Espoon sosiaali- ja terveystoimi Aikuisten sosiaalipalvelut Kriisimajoitusyksikkö Viisikko Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta 4.4.

Transkriptio

1 Espoon sosiaali- ja terveystoimi Aikuisten sosiaalipalvelut Kriisimajoitusyksikkö Viisikko Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta Tulosyksikön johtoryhmä x.x.2017 Palvelualueen johtoryhmä

2 Sisällys 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito Palvelun tuottajaa koskevat tiedot Toiminta-ajatus, arvot, toimintaperiaatteet Yksikön toiminta-ajatus Toimintaperiaatteet Johtamisjärjestelmä Laadunhallinta Riskien hallinta Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen Viestintä Asiakkaan/Potilaan asema, oikeudet ja oikeusturva Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Neuvonta ja ohjaus Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi Asiakas- tai hoitosuunnitelma Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmä Potilas- ja sosiaaliasiamies Palvelun sisällön omavalvonta Palvelun saatavuuden määräajat Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta Terveyden ja sairaanhoito sekä lääkehoito Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Ravitsemus Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö Alihankintana ja ostopalveluna tuotetut palvelut Alueellinen ja verkostoyhteistyö Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset Henkilöstösuunnitelma Rekrytointi Espoon kaupunki tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa päteviä ja motivoituneita työntekijöitä. Siksi harjoittelu-ja oppilaitosyhteistyö on tärkeää. Terveydenhoidon ammattihenkilön tehtävässä toimivalle opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka on alan ammattihenkilö. Hän seuraa, ohjaa, arvioi ja valvoo opiskelijan työskentelyä ja tarvittaessa puuttuu epäkohtiin, ja tarvittaessa keskeyttää toiminnan, jos turvallisuus vaarantuu Osaamisen kehittäminen ja oppilaitos yhteistyö Työhyvinvointi ja työsuojelu

3 9.5 Henkilökunnan rokotukset Toimitilat ja tukipalvelut Toimitilat Palo- ja pelastussuunnitelma Tukipalvelut Dokumentointi, tietoturva ja tietosuoja Asiakas- ja potilastietojen käsittely Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Yksikön/Palvelualueen kehittämissuunnitelma Liitteet Liite1. Henkilöstöluettelo Liite2. Työpaikkaselvityksen raportti Liite3. Riskienarviointilomake Liite4 Länsi Uudenkaan pelastuslaitos/ pöytäkirja Liite5 Kriisimajoitusyksikkö Viisikon toimintaperiaatteet Liite6. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon arkistointiohje Liite7 Palvelukuvaus/ ylläpitosiivous Liite8. Palvelukuvaus/vaihtosiivous

4 Esipuhe Tulosyksikön johtajan esipuhe 3

5 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito Laatiminen ja päivittäminen: Erityisesti henkilökunnan ja asiakkaiden osallistuminen. Päivittäminen vuosittain mennessä. Hyväksyminen: pvm ja nimi Seuranta: Menettelytapa ja vastuuhenkilö Julkisuus: Yksikköjen suunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin internetsivuilla sekä tulostettuna yksikköjen ilmoitustauluilla. 2 Palvelun tuottajaa koskevat tiedot Tulosyksikkö: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelualue: Aikuisten sosiaalipalvelut Toimintayksikkö: Kriisimajoitusyksikkö Viisikko Osoite: Kuninkaantie 41 D, Espoo Puh: / Toimintayksikön vastaava esimies: Vastaava ohjaaja Katja Kurttio Lyhyt kuvaus toiminnasta: Kriisimajoitusyksikkö Viisikko tarjoaa tilapäistä majoitusta espoolaisille asunnottomille asiakkaille. WWW-sivut: - 3 Toiminta-ajatus, arvot, toimintaperiaatteet 3.1 Yksikön toiminta-ajatus Kriisimajoitusyksikkö Viisikko on elokuussa 2016 toimintansa aloittanut, päihteetöntä ja lyhytaikaista tilapäistä majoitusta yksinasuville asunnottomille espoolaisille, tarjoava 24 paikkainen yksikkö. Asiakkaan ohjautuvat Viisikkoon aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijän arvion perusteella. Sosiaalityöntekijä on tilapäisen majoituksen prosessin omistaja. Viisikon tilapäinen majoitus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Tavoiteaika on 3 kk. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon tilapäisen majoituksen keskeisenä tavoitteena on löytää jokaiselle asiakkaalle pysyvä koti. 4

6 Yksikössä jokaiselle asiakkaalle laaditaan yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa yksilöllinen asiakassuunnitelma. Sosiaalityöntekijä tapaa ja arvioi asiakkaan tilapäisen majoituksen tarvetta ja tekee jatkosuunnitelmaa kuukausittain. Yksikössä työskentelee kuusi lähihoitajaa ja yksi vastaava ohjaaja. Asiakastyössä toteutamme omaohjaajuutta. Tavoitteena tavata asiakkaita neljä kertaa kuukaudessa. 3.2 Toimintaperiaatteet Espoon sosiaali- ja terveystoimi edistää ja tukee kaupungin asukkaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia, omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta, ehkäisee sairauksia ja sosiaalisten ongelmien syntymistä sekä turvaa tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaa Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä Espoo-tarina arvoineen ja toimintaperiaatteineen: Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen, Espoo on vastuullinen edelläkävijä ja Espoo on oikeudenmukainen. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon arvot ja luodut toimintaperiaatteet pohjautuvat Espoon kaupungin Espoo -tarinan yhteisiin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Yksikössä asiakaslähtöisyys, tasaarvoisuus ja oikeudenmukaisuus ovat toimintaa ohjaavia perusarvoja. Yksikössä on avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Erilaisuuden näemme voimavarana. Viisikko kehittää aktiivisesti toimintaa niin arjen kuin yhteistyörakenteidenkin tasolla. Ketteräksi Kehittäjäksi- valmennuksen pohjalta käyttöön on 2017 otettu Visuaalinen tavoiteseinä sekä asiakkaita osallistava Minun tilanteeni- paperi. Viisikossa dokumentoidaan avoimesti niin asiakastyötä kuin saatua palautettakin. Tunnusluvut päivitetään seinälle kuukausittain. Seuranta tapahtuu Exel taulukoissa SharePointissa. Yhteistyö on Viisikon valtti. Viisikko tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden sekä Espoon Asunnot oy kanssa. Arvostamme asiakkaidemme mielipidettä ja näkemystä oman elämän asiantuntijuutta. Asiakkaat otetaan mukaan Viisikon arjen kehittämiseen mukaan mm. erilaisilla kyselyillä ja solukokouksilla. Asiakkaiden avuntarve määrittelee Viisikossa ammatillisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen työtä. Jokaisen asiakkaan kohdalla työskennellään määrätietoisesti asuttumisen esteiden poistamiseksi. Kannustamme asiakkaita arjessa omatoimisuuteen, mutta tuemme tarvittaessa riittävästi. Tavoitteena jokaiselle oma koti. 5

7 Pyrimme kustannustehokkaasti tuottamaan laadukasta palvelua. Pohdimme arjessa kestävän kehitys ja kustannukset huomioiden muun muassa työvuorosuunnittelua ja hankintoja. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon asiakastyön tavoitteet; Korkea täyttöprosentti Sosiaalityöntekijän tapaamiset 1x kk Omaohjaaja tapaamiset 4 x kk Asumisen tavoiteaika 3kk Palvelukielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. 4 Johtamisjärjestelmä Kokonaisvastuu laadusta ja potilasturvallisuudesta on sosiaali- ja terveystoimen johdolla. Kuitenkin jokainen työtekijä vastaa laadusta ja turvallisuudesta omassa työssään. Johto ja esimiehet seuraavat säännöllisesti toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta ja ottavat ne huomioon päätöksenteossa. Yksikön hallinnollinen esimies: Aikuissosiaalityön päällikkö Pasi Sipola Yksikön vastaava ohjaaja ja lähiesimies: Katja Kurttio Hallinnollinen esimies ja yksikön vastaava ohjaaja tapaavat 1x kk. Viisikon kehittämistyöryhmä: Viisikon lähiesimiehen ja hallinnollisen esimiehen lisäksi kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää sekä asiantuntija. Kehittämistyöryhmän kokoonpano ja tapaamisten aikataulu tällä hetkellä pohdinnassa. Espoon Asunnot Oy kanssa tapaamiset puoltolista yhteistyön tarkastelemiseksi. Aikuisten sosiaalipalvelut/ asiantuntija Päivi Jouttimäki, yhteistyö asunnottomuusasioissa. Liitteenä: Sosiaali- ja terveystoimen vastuunjako - laatu, turvallisuus ja omavalvonta 6

8 5 Laadunhallinta Hyvä laatu tarkoittaa sitä, että asiakas saa tarpeensa mukaista palvelua oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Hyvä laatu on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon tai näyttöön perustuvaa palvelua, joka tuottaa hyvinvointia ja pyrkii minimoimaan riskejä. Keskeiset elementit sosiaali- ja terveydenhuollon laadussa ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, turvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. Espoon sosiaali- ja terveystoimen kehittämistyössä hyödynnetään Lean- filosofiaa ja laadunkehittämisen perusmenetelmiä. Keskiössä on viestintä ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Laatu syntyy siitä, että kaikki ymmärtävät asian samalla tavalla ja tekevät siihen liittyvät tehtävät sovitulla tavalla oikeaan aikaan. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon työryhmä on yhteistyössä sosiaalityön kanssa osallistunut Ketteräksi Kehittäjäksi- valmennukseen Viisikossa laatua seurataan keräämällä kuukausittain asiakastyön lukuja. Asiakastyön prosesseja seurataan ja niistä keskustellaan Viisikon työryhmäpäivillä. Viisikon vastaava ohjaaja raportoi laadun tunnuslukuja kuukausittain hallinnolliselle esimiehelle. Toiminnan laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta pidetään näkyvästi esillä organisaatiossa. Toimintayksiköt raportoivat tulosyksikkönsä johdolle laadusta ja turvallisuustilanteesta kaksi kertaa vuodessa. Toimialatasoinen raportti tehdään vuosittain. Lisäksi yksiköiden tulostauluilla seurataan erikseen määriteltyjä mittareita sovitun frekvenssin mukaisesti. 6 Riskien hallinta Riskinhallinnan työnjako Asiakas- ja potilasturvallisuus on keskeinen laadun ulottuvuus. Se näkyy toimialan strategiassa, 7

9 päivittäisessä toiminnassa, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Turvallisuus koostuu turvallisuusriskien tunnistamisesta, ennakoivasta riskienhallinnasta ja turvallisuutta varmistavista menetelmistä. Asiakas- ja potilasturvallisuus kuuluu jokaiselle työntekijälle. Se on johdettua toimintaa, ja päävastuu on toimialan johdolla. Esimiehet ovat avainasemassa avointa, luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria rakennettaessa. Hyvässä työilmapiirissä pystytään käsittelemään rakentavasti palautteita, poikkeavia ja läheltä piti -tilanteita sekä haittatapahtumia. Sosiaalitoimen linjajohdolla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä. Johto vastaa strategisen tason ohjauksesta ja turvallisen toiminnan mahdollistamisesta. Johto vastaa siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa ja voimavaroja turvallisuuden varmistamiseen. Päivittäisestä riskienhallinnasta vastaa toimintayksikön esimies, ja jokainen työntekijä soveltaa riskien hallinnan periaatteita omassa työssään. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Henkilökunta tuo esille havaitsemansa laatupoikkeamat, epäkohdat ja tunnistamansa riskit. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan arviointi suoritettu Viisikossa tammikuussa Työpaikkaselvitys Viisikossa huhtikuussa Paikalla vastaavan ohjaajan lisäksi vuorossa olleet työntekijät. Viisikon työpaikkaselvityksen raportissa ei ilmene korjattavaa. Riskien tunnistaminen Riskienhallinnassa huomioidaan niin asiakas kuin työturvallisuus, työhyvinvointi sekä työkyky. Työtehtäviin, -ympäristöön ja -järjestelyihin liittyvät uhka ja vaaratilanteet on tunnistettava ja selvitettävä työyksiköissä. Uhkatilanteiden mahdollisuuksia voidaan poistaa tai vähentää ennakoinnilla. Esimies ja henkilöstö tekevät riskien arvioinnin yhdessä. Väkivaltavaarojen arvioinnissa voi käyttää apuna myös turvallisuusalan ja työsuojelun asiantuntijoita. Riskien hallinta kokonaisuudessaan on prosessi, jota arvioidaan niin organisaatio- kuin työyksikkötasolla koko ajan. Riskejä arvioitaessa käydään läpi vuoden aikana kootut uhka- ja väkivaltatilanteet (tehdyt ilmoitukset) 8

10 ja arvioidaan tarve päivittää työpaikan toimintamalli väkivaltatilanteiden hallintaan. Riskien arvioimisessa sekä turvallisuusjärjestelyjä ja ohjeita laadittaessa otetaan huomioon myös ne työt, joita tehdään muualla kuin kiinteässä työpisteessä. Henkilöstöä kannustetaan asiakasturvallisuuden kehittämiseen jatkuvasti. Kehittämisellä sekä kouluttamisella on ennaltaehkäisevä vaikutus turvallisuuskysymyksissä. Tarkoituksena on huomioida mahdolliset läheltä piti sekä uhka - ja vaaratilanteet jo ennen niiden ilmenemistä ja näin parantaa potilas- ja työturvallisuutta. Läheltä piti sekä uhka- ja vaaratilanteista täytetään lomakkeet, jotka toimitetaan työsuojeluun. Yksiköissä järjestetään tarvittaessa turvakävely, joka on menetelmä työpaikan olosuhteiden systemaattiseen havainnoimiseen. Työsuojelussa hoidetaan tilanteiden seuranta ja korjaavat toimenpide-ehdotukset. Työhyvinvointi on osa riskien hallintaa. Sen tavoitteena on työntekijän työkyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen. Työhyvinvointia tarkastellaan sekä organisaatio- että kuntatasolla. Kuntatasolla käytetään valtakunnallista Kunta10 kyselyä. Toimialalla käytössä on Tyhypuntari fiilismittari. Riskien arviointia toteutetaan yksikössä säännöllisesti sekä päivittämällä riskienarviointilomaketta vuosittain. Riskien arviointi Viisikossa päivitetään vastaavan ohjaajan ja työryhmän yhteistyönä vuosittain Riskien käsitteleminen Riskienhallinnan viisi vaihetta; 1. vaaratilanteen tunnistaminen 2. Ilmoittaminen 3. Ilmoituksen vastaanotto, luokittelu ja analysointi 4. Päätöksenteko jatkotoimista 5. Seuranta ja arviointi Viisikossa Uhka- ja vaaratilannelomake täytetään yhdessä työntekijän kanssa aina tilanteissa, joissa työntekijä on kokenut väkivaltaa tai uhkaa väkivallasta. Viisikon lähiesimies huolehtii tapahtuman käsittelystä työryhmän kanssa sekä tarvittaessa vastaa lisätuen hankkimisesta. Erityisesti miten henkilöstö osallistuu riskienhallintaan 9

11 Menettelytapa ja vastuuhenkilö(t) 6.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen Kriisimajoitusyksikkö Viisikon turvallisuus on arvioitu ja suunniteltu yhteistyössä Espoon kaupungin turvallisuussuunnittelijan kanssa 2016 keväällä. Yksikössä Lola päällekarkausjärjestelmä./ PSG Oy Yksikössä ilog lukitusjärjestelmä /Espoon kaupunki/ suunnittelija Vartija käy klo välillä tarkastamassa yksikön kaksi kertaa / PSG Oy Uhka- ja vaaratilannelomake. Lomake/ lomakkeet lähetetään työsuojelupäällikölle. Vuosittain päivitetty riskienarviontilomake toimitetaan työterveyshuoltoon. Ilmoitus epäkohdasta tai epäkohdan uhasta sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvistä epäkohdista ilmoitetaan sosiaalihuoltolain 48 ja 49 mukaisesti. Työntekijän huomatessa tai saatua tietoonsa epäkohdan tai epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, ilmoittaa hän siitä viipymättä toiminnasta vastaavalle taholle. Ilmoitus tehdään salassapitosäännösten estämättä ja ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia. Ilmoituksen vastaanottaja (sosiaalihuollon johtava viranhaltija??) käynnistää heti toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Mikäli epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä, on hän velvollinen ilmoittamaan asiasta aluehallintavirastolle. Viisikon vastaava ohjaaja ottaa vastaan työntekijän ilmoituksen epäkohdasta tai epäkohdan uhasta ja toimittaa ilmoituksen hallinnolliselle esimiehelle. 6.2 Viestintä Hyvä tiedonkulku Kriisimajoitusyksikkö Viisikon sisällä ja perhe- ja sosiaalipalveluiden toimintayksiköiden välillä edistää laatua ja turvallisuutta, parantaa asiakastyytyväisyyttä sekä vähentää hukkaa. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon lähiesimies ja hallinnollinen esimies vastaavat 10

12 toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuksesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä henkilökunnalle sekä yhteistyötahoille. Aktiivisella tiedottamisella varmistetaan organisaatiotasolla tehtävät uudistukset ja muutokset liittyen riskien hallintaan sekä riskien hallinnan dokumentointiin. Viisikossa riskien tunnistamista ja käsittelemistä läpikäydään tarvittaessa työryhmän kokouksissa (1x 6 viikkoa) Viisikon lähiesimies ja hallinnollinen esimies tapaavat kuukausittain. Viestinnän välineitä ovat työryhmäkokousten lisäksi sähköposti sekä SharePoint. Ajankohtaiset turvallisuusuutiset löytyvät ESSI:stä (intranet). 7 Asiakkaan/Potilaan asema, oikeudet ja oikeusturva 7.1 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Palveluja toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen palveluihinsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakasta on kuultava ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä. Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. 11

13 Palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Mahdolliset rajoitustoimenpiteet toteutetaan lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Viisikossa ei ole itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä. Asiakkaat sekä henkilökunta sitoutuvat noudattamaan yksikön toimintaperiaatteita. Asiakkaan palvelutarpeenarvio ja suunnitelman laatiminen ovat prosessi, jossa asiakkaan tarpeet, toiveet ja tavoitteet ovat Kriisimajoitusyksikkö Viisikon asiakastyön keskiössä. Yhteistyössä pyritään avoimuuteen sekä prosessin läpinäkyvyyteen. Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta edistetään ottamalla huomioon erilaiset elämäntilanteet ja yksilölliset tarpeet. Asiakas on aina mukana arviossa ja suunnitelman laatimisessa. 7.2 Neuvonta ja ohjaus Neuvontaa ja ohjausta annetaan verkossa, toimipisteissä ja eri palvelujen palvelunumeroissa. Useilla palveluilla on omat palvelu- ja/tai neuvontanumeronsa. Lisäksi on kaupunkitasoisia neuvontaja ohjauspalveluita, kuten Sosiaali- ja kriisipäivystys. Viisikon ohjaajat ovat perehtyneet Espoon kaupungin palveluihin ja ohjaavat ja neuvovat asiakkaita palveluiden käytössä. Tarvittaessa konsultaatioapua vastaava ohjaaja, päivystävä sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö- ja maahanmuuttajapalvelut sekä sosiaali- ja kriisipäivystys Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa tarvittaessa 12

14 moniammatillisena yhteistyönä. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon palvelutarpeen arviointia säädellään sosiaalihuoltolaissa. (Sosiaalihuoltolaki 21 ) Asiakkaat ohjautuvat Kriisimajoitusyksikkö Viisikkoon aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen ohjaamana. Sosiaalityöntekijä on tilapäisen majoituksen prosessinomistaja. Sosiaalityöntekijä laatii palveluntarpeenarvioinnin. Palveluntarpeenarvio kirjataan Sosiaaliefficaan. 7.4 Asiakas- tai hoitosuunnitelma Jokaiselle Kriisimajoitusyksikkö Viisikkoon ohjatulle asiakkaalle laaditaan sosiaalityöntekijän toimesta palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella henkilölle tehdään asiakassuunnitelma. Suunnitelmassa näkyvät sekä asiakkaan oma että sosiaalihuollon ammatillisen henkilön arvio muun muassa tuen tarpeesta, tarvittavista palveluista, asiakkaan voimavaroista ja tavoitteista sekä arvio asiakkuuden kestosta. Suunnitelma on yksilöllinen, kokonaisvaltainen ja ajantasainen. Asiakas on aina läsnä suunnitelmaa laadittaessa. Sosiaalityöntekijä kutsuu koolle myös tarvittaessa verkostokokouksen. Asiakkaalla on mahdollisuus kutsua tapaamiselle mukaan myös muuta omaa verkostoa. Asiakassuunnitelma kirjataan Sosiaaliefficaan. 7.5 Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmä Asiakaspalautetta seurataan yksiköissä ja johtoryhmissä säännöllisesti. Toimialatasoinen yhteenveto tehdään vuosittain. 13

15 Asiakkailta pyydetään palautetta säännöllisesti arjessa sekä aina asiakkaan uloskirjautuessa Viisikosta omaan kotiin. Palaute kirjataan ja arkistoidaan vastaavan ohjaajan toimesta Sharepoint. Palaute avoimesti nähtävillä myös Viisikon seinällä. Palautetta läpi käydään työryhmäpäivissä sekä yksikön hallinnollisen esimiehen kanssa. Jos asiakas/potilas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai kantelun valvovalle viranomaiselle. Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Oikaisuvaatimus; sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksen muuttaminen Sosiaalipalvelujen järjestämiseen liittyvään kirjalliseen päätökseen saa vaatia oikaisua kunnalliselta sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä. Tästä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Muistutus Terveydenhuollossa hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Sosiaalihuollossa kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Kantelu Potilas tai sosiaalihuollon asiakas voi tehdä kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista kantelun aluehallintovirastoon. Joissain tapauksissa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, Valviraan (esimerkiksi vakavat hoitovirheet, valtakunnalliset tai periaatteellisesti tärkeät asiat). Valvira tai aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena siinä toimintayksikössä, jota kantelu koskee. Kantelu viranomaisesta tai virkamiehestä Jos epäilee, ettei viranomainen tai virkamies ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan, voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. 14

16 7.6 Potilas- ja sosiaaliasiamies Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia heidän oikeuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana. Sosiaaliasiamiestehtävä ja potilasasiamiestehtävä on Espoossa yhdistetty. Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo niissä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevissa asioissa, jotka ovat Espoon kaupungin järjestämiä. Eva Peltola Puh Neuvontaa puhelimitse. Henkilökohtainen käynti ajanvarauksella. Sähköposti: 8 Palvelun sisällön omavalvonta Toimintatapoja yhdenmukaistetaan, koska sillä varmistetaan sekä turvallisuus että työn sujuvuus. Jokainen ammattihenkilö on velvollinen soveltamaan sovittuja toimintatapoja työssään. Esimiehen tehtävä on huolehtia siitä, että turvallisuuden riskienhallintaan liittyvät käytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on riittävät edellytykset niiden soveltamiseen. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittava tieto päivittäiseen tekemiseen helposti saatavilla. Sosiaalityöntekijä toimii tilapäisen majoituksen prosessinomistajana. 8.1 Palvelun saatavuuden määräajat Sosiaalipalveluja myönnetään kunnan asukkaille yksilökohtaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Kiireellisissä tapauksissa toimitaan välittömästi. Kiireellisissä tapauksissa palveluja on järjestettävä myös tilapäisesti kunnassa oleskelevalle. Palvelun omat tavoitteet: 15

17 Vapautuneesta paikasta ilmoitetaan saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana aikuissosiaalityöhön, maahanmuuttajapalveluihin sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Asiakkaan lähtiessä huone siivotaan ja on vapaana seuraavalle asiakkaalle jo saman päivän aikana Tilapäisen majoituksen kesto max 3kk. Sosiaalityöntekijän tapaaminen 1x kk Omaohjaaja tapaamiset 4 x kk Korkea täyttöprosentti. 8.2 Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta Terveyden ja sairaanhoito sekä lääkehoito. Yksiköissä tulee varmistaa ja ohjeistaa asiakkaiden terveydenhoito (säännölliset terveystarkastukset, myös suun ja hampaiden terveys) ja sairaanhoito (kroonisten sairauksien hoito/seuranta, kiireetön ja kiireellinen sairaanhoito). Lisäksi yksikössä tulee olla kuolemantapauksia koskeva ohjeistus. Jokainen asiakas vastaa terveyden ja sairaanhoidosta sekä lääkehoidosta itsenäisesti. Yksikön työntekijät ohjaavat, neuvovat ja tukevat asiakasta hoitoon ohjautumiseen liittyen. Kuolemantapauksissa yhteys otetaan hätäkeskukseen. Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakyvyllä on monta ulottuvuutta: fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen (usein luetaan kuuluvaksi psyykkiseen ulottuvuuteen) ja sosiaalinen toimintakyky. Toiminnan laadun kannalta on keskeistä määritellä yksikössä käytössä olevat keinot ja mittarit asukkaan toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Hyvinvoinnin kokkonaisuuden mittari, PKS. Yksilölliset asiakassuunnitelmat Verkostotyöskentely Ravitsemus Asiakkaiden riittävä ravinto ja nesteen saanti sekä ravitsemuksen taso on tärkeätä ja 16

18 niitä tulee seurata ja arvioida. Hyvä ravitsemus on toimintakyvyn edellytys, joka turvaa päivittäisen elämän sujumisen ja parantaa elämänlaatua. Potilaiden ja asiakkaiden ravitsemuksessa noudatetaan suosituksia ja oppaita huomioiden yksikölliset tarpeet. Jokainen asiakas omassa ruokataloudessa Tarvittaessa yksikön työntekijät ohjaavat, neuvovat ja tukevat ravitsemuksessa. Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä noudatetaan valtakunnallisia hygieniakäytäntöihin liittyviä säädöksiä, suosituksia ja ohjeita. Toimintayksikköjen toiminnan luonne määrittelee vaadittavaa hygieniatasoa ja sen ylläpitämiseksi laadittavia laadullisia tavoitteita. Yksikön hygieniakäytännöt on suunniteltu Espoon kaupunki/tilapalvelut Liikelaitos/ siivouspalvelut kanssa yhteistyössä Siivous/ laitoshuoltaja käy yksikössä 2 x viikko. Pyykkihuolto pyyhkeet ja vuodevaatteet/ Mikkelin pesula Yksikössä myös pyykinpesu mahdollisuus sekä siivoukseen välineet sekä siivousaineet. Jokaisella yksikön työntekijällä on hygieniapassi Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö Kriisimajoitusyksikkö Viisikossa ei ole terveydenhuollon laitteita tai tarvikkeita. Alihankintana ja ostopalveluna tuotetut palvelut Alihankintana tuotettujen palveluiden tulee vastata niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakas / potilasturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Alihankintana tuotettujen palvelujen tuottajien kanssa tehdään sopimukset. Palveluntuottajien kanssa käydään säännölliset yhteistyöneuvottelut. Hankinnoissa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Siivous: Zepra Siivous oy/ palvelukuvauksen ja laaditun sopimuksen mukaan Mikkelin Pesula / Hankintakeskuksen kanssa suunniteltu 17

19 Alueellinen ja verkostoyhteistyö Espoon kaupunki/ Aikuissosiaalityö Espoon kaupunki/ Maahanmuuttajapalvelut Espoon kaupunki/ Sosiaali- ja kriisipäivystys Espoon Asunnot oy Espoon Kipinä 9 Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset 9.1 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstövoimavaroja johdetaan mm. henkilöstösuunnitelman avulla. Henkilöstösuunnitelmassa arvioidaan strategian ja toiminnan pohjalta tulevaisuuden määrällistä ja laadullista kokonaistarvetta. Henkilöstösuunnittelu on osa oman yksikön johtamista ja palvelujen tuottamiseen resursoinnin suunnittelua Sote:tin tavoitteiden mukaisesti. Laatu ja turvallisuus tulee ottaa huomioon myös henkilöstösuunnittelussa. Kriisimajoitusyksikkö Viisikossa työskentelee kuusi lähihoitajaa ja yksi vastaava ohjaaja. Lähihoitajat työskentelevät kolmessa vuorossa ja vastaava ohjaaja (Sosionomi AMK) pääsääntöisesti päivävuorossa. Mitoitus 0,28. Työvuorot ja työtehtävät on suunniteltu huomioiden yksikön mitoitus. Yksikössä on paljon yksin tehtävää työtä. Työvuorosuunnittelussa pyritty huomioimaan, niin että ns. välivuoroja, jotka tukevat sekä aamu että iltavuoroa. 9.2 Rekrytointi Uutta henkilöstöä rekrytoitaessa tarkistetaan aina, että henkilö täyttää tehtävässä edellytettävät kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi tarkistetaan hakijan: - ammatinharjoittamisoikeus Valviran ylläpitämästä rekisteristä - ulkomailla suoritettujen tutkintojen todistukset (Valvira). Työluvan tarkistaminen - kielitaidon; henkilöllä on oltava riittävä kielitaito tehtävien hoitamiseen. 18

20 Mikäli on aihetta epäillä esitettyjä todistuksia, tarkistetaan asia Valvirasta. Väärinkäytöksistä tehdään kirjallinen ilmoitus Valviraan. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa hyödynnetään Espoon kaupungin rekrytointipalvelun osaamista. Opiskelijoiden ohjaus Espoon kaupunki tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa päteviä ja motivoituneita työntekijöitä. Siksi harjoittelu-ja oppilaitosyhteistyö on tärkeää. Terveydenhoidon ammattihenkilön tehtävässä toimivalle opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka on alan ammattihenkilö. Hän seuraa, ohjaa, arvioi ja valvoo opiskelijan työskentelyä ja tarvittaessa puuttuu epäkohtiin, ja tarvittaessa keskeyttää toiminnan, jos turvallisuus vaarantuu. Yksikössä on osaamista ja kokemusta opiskelijan ohjaamisen vähintään yhdellä työntekijällä on tällä hetkellä näytön vastaanottaja- koulutus Viisikon vastaava ohjaaja on virittänyt yhteistyötä Omnian kanssa, syyskuussa 2017 viimeisimmät keskustelut Omnian koordinaattorin sekä opettajan kanssa. 9.3 Osaamisen kehittäminen ja oppilaitos yhteistyö Jatkuva parantaminen ja kehittäminen Espoon strategia, arvot, ja toiminta-ajatus ohjaavat toiminnan kehittämistä. Lisäksi saamme arvokasta tietoa useista eri lähteistä: asiakaspalautteista, muistutuksista, kanteluista, haitta- ja vaaratapahtumien ilmoituksista sekä muista tilastoista. Kehittämistyössä hyödynnetään Lean-filosofiaa ja laadunkehittämisen perusmenetelmiä. Perehdytys Esimies on vastuussa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään uuteen työhönsä ja työpaikan toimintatapoihin. Uuden työntekijän perehdytyssuunnitelmaan sisältyy asiakasturvallisuusosio. Perehdytyksen tueksi Perehdytyssuunnitelma ja -ohjeet sekä sosiaali- ja terveystoimen perehdytysaineistot, jotka löytyvät sähköisesti ESSI:stä. Perehdytyssuunnitelman laatimisessa hyödynnetään aikuissosiaalityössä laadittuja perehdytyspohjia ja aikuissosiaalityön käsikirjaa. Materiaalit löytyvät SharePoint. 19

21 Viisikon omaan SharePoint löytyy koottuna turvallisuuteen liittyvää aineistoa. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa, ja niissä käsitellään myös asiakasturvallisuusosaamista. Viisikon kaikkien työntekijöiden kanssa kehityskeskustelut käyty 1-2/2017 Koulutukset Esimies huolehtii siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla on 3 10 täydennyskoulutuspäivää/henkilö/vuosi. Vastaava ohjaaja kannustaa työntekijöitä tutustumaan Espoon kaupungin koulutustarjontaan, joka löytyy ESSI:stä. Tarvittaessa koulutusta voi hakea myös muualta. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa kartoitetaan työntekijöiden osaamista sekä koulutustarpeita. Työryhmästä kaksi osallistunut 2017 Englannin kielen koulutukseen Koko työryhmä osallistuu syyskuussa Kulttuurien tuntemus-työpaja koulutukseen Ensiapukoulutukset Työyksiköt tilaavat kilpailutetulta toimittajalta tarvitsemaansa ensiapukoulutuksen. Viisikon SharePoint luotu päivitettävä lomake ensiapukoulutusten voimassaolosta. ESSI:n kautta ohjattu ilmoittautumaan ensiapukoulutuksiin. Vastaava ohjaaja huolehtii, että työntekijöillä on voimassa oleva ensiapukoulutus Paloturvallisuus koulutukset Yhteistyö Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Säännölliset alkusammutus/ paloturvallisuuskoulutukset Koko työryhmä osallistunut elokuussa 2016 alkuasammutuskoulutukseen. Elokuussa 2017 talokokouksessa paloturvallisuusasioita käyty läpi myös asiakkaiden kanssa. 20

22 9.4 Työhyvinvointi ja työsuojelu Työssä jaksamisen tukemiseen kiinnitetään monella tavalla huomiota ja siihen on olemassa työkaluja. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä Tyhy-puntari. Siinä kartoitetaan mm. työntekijän kokemusta omien töiden sujuvuudesta, jaksamisesta ja esimiehen tuesta ja kannustuksesta. Työhyyinvointia seurataan Tyhypuntarilla toimialatasoisesti 4 kertaa vuodessa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan myös joka toinen vuosi toteutettavalla Kunta10-kyselyllä. Työyhteisön kehittämis- ja virkistystilaisuudet osallistavat henkilöstön yhteiseen kehittämiseen ja toimivat tärkeinä yhteishengen kohottajina. Tavoitteena on, että kukin työyhteisö järjestää vuosittain yhden kehittämistilaisuuden. Viisikossa joulukuussa 2016 henkilöstölle järjestetty työhyvinvointi päivä Viisikossa syyskuussa 2017 henkilöstölle järjestetään työhyvinvointipäivä. Työryhmäpäivät 1x kuudessa viikossa tavoitteena työssä jaksamisen tukeminen ja yksikön kehittäminen. Fiilis-Mittari 4 x vuodessa Espoossa on käytössä varhaisen tuen malli, joka koostuu työkyvyn ja työturvallisuusriskien hallinnan toimenpiteistä sekä työhyvinvoinnin seurannasta ja kehittämisestä. Työkyvyn hallinnan prosessi ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun sivustolla. Espoon kaupungin henkilöstön päihdeohjelman tavoitteena on osaltaan varmistaa päihteetön työpaikka ja selkeyttää päihdeongelmien käsittelyä työpaikoilla. 9.5 Henkilökunnan rokotukset Henkilöstön influenssarokotukset ovat merkittävä osa potilas- ja työturvallisuutta. Henkilöstön influenssarokotukset vähentävät huomattavasti potilaiden sairastumisia. Sairaaloissa epidemiat vähenevät ja potilaskuolleisuus pienenee merkitsevästi, etenkin pitkäaikaislaitoksissa ja 21

23 vanhainkodeissa.ilmaiset influenssarokotukset toteutetaan työterveyshuollossa Aluehallintoviraston ja THL:n suositusten mukaan. 10 Toimitilat ja tukipalvelut 10.1 Toimitilat Espoon tavoitteena on, että julkiset tilat ovat toimivat, terveelliset ja lainsäädännön vaatimukset täyttävät. Toimintaympäristön tulee olla turvallinen sekä asiakkaille että työntekijöille: o työskentelemme turvallisissa tiloissa: tiloja on riittävästi, ne ovat hygieenisiä ja häiriöttömiä o ennaltaehkäisemme kaatumis- ja loukkaantumisvaaroja o pidämme hoitoon tarvittavat laitteet ja tarvikkeet saatavilla ja käyttökunnossa o järjestämme laitteiden huollon valmistajan ohjeiden mukaisesti o laitteiden käyttöön liittyvät ohjeet ovat saatavilla o työyksikön esimiehet arvioivat laitteiden käyttöön liittyvän perehdytyksen ja koulutuksen tarvetta. Granlund Manager on huoltokirjaohjelma, jolla hallitaan kaupungin toimitiloja. Huoltokirjaohjelmalla tehdään kiinteistöjä ja toimitiloja koskevia vikailmoituksia ja palvelupyyntöjä. Yhteystiedot löytyvät huoltokirjaohjelmasta Granlund Managerista (GM). Jokaiseen kiinteistöön on nimetty kiinteistönhoitaja, joka vastaa arjen sujuvuudesta kiinteistönhoidossa. Viisikon omassa SharePointissa on tietoa yhteyshenkilöistä sekä toimitilan huoltoon liittyen ohjeistukset. Tarvittaessa yksikön vastaava ohjaaja ottaa yhteyden Tilapalvelut- liikelaitos/ isännöitsijä. Viisikossa työpaikkaselvitys suoritettu huhtikuussa Palo- ja pelastussuunnitelma Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa yrityksiä ja yhteisöjä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan ja 22

24 laatimaan tarvittaessa pelastussuunnitelman. Espoon toimintayksiköiden suunnitelmissa kuvataan mm. miten onnettomuuksia ennaltaehkäistään ja vaaratilanteita torjuntaan sekä rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt. Työpaikan riskien arvioinnissa arvioidaan paloturvallisuus. Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen tarkastuskäynnit vuosittain (palotarkastaja Kalle Widbom). Yksikössä ajantasainen paloturvallisuussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys. Viimeisin palotarkastus syyskuussa Seuraava palotarkastus Kiinteistöhuolto/ Palmia vastaa paloilmoitin laitteiston tarkastuksista ja kunnossapidosta Tukipalvelut Espoon sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä on omat erilliset järjestelyt, tukipalvelukumppanit ja järjestelmäratkaisut. Siivouspalvelut: Siivousliike Zebra siivous oy, siivous 2x viikko. - Siivouksen suunnittelu yhteistyössä Tilapalvelut-Liikelaitos/Siivouspalvelut kanssa. pyykkijärjestelyt, tekstiilipalvelut: Mikkelin Pesula, tilaus ja toimitus 1x viikko - Suunniteltu yhteistyössä Konsernipalvelut/ hankinta-asiantuntijan kanssa 11 Dokumentointi, tietoturva ja tietosuoja 11.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely Kirjattavat tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia ja salassa pidettäviä, minkä vuoksi noudatetaan erityistä huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa niiden laatimisessa, käytössä, säilyttämisessä, luovuttamisessa ja hävittämisessä. Turvallisen palvelun / hoidon ja henkilökunnan sekä asiakkaan oikeusturvan takaamiseksi laaditaan asiakirjat ymmärrettävästi, virheettömästi ja riittävän laajasti. Asiakirjojen perusteella voidaan selvittää palveluun / hoitoon osallistuneiden ammattihenkilöiden menettelyä ja arvioida toiminnan asianmukaisuutta. Lokitietoja tarkistetaan aktiivisesti, vastuuhenkilö on järjestelmäkoordinaattori Tietoturva ja tietosuoja Tietoturvallisuus on osa kaupungin jokapäiväistä toimintaa. Tietoturva-asioissa jokainen meistä on 23

25 avainhenkilö. Tietosuoja on hyvää hallintotapaa ja tietoturvatoimintaa. Tietoturvatekniikoilla toteutetaan tietosuojaa. Tietoturvapolitiikka koskee jokaista kaupungin työntekijää, viranhaltijaa, luottamushenkilöä ja sidosryhmän edustajaa, joka työnsä tai toimeksiantonsa puitteissa käsittelee Espoon kaupungin omistamaa tai hallinnoimaa tietoa. Kaupungin tietojärjestelmäympäristössä käytetään Espoo Tietotekniikan hyväksymiä ja hallinnoimia tietojärjestelmiä, laitteita ja ohjelmistoja, jotka on tarkoitettu työtehtävien hoitamista varten. Käyttöoikeudet kaupungin omistamaan ja hallinnoimaan tietoon sekä tietojärjestelmiin myönnetään työtehtävien hoitoon tarvittavassa laajuudessa. Kun kehitämme, testaamme ja hankimme sähköisiä ja IT-palveluita, huomioimme potilasturvallisuuden, tietosuojan sekä omavalvontasuunnitelmien vaatimukset sekä sen päivittämisen että henkilöstön koulutukset. Otamme henkilökunnan mukaan kehittämistyöhön. Asioi verkossa - Espoon sähköiset asiointipalvelut Tietoturvatietous ja -osaaminen Esimies huolehtii uudessa tehtävässä aloittavan työtekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin, sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Viisikon Sharepoint luotu kansio, johon koottu tietosuojaan ja asiakasasiakirjojen säilytykseen liittyviä dokumentteja. Henkilörekisteriselosteet Henkilötietolain (523/1999) mukaisesti toteutamme yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistämme hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Rekisterinpitäjä (Espoon kaupunki) on laatinut jokaisesta eri henkilörekisteristä henkilötietolain 10 :n mukaisen rekisteriselosteen. Rekisteriseloste löytyy sähköisesti Viisikon SharePoint Asiakaskirjausten osalta rekisterinpitäjä on Pasi Sipola 11.2 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Päivi Vilkki, lakimies Puh:

26 Sähköposti: Rea Lindgren puh: Sähköposti: Toimintayksikön tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön vastaava esimies Potilas- ja sosiaaliasiamies Eva Peltola Puh Neuvontaa puhelimitse. Henkilökohtainen käynti ajanvarauksella. Sähköposti: 12 Yksikön/Palvelualueen kehittämissuunnitelma Toimialan kehittämissuunnitelma on kaksivuotinen, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän linjaama suunnitelma. Toimenpiteet määritellään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja niiden etenemistä seurataan aktiivisesti. Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu keskeinen sisältö, kehittämiskohde, toimenpide, aikataulu ja vastuuhenkilö. Toimenpiteet projektoidaan tarvittaessa. Kehittämissuunnitelma on yhteenveto riskienkartoituksista, asiakaspalautteista, muistutuksista ja kanteluista tehdyistä analyysistä. Yhteenvedossa on sovittu ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä ja niiden seurannasta. Yksikön/palvelualueen kehittämissuunnitelma Korjattava asia Toimenpide Aikataulu ja vastuuhenkilö Seuranta pvm ja tilanne (valmis/kesken/ aloittamatta) Asiakaspalautelomake Uusi lomake 2017/ Työryhmä/ Katja Omaohjaajatapaamiset 4 x kk Seuranta/ SharePoint 2017/ Katja Kuukausittain + työryhmäpäivät 25

27 Sosiaalityöntekijän tapaaminen 1x kk Seuranta/Share Point 2017/ Viisikko kehittämistyöryhmä 13 Liitteet Liite1. Henkilöstöluettelo Liite2. Työpaikkaselvityksen raportti Liite3. Riskienarviointilomake 2017 Liite4 Länsi Uudenkaan pelastuslaitos/ pöytäkirja Liite5 Kriisimajoitusyksikkö Viisikon toimintaperiaatteet Liite6. Kriisimajoitusyksikkö Viisikon arkistointiohje Liite7 Palvelukuvaus/ ylläpitosiivous Liite8. Palvelukuvaus/vaihtosiivous Liite8 Sosiaali- ja terveystoimen vastuunjako - laatu, turvallisuus ja omavalvonta 26