Julkisen talouden suunnitelma

Transkriptio

1 Julkisen talouden suunnitelma Kehyspäätös erityisesti kuntatalouden näkökulmasta Taloustorstai Minna Punakallio

2 Talouden tilannekuva: Korkeasuhdanne päällä, mutta kasvuvauhti hiipuu Suomen talous kasvaa ripeästi ja kasvu laajaalaista, kasvuprosentit kuitenkin hidastuvat Työllisyys kasvaa nopeasti ja työttömyys alenee Talouden ja työllisyyden hyvä vire vahvistaa julkista taloutta Ansioiden nousu kiihtyy Ikärakenteen muutos kasvattaa ikääntymiseen liittyviä etuusmenoja Pidemmällä aikavälillä talous kasvaa noin 1,5 %

3 VM:n talousennuste julkisen talouden suunnitelman taustalla

4 Julkisen talouden ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin vuosi sitten Julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden Vuonna 2022 koko julkisen sektorin nettoluotonanto +0,3 % suhteessa BKT:hen: Valtio -0,1 % Maakuntahallinto -0,4 % Paikallishallinto -0,2 % Työeläkelaitokset 0,8 % Muut sosiaaliturvarahastot 0,2 % Veroaste eli verojen suhde BKT:hen alenee Julkinen velka suhteessa BKT:hen laskee 60 prosentin viitearvon alle jo , VM Taloudellinen katsaus, kevät 2018

5 Julkisen talouden suunnitelman tavoitteet ja toimet lähes ennallaan. JTS muuttuu suuresti seuraavaa hallitusohjelmaa tehtäessä

6 Mitä uusia kuntapäätöksiä hallitus linjasi kehysriihessä? Varhaiskasvatukseen tasa-arvoavustus 10 milj. euroa vuonna 2019.» Avustuksella pienennetään ryhmäkokoja ja palkataan lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatuskokeilua laajennetaan ja jatketaan Hallituksen lisämääräraha on 5 milj. euroa. Toisen asteen opiskelijoille oppimateriaalilisä, joka toteutetaan opintorahan kautta. Lukiouudistuksen toteutusta rahoitetaan 4 milj. eurolla vuonna 2021 ja 8,5 milj. eurolla vuonna 2022 Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu varhaistuu. Uudistuksen kustannus täysimääräisenä on 12 milj. v Kulttuurin valtionosuusjärjestelmään ja harkinnanvaraisiin avustuksiin osoitetaan lisämäärärahaa 7 miljoonaa euroa

7 Mitä uusia kuntapäätöksiä hallitus linjasi? Toteutetaan 2019 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon varataan 40 milj. euroa. Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Toteutetaan 2021 kuntien käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmä. Järjestelmään varataan aluksi 50 milj. euroa ja summa kasvaa 100 milj. euroon vuonna Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Toteutetaan 2021 kuntien rakennuskannan kehittämisen ja tilojenkäytön tehostamisen kannustinjärjestelmä. Järjestelmään varataan aluksi 50 milj. euroa ja summa kasvaa 100 milj. euroon vuonna Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Hallitus palauttaa kunnille myönnettävän harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, johon osoitetaan 10 miljoonaa euroa. Lisäksi varaudutaan 10 miljoonan euron harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen taloudellisessa kriisissä tai kriisiytymässä oleville kunnille. Rahoitus otetaan vos-järjestelmän sisältä. Valinnanvapauspiloteille 100 milj. euroa lisärahoitusta. Yhteensä pilotteihin kohdistetaan 200 milj. euroa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyöhön osoitetaan 95 milj. euroa vuonna Digimuutosohjelman rahoitukseen varataan noin 98 milj. euroa vuonna

8 Valtion kuntatalouteen vaikuttavat muut toimet Maakunta- ja sote-uudistus Siirtää kiky/sote-säästöt/leikkaukset maakuntasektoriin. Ei indeksikorotuksia kuntien valtionosuuksiin Vaikutus peruspalveluiden valtionosuuteen -189 milj. ja OKM:n sektoriin -28 milj. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 213,5 milj. v Tästä 59 milj. johtuu lomarahaleikkauksesta. Kompensoidaan vuonna 2020 (samalla myös vuodet ). Kikyn arvioidaan kasvattavan edelleen kuntien säästöjä, peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään yht. 497 milj. (2019 uutta vähennystä -30 mij. ) Muut: vanhuspalvelujen laatusuositus -4 milj., terveydenhuoltolaki -21,5 milj., omais- ja perhehoidon kehittäminen -6 milj., perustoimeentulotuen Kela-siirto lakkauttaa kuntien hallintomenot, valtionosuusvähennys -3,8 milj. Veropäätökset siirtyivät syksyn budjettiriiheen. Palkansaajien maksuista nousemassa näillä näkymin vain työeläkemaksu. Heikentää hieman kuntien verotulopohjaa

9 Kehysriihestä valui kuntiin vaikutuksia myös vuonna Mitä Kuntaliitolle jäi hampaankoloon? Valtionosuuksien leikkauksia jatketaan Valtionosuusjärjestelmään suunniteltavien kannustinjärjestelmien aikataulutus, mittava suuruusluokka, kriteeristö ja rahoitus kuntien valtionosuusjärjestelmän sisältä huolestuttavat. Varhaiskasvatuksessa päädyttiin jakamaan jälleen muutaman miljoonan avustuksia, eikä kiinnitetty huomiota sektoria vaivaaviin mittaviin valtionosuusleikkauksiin, eikä laajenevien tehtävien täysimääräisiin kustannuksiin. Kehyspäätöksen työllisyyslinjausten yhteydessä ei saatu varmuutta siitä, voivatko esimerkiksi Tampereen ja Turun seutujen kuntaperusteiset kokeilut jatkua. Valtion toimet kuntien korjausvelan umpeen kuromiseksi loistavat jälleen poissaolollaan Maakuntien omien arvioiden mukaan perusvalmistelutyöhön tarvittava rahoitus vuonna 2019 on yhtensä noin 118 milj. euroa. ICT-toimiin varattu rahoitus jää huomattavasti maakuntien arvioimasta rahoitustarpeesta, joka on yhteensä 249 milj. euroa vuonna

10 Sipilän hallituskauden fipo-tavoitteet edelleen voimassa, moni niistä toteutumassa Julkisen talouden suunnitelman rahoitusasematavoitteet 2019 mennessä (Huom. Maakuntataloudelle ei asetettu JTS:ssä omaa rahoitusasematavoitetta, koska sektoriluokitusta ei ole vielä tehty): 1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen ->Ei toteudu 2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen (nettoluotonanto max. -1,2 mrd. vuonna 2019) -> Toteutuu 3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen -> Toteutuu 4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa -> Toteutuu» Kuntatalouden menorajoite: vähintään -830 milj. Valtion tulee alentaa v mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 830 milj. eurolla verrattuna hallituskautta edeltäneeseen ns. tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. -> Toteutuu hallituksen mukaan Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:een Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen keskipitkän aikavälin tavoite (MTO): -0,5 % suhteessa BKT:een

11 Taustaa: Hallitusohjelman välittömät sopeutustoimet , milj. euroa, netto Julkinen talous yhteensä josta: VALTIO KUNNAT SOSIAALITURVA- RAHASTOT Miinusmerkki tarkoittaa, että menot pienenevät. Kuntien osuus kaikista välittömistä sopeutustoimista 18 %. Neljä mrd. euron sopeutustoimet on noin 1,7 prosenttia vuoden 2019 BKT:sta

12 Hallituksen tarina noin 700 milj. euron kuntasopeutuksesta pysyi ennallaan Muodostuu hallitusohjelman liite kuutosessa linjatuista toimista ja maksu- tai veronkorotuksista Kehysriihessä ei linjattu uusia sopeutustoimia, vaan todettiin, että hallituksen välittömät julkisen sektorin sopeutustoimet yltävät yhteensä 4 mrd. euroon (josta kunnat 0,7 mrd. ). Kuntasopeutukseen liittyy hallituksen mukaan epävarmuutta, mutta kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan muilla keinoilla niin, että säästöjen mittaluokka nousee hallitusohjelman mukaiseksi Huom. VM:n kehitysarviossa eli ennusteessa hallitusohjelman mukaisten kuntasopeutuksen arvioidaan vahvistavan kuntataloutta noin 200 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla

13 Hallituskauden saldo: vahvistuuko vai heikkeneekö kuntatalous? Kuntalehden artikkeli Kuntaliiton näkemyksistä

14 Lähde: Valtiovarainministeriö Vaikutus vuosittain (VM:n mukaan): 2016: +361 milj. 2017: + 37 milj. 2018: - 67 milj. 2019: milj. 2020: +744 milj. 2021: - 3 milj. 2022: + 1 milj.

15 Kiitos mielenkiinnosta! Kysyttävää? Yhteystiedot: Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Puh ,

16 Lisätietoa: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) MAKSU/VUOSI Sairausvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Kevan jäsenyhteisön eläkemaksu (keskim.) Valtion eläkejärjestelmän kuntasektorin maksu MUUT (keskimäärin) Työnantajan maksut (keskim.) 29,44 26,53 25,29 24,77 23,44 Maksumuutos, %-yksikköä ed. vuodesta 0,12-2,91-1,25-0,52-1,33 Vakuutetun eläkemaksu (alle 53 v. tai yli 62 v.) 5,70 6,15 6,35 6,75 7,15 Vakuutetun eläkemaksu (53-62 v.) 7,20 7,65 7,85 8,25 8,65 * ennuste a) 1,00 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti c) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti d) Palkkasummarajan ylittävältä osalta e) Sote- ja maku-uudistuksen yhteydessä esitetään eläkemenoperusteiden maksun lakkauttamista ,12 3,90 a) 23,21 18,35 0, ,08 3,30 b) 21,95 16,99 0, ,86 2,60 c) 21,60 16,88 0, * 0,75 2,60 d) 21,20 16,39 0, * 1,32 2,40 d) 19,35 g) 16,85 h) - työnantajan palkkaperusteinen maksuosa - varhaiseläkemenoperusteinen maksuosa - eläkemenoperusteinen maksuosa e) 17,10 0,90 5,21 17,05 0,90 4,00 16,75 1,00 3,85 16,15 1,10 3,95 - h) - - kuntien ja maakuntien tasausmaksu f) ,50 16,04 0,70 f) Sote- ja maku-uudistukseen liittyen kunnille ja maakunnille esitetään uutta tasausmaksua, joka ei riipu palkkasummasta. Maksu prosenttia koko eläkejärjestelmän palkkasummasta; kunnat ja maakunnat n. 2,75, muut 0,00. g) Kunnat ja maakunnat arviolta 19,60 ja muut jäsenyhteisöt 16,85 h) Varhe poistuu 2020, ja sen tilalle tulee uusi työkyvyttömyyseläkemaksu. Se sisällytetään kokonaisuudessaan palkkaperusteiseen osaan. Tämän vuoksi palkkaperusteinen maksu nousee ennustetusta 15,75 prosentista 16,85 prosenttiin. Lähde: STM, Keva, ETK, ennusteet VM (kuntatalousohjelma, JTS) ja Keva MPunakallio,

17 Lisätietoa valtion eläkemaksurakenneuudistuksesta Valtion eläkejärjestelmään ollaan valmistelemassa maksurakenneuudistusta, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella ja etenee eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Uudessa maksurakenteessa eläkemaksu koostuu kahdesta komponentista, jotka ovat» 1) työansioihin perustuva eläkemaksu: Se olisi kaikilla työnantajilla yhtä suuri ja sen suuruus vastaisi arviota TyEL:n keskimääräistä kokonaiseläkemaksua työkyvyttömyyseläkemaksulla vähennettynä.» 2) työkyvyttömyyseläkemaksu: se vaihtelisi työnantajakohtaisesti ja olisi keskimäärin yhtä suuri kuin arvioitu TyEL:n keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Toisin sanoin, uudessa maksurakenteessa valtion keskimääräinen kokonaiseläkemaksu olisi sama kuin arvioitu TyEL:n keskimääräinen kokonaiseläkemaksu. Vuodesta 2019 alkaen myös työnantaja vastaisi eläkemaksusta kokonaisuudessaan ja pidättäisi työntekijän palkasta työntekijän eläkemaksun. Työnantajalle siis vahvistettaisiin kokonaiseläkemaksu, eikä enää erikseen työnantajan eläkemaksua. Työnantajan eläkemaksu riippuisi työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön ikärakenteesta

18 Verotuloennusteet ja veroennustekehikko Taloustorstai Jukka Hakola

19 Verotuloennusteet ja veroennustekehikko Verotuloennusteiden päivitetyt tiedot» Taustalla VM huhtikuun ennustepäivitys» Huomioitu alkuvuoden kertymätiedot» Huomioitu alkuvuoden ennakoiden kehitys» Huomioitu tulokehitystilasto

20 Kuntaliiton veroennustekehikko Tulojen kehitys ANSIOTULOT Ennakonpidätyksen alaiset AT 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Palkkatulot yhteensä Muutos % 2,3 3,7 3,5 3,5 3,0 2,8 Eläketulot Muutos % 3,1 3,3 3,5 3,4 3,5 3,6 Päivärahat Muutos % -3,0 1,2 2,3 2,5 2,3 2,3 Työttömyysturva Muutos % -10,2-4,4-4,5-1,9-0,1 0,8 ANSIOTULOT YHTEENSÄ Muutos % 1,7 3,3 3,2 3,3 3,0 2,

21 Kuntaliiton veroennustekehikko Arviot vähennyksistä KUNNALLISVERON VÄHENNYKSET JA MAKSETTAVA VERO VÄHENNYKSET 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Tulonhankkimisvähennys Vähennetyt matkakustan Jäsenmaksuvähennys Muut tulonhankk.menot Palkansaajan vak.maksut % palkoista 9,6 % 10,0 % 10,5 % 10,4 % 10,3 % 10,7 % Kikyn vaikutusta

22 Kuntaliiton veroennustekehikko Maksettavan kunnallisveron kehitys MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROVUOSI 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Ansiotulo - vähennykset Tuloveroprosentti, painotettu ka 19,90 19,86 19,86 8,26 8,26 8,26 VERO (Tulon perusteella) Työtulovähennys Muut vähenn. verosta Vähenn. verosta yhteensä MAKSETTAVA VERO Muutos % -0,4 3,3 3,3-53,6 3,6 3,0 Verotettava tulo, milj.eur Muutos % -0,6 3,5 3,3 11,6 3,6 3,

23 Veroperustemuutokset 2019? Asuntolainen korkovähennyksen leikkaus (+13 milj. ) ATI-tarkistus (-149 milj. ) Kompensaatio vos-puolella +136 milj. Veropäätökset syksyllä: Kiky-kevennys jottei kenenkään verotus kiristy?

24 Kuntaliiton veroennustekehikko Kunnallisveron tilitysten kehitys KUNNALLISVERON TILITYKSET KOKO MAA, Milj. TA -VUODEN ENNAKOT ** 2019** 2020** 2021** 2022** Tilitys kunnille TA-vuodelta Muutos % 0,7 2,6 3,3-53,6 3,6 3,0 Osuus maksettavasta % 93,9 93,4 93,4 93,4 93,4 93,4 TILITYKSET ED. VUODELTA ** 2019** 2020** 2021** 2022** Kuntaryhmän jako-osuus 0,6104 0,6217 Ennakot (tammi-lokakuu) Maksuunpanotilitys + muut Tilitys kunnille ed.vuodelta TILITYKSET VUODELTA t ** 2019** 2020** 2021** 2022** Jäännösverot + muut TILITYKSET AIK. VUOSILTA ** 2019** 2020** 2021** 2022** Muut tilitykset TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % 0,1 1,8 4,4-50,3-3,5 2,

25 Joustava verotuksen päättyminen HE 97/2017 vp Verotuksen joustava valmistuminen muuttaa verontilitysten jaksottumista Verovuodesta 2018 alkaen luonnollisten henkilöiden ja yritysten tuloverotuksessa siirrytään verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen (ns. verotuksen joustava valmistuminen) Verotus ei enää päätykään kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan esimerkiksi lokakuun lopussa vaan joustavasti kesä-lokakuun välillä.» Esimerkiksi luonnollisten henkilöiden, jotka eivät tee muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen, verotus päättyisi jo kesäkuussa. Muutos tarkoittaa myös sitä, että jäännösverojen periminen ja veronpalautusten maksatus aikaistuu.» Jos verotus päättyy jo kesäkuussa, niin veronpalautukset maksettaisiin verovelvolliselle elokuussa nykyisen joulukuun sijaan. Tällä on suuria vaikutuksia kuntien verontilitysten jaksottumiseen eri kuukausien välillä. Vastaava muutos tapahtuu kiinteistöverotuksen osalta vuonna Vuodesta 2020 alkaen kiinteistöverojen tilitykset jaksottuvat pääosin heinä-lokakuulle nykyisen syys-lokakuun sijaan

26 Muutos kunnittain 2019 kunnat.netissä Nykytilanne (2016 tilitykset) Uusi tilanne (2016 tilitykset 2019 lainsäädännöllä) Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero

27 Kuntaliiton veroennustekehikko Yhteisöveron kehitys MAKSETTAVA YHTEISÖVERO KOKO MAA, Milj. VEROVUOSI ** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** VEROTETTAVA TULO Muutos % 23,1 0,7 9,0 7,9 6,1 3,7 4,4 Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSUUNPANTAVA VERO Yhtiöveron hyvitys MAKSETTAVA YHTEISÖVERO Kuntaryhmän osuus 0,3092 0,3034 0,3135 0,3135 0,2233 0,2233 0,2233 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA Muutos % 3,8-1,6 12,4 7,9-24,4 3,9 4,

28 Kuntaliiton veroennustekehikko Yhteisöveron kehitys YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI ** 2019** 2020** 2021** 2022** Verovuodelta Verovuodelta Verovuodelta Verovuodelta Verovuodelta Verovuodelta Verovuodelta Verovuodelta Verovuodelta TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % -6,3 21,5 1,7 8,4-22,8 1,3 3,

29 Kuntaliiton veroennustekehikko KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA JA MAKSETTAVA VERO KOKO MAA, Milj. VEROTUSARVOT ja PROSENTIT / VEROVUOSI ** 2019** 2020** 2021** 2022** Yleisen kiinteistövero-% alaiset maapohja rakennukset Vero % (0,60-1,35 / 0,80-1,55 / 0,93-1,80 / 0,93-2,00 ) 1,06 1,07 1,07 1,07 1,07 1,07 VERO Vakituiset asuinrakennukset Vero % (0,32-0,75 / 0,37-0,80 / 0,41-0,90 // 0,41-1,00) 0,49 0,49 0,49 0,49 0,49 0,49 VERO Muut asuinrakennukset Vero % (0,80-1,55 / 0,93-1,80 / 0,93-2,00 ) 1,15 1,16 1,16 1,16 1,16 1,16 VERO Voimalaitokset Vero % (maks 2,85 / 3,10 ) 3,07 3,04 3,04 3,04 3,04 3,04 VERO Yleishyödylliset yhteisöt Vero % 0,53 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 VERO Rakentamaton rak.paikka Vero % (1,00-3,00 /1,00-4,00 / 2,00-6,00 ) 3,70 3,78 3,78 3,78 3,78 3,78 VERO

30 Kuntaliiton veroennustekehikko Kiinteistöveron kehitys KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA JA MAKSETTAVA VERO VEROTUSARVOT ja PROSENTIT / KOKO MAA, Milj. VEROVUOSI ** 2019** 2020** 2021** 2022** MAKSETTAVA KIINT.VERO Muutos % 7,5 2,9 2,0 1,6 1,6 1,5 KIINTEISTÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI ** 2019** 2020** 2021** 2022** TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6 Vuodelle 2019 vakituisen asuinrakennuksen prosentin yläraja nousee 1,00 % Vuonna 2020 kiinteistöverouudistus voimaan näillä näkymin

31 Kuntaliiton veroennustekehikko KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI ** 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 0,1 1,8 4,4-50,3-3,5 2,2 Yhteisövero Muutos % 21,5 1,7 8,4-22,8 1,3 3,7 Kiinteistövero Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 2,0 1,9 4,5-43,9-2,2 2,

32 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys Taloustorstai Sanna Lehtonen

33 Valtionosuuslaskenta 2019 JTS ja Kuntatalousohjelma Kuntaliiton ensimmäiset ennakolliset laskelmat Päivitys Kuntaliiton laskelmiin VM TAE 2019 julkinen Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 9/18 Budjettiriihi (Päivitys KL:n laskelmiin 11/18?) Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 12/18 Lopulliset päätökset

34 Muutos -3,1 % VM Sanna KTO s. 42

35

36 -226 milj. / -2,7 %

37 Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta: 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta Järjestelmän kumpikin osa tulee ottaa huomioon» Talousarviovalmistelussa, valtionosuuksien ennakkoarvioinnissa, vertailulaskelmia tehtäessä, tulo-meno-vertailuissa, kuntien välisissä sopimuksissa jne. Kuntaliitto tekee ennakkolaskelmat vain peruspalvelujen valtionosuudesta (1)» OKM:n valtionosuusrahoituksen arviointi pitää tehdä kunnissa Det framgångsrika Finland skapas lokalt

38 Mitä laskelma sisältää? Vuosittaiset automaattimuutokset» asukasmäärät ikä- ja kieliryhmittäin (Lähde: TK)» Sairastavuustiedot (Lähde: KELA) vuodelta 2017» Työllisyystiedot (Lähde: TEM)» Indeksitarkistus hintoihin (+2,6 %) ja sen leikkaus (-175 milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt

39 Peruspalvelujen hintaindeksi Indeksijäädytyksen tekniikka: Ensin korotetaan hintoja, sitten korotusta vastaava valtionosuuden lisäys vähennetään /as-tasasuuruisesti kaikilta kunnilta. Det framgångsrika Finland skapas lokalt

40 Mitä laskelma sisältää? Muut lakiin perustuvat muutokset» Veromenetysten kompensaatio +138 milj.» Kustannustenjaon tarkistus (-854 milj. / -214 milj. )» Kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuus (-106 milj. / milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt

41 Mitä laskelma sisältää? Poliittisiin päätökset / Muutokset laskennallisissa kustannuksissa:» Omais- ja perhehoidon kehittäminen (-25 milj. )» Vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen tarkistaminen (-16,5 milj. )» Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus (-85 milj. )» Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien suhteen muutos (-2 milj. )» Reseptien voimassaolon pidentäminen (-3 milj. ) Poliittiset päätökset / Lisäykset yht.:» Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu (+15 milj. )» Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut (+1 milj. ) Poliittiset päätökset / Muut» Kannustin / Digitalisaatio -40 milj.» Kiky -497 milj. / lisää -30 milj.» Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 milj.» Kriisikunnat -10 milj.» Pitkäaikaistyöttömien eläketuki (vähennys pieneni 6 milj. )» Perustoimeentulotuki milj. Det framgångsrika Finland skapas lokalt

42 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa (hallituskausi ) Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus (hallituskausi ) Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (-40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen (-75 milj. ) lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (-59 milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt KL / MM, SL

43 Mitä laskelma ei sisällä? Kaikkia määräytymistekijöitä ei vielä ole päivitetty» Saaristo-osakuntaväestö» Koulutustaustakerroin» Työpaikkaomavaraisuus Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset, esim.» Budjettiriihi Verotiedot päivittyvät Tulopohjan tasaus tarkentuu Veromenetysten kompensaatiot tarkentuvat Det framgångsrika Finland skapas lokalt

44 Ennakkolaskelma Keskeiset valtionosuusluvut 2019 Peruspalvelujen valtionosuusprosentti 25,37 % Kunnan omarahoitusosuus /as OKM:n rahoitusosuus (2018) 253,42 /as Verotuloihin perustuva tasaus» Keskimääräinen tuloveroprosentti (2017) 19,90 %» Tasausraja 3 710,80 /as Det framgångsrika Finland skapas lokalt

45 Det framgångsrika Finland skapas lokalt

46 Kehysriihi OKM:n avustuksia ym. Perusopetuksen tasa-arvo +15 milj. Varhaiskasvatuksen tasa-arvo +10 milj. 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus kokeilut +5 milj. Lukiokoulutuksen uudistus +0,38 milj. Ammatillisen reformi +15 milj. Det framgångsrika Finland skapas lokalt

47 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa (hallituskausi ) Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus (hallituskausi ) Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (-40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen (-75 milj. ) lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (-59 milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt KL / MM, SL

48 Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuusleikkauksesta v , milj. Esi- ja perusopetus Varhaiskasvatus Kirjastot ja kulttuuritoimi Laskentaperusteena: Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 37 % varhaiskasvatus 13 % esi ja perusopetus 22 % kirjastot ja kulttuuritoimi 1,4 % Det framgångsrika Finland skapas lokalt

49 Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tehtyjen Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen (-75 milj. ) lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (-59 milj. ) Laskennallisesti: Sosiaali ja terveystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 63 % Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 37 % Det framgångsrika Finland skapas lokalt KL /

50 Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tehdyt ja vuosia koskevien Peruspalvelujen valtionosuusleikkausten kohdistuminen sivistystoimeen, milj. -13 Esi- ja perusopetus Varhaiskasvatus Kirjastot ja kulttuuritoimi Sivistystoimen osuus kuluvan hallituskauden kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksista -337 milj. euroa vuonna 2019 Det framgångsrika Finland skapas lokalt / KL,

51 Tulevaa:Valtionosuusjärjestelmään sisällytettävä kannustinjärjestelmä Det framgångsrika Finland skapas lokalt

52 Kehysriihi: Kannustinjärjestelmät Det framgångsrika Finland skapas lokalt

53 Kuntaliiton Taloustorstait klo 9: klo 9:30

54 Alueuudistus.fi Seuraava päivitys lähiviikkoina 2018

55 Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun Taloustorstai Johtaja Terhi Päivärinta

56 KOULUTUS ON JATKUMO Kunta vastaa eri palveluiden järjestämisestä. Aikuisuus Työelämä, aikuiskoulutus, korkeakoulut Lapsuus Nuoruus Perusopetus Esiopetus Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen koulutus Tulevaisuuden sivistyskunta Varhaiskasvatus ja koulutus Nuoriso, liikunta ja kulttuuripalvelut Elinympäristön kehittäminen Elinvoima ja työllisyys Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Maakunta: Sosiaali ja terveyspalvelut

57 Koulumatkaetuuden kustannus 8M sisältyy opetuksen järjestämiskustannuksien muutokseen

58

59 Entä jos panostaisimmekin nykyiseen järjestelmään? Joustava ja kannustava oppimisen polku jokaiselle: Joustavoitetaan koulupolun aloittamista ja etenemistä Panostetaan ohjaukseen ja nivelvaiheisiin Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen: Vahvistetaan opiskeluhuoltoa Tuetaan koulupolun alkua Kohdennetut tukitoimet: Kohdennetaan tuki sitä tarvitseville Hyödynnetään dataa ja olemassa olevia mahdollisuuksia Rahoituksen riittävyys: 2010 luvulla valtion rahoituksesta on leikattu 1000 miljoonaa euroa. Vahvistetaan perustoiminnan rahoitusta

60 Tarkastellaan koulupolun alkua uudelleen Selvitetään maksuttoman esiopetuksen (20h/vk) alkamista 5 vuotiaana, (myös pidennetty oppivelvollisuus) Edistetään joustavampaa koulun aloittamista 6 8 vuotiaana, esimerkiksi vuosiluokkiin sitomattomalla esiopetus perusopetus nivelvaiheella (jos oppilas osallistuu kunnan järjestämään esiopetukseen) Panostetaan varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen, oppilashuoltoon ja oppimisen pulmiin Oppilas etenee opinnoissaan saavutettuaan seuraavassa vaiheessa tarvittavat tiedot ja taidot

61 Panostetaan nykyiseen perusopetusjärjestelmään ja kehitetään sen mahdollisuuksia! Riittävä perusrahoitus takaa laadukkaan perusopetuksen järjestämisen paikallisesti parhaalla tavalla. Lainsäädännön tulee mahdollistaa monimuotoiset ratkaisut. Vaikuttavia toimia voisivat olla esimerkiksi: Vahvistetaan opiskeluhuoltoa Hyödynnetään vahvemmin vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun mahdollisuuksia Laajennetaan joustavaa perusopetusta koskemaan kaikkia oppilaita Laajennetaan jatketun oppivelvollisuuden (VAATU) käsitettä Parannetaan luokanopettajan ja luokanvalvojan työskentelyä oppimisen ja kasvun pulmissa Vahvistetaan oppilaanohjausta Joustavoitetaan yhteishakua pudokkuusvaarassa olevien oppilaiden kohdalla Selvitetään velvollisuus hakeutua II asteen koulutukseen Kohdennetaan rahoitusta perusrahoitukseen ja hallituskausien mittaisiin ja niitä ylittäviin hankerahoituskausiin

62 Kohdennetaan tarkasti tukitoimia toiselle asteelle! Toimenpiteet tulee kohdentaa sinne, missä niillä on eniten vaikuttavuutta! Rakennetaan siltaa perusasteelta toiselle asteelle Panostetaan kriittisen nivelvaiheen ohjaukseen ja opintojensa keskeyttäneiden jälleen ohjaukseen Kehitetään opintotukijärjestelmää huomioimaan oppimateriaalien kustannuksia Kehitetään tutkintojärjestelmää niin, että toisella asteella annetaan tulevaisuuden työelämään tarvittavat tiedot ja taidot. Vahvistetaan erityisopetusta toisella asteella Säilytetään kuntaperustaisuus

63 Jos koulutusjärjestelmämme perusrahoitukseen ei panosteta, se rapautuu ja sen myötä alueellinen sekä sosioekonominen eriarvoisuus lisääntyy. Tämä syö koko yhteiskuntamme perustaa

64 Lisätietoja Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p Terhi Päivärinta, johtaja, opetus ja kulttuuri, p Leena Pöntynen, perusopetuksen erityisasiantuntija, p

65 Ajankohtaista kuntatieto-ohjelmasta JHS-suositukset Automaattisen talousraportoinnin koulutukset Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruun pilotti Tietojohtaminen kunnissa -verkostoprojekti Taloustorstai, Minnamaria Korhonen

66 JHS-suositukset Valmiit» JHS 192 Kuntien ja kuntayhtymien tililuettelo (päivitys tulossa)» JHS 194 Kuntien XBRL-taksonomian päivitys ja laajennus maakuntiin (päivitys käynnissä)» JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja suunnitelma» JHS 200 Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus (päivityksen hankesuunnitelma hyväksytty) Palautekierroksella» Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointi (4.5. saakka)

67 JHS-suositukset 2. palautekierros päättynyt» Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta» Maakuntien kustannuslaskenta» Maakuntien palveluluokitus» Maakuntien tililuettelo» Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma» Maakuntien taloustietojen raportointi

68 Automaattisen talousraportoinnin koulutusohjelma» Lappeenranta» Helsinki» Syksyllä Oulu, Helsinki, Turku, Tampere. Ilmoittautuminen Tilastokeskuksen sivuilta. nin-koulutusohjelma.html

69 Talousraportoinnin uudistuksen aikataulu Kunta Valmistautuminen Läpivienti Käyttöönotto Talousarviotiedot Osavuositiedot Tilinpäätös- ja palvelukohtaiset tiedot

70 Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruu, pilotti Tavoitteena saada ammatillisen koulutuksen kustannustiedonkeruu osaksi muuta kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointia. Toteutus kuntien, kuntayhtymien, OPH:n, OKM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä

71 Tietojohtaminen kunnissa -verkostoprojekti - ja olet askeleen lähempänä päämäärää

72 Yhteisten seminaarien aiheet ja ajankohdat Johdon raportointi 1 Tiedolla johtaminen Toiminnan kehittäminen

73 Kuntakohtaisen työskentelyn teemoja 4 Vapaa-aika, nuoriso ja kulttuuri 3 Kasvatus ja opetus 1 Keskushallinto 2 Kaupunkitekniikka» Tiedolla johtaminen» Tuotteistaminen» Tuotekustannuslaskenta» Toiminnan ja talouden mittarit» Palveluiden järjestäminen» Palveluntarjoajayhteistyö» JHS-suositukset» Raportointi

74 Verkostoprojektin hinnoittelu Verkostopaketit» TIJO 7 Minipaketti / 4 kuntapäivää» TIJO 10 Peruspaketti I / 7 kuntapäivää» TIJO 13 Peruspaketti II / 10 kuntapäivää» TIJO 17 Superpaketti / 14 kuntapäivää Kaikki paketit sisältävät kuntapäivien lisäksi 3 yhteistä seminaaria. Hinnat alv 0 % + matkakulut

75 Lisätietoja: Tietojohtaminen kunnissa verkostoprojekti Kuntatietoluotsi

76 Ajankohtaista kuntataloudesta Taloustorstai

77 Ajankohtaista Kysely kunnille touko-kesäkuussa 2018:» Kilpailukykysopimus» Varhaiskasvatusmaksujen alennus» Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelukustannukset kunnissa Kunnat maakuntien tilavuokraajina tilaisuus Riskienhallintapäivä VM veroseminaari Kysely 5/ [pvm]

78

79 Perustietoa ja laskentaharjoituksia FCG: Kunnan verotulot ja valtionosuudet -koulutus Helsinki Tampere Helsinki + etä Tampere Koulutus oli käytännönläheistä, käytiin konkreettisesti läpi lukuja ja taulukoita. Erittäin hyödyllinen koulutus. Hyvä ja vuorovaikutteinen. Tehtävien tekeminen välissä toi auttoi ymmärtämään. Hyvä ja käytännönläheinen koulutus, syvensi ymmärrystä asiasta. Pieni ryhmä oli myös hyvä. Todella hyviä kouluttajia. Osasivat asiansa. Hyvä perusteellinen koulutus. Tällaisia koulutuksia lisää! Lisätiedot: 4 [pvm]

80 5 [pvm]

81 Kirjoita viestisi kommenttilaatikkoon lähetyksen aikana Myös toiveita käsiteltäviksi aiheiksi! Anna palautetta sisältöön, aikatauluun, tekniikkaan, luennoitsijoihin ym. liittyen

82 Kuntaliiton Taloustorstai - ajankohtaistietoa kuntien taloudesta Taloustorstait keväällä 2018 To To Taloustorstai LIVE To To To Jäikö edelliset Taloustorstait näkemättä? Ei hätää! Saat veloituksetta käyttöösi tallenteet ja luentomateriaalit edellisistä Taloustorstaitilaisuuksista ilmoittautumalla jälkikäteen oheisten linkkien kautta. Lisätietoja antavat: kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen, sanna.lehtonen@kuntaliitto.fi, p tutkimussihteeri Tuija Valkeinen, tuija.valkeinen@kuntaliitto.fi, p [pvm]