TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Juhani Pohjonen vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Tuuli Paunonen ma. hallintosihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Rantanen Teppo Tampere, 54 Heikkilä Laura opiskelija Tampereen yliopisto, 54 Viitanen Heikki opiskelija Tampereen yliopisto, 54 Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö TKS, 55 1/27

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 53 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 54 EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA 5 55 HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEN TULOKSET VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA, KESKUSTELU TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KJK-AKATEMIAN TYÖVISIO TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET SÄHKÖINEN KÄSITTELY SEUTUSRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA VUODELTA TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2019, EHDOTUS KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA JA SEUDULLINEN NUORISOKYSELY KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27 2/27

3 53 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Raitiotien tulevaisuuden suunnat, loppuraportin valmistelu Raportissa on tarkasteltu kolme laajenemissuuntaa: Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi, jotka on jaettu kahteen toteutusvaiheeseen. Raportti valmistellaan käydyn kes- TKS Pysäköinnin seudullisten periaatteiden muodostaminen, lähetekeskustelu MAL-seurantaraportti 2017, hyväksyminen Rajaton seutu - työpajojen info kustelun mukaan. Lähetekeskustelu seutuhallituksessa Seutuhallitus käsittelee Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen yhteiset työpajat järjestetään sekä TKS TKS TKS 3/27

4 Seutuhallitus: Kokous Työryhmänostot: MAL-seuranta 2017 raportin hyväksyminen Työpaja KJK:n kanssa 4/27

5 54 EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA (30 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen, : Seutuhallitus on päättänyt, että vaikuttamistyöstä tehdään arviointi ja kootaan toimenpidesuosituksia jatkokehittämiselle. Selvityksessä olisi kolme osaa: 1) Lähtökohtien ja nykytilan arviointi, 2) Tulevaisuuden toimintaympäristön ja haasteiden kartoittaminen ja toimenpidesuositusten esittäminen sekä 3) TOP30-edunvalvontalistan laatiminen. Työ toteutetaan kahdessa vaiheessa ja kiinteässä yhteistyössä edunvalvontayhteisön kumppaneiden kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut nykytilan arviointi. Toisessa vaiheessa toteutetaan tulevaisuuden toimintaympäristön ja haasteiden kartoittaminen ja toimenpidesuositusten esittäminen ja laaditaan TPO30-lista. Toisen vaiheen työn laajuus on arviolta 2 htkk ja ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa työ selvityshenkilön toimesta. Kokouksessa keskustellaan nykytilakartoituksen havainnoista ja ohjeistetaan toisen vaiheen jäsentelystä sekä pohditaan sopivan selvityshenkilön valintaa. Nykytilakartoituksen laatineet Laura Heikkilä ja Heikki Viitanen Seutuhallituksen toimesta toteutettiin edunvalvontaselvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa edunvalvontatyön nykytilaa Tampereen seudulla erityisesti seutuyhteistyön näkökulmasta. Selvityksessä oli tarkoitus hahmottaa sitä, 1) miten alueella tehtävä edunvalvontatyö jäsentyy, 2) millaisia sisältöjä edunvalvontatyössä tällä hetkellä on 3) miten edunvalvontatyö on resursoitu, 4) miten edunvalvontatyötä ja siihen liittyvää yhteistyötä organisoidaan, 5) millaisia tavoitteita ja painotuksia edunvalvontatyöhön liittyy, 6) miten edunvalvonnan viestit muotoillaan 7) ja välitetään niin, että ne tavoittavat kohderyhmät. Selvitys toteutettiin haastattelemalla edunvalvontatyön avainhenkilöitä eri organisaatioista: Tampereen kaupunki, Business Tampere, Pirkanmaan Liitto, Kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan Yrittäjät, Kauppakamari, sekä yksi edustaja kehyskunnista. Selvityksestä saatujen havaintojen perusteella edunvalvontatyön nykytila vaikuttaa olevan Tampereen seudulla hyvällä tasolla: yhteistyökult- 5/27

6 tuuri alueella on avoin ja henkilösuhteet toimivia. Edunvalvontatyön osapuolet ovat sitoutuneet yhteistyöhön ja yhteisten tavoitteiden ajamiseen Tampereella ja laajemmin Pirkanmaan alueella. Tampereen brändi nähdään vahvana. Alueen saavutettavuuden parantaminen on keskeisessä asemassa alueellisten toimintaedellytysten kehittämisessä. Lento-, raide-, ja tieyhteyksien kehittämisen hankkeet koetaan kaikille osapuolille tärkeäksi, minkä vuoksi niiden edistäminen yhdessä on ollut helppoa. Lisäksi osaamisen houkutteleminen ja vakiinnuttaminen alueelle nähdään tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta. Edunvalvonnalla on nykyisellään useita kärkiä, mikä kuvastaa Pirkanmaan monipuolisuutta, mutta toisaalta se asettaa vaatimuksen kärkien eteen tehtävän työn priorisointiin. Osan haastatelluista mukaan ei niin tärkeät asiat saattavat edelleen vielä huomion tärkeämmiltä asioilta. Priorisoinnissa on viime vuosina onnistuttu aikaisempaa paremmin, mutta valmistelussa on edelleen varaa yhteistyön tiivistämiseen. Uusi maakunta tuo osaltaan tarvetta työn ja resurssien uudelleenorganisoinnille. Resurssien hyödyntämistä tulisi tehostaa myös erityisesti EUtoimiston osalta, jonka tarjoamaa potentiaalia ei nykyisellään osata riittävästi hyödyntää. Toimivasta yhteistyökulttuurista huolimatta edunvalvontayhteistyön haasteena on työn hajanaisuus sekä käytettävissä olevien resurssien pirstaloituneisuus. Osa haastatelluista toivoo edunvalvonnalle enemmän resursseja kun taas osa näkee, että edunvalvontatyötä voidaan parantaa käyttämällä nykyisiä resursseja tehokkaammin. Nykyisen edunvalvontaryhmän työskentely nähdään hyvänä alkuna, mutta sen toimintaa halutaan edelleen systematisoida. Edunvalvontatyön tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi yhteistyötä tulee organisoida selkeämmin. Osa haastatelluista haluaisi keskittää edunvalvonta- ja asiantuntijaresurssit hankekohtaisten vaatimusten mukaisesti tarkoituksenmukaisimpaan organisaatioon: resurssit tulisi tällöin katsoa ja koota yhdessä, ja keskittää voimavarat hankkeen kulloiseenkin kotipesään. Osa taas toivoo joko väliaikaisen tai pysyvän edunvalvontatiimin perustamista. Vaikka tavoitteista ollaan pääosin yksimielisiä, edunvalvontatyölle on luotava selkeämmät kärjet, sekä panostettava kaikkia toimijoita ohjaavan yhteisen edunvalvontastrategian luomiseen. Myös tarve yhteisen tiedonjakoalustan tai vastaavan materiaalipankin hyödyntämiselle on tunnistettu, sillä se parantaisi tiedonkulkua ja estäisi mahdollisten ristiriitaisten viestien muodostumisen. Vaikuttavuuden parantamiseksi edunvalvonnassa tulisi myös tavoittaa nykyistä paremmin ministerit ja 6/27

7 päättävät virkamiehet sekä päästä aiemmin kiinni valtionhallinnossa ja EU:ssa tehtävään valmistelutyöhön. Työn toteuttaneet Heikki Viitanen ja Laura Heikkilä on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Edunvalvonnan tilannekuva Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja ohjeistaa työn toisen vaiheen käynnistämistä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti että asiasta käydään lähetekeskustelua kunnissa ja että asiaa käsitellään seuraavassa kuntajohtajakokouksessa. 7/27

8 55 HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEN TULOKSET VUODELTA (20 min) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru, : Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, joka on vuodesta 1974 alkaen noin kuuden vuoden välein toteutettu tutkimus, on valmistunut. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmistä sekä ajallisista ja alueellisista eroista. Tutkimukseen lisättiin erillisenä tilauksena kaupunkiseudun tiedonkeruu. Tutkimus kertoo, että Tampereen kaupunkiseudun asukkaat liikkuvat edelleen yhtä paljon henkilöautoilla kuin kuusi vuotta sitten. Kun Tampereella 50 prosenttia kaikista matkoista kuljetaan kestävillä tavoilla, kehyskunnissa osuus on vain noin kolmekymmentä prosenttia. Alle kolmenkymmenen prosentin jäädään Orivedellä (26%), Lempäälässä(27%), Vesilahdella(28%) ja Ylöjärvellä(29%). Kangasalla (32%), Pirkkalassa (33%) ja Nokialla (34%) osuus on vähän yli kolmekymmentä. Kestävien liikkumismuotojen osuus on seudulla suurimmillaan lyhyillä matkoilla. Kuitenkin jo jopa 60 prosenttia alle viiden kilometrin matkoista tehdään seudulla autolla. Kulkutapojen muuttamiseen seudulla tulee painetta EU:sta ja kansallisesti. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 asettaa liikenteelle kunnianhimoiset tavoitteet. Liikenteen päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Tähän pääsemiseksi, päästövähennystyön yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan, kestävien kulkutapojen osuuden tulisi olla vähintään noin 60%. Tampereen seudulla kestävien kulkutapojen osuuden tulisi siis kasvaa vähintään noin 17 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa Tampereen seudulla päivittäin muutosta noin matkaan. Kokouksessa keskitytään arvioimaan miten kuntakohtaisia tuloksia hyödynnetään. Kuntakortit? Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Tampereen kaupunkiseutua koskeva aineisto - Aineisto kokonaisuutena löytyy osoitteesta 8/27

9 Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tulokset tiedoksi, lähettää tulokset jäsenkuntiin käsiteltäviksi ja että tuloksia hyödynnetään liikennejärjestelmäsuunnittelussa kaupunkiseudulla. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/27

10 56 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA, KESKUSTELU (30 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Tampereen kaupunki on valmistellut talouden tasapainotusohjelmaa, joka oli kaupunginhallituksen käsittelyssä ja on valtuuston käsittelyssä Ohjelmaan sisältyy useita säästö- ja toiminnan tehostamiskohteita sekä monia tulojen lisäyksiä. Tampereen kaupungilla on merkittävä rooli vastuukuntana monissa seudullisissa yhteistyömuodoissa. Lisäksi monilla sinänsä vain keskuskaupungin omaan toimintaan kohdistuvalla toimenpiteellä on heijastusvaikutuksia myös kaupunkiseutuun ja koko maakuntaan asti. Tasapainotusohjelma on kaikkiaan 43,5 miljoonaa euroa ja toteutetaan vuosina Toimenpiteet koskevat koko kaupunkikonsernia. Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalta Kaupungin tilinpäätökset ovat 2010-luvulla jääneet pääsääntöisesti alijäämäisiksi, investointien taso on noussut ja velkaantuminen on kiihtynyt. Vuoden 2017 tilinpäätös jäi edelleen alijäämäiseksi ja vuoden 2018 talousarviossa tilikauden tulos on 15,7 milj. euroa alijäämäinen, nettoinvestoinnit ovat 203 milj. euroa ja lainamäärä kasvaa 136 milj. eurolla. Pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelmassa kaupungin talouden tasapainottaminen on valtuustokauden keskeinen tavoite. Ohjelmassa arvioitiin sopeuttamistarpeen olevan noin milj. euroa ja talouden tasapainottamiseksi on tarkasteltava sekä menoja että tuloja. Talouden tasapainottamiseksi päätettiin vuoden 2017 lopussa käynnistää talouden tasapainottamisohjelma, jota on laadittu pormestarin johdolla ja kaupunginhallituksen (ohjausryhmä) ohjauksessa sekä yhteistyössä Perlacon Oy:n kanssa. Ohjelmaa on valmisteltu palvelualueiden ehdotusten pohjalta ja ohjelman sisältö on neuvoteltu yhdessä valtuustoryhmien kanssa. Valmisteltu talousohjelma toteuttaa pormestariohjelmaan kirjattua taloustavoitetta. Vuoden 2017 tilinpäätöksen, vuoden 2018 talousarvion sekä arvioidun tulevan kehityksen perusteella ohjausryhmässä päädyttiin asettamaan yhteensä 40 milj. euron tehostamistavoite vuosille Lisäksi vuosien aikana tavoitellaan maakunta- ja soteuudistukseen liittyen ja erilaisilla, vielä yksilöimättömillä, rakennemuutoksilla yhteensä 7 milj. euron tehostamistoimenpiteitä. Tavoitteeseen pyritään sekä menojen vähentämisen että tulojen lisäämisen kautta. Investointien osalta tavoitellaan vuodesta 2022 alkaen tasoa, jossa vuosikate kattaa 10/27

11 vähintään 70 prosenttia nettoinvestoinneista ja velkaantuminen pysähtyy. Ohjausryhmän linjauksen mukaisesti verotuksen kiristämistä ei pidetä keinovalikoimana vuosina Työssä kartoitettiin laajalti erilaisia potentiaalisia tehostamiskeinoja, joita arvioitiin olevan noin 70 milj. euron verran. Potentiaalisten tehostamiskeinojen tarkemman arvioinnin ja ohjausryhmän linjausten jälkeen päädyttiin 43,5 milj. euron toteuttamiskelpoisiin ensisijaisiin tehostamisesityksiin, jotka jakautuvat suunnilleen puoliksi menojen vähentämisesityksiin ja puoliksi tulojen lisäysesityksiin. Tehostamistoimenpiteitä on kohdistettu kaikkiin palvelualueisiin, liikelaitoksiin, yhtiöihin, hallintoon, henkilöstöetuuksiin sekä myös poliittisiin päätöksentekijöihin. Periaatteena toimenpiteiden valinnassa on ollut turvata lakisääteiset palvelut. Vaikka tehostamistoimenpiteitä kohdistetaan kaikille alueille, tehostamistoimenpiteiden keskeinen linjaus on, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin ei puututa, subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajata sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotuksista tehdään vaikutusarvio. Lisäksi liikuntapalvelujen maksujen kohdentamisessa tavoitteena on, että maksujen korotukset eivät kohdennu lapsiin ja työttömiin. Henkilöstön osalta hyödynnetään työvoiman vaihtuvuuden antamat mahdollisuudet. Henkilöstöetuuksia pienennetään, mutta irtisanomisia ei tehdä. Uudelleen organisoitumisia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään. Investointien osalta kaupunginhallitus valmistelee kymmenen vuoden investointikehyksen, jonka neljä ensimmäistä vuotta ovat sitovia. Kaupunginvaltuusto hyväksyy investointikehyksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Investoinnit ryhmitellään jatkossa raakamaan ostosta toteutuviin investointeihin, kasvun edellyttämiin investointeihin, palvelurakenteen tehostamiseen liittyviin investointeihin sekä investointeihin, joiden uskotaan kasvattavan kaupungin alueen elinvoimaa ja vahvistavan muuttoliikettä. Investointikehyksessä arvioidaan myös investointien toteuttamisen aiheuttama muutos käyttötalousmenoihin. Talousohjelman edellyttämät muutokset vuoden 2018 arvioon tuodaan valtuuston päätettäväksi kesäkuussa. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan. Konsernijohtaja Yli-Rajala selostaa asiaa kokouksessa. Liite - Tampereen kaupungin talouden tasapainotusohjelma - Perlacon/Laesterä selvitys /27

12 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelun Tampereen kaupungin taloudentasapainotusohjelmasta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/27

13 57 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KJK-AKATEMIAN TYÖVISIO (25 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokouksen työskentelytapaa on aika-ajoin pysähdytty arvioimaan ja on tehty tarpeellisia teknisluonteisia parannuksia kokousmenettelyyn, nostettu käsiteltävien asioiden strategista tasoa, kehitetty valmistelutapaa sekä jäsennetty työskentelyn kytkeytymistä seutuhallitukseen ja seututyöryhmiin. Viimeksi yhteistä työskentelyä on käsitelty teemakokouksessa Pirkkalassa Asiaa lähestyttiin vaihtamalla ajatuksia miten kunkin kunnan johtoryhmä työskentelee, miten ko. työskentelyä on viime vuosina kehitetty ja mitä hyviä käytäntöjä voidaan siirtää kuntajohtajakokoukselle. Lisäksi mietittiin konkreettisia keinoja, joilla varsinainen kokoustilanne saataisiin entistä kiireettömämmäksi ja enemmän keskustelevaksi. Asioiden kokouskäsittelyjä pyritään myös kehittämään entistä enemmän pre- kuin post-näkökulmaiseksi. Teemakokouksessa keskusteliin myös kehittämispolusta, jolla kuntajohtajakokouksen työskentelyä kehitetään kokonaisvaltaisemmin yksittäistä kokoustilannetta laajemmassa kontekstissa. Kuntajohtajakokouksen osaamista, kokemusta ja tieto-taitoa ei ole kaikilta osiltaan onnistuttu tehokkaasti kytkemään yhteiseen työskentelyyn ja sen jatkuvaan parantamiseen kaupunkiseudun eduksi. Kokouksessa keskitytään kysymykseen miten kuntajohtajakokouksen kehittäminen verkostojohtamisen huippuryhmäksi toteutetaan? Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - KJK-AKATEMIA, työvisio Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä KJK-AKATEMIAN työvision ja ohjelmoi kevään ja alkukesän työskentelyn. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti 13/27

14 että pientyöryhmä Auvinen/Linnamaa/Pohjonen jatkaa asian valmistelua ja että asiaa palataan elo-syyskuussa. 14/27

15 58 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Joukkoliikenneseminaarin/Bergen ohjelman viimeistely. 15/27

16 59 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja 20.4., Edunvalvonnan tilannekuva Tampereen kaupungin talouden tasapainotusohjelma KJK-AKATEMIA, visio TA-raami 2019 Henkilöliikennetutkimuksen 2016 tulokset Seutustrategian arviointi Työpaja seutuhallituksen kanssa klo , AKATEMIA? Business Tampere vuosiraportointi + keskustelu väylähankkeista Edunvalvonta Sisäilmaongelmat, COMBI-hankkeen väliraportti 4.5. MAL-hankkeet Infrapalveluiden digitalisaatio -hanke Työpaja seutuhallituksen kanssa klo , joukkoliikenneseminaari 15.6., kokous on peruttu peruttu, heinäkuussa ei kokouksia teemakokous seututyöryhmät, palaute 2017, suunnittelu , 21.9., 5.10., , 2.11., , , Työ- ja seminaarimatka on /27

17 SÄHKÖINEN KÄSITTELY SEUTUSRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA VUODELTA 2017 (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Vs. seutujohtaja Pohjonen Taustaa seurannalle Jäsenkunnat hyväksyivät Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian ja sille toteutusohjelman keväällä Strategian aikajänne on kymmenen vuotta ja se sisältää kolme pääviestiä: lisää kilpailukykyä, kasvulle kestävä rakenne ja hyvinvoiva yhteisö. Pääviestit jakautuvat edelleen kymmeneen strategiseen tavoitteeseen. Strategian toteutusohjelma on hyväksytty ensimmäiselle neljälle vuodelle Ohjelmassa esitetään tarkemmat toimenpiteet jokaiselle kymmenelle strategiselle tavoitteelle sekä organisaatiot, jotka vastaavat kunkin toimenpiteen toteuttamisesta. Hyväksytyssä toteutusohjelmassa todetaan seurannan järjestämisestä mm: - tehdään sanallisena arviona ja analysointina kuntien ja muiden toimijoiden strategia-asiantuntijoiden kanssa (strategiaryhmä) - sisältää strategian tilannekuvan sekä ehdotuksen strategian toteutumisen edellyttämistä toimista - suunnataan kuntayhtymän ja kuntien päättäjille tarkoituksena vahvistaa seudullista ajattelua sekä strategiatyön jatkuvuutta ja prosessimaisuutta 17/27

18 - tehdään vuosittain ja käsitellään hallitusseminaarissa sekä kunnissa yhdessä sovitulla tavalla - voidaan tehdä painottaen eri vuosina eri teemoja, kukin strateginen tavoite (10 kpl) arvioidaan sopivassa ajanjaksossa strategiankaudella. - hyödynnetään liikennevaloja pikakuvauksena - voidaan täydentää ulkopuolisen henkilön arvioinnilla tai muulla vertaistyöllä Teemalliset huomiot vuoden 2017 aikana alkaneesta toteutuksesta Lisää kilpailukykyä Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. Kaupunkiseudun lukioiden kampusyhteistyö on edennyt suunnitelmallisesti ja uusi toteutusohjelma valmistuu Ohjelmaa valmisteltaessa on tunnistettu, että kehittämistarvetta on jatkossa mm. yhteistyösuunnitelmien tekemisessä Tredun kanssa. Lentoliikenteen kehittäminen eteni suotuisasti ja Tampere-Pirkkala matkustajamäärät ovat kääntyneet kasvuun jo vuoden 2017 aikana. Lentoliikenteen edistämishankeen jatkaminen arvioidaan syksyn 2018 aikana. Elinkeinorakenteen kehittämiseen käynnistyi paikkatietopohjainen yritysten sijoittumispreferenssejä tutkiva selvitys, jonka tuloksia hyödyntämällä parannetaan maankäytönsuunnittelun keinoja turvata monipuolinen yritysten sijoittuminen kaupunkiseudulla. Kuntien toimenpiteet tarkentuvat vuoden 2019 aikana. Perusteellisen valmistelun jälkeen kaupunkiseudun kuntien, Sastamalan ja Punkalaitumen yhteinen työllisyyskokeilu käynnistyi ja hyviä tuloksia saavutettiin jo syksyn 2017 aikana. Hankkeen jatkamiseksi on hahmoteltu mm. Pirkanmaan allianssimallia. Asia ratkeaa vuoden 2018 aikana. Uusia yrityksiä on saatu TKI-toiminnan piiriin innovaatiosetelin avulla. Kaikkiaan vuoden 2017 aikana on myönnetty 192 kpl seteliä. Käyttäjäpalaute liittyen sekä setelin vaikutuksiin että itse toimintamalliin on ollut lupaavaa. Painopistealueina olivat älykäs kaupunki, uudistuva teollisuus ja hyvinvointi. 18/27

19 Kasvulle kestävä rakenne Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajattoman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen. Kaupunkiseudun väestönkasvu on jatkunut strategian ja rakennesuunnitelman 2040 mukaisella kasvu-uralla. Viime vuosina kasvu on suuntautunut voimakkaammin keskuskaupunkiin ja kehyskunnissakin taajamiin. MAL-sopimuksessakin mainitut viherrakenteen suunnitelma ja raitiotien seudullisen laajenemisen selvittäminen ovat edenneet suunnitellusti ja alkaneet työvaiheet valmistuvat vuoden 2018 aikana. Tarkempi toteuttaminen jatkuu vuoden 2019 aikana. Lähijunaliikenne etenee asemanseutujen kehittämisellä sekä Lempäälässä että Nokialla. Tesoman seisakkeen kehittäminen etenee. Kaupunkiseudun yleisiä valmiuksia lähijunaliikenteen edistämisessä on lisätty mm. aloitteellisuudella osallistua lähijunaliikenteen kilpailutukseen. Kävelyn- ja pyöräilyn edistäminen siirtyy kokonaan uuteen vaiheeseen osana SeutuLiike -kokonaisuutta, jossa yhdistetään uudella tavalla arkiliikkumista hyvinvoinnin, turvallisuuden, infraratkaisujen ja väylästöjen sekä esteettömyyden näkökulmista. Toteuttaminen jatkuu koko toteutuskauden loppuun asti. Vuosina 2016 ja 2017 kävelyn ja pyöräilyn matkaosuudessa oli laskua kaupunkiseudulla, joten toimenpiteitä matkaosuuden kasvattamiseksi tehostetaan. Kaupunkiseudulla siirryttiin joukkoliikenteessä alkaen yhtenäiseen, vyöhykkeisiin perustuvaan lippu- ja tariffijärjestelmään. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vyöhykejärjestelmän ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuotena, 2017 noin 8 %. Joukkoliikenteen kokonaistarkastelu toteutuu maakuntauudistuksen aikataulun mukaisesti. Houkuttelevaa asuin- ja toimintaympäristöä edistetään 2017 käynnistetyllä satamatoimintojen ja vesistöjen seudullisella kehittämissuunnitelmalla, jonka toimenpiteitä toteutetaan myös tulevina vuosina. Myös ulkoliikunta- ja viheralueverkostoon valmistuu käytettävyyttä edistävä tuotteistus. Toimenpiteet jatkuvat koko toteutuskauden. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys on käynnistetty visiolla: Hiilineutraali Tampereen seutu Vision saavuttaminen on jaettu yhteensä viiteen teemakohtaiseen tavoitteeseen: eheä maankäyttö ja kestävä liikenne, uudistuva energian tuotanto ja -kulutus, re- 19/27

20 surssiviisas kuluttaminen ja tuotanto, sopeutuva kaupunkiseutu, kehittyvä ilmastotyö. Tavoitteet käsitellään jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. Tavoitteiden toteuttaminen jatkuu koko toteutuskauden. Yritysten sijoittumispreferenssejä on selvitetty uraauurtavassa paikkatietopohjaisessa selvitystyössä, jonka pohjalta toteutuskaudella valmistellaan yritysalueiden profilointia koko kaupunkiseudulla. Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen seudullisen toimintamallin valmistelu on käynnistetty ja se valmistuu jäsenkuntien hyödynnettäväksi vuoden 2018 aikana. Vaikutuksia tarkastellaan tarkemmin toteutuskauden kuluessa. Hyvinvoiva yhteisö Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Korostamme kuntalaisten hyvinvointia ja yhdessä tekemistä yhteisömme menestystekijänä. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. Sähköistä palvelutarjontaa on lisätty. Jäsenkunnat ovat ottaneet rakennusvalvonnassaan käyttöön sähköisen Lupapiste.fi -palvelun. Sama toimintamalli etenee yhdyskuntatekniikassa kuntien yleisten alueiden luvitukseen. Kuntien harrastustilojen ja -paikkojen yhteistä digitaalista varaamisjärjestelmää (SeutuVaraamo) on kehitetty eteenpäin. Palvelun kehittämisja kokeiluvaiheen aikana kootaan tiloja tai muita tuotteita yhteiseen palveluun, tiedotetaan palvelusta kuntalaisille sekä laaditaan tila- ja tuotekuvaukset seutuvaraamoon. Jatkoarviointi tehdään kesällä Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan kanssa on käynnistetty yhteinen kaksivuotinen työ- ja loma-aikaprojekti. Tarkoituksena on selvittää lukuvuoden ajankohdan muuttamista eurooppalaisempaan suuntaan eri näkökulmat huomioiden. Tampereen kaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat on toteutettu soveltuvin osin seudullisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoa tuetaan mm. Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen toiminnalla. Osake toteuttaa seutustrategiaa kehittämällä henkilöstön ammatillisen osaamista laadukkaiden kasvatus- ja opetuspalveluiden tuottamiseksi. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyttöönotolla. Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluita arvioidaan yhteisen sovitun suunnitelman mukaan vuosina /27

21 Uudenlaisessa Hypa-Infra-kehittämisohjelmassa on nostettu liikunnan ja liikkumisen edistäminen toimenpideohjelmaan vuosille Suunnitelmaa toteutetaan mm. SeutuLiike-ohjelmalla sekä Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen -hankkeella (HYMY). Ohjelmat kytketään kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja turvalliseen arkiliikkumiseen. HYMY-hankkeessa on toimijana mukana valtakunnallinen MAL-verkosto. Palvelukiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamiseen tuotetaan sisäilmaja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kokonaisarvio seutustrategian toteutumisesta Jäsenkunnat ovat hyväksyneet seutustrategialle toteutusohjelman vuosille , jossa on esitetty kaikkiaan 31 konkreettista toimenpidettä ja kullekin toimenpiteelle vastuulliset toteuttajat. Seurannan ensimmäisessä raportointivaiheessa on keskitytty kuntayhtymän vastuulla olevien toimenpiteiden arviointiin. Lisää kilpailukykyä pääviestille on esitetty yhteensä 13 toimenpidettä, joista kuuteen on kohdistettu toteuttamista tukevia toimia jo alkuvaiheessa. Monet toimenpiteet ovat kuntayhtymän näkökulmasta lähinnä edunvalvontaa, jota onkin toteutuskauden alusta viety määrätietoisesti eteenpäin. Pääviestin toimenpiteiden vastuullisina toteuttajina ovat useimmin muut toimijat kuin kuntayhtymä yksinään. Kasvulle kestävä rakenne pääviestille on esitetty yhteensä 9 toimenpidettä. Pääviestin perimmäisen luonteen vuoksi ne ovat pitkävaikutteisia prosesseja, jotka vaikuttavat ja toteutuvat jopa toteutusohjelmaa pidemmällä aikajänteellä. Kaikkiaan kuusi toimenpidettä on jo käynnistetty. Hyvinvoiva yhteisö pääviestille on myös esitetty yhteensä 9 toimenpidettä. Toimenpiteistä kuutta on ryhdytty toteuttamaan. Pääviestiin sisältyy osallistava toimintaympäristö -tavoite, joka tämän muotoisena on kokonaan uusi avaus kuntayhtymän toiminnassa. Tämän tavoitteen toteuttaminen on käynnistynyt varovaisesti, lähinnä jäsenkuntien uusien luottamushenkilöiden perehdytystoimenpitein. Laajemmin kuntalaisia koskevia avauksia ei ole ollut kuntayhtymän kautta. Jäsenkunnat toteuttavat toimenpiteitä osaltaan jo aikaisemman kokemuksen mukaisesti. Tiivistelmä strategian toteutumisesta Seutustrategian toteuttaminen on alkanut onnistuneesti. Kaikkiaan ensimmäisenä vuotena on toteuttamisen tueksi käynnistetty 19/31 (61%) toteutusohjelman mukaista toimenpidettä, jotka kohdistuvat kaikkiin pääviesteihin. Myös kaikkiin pääviestiä jäsentäviin tavoitteisiin on koh- 21/27

22 distettu toimenpiteitä. Jatkossa on kuitenkin syytä panostaa monipuolinen elinkeinorakenne, aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka ja osallistava toimintaympäristö tavoitteisiin kohdistettaviin toimenpiteisiin. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite - seutustrategian toteutusohjelma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seutustrategian seurannan vuodelta 2017 ja että seuranta lähetetään jäsenkuntiin kunnanhallitusten käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 22/27

23 61 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2019, EHDOTUS (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat Tulevaisuuden kaupunkiseutu -seutustrategia ja sen toteutusohjelma sekä toteutuksesta koottu seurantatieto. Vuoden 2019 toimintaa suunniteltaessa on lisäksi huomioitava MAL3-sopimus ja Rasun 2040 ohjaavat teemat. Kuntayhtymän toiminnassa ovat korostuneet MAL-kokonaisuus sekä hyvinvointi- ja infrapalvelut. Omana kokonaisuutenaan ovat toiminnassa lisääntyvästi näkyneet edunvalvontakysymykset. Teemojen mukaiset toiminnalliset tavoitteet asetetaan niin, että ne toteuttavat strategian kolmea pääviestiä: lisää kilpailukykyä, kasvulle kestävä rakenne ja hyvinvoiva yhteisö. Toiminnallisia tavoitteita konkretisoidaan vuodelle 2019 mm. seuraavista aihioista: MAL4 sopimuksen valmistuminen, Rasun2040 uudistustarpeiden arviointi, MAL3-sopimuksen toteuttaminen, rajatonseutuhankekokonaisuuden jatkaminen, seudullisten ilmastotavoitteiden toteuttaminen, maakunta/kaupunkiseutu yhdyspinnan kehittäminen, yhteistyö kuntarajoilla, keskustojen kehittäminen, asuntotuotanto ja sitä koskevat tiedot, vapaa-ajanreitistöt/viheralueet, osallistaminen, hyvinvoinnin edistäminen Hypa-Infra-ohjelman kautta, sivistyspalveluissa jatketaan monipuolista osaamisen kehittämistyötä sekä lisätään kuntien vapaa-ajanpalvelujen yhteiskehittämistä. Työryhmät käsittelevät omalta osaltaan tavoitteita vuodelle 2019 kevään ja alkusyksyn aikana. Työryhmien palaute vuodesta 2017 ja alkaneesta vuodesta 2018 sekä vuoden 2019 tavoitteiden keskustelu on KJK:ssa Lopullinen talousarvio hyväksytään kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa marraskuussa sekä yhtymäkokouksessa joulukuussa. Seutuyksikön talousarvio on ollut saman tasoinen (1 M ) jo viisi vuotta Toimintaa voidaan resursseihin nähden pitää tuloksellisena, toisaalta seutuyhteistyön resursseja on lisätty jakamalla joidenkin hankkeiden kustannuksia suoraan kunnille. Vuoden 2019 talousarvion raami on valmisteltu vuoden 2018 tasoisena, joten myös kuntien maksuosuudet pysyvät entisinä. Talousarvion valmisteluun liittyy epävarmuustekijöitä ja mahdollisia seutuyhteistyön supistustarpeita kireän kuntatalouden johdosta. Jos tällaiset uhkakuvat realisoituvat ja niiden euromääräinen vaikutus vuodelle 2019 selviää, niin tämä huomioidaan talousarvion myöhemmissä käsittelyvaiheissa. Viimekädessä muutostalousarviossa vuoden 2019 aikana. 23/27

24 Talousarvioesitys vuodelle 2019 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2018 TAE 2019 TASU 2020 TASU 2021 Myyntitulot/kunnat Muut tuet ja avust Tulot yht Palkat ja palkkiot Sivukulut Henk.kulut yht Palvelujen ostot Vuokrat Tarv., yms Kaluston hankinta Menot yht Kuntien maksuosuudet 2019 TAE 2019 TAE 2018 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,3 Lempäälä , ,7 Nokia , ,7 Orivesi , ,4 Pirkkala , ,7 Tampere , ,5 Vesilahti , ,1 Ylöjärvi , ,8 Kansallisen MAL-verkoston toiminta jatkuu. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän talouteen tai tuloksen muodostumiseen. AIKO-rahoitus päättyy vuoden 2018 lopussa ja BEMINE-rahoitus huhtikuussa 2019, joten verkoston kokonaistoimintavolyymi pienenee. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä selostuksen mukaisen talousarvioraamin vuodelle 2019 ja lähettää sen jäsenkuntiin lausunnoille, jotka pyydetään mennessä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 24/27

25 62 KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA JA SEUDULLINEN NUORISOKYSELY 2018 (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Seudullinen nuorisotyö Tampereen kaupunkiseudulla on yhteinen nuorisotyöohjelma Ohjelma on jatkoa vuosien ohjelmatyölle, joka käynnisti kaupunkiseudun kuntien nuorisotyön strategisemman kehittämisen. Yhteiskehittäminen on yhdenmukaistanut kuntien tavoitteenasettelua, lisännyt arvokeskustelua nuorisotyön sisällöistä ja liikuttanut kuntien työntekijöitä yli kuntarajojen toiminnan vuorovaikutteisuutta lisäten. Tampereen kaupunkiseutu on seudullisen nuorisotyön edelläkävijä myös siinä mielessä, että kunnilla on yhteinen nuorisotyön seutukoordinaattori, jonka vastuulle yhteistyösisällöt kuuluvat. Seudullisen nuorisotyön ohjelmakauden neljä kehityskokonaisuutta ovat: 1) Työelämävalmiuksien vahvistaminen 2) Nuorten aktiivisuuden lisääminen 3) Digitalisaatio on nyt 4) Kaupunkiseudun toiminnan kehittäminen Jokainen kunta tekee kehityskokonaisuuksista toimenpidesuunnitelman, joka ohjaa ja suuntaa työskentelyä. Suunnitelmia on tehty elokuuhun 2018 saakka, jolloin niitä tarkastellaan ja päivitetään taas uudelle toimintajaksolle. Seudulliset nuorisokyselyt Seudulliset nuorisokyselyt on toteutettu vuosina 2014 ja 2016 kaupunkiseudun vuosiluokkien yläkouluikäisille nuorille. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa nuorten vapaa-ajasta seudullisen toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2014 kyselyn vastausprosentti oli 38 ja vuonna 2016 luku oli 56 %. Kysely oli jaettu neljään eri kokonaisuuteen, joiden avulla on saatu tietoa vastaajien taustoista, hyvinvoinnista ja elämäntavoista, vapaa-ajasta sekä kokemuksista nuorille järjestettävästä toiminnasta. Kyselyyn vastattiin pääosin kouluissa oppituntien aikana. Vuonna 2018 nuorisokyselyä on uudistettu siltä osin, että vastaajakuntaa on laajennettu myös toisen asteen oppilaitoksiin. Kyselyn rakennetta on myös tiivistetty päällekkäisyyksien välttämiseksi (mm. kouluterveyskyselyn kanssa) ja kysymyksiä on pohdittu Nuorisotyöohjelman painopisteitä tukeviksi. Kysely on tarkoitus toteuttaa huhtikuun aikana 25/27

26 ja edellisten vuosien tapaan se jaetaan koulujen ja oppilaitosten kautta nuorille. Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi ja että nuorisokyselyn 2018 keskeiset tulokset raportoidaan kuntajohtajakokoukselle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 26/27

27 63 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo /27