkoitus perustaa laskutus- ja perintätiimi, mutta tämä ei valitettavasti ole toteutunut. Sivistysosastoa koskeva toinen toimenpide sopimuksessa n kunnan talouden tasapainottamiseksi oli liikuntapaikkojen maksullisuuden lisääminen. Sivistyslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt n kunnan sivistystoimen hallinnoimien tilojen käyttömaksut alkaen. Käyttömaksut ovat tuoneet sivistysosastolle lisää tuloja. Käyttömaksujen laskuttaminen on sivistysosastolle kokonaan uusi työtehtävä ja toimivaa prosessia kehitetään koko ajan. Sivistysosastolla on edelleen tarvetta kehittää organisaatiorakennetta ja hallinnon toimintaa osaston tasolla. Uutta hallinnon suunnittelijan vakanssia on kokeiltu osastolla tilapäisjärjestelyin elokuun 2010 ja syyskuun 2011 välillä erittäin hyvin kokemuksin. Hallinnolliselle osaamiselle on osastolla huomattava tarve. Vakanssi olisi itse asiassa tullut perustaa organisaatioon jo vuosia sitten johtuen hallinnon tehtävien rajusta lisääntymisestä jo ja 2000-luvuilla. Hallinnon suunnittelija toimii osana sivistystoimiston tulosyksikköä, johon kuuluu sivistystoimenjohtajan ohella toimistonhoitaja ja osa-aikainen toimistosihteeri. Hallinnon suunnittelijan tehtäviksi on suunniteltu seuraavaa: suunnittelija osallistuu osaston viranhaltija- ja toimielinpäätösten valmisteluun, toimielintyöskentelyyn, osaston talousarvio- ja tilinpäätösprosessiin, talousraportointiin, hankintojen valmisteluun, tilasuunnitteluun, hallinnollisiin kehittämistehtäviin ja mm. avustaa sivistystoimenjohtajaa ja tulosalueiden päällikköjä erilaisissa kehittämistoimissa. Suunnittelija toimii lisäksi osaston johtoryhmän sihteerinä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 Sivistyslautakunnan talousarvioesityksessä, ja edelleen kunnanhallituksen talousarvioesityksessä on varauduttu vapaa-aikasihteerin vakanssin muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuoden 2012 talousarviossa. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan Hallinnon suunnittelijan palkan vahvistaa kunnanjohtaja. Palkkaamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat vuositasolla noin euroa. Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Tina Nordman, puh. (09) , s-posti: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle, että vapaa-aikasihteerin vakanssi muutetaan hallinnon suunnittelijan vakanssiksi alkaen. Käsittely: Päätös: Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin. === KH 226 päättää muuttaa sivistysosaston vapaa-aikasihteerin vakanssin hallinnon suunnittelijan vakanssiksi alkaen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 TEKNLTK:582 /2011 KH 227 TEKNISEN LAUTAKUNNAN INVESTOINTIEN TYÖOHJELMAN PÄIVITTÄMINEN LOPPUVUODELLE 2011 TEKNLTK Liite 2 Kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan vuoden 2011 Oheismateriaali talousarviosta ja vuosien taloussuunnitelmasta. Talousarviokirjan kohdassa Talousarvion rakenne ja sitovuus määritellään mm. se, miten kunnanvaltuuston päättämät investointimäärärahat sitovat lautakuntia. Investointimäärärahojen sitovuudesta todetaan seuraavaa: Investointimäärärahat ovat sitovia toimielimittäin ja investointiryhmittäin, talonrakennusinvestointien kohdalla kuitenkin hankekohtaisesti. Yllä olevalla tarkoitetaan sitä, että tekninen lautakunta saa tarpeen mukaan painottaa haluamiaan investointikohteita kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta talonrakennusinvestointeja. Jotta painottaminen on mahdollista, on teknisen lautakunnan työskentelyssä otettava käyttöön 2-3 kertaa vuoden aikana päivitettävät investointien työohjelmat. Tekninen toimisto on valmistellut teknisen lautakunnan alaisten investointien työohjelman kaudelle Teknisen lautakunnan investointien työohjelma käsittää ne investoinnit, jotka kunnanvaltuusto kokouksessaan vahvistanut vuodelle Investointien työohjelman tarkoitus on paitsi määrittää lautakunnan tahtotila, myös pitää lautakunnan jäsenet ajan tasalla siitä miten eri investointihankkeet etenevät ja mitkä mahdollisesti lautakunta haluaa jättää toteutumatta ja mitkä ovat poikkeamien syyt. on edellyttänyt käsitellessään talousarvion täytäntöönpano-ohjeita, että teknisen lautakunnan on raportoitava investointien toteutumisesta ja toteutumisen ennusteesta kunnanhallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kunnanvaltuuston päätös kunnan investoinneista vuosina 2011 ( ) (talousarviokirjan sivut 60-65) - Liitteenä ehdotus teknisen lautakunnan vuoden 2011 investointien työohjelmaksi. Esittelijä: Rakennusmestari Magnus Malmberg p , s-posti magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan teknisen lautakunnan vuoden 2011 investointien työhjelman; - edellyttää, että investointien työohjelma tuodaan seuraavan kerran lautakunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2011 ja - toimittaa investointien työohjelman kunnanhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden tarkoittamana investointien toteutumisen ja toteutumisen ennusteen raporttina. Käsittely: Päätös: Asian otti esiteltäväkseen tekninen johtaja Catharina Lindström. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Liite 6 Kuten asiakohdan selostusosassa kerrotaan, tekninen lautakunta saa tarpeen mukaan painottaa haluamiaan investointikohteita kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta talonrakennusinvestointeja. Jotta painottaminen on mahdollista, on teknisen lautakunnan työskentelyssä otettu käyttöön 2-3 kertaa vuoden aikana päivitettävät investointien työohjelmat. On tärkeää, että nimenomaan lautakunta valitsee ja priorisoi tärkeimmät, toteutettavat investoinnit, eikä esimerkiksi kunnan viranhaltija. Investointien työohjelman tarkoitus on paitsi määrittää lautakunnan tahtotila, myös pitää lautakunnan jäsenet ajan tasalla siitä miten eri investointihankkeet etenevät ja mitkä mahdollisesti lautakunta haluaa jättää toteutumatta ja mitkä ovat poikkeamien syyt. Tekninen lautakunta edellytti kokouksessaan, että syysjoulukuun investointien työohjelma tuodaan sen hyväksyttäväksi syyskuun kokoukseen. Lisäksi kunnanhallitus on edellyttänyt käsitellessään talousarvion täytäntöönpano-ohjeita, että teknisen lautakunnan on raportoitava investointien toteutumisesta ja toteutumisen ennusteesta kunnanhallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus teknisen lautakunnan loppuvuoden 2011 investointien työohjelmaksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

21 Sivu 21 Esittelijä: Rakennusmestari Magnus Malmberg p , s-posti Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan teknisen lautakunnan investointien työohjelman loka-joulukuulle 2011 ja - toimittaa investointien työohjelman kunnanhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden tarkoittamana investointien toteutumisen ja toteutumisen ennusteen raporttina. Päätös: Lautakunta päätti - hyväksyä liitteenä olevan teknisen lautakunnan investointien työohjelman loka-joulukuulle 2011 ja - toimittaa investointien työohjelman kunnanhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden tarkoittamana investointien toteutumisen ja toteutumisen ennusteen raporttina. ==== KH 227 Liite 1 merkitsee tiedoksi investointien toteutumisen ja toteutumisen ennusteen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

22 Sivu 22 TEKNLTK:608 /2011 KH 228 SOPIMUS SIUNTION JÄTEVESIEN JOHTAMISESTA KIRKKONUMMEN KUNNAN VIEMÄRIVERKKOON TEKNLTK Liite 2 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston voimaan tulleen johtosäännön 9 15.kohdan mukaan tekninen lautakunta päättää sopimusten ja muiden sitoumusten solmimisesta ellei muualla johtosäännössä toisin määrätä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt , 54 esisopimuksen Kirkkonummen kunnan ja n kunnan välillä, jossa on sovittu periaatteet n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ja Espoon puhdistamolle. Esisopimus on allekirjoitettu ja on voimassa saakka. Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen johtajan kanssa on pidetty palaveri , jossa sovittiin että esitetään esisopimusta korvattavaksi uudella sopimuksella. n kunta rakentaa siirtoviemärin ja johtaa jätevetensä Kirkkonummen siirtoviemäriin mennessä. Kirkkonummella on sopimus HSY:n kanssa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Sopimusta tulee päivittää niin että, siinä on huomioitu myös n jätevedet. n keskivirtaama on m3/vuorokausi. Tarkoitus on, että n kunta maksaa Kirkkonummelle kapasiteettivarauksena mukaisen osuuden Kirkkonummen kunnan rakentamasta ja n kunnan palvelevasta siirtoviemäristä pumppaamoineen sekä Kirkkonummen Espoon kaupungille ja HSY:lle maksamista investointiosuuksista vuosilta n kunnan korvaus Kirkkonummelle on yhteensä ,99 euroa. Tämä korvaus maksetaan Kirkkonummen kunnalle, kun n kunta on liittynyt Strömsbyn kokoojaviemäriin , maksueräpäivä Virtaamaosuuksia seurataan. Mikäli n kunnan keskivirtaamaosuus huomattavasti nousee tulee ostaa lisää kapasiteettia. n kunnalla ei tällä hetkellä ole merkittävää teollisuutta mikä aiheuttaisi paineita jätevesimääriin. Käyttökustannusten laskutus perustuu todellisiin jätevesimääriin. Laskutus tapahtuu kuukausittain. Käyttökustannuksista on sovittu etukäteen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

23 Sivu 23 Sopimuksen seurantaa varten perustetaan seurantaryhmä, johon kuuluu molemmista kunnista 1-2 henkilöä. Tapaamisia n. 2 kertaa vuodessa. n kunta osallistuu siirtoviemärin ja pumppaamoiden saneerauskuluihin sekä osallistuu vuotuisiin kunnossapito- ja käyttökustannuksiin. n kunnan osuudet selviävät uudesta sopimuksesta, Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen johtaja on laatinut sopimusluonnoksen jota käsitellään molempien kuntien päätöselimissä. Kirkkonummen kunnan vesijohtolaitoksen johtokunta kokoontuu Sopimusta ei voida irtisanoa ilman molempien osapuolten hyväksyntää ja uutta korvaavaa sopimusta. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä sopimusluonnos ja sopimusluonnoksen liitteet - Oheismateriaalina allekirjoitettu esisopimus - Oheismateriaalina kustannustaulukot Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Lautakunta päättää - korvata päivätyn esisopimuksen uudella sopimuksella ja - esittää sopimusluonnosta edelleen kunnanhallitukselle vahvistettavaksi. Päätös: Lautakunta päätti - korvata päivätyn esisopimuksen uudella sopimuksella ja - esittää sopimusluonnosta edelleen kunnanhallitukselle vahvistettavaksi. ==== KH 228 Liite 2 päättää hyväksyä sopimuksen n jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon liitteen mukaisesti. Lautakunta Kunnanvaltuusto

24 Sivu 24 TEKNLTK:610 /2011 KH 229 VALTUUSTOALOITTEET KOSKIEN KUNNAN OMISTAMIEN KIINTEISTÖJEN MYYMISTÄ TAI PITKÄAIKAISTA VUOKRAAMISTA JA KUNNAN KIINTEÄN OMAISUUDEN JA MUIDEN TOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYN SELVITTÄMISTÄ TEKNLTK Liite 3 Oheismateriaalia Valtuutetut Kari Vierinen ja Mikael Westermarck ovat jättäneet n kunnan tutkittava lainojensa pienentämistä myymällä kiinteistöjään ja vuokraamalla ne pitkäaikaisilla sopimuksilla ostajalta -nimisen valtuustoaloitteen. Samassa valtuuston kokouksessa Kari Vierinen on jättänyt aloitteen n tutkittava kiinteän omaisuuden ja muiden toimintojen uudelleen järjestelyjä. Aloitteessa n kunnan tutkittava lainojensa pienentämistä myymällä kiinteistöjään ja vuokraamalla ne pitkäaikaisilla sopimuksilla ostajalta ehdotetaan, että kunta selvittäisi omistamiensa kiinteistöjen myymistä esimerkiksi henkivakuutusyhtiöille ja myytyjen kiinteistöjen vuokraamista takaisin ns. pitkillä v. vuokrasopimuksilla. Aloitetta perustellaan velkataakan kertaluonteisella kevennyksellä ja lainojen hoitokustannusten vähentämisellä. Vierisen aloite koskien kiinteän omaisuuden ja muiden toimintojen uudelleenjärjestelyä ehdotetaan mm. kiinteistöjen omistuspohjan muutosta siten, että kunta olisi kuitenkin vähemmistöomistajana. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkailla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja toimet, joihin on ryhdytty niiden johdosta. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 kohdan 20 mukaan kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Tämän jälkeen valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 :n mukaan teknisen lautakunnan tehtävänä on vastata niiden asioiden valmistelusta, jotka kunnanhallitus tai kunnanvaltuusto ratkaisee. Lautakunta Kunnanvaltuusto

25 Sivu 25 Kunnanvaltuusto on käsitellyt valtuutettujen tekemiä ja kunnanhallitukselle lähetettyjä aloitteita, joita ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitelty. Kunnanvaltuusto on edellä mainittujen aloitteiden käsittelyn yhteydessä todennut, että tekninen toimi on valmistellut luetteloa kunnan kiinteästä omaisuudesta sekä ehdotuksesta toimenpiteiksi. Käsittelyn yhteydessä on myös kerrottu, että omaisuus jaotellaan heti myytäviin, tarpeen mukaan myytäviin, myytäväksi jalostettaviin ja ei myytäviin. Kunnanvaltuusto on lisäksi todennut, että omistajapolitiikan laatiminen on valmisteltavana teknisellä osastolla. Tekninen lautakunta on kokouksessaan merkinnyt tiedoksi katsauksen kunnan omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä ja asuntoosakkeista Katsausta on päivitetty tämän jälkeen, sillä As Oy Kassarannan osake (58,5 m2) on myyty Päivitetty katsaus on liitteenä. Omaisuus on jaoteltu katsauksessa seuraavasti: - heti myytävät, - tarpeen mukaan myytävät, - myytäväksi jalostettavat ja - ei myytävät kohteet Tekninen toimisto on kartoittanut osana em. selvitystä kunnan suorassa omistuksessa olevat rakennukset, vuokralla olevat rakennukset sekä asuntoosakeyhtiöissä olevat huoneistot. Kartoituksessa on käytetty kuntoluokkia 1 5. Kuntoluokalla 1 kuvataan jo huonossa kunnossa olevaa rakennusta ja luokituksella 5 hyvässä kunnossa olevaa rakennusta. Lisäksi on määritelty tämän hetkisen tilanteen mukaan myytävät, mahdollisesti myytävät ja ei myytävät rakennukset. n kunnalla on noin m2 kiinteistömassaa suorassa omistuksessaan. Vuokratiloja on noin m2 ja osakehuoneistoja 730,5 m2. Rakennukset sijoittuvat pääasiallisesti kuntoluokkaan 3 5 ja ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Rakennukset vaativat kuitenkin jatkuvan kuntoseurannan, jotta isoimmilta ja yllättäviltä korjauksilta vältytään. Jokaiselle rakennukselle tulee tehdä PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma), joka auttaa mm. korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Katsaus kunnan omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä antaa vastauksen valtuustoaloitteisiin, joissa ehdotetaan selvityksen tekemistä kiinteistöjen myymisestä ja vuokraamisesta. Katsaus ei sisällä kunnan omistamia maa- ja metsäalueita. n kunta on ottamassa käyttöön sisäiset vuokrat myös ylläpidon osalta Sisäinen vuokra on menettely kustannustietoisuuden kasvattami- Lautakunta Kunnanvaltuusto

26 Sivu 26 seen, tilojen käytön tehostamiseen ja rakennusten kunnon turvaamiseen. Sisäinen vuokra mahdollistaa asianmukaisten ja toimivien tilaresurssien tuottamisen varsinaiseen palvelutoimintaan. Kunnallisen palvelutuotannon tulee tapahtua tehokkaasti ja taloudellisesti. Sisäinen vuokrajärjestelmä: Auttaa kokonaisvaltaiseen ajatteluun palvelutuotannon todellisten kustannuksista. Kannustaa tilaomaisuuden tehokkaampaan käyttöön. Helpottaa kunnan yksiköiden toiminnan taloudellisuuden arviointia ja vertailua. Antaa paremman mahdollisuuden vertailla myös muita vaihtoehtoisia tapoja tilojen hankintaan. Selkeyttää budjetointia ja rahoitussuunnittelua. Tuottaa toimivat tilaresurssit ydintoiminnalle. Kunnan omistamien huoneistojen vuokrat asunto-osakeyhtiöissä on korotettu vastaamaan markkinatalouden vuokria. Huoneistoja myydään sitä mukaan kun ne jäävät tyhjiksi. Nykyisille vuokralaisille annetaan myös mahdollisuus lunastaa huoneisto. Myös tilojen käyttömaksuja on otettu käyttöön. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä katsaus kunnan omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä ja asunto-osakkeista (päivitetty ) - Oheismateriaalina Vierisen ja Westermarckin jättämä valtuustoaloite - Oheismateriaalina Vierisen jättämä valtuustoaloite Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan katsauksen kunnan omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä ja asunto-osakeyhtiöistä; - esittää kunnanhallitukselle ja ehdotettavaksi kunnanvaltuustolle, että liitteenä oleva katsaus kunnan omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä ja asunto-osakkeista on vastaus seuraaviin esitettyihin valtuustoaloitteisiin: n kunnan tutkittava lainojensa pienentämistä myymällä kiinteistöjään ja vuokraamalla ne pitkäaikaisilla sopimuksilla ostajalta ja n tutkittava kiinteän omaisuuden ja muiden toimintojen uudelleen järjestelyjä ja - esittää kunnanhallitukselle ja ehdotettavaksi kunnanvaltuustolle, että edellä mainitut aloitteet on loppuun käsitelty. Lautakunta Kunnanvaltuusto

27 Sivu 27 Käsittely: Päätös: Asiasta keskusteltiin ja päätettiin lisätä - että lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja ehdotettavaksi kunnanvaltuustolle, että yhdistysten tilatarpeet tulee huomioida kiinteistöjä myydessä. Lautakunta päätti - hyväksyä liitteenä olevan katsauksen kunnan omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä ja asunto-osakeyhtiöistä; - esittää kunnanhallitukselle ja ehdotettavaksi kunnanvaltuustolle, että liitteenä oleva katsaus kunnan omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä ja asunto-osakkeista on vastaus seuraaviin esitettyihin valtuustoaloitteisiin: n kunnan tutkittava lainojensa pienentämistä myymällä kiinteistöjään ja vuokraamalla ne pitkäaikaisilla sopimuksilla ostajalta ja n tutkittava kiinteän omaisuuden ja muiden toimintojen uudelleen järjestelyjä ja - esittää kunnanhallitukselle ja ehdotettavaksi kunnanvaltuustolle, että edellä mainitut aloitteet on loppuun käsitelty. - esittää kunnanhallitukselle ja ehdotettavaksi kunnanvaltuustolle, että yhdistysten tilatarpeet tulee huomioida kiinteistöjä myydessä. ==== KH 229 Liite 3 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena jätettyihin valtuustoaloitteisiin koskien kunnan omistamien kiinteistöjen myymistä tai pitkäaikaista vuokraamista ja kunnan kiinteän omaisuuden ja muiden toimintojen uudelleenjärjestelyn selvittämistä sekä toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

28 Sivu 28 KH:538 /2011 KH 230 ESITYS SIUNTION KUNNAN ETELÄOSAN LIITTÄMISESTÄ KIRKKONUMMEN KUNTAAN Leena Airaksinen ja Martti Karjalainen ovat kuntaan saapuneessa kirjeessä esittäneet, että n kunnan eteläosa liitettäisiin Kirkkonummen kuntaan. Airaksinen ja Karjalainen perustelevat esitystään mm. sillä, että liitos tukisi monin tavoin kunnassa asuvien ihmisten arkea ja alueen pendelöintisuunta on Kirkkonummelle ja Helsinkiin. Kunnanosaliitosta perustellaan myös sillä, että n eteläosa muodostaa maantieteellisesti, elinkeino- ja väestörakenteeltaan Kirkkonummen kanssa luonnollisen kokonaisuuden. Kirje ja täydennykset kirjeeseen ovat oheismateriaalina. n kunnanvaltuusto on päättänyt hyväksyä n kunnan, Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistymissopimusluonnoksen todeten, että kyseinen päätös tarkoittaa n ja Nummi- Pusulan kuntien lakkauttamista ja liittymistä Lohjan kaupunkiin Kuntajakolain 11 :n mukaan esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä kunnan jäsen. Esitys tulee vireille siten, että kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Jos kunnan jäsenen esitys on olennaisilta osiltaan samanlainen kuin äskettäin kunnissa käsitelty esitys, voi kunnanhallitus toimittaa esityksen suoraan ministeriölle ilman muiden muutoksen kohteena olevien kuntien lausuntoja. Kunnan jäsen on kuntalain mukaan henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas). Leena Airaksisen ja Martti Karjalaisen kotikunta on ja he ovat siten kunnan jäseniä, ja oikeutettuja kuntajakolain 11 :n tarkoittaman esityksen tekemiseen. Kuntajakolain 13 :n mukaan yksittäisen kunnan ja kunnan jäsenen esityksessä kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen ja 19 :n 2 momentissa säädetyt päätöksenteon edellytykset täyttyvät. Kuntajakolain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: Lautakunta Kunnanvaltuusto

29 Sivu 29 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kunnan esityksestä tulee ilmetä, miten asiaa on valmisteltu muiden muutoksen kohteena olevien kuntien kanssa. Esitykseen tulee liittää muiden kuntien valtuustojen lausunnot. Esityksessä on tarpeellisella tarkkuudella ilmoitettava kyseessä olevat alueet. 1. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon: a. n kunta vastustaa esitettyä kuntajaon muutosta ja katsoo, ettei edellytyksiä esitetylle kuntajaon muuttamiselle ole. b. Kantaansa kunta perustelee sillä, että kunnanvaltuusto on päättänyt hyväksyä n kunnan, Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistymissopimusluonnoksen todeten, että kyseinen päätös tarkoittaa n ja Nummi-Pusulan kuntien lakkauttamista ja liittymistä Lohjan kaupunkiin Lisäksi esitetty kuntajaon muutos ei paranna kuntajakolain 4 :n tarkoittamalla tavalla alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai yhdyskuntarakenteen toimivuutta. n kunnan pohjoisosa ei myöskään ole elinkelpoinen kunta yksinään, eikä lisäksi muutoinkaan tässä vaiheessa tiedetä, miten valtiovarainministeriön valmistelema kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntajaon perusteisiin. 2. pyytää kuntajakolain 13 :n tarkoittamat lausunnot Kirkkonummen kunnan kunnanvaltuustolta, Lohjan kaupungin kaupunginvaltuustolta, Inkoon kunnan kunnanvaltuustolta ja Vihdin kunnan kunnanvaltuustolta n kunnan eteläosan liittämisestä osaksi Kirkkonummen kuntaa. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Lausunto pyydetään toimittamaan n kunnanhallitukselle mennessä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

30 Sivu 30 KH:626 /2011 KH 231 YHDISTYMISHALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA n kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lohjan kaupungin, Nummi-Pusulan kunnan ja Karjalohjan kunnan kanssa neuvotellun kuntaliitoksen ja yhdistymissopimuksen. Yhdistymissopimuksessa sovitaan yhdistymishallituksen osalta mm. seuraavaa: Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uuden kunnan kunnanhallitus valittu. Yhdistymishallitukseen valitaan 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen valitaan Nummi-Pusulasta 3 edustajaa, sta 3 edustajaa, Lohjalta 8 edustajaa ja Karjalohjalta 1 edustaja. Edustajat nimetään puolueittain seuraavasti: sta kolme edustajaa (RKP, Kok, SDP) Lohjalta kahdeksan edustajaa (SDP 3, Kok 2, Vas 1, Vihreät 1, Sitoutumattomat 1) Nummi-Pusulasta kolme edustajaa (Keskusta, Kok, SDP) Karjalohja yksi edustaja (Kok). Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten sujuvaa valintaa varten valmistelevat neuvottelut käydään yhdistymisselvityksen ohjausryhmässä heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet neljän viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Ohjausryhmä on käynyt valmistavat neuvottelut kokouksessaan Lautakunta Kunnanvaltuusto

31 Sivu 31 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee yhdistymishallitukseen n kunnan edustajiksi kolme jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

32 Sivu 32 KH:613 /2011 KH 232 PRESIDENTINVAALIEN 2012 ULKOMAINONTAPAIKAT päätti vuoden 2009 europarlamenttivaalien edellä, että kunta asettaa vaalimainostelineet yhteen paikkaan jokaisella äänestysalueella. Jokaisella puolueella tai poliittisella ryhmittymällä, joka osallistui vaaleihin, oli lupa käyttää korkeintaan kahta tauluista jokaisella paikalla. päätti vuoden 2011 eduskuntavaalien osalta seuraavanlaisesta ulkomainontapaikkojen sijoittelusta: I eli pohjoinen äänestysalue - Kahvimaantien ja Yöviläntien risteys II eli keskimmäinen äänestysalue - As. Oy Kassarantaa vastapäätä kirkonkylässä III eli läntinen äänestysalue - ent. urheilukentän ja Lappersintien välissä IV eli kuntakeskuksen äänestysalue - liikekeskuksen edessä V eli eteläinen äänestysalue - Pikkala Port Samaa ulkomainontapaikkojen sijoittelua voidaan käyttää myös 2012 presidentinvaaleissa. Presidentinvaalien osalta ulkomainonnan suositellaan alkavaksi viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkua, eli Ennakkoäänestys pidetään kotimaassa Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina klo Mahdollinen toisen vaalin ennakkoäänestys pidetään kotimaassa Toisen vaalin varsinainen vaalipäivä on päättää 1. että vuoden 2012 presidentinvaalien ulkomainontatelineet pystytetään seuraaviin paikkoihin siten, että jokaisella puolueella tai poliittisella ryhmittymällä, joka asettaa ehdokkaan vaaleihin, on lupa käyttää korkeintaan kahta tauluista jokaisella paikalla: I eli pohjoinen äänestysalue - Kahvimaantien ja Yöviläntien risteys Lautakunta Kunnanvaltuusto