Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJA 4/2018

Transkriptio

1 Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJA 4/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen 56 Pöytäkirjan tarkastaminen 57 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus 58 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan hyväksyminen 59 Henkilöstökertomus Lausunto Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän luonnontieteisiin painottuvan lukion alueellisesta ja valtakunnallisesta vaikuttavuudesta 61 AIKO-rahoitus, valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 62 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset 63 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset päätökset 64 Poretieto-hankkeen käynnistäminen 65 Valonian Virtavesien kunnostus -hankkeiden käynnistäminen 66 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hankkeen käynnistäminen 67 Hakku2018 -hankkeen käynnistämispäätös 68 Maakuntauudistuksen strategiaprosessi 69 CPMR:n Baltic Sea Commissionin yleiskokous , OULU 70 Erikoissuunnittelijan toimen täyttäminen edunvalvonta ja kuntapalvelu -vastuualueella 71 Varsinais-Suomen liiton yhteistyö Paavo Nurmi -tapahtumissa 72 Maakuntahallituksen ja viraston henkilökunnan kesäretki 73 Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat 74 Viranhaltijapäätökset 75 Tiedoksi annettavat asiat.1 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ensihoidon ilmailupalveluiden järjestämisestä sote-uudistuksessa.2 Matkaraportit 76 Kokouksen päättäminen

2 Maakuntahallitus Sivu 96

3 Maakuntahallitus Sivu 97 Maakuntahallitus Pöytäkirja 4/2018 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Achrén Ulla Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko, poistui klo Rantasaari Juha Huovinen Pentti Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Lindberg Marko Vanhanen Juha ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Siren Saara-Sofia, poistui klo Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Leppänen Laura Leskinen Riikka Nuotio Tarja Parpo Antti Saarento Heikki Virtanen Janne Stjernberg Kirsi Muutosjohtaja Toimialapäällikkö Aluekehitysjohtaja Sote-muutosjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva Juuso Alatalo puheenjohtaja puheenjohtaja 55-70; Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Emma Lindqvist Tomi Nieminen

4 Maakuntahallitus Sivu 98 PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

5 Maakuntahallitus Sivu KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Ehdotus hyväksyttiin. 56 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti.

6 Maakuntahallitus Sivu 100 Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Emma Lindqvistin ja Tomi Niemisen. Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen p , 57 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Maakuntajohtaja Kari Häkämies Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkealla Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta. Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh

7 Maakuntahallitus Sivu 101 Siltasopimuksella välineitä Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen Valtio, Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimijat ovat solmineet siltasopimuksen vauhdittamaan Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä julkisti siltasopimuksen osana vierailuaan Turussa viime viikolla. Siltasopimus sisältää valtion toimia mm. työvoiman saatavuuden, t&k-toiminnan, koulutuksen, tietopohjan ja tunnettuuden vahvistamiseksi. Annetut reunaehdot huomioiden siltasopimuksen sisältöön ja valmisteluprosessiin on syytä olla tyytyväinen. Niin poikkeuksellisen voimakas kasvu, joka alueella on käynnissä, vaatii valtion ja alueen toimijoiden yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä ratkaisuja. Nyt näin on tehty, ja osa tarvittavista ratkaisuista saadaan heti toteutukseen. Toki painavimmat toimenpiteet liittyen mm. saavutettavuuteen ja koulutukseen jäivät vielä sopimuksen ulkopuolelle. Yksittäisistä siltasopimuksen toimenpiteistä merkittävin resursointi, 2,88 milj. osoitetaan Turussa sijaitseviin, tekniikan alan koulutukseen soveltuviin, moderneihin ja kilpailukykyisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutusinfrastruktuureihin. TKI-infrastruktuurin kehittäminen perustuu turkulaisten korkeakoulujen, Turku Science Park Oy:n ja Turun kaupungin Turku Future Technologies Competence Factory (TFT CF) -yhteistoimintasopimukseen. Maakuntahallituksen listalla on tänään kaksi hanketta, jotka sisältyvät siltasopimukseen. Talent Boost Turku on hanke, jonka tavoite on tarjota kansainvälisesti vetovoimaisia työ- ja uramahdollisuuksia Lounais-Suomessa sekä Poretieto-hanke, jolla toteutetaan positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu siltasopimukseen liittyen. Siltasopimusta esitti työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvityshenkilö Esko Aho raportissaan positiivisen rakennemuutoksen tarvitsemasta toimintamallista elokuussa Sopimuksessa erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina Siltasopimus on luonteeltaan prosessi, jota seurataan tämän hallituskauden loppuun. Seurannan yhteydessä on mahdollista sopia vielä uusista toimenpiteistä kehysten puitteissa. Linkki siltasopimukseen Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh Varsinais-Suomessa on kaikki mitä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiselta vaaditaan Maan hallitus päätti kevään kehysriihessä osoittaa kehyskaudelle 11 milj. euroa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen. Uuden lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta ja aikataulusta ei ole vielä päätetty, mutta Turku on hyvinkin perusteltu keskuksen sijoituspaikaksi. Lääkekehitys vaatii monen tieteenalan erityisosaamista, ymmärrystä lääkekehityksen prosesseista ja säädöskehyksistä. Siksi suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää nyt usein hyödyntämättä. Lääkekehityskeskuksen perustamisen tavoitteena on, että akateemiseen tutkimukseen perustuvista lääkekehitysprojekteista syntyy useammin uusia innovaatioita.

8 Maakuntahallitus Sivu 102 Turkua on pidetty vahvana vaihtoehtona sijoituspaikaksi. Lääkekehityskeskuksen menestyminen vaatii yliopiston lääketieteen tutkijoiden ja lääkealan yritysten yhteyttä, jotta syntyviä lääkeaihioita pystytään jatkokehittämään ja tuotteistamaan. Suomessa on kehittyvän ja korkeatasoisen terveysalan perus- ja kliinisen tutkimuksen myötä hyvät edellytykset lääkekehitykselle ja erityisesti Turussa sijaitsee merkittävä lääkekehityksen tutkimus- ja liiketoimintakeskittymä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman lääkeinnovaatiot -työryhmä esitti loppuraportissaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista omaksi hallinnolliseksi yksikökseen, jonka tulisi sijaita yhdessä paikassa. Tämän lisäksi julkisuudessa on ollut esillä vaihtoehto verkostomaisesta rakenteesta. Verkostomalli on käytössä esimerkiksi hallituksen perustamassa genomi- ja syöpäkeskuksessa. Kansallinen lääkekehityskeskus palvelisi kaikissa Suomen yliopistoissa toimivia tutkijoita tasapuolisesti, mutta sen tehokas toiminta vaatii käytännön toiminnan keskittämistä yhteen osaamiskeskukseen, kuten ym. työryhmäkin esittää. Keskuksen luontevin asemapaikka olisi Turussa, jossa sijaitsee merkittävä osa alan kansallisesta innovaatioekosysteemistä. Turusta löytyy Suomen merkittävimmät lääketehtaat ja diagnostiikkayritykset sekä noin puolet alan kaikista yrityksistä Suomessa. Linkki lääkeinnovaatiot työryhmän raporttiin kansallinen lääkekehityskeskus Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vuorovaikutussuhteista tutkimustietoa Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon virroista on käynnistymässä EU-rahoitteinen tutkimus Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European growth corridors (BIGDATA). Tutkimuksen toteuttaa Turun yliopiston ja Tarton yliopiston muodostama hankekonsortio, ja Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen johtavana julkishallinnon sidosryhmänä (lead stakeholder). Muita sidosryhmiä ovat Örebron lääni ja Viron elinkeino- ja viestintäministeriö. Kasvuvyöhykkeiden ominaisuuksista, kuten väestöstä, työpaikoista ja taloudesta, on saatavilla paljon tietoa, mutta vyöhykkeillä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkeistä on vähemmän helposti hyödynnettävää tietoa. Tämä vyöhykkeillä tapahtuva vuorovaikutus on kuitenkin kasvuvyöhykkeiden kannalta keskeistä: kasvuvyöhyke on toimiva vain, jos sen eri osat ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta. BIGDATA-hankeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kasvuvyöhykkeillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta uusia datalähteitä hyödyntämällä. Hankkeessa on tarkoitus selvittää eri lähteistä saatavan massadatan hyödynnettävyyttä kasvuvyöhykkeiden vuorovaikutuksen tarkastelussa ja demonstroida näiden datalähteiden käytettävyyttä muutaman Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle ja Rail Baltic -vyöhykkeelle sijoittuvan tapaustutkimusten kautta. Hanke rahoitetaan ESPON-tutkimusohjelmasta, ja sen budjetti on ESPON on soveltava tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on tukea aluekehityspolitiikkojen laatimista Euroopassa. Tätä varten ohjelma tuottaa laaja-alaisia ja järjestelmällisiä tietoja alueellisista suuntauksista, jotka liittyvät erilaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristön kannalta merkityksellisiin näkökohtiin. Yksi ESPON-ohjelman keskeisistä tavoitteista on tämän tiedon saattaminen ymmärrettävässä muodossa päätöksentekijöiden käyttöön. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari Maakuntaohjelmakausi on käynnistynyt. Varsinais-Suomen maakuntastrategian vision mukaisesti ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan kumppanuudella ja yhteistyöllä. Miltä kumppanuus näyttää tällä hetkellä, miten maakuntaohjelmatyötä tehdään, ja miten pidämme Varsinais-Suomen jatkossakin kehityksen kärjessä?

9 Maakuntahallitus Sivu 103 Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaarin ohjelmassa on muun muassa paneelikeskustelu maakunnan vahvuuksista, vinkkejä maakunnalliseen yhteistyöviestintään sekä keskustelua kumppanuusverkostoista ja niiden toiminnasta. Tilaisuudessa esitellään myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin uudet verkkosivut. Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari järjestetään torstaina klo 8:30-13:00 Kårenilla, Turussa. Ennakkokutsu tilaisuudesta lähetetään viikolla 17. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan mahdollisimman pian sen jälkeen. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p Muutosjohtaja Laura Leppänen ja sote-muutosjohtaja Antti Parpo esittelivät maakunta- ja soteuudistuksen tilannetta. Ehdotus hyväksyttiin.

10 Maakuntahallitus Sivu 104 MAANK:91 / VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN HYVÄKSYMINEN Asia Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Keskeisintä on luoda edellytykset MRL 1 :n mukaisesti hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle avoimeen, vuorovaikutteiseen prosessiin perustuvan suunnittelun avulla. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen sopimusasiakirja maakunnallisten ja valtakunnallisten alueidenkäyttöön kohdistuvien tavoitteiden edistämiseksi. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Kaavakartalla esitetään yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alue- ja yhdyskuntarakenteen periaatteista, alueiden käytöstä sekä liikennejärjestelmästä. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Vanhin on Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (MV / YM / KHO ). Seuraavana valmistui Salon seudun maakuntakaava (MV / YM / KHO ei valituksia ). Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat valmisteltiin rinnakkaisissa prosesseissa (MV / YM / KHO ). Varsinais-Suomen voimassa oleva lainvoimainen maakuntakaava on suurimmalta osin siten varsin tuore. Kokonaiskaavaa on täydennetty teemasisältöisillä Salo Lohja -oikoradan (MV / YM / KHO ) ja tuulivoiman vaihemaakuntakaavoilla (MV / YM / KHO ). Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on valmisteluvaiheessa (MV:n aloituspäätös ). Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (MV:n aloituspäätös ) keskitytään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverkkoanalyysi sekä vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Vaihemaakuntakaavan valmistelua ja sen perusteena olevia selvityksiä on tehty maakuntastrategian kumppanuushengessä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Taajamien maankäytön tarkistusten taustalla on laaja maakunnan keskusverkkoanalyysi, joka täydentää Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kunnan alueelle laadittua Turun kaupunkiseudun rakennemalli työtä. Konsulttitoimeksiantona tehdyssä kaupan palveluverkkoselvitystyössä keskeistä on ollut kunnista ja alan toimijoilta saadut tiedot kaupan nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Tärkeänä keskustelufoorumina etenkin luonnosvaiheessa on toiminut maakunnan alueidenkäytön yhteistyöryhmä. Liikennejärjestelmätyössä laadituille Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 ja Turun kaupunkiseudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma -asiakirjoille keskeisenä lähtökohtana

11 Maakuntahallitus Sivu 105 on ollut maakuntastrategian aluerakenteen visio vetovoimaisesta ja yhtenäisestä asunto- ja työmarkkina-alueesta. Vaihemaakuntakaavan keskeinen tavoite on kehittää maakuntakaavoitusta aiempaa strategisemmaksi työkaluksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maakunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Tässä vaihemaakuntakaavassa haetaan uusia keinoja, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä maakunnan yhteisten, eri prosessien (maakuntastrategia, rakennemalli, liikennejärjestelmätyö, MAL-sopimus) yhteydessä päätettyjen linjausten ja tavoitteiden ajoittamiseksi ja konkretisoimiseksi maakuntakaavan vaikuttavuuden lisäämiseksi ja viestin terävöittämiseksi. Selvitykset osoittavat Varsinais-Suomen taajamien yhdyskuntarakenteen kehityksen olleen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana voimakkaasti laajenevaa, osin varsin suunnittelemattomasti hajaantuvaa. Vaihemaakuntakaavan strateginen tavoite on taajamien kasvun suuntaaminen nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Kasvulla sisäänpäin edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän tavoitteellinen kehittäminen ja parannetaan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen kannalta oleellista on odotusarvojen oikea mitoittaminen. Ylimitoitetut odotusarvot pysäyttävät rakenteiden luonnollisen uusiutumisen ja pakottavat hakemaan ratkaisuja olemassa olevan rakenteen ulkopuolelta. Maakunnan kehitykselle on tärkeää kuntien välinen terve kilpailu. Parhaiten siinä onnistutaan, kun jokaisella kehitettävällä alueella on oma identiteettinsä ja roolinsa osana kokonaisuutta ja halu vahvuuksiensa ja ominaispiirteittensä kehittämiseen yhteisillä pelisäännöillä. Kohdentamalla kilpailu keskeisten olemassa olevien taajama-alueiden kehittämiseen vahvistetaan samalla toimivaa keskusverkkoa ja koko seudun ja maakunnan yhteistä etua. Yhteiskunnan kyky sopeutua ennustettaviin tai näköpiirissä oleviin muutoksiin tapahtuu hitaasti ja rakenteiden muuttaminen tapahtuu vaiheittain. Siksi muutokset alue- ja yhdyskuntarakenteessa ovat hitaita. Aiemmilla ja tänään tehtävillä valinnoilla vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen. Kestävällä rakenteen kehittämisellä on suuri merkitys paitsi globaalien ilmastotavoitteiden toteutumisen myös asukkaiden omaisuusturvan ja kuntien yhdyskuntatalouden kannalta. Maakuntakaavoituksella on monta aikaulottuvuutta. Samanaikaisesti, kun strategisilla merkinnöillä tavoitellaan välttämättömiä suunnanmuutoksia ja asemoidutaan mahdollisiin suuriinkin automatisaation ja digitalisaation tuomiin toimintaympäristön muutoksiin, tulee kaavan mahdollistaa lähitulevaisuuden vaihtoehtoiset ratkaisut. Pitkään jatkunut laskusuhdanne on kääntänyt kaupunkiseutujen kasvun sisäänpäin ja hillinnyt 1980-luvulta jatkunutta yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä. Keskusta-alueita täydennysrakennetaan aktiivisesti, mutta samanaikaisesti niiden merkitys työpaikka-alueina on vähentynyt. Edellä mainittu yhdessä ostovoiman kehitysnäkymien ja muuttuvien kulutustottumusten kanssa ovat vähentäneet ja suunnanneet uudelleen kaupan ja palveluiden investointeja. Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus saattaa tuoda mukanaan kokonaan uusia alueidenkäytön haasteita. Talouden nyt näyttäessä odotettuja elpymisen merkkejä, on erityisen tärkeää pitää kiinni vaihemaakuntakaavan lähtökohtina olevista yhteisistä MALPE-tavoitteista kestäviin ja vetovoimaisiin taajamiin tukeutuvan Varsinais-Suomen rakentamiseksi. Tähän tarvitaan kaavamuodoista- ja -tasoista riippumatonta, maakuntastrategian kumppanuusfoorumeissa tehtävää laajaa suunnitteluyhteistyötä. Prosessi

12 Maakuntahallitus Sivu 106 Vaihemaakuntakaavaprosessi on ollut pitkä. Yleiseksi haasteeksi tässä prosessissa on osoittautunut, miten sovittaa yhteen runsaat lähtökohta- ja selvitysmateriaalit, lainsäädäntö ja siinä tapahtuvat kaavaprosesseja nopeammat muutokset sekä samanaikaiset tavoitteet strategisemmasta, mutta ohjaavammasta alueidenkäytön suunnitelmasta. Luonnosvaiheen (kesä 2015) jälkeen on tullut useita maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kaavaprosessiin että kaavaratkaisuun. Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen (HE 114/2015 vp) muutti ehdotusvaiheen kuulemisen kaksivaiheiseksi ja vähittäiskaupan säädösten tarkistus (HE 251/2016 vp) muutti kaavaratkaisua kaupan merkintöjen osalta. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli MRA 13 :n mukaisesti lausunnoilla välisen ajan. Kuntien lausunnot olivat pääosin myönteisiä ja edellyttivät pieniä teknisiä tarkistuksia. Viranomaisten (mm. YM, LVM) lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kaavaratkaisun vaikutusten arviointiin. Erityisesti oltiin huolissaan kaupan ratkaisun liikenteellisistä vaikutuksista Raisiossa ja Kaarinassa. Merkintöihin liittyviä määräyksiä ja vaikutusten arviointia on näiltä osin tarkistettu ja täydennetty. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli maakuntahallituksen päätöksen ja MRL 65 ja MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 17 muistutusta (joista neljä oli nimetty lausunnoksi). Määräajan jälkeen tuli vielä Loimaan kaupungin lausunnoksi nimeämä kannanotto. Maakuntahallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet ja niiden perusteella tehtävät tarkistukset kokouksessaan Vaihemaakuntakaavan aiemmat tähänastiset viralliset käsittelyvaiheet: - maakuntahallitus / aloittaminen - maakuntavaltuusto / aloituspäätös - maakuntahallitus / valmistelutilanne - maakuntavaltuusto / valmistelutilanne - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu maankäyttöjaosto / osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - maankäyttöjaosto / valmisteluperiaatteet - maakuntahallituksen ja maankäyttöjaoston iltakoulu / periaatteet ja alustava kaavaluonnos - maakuntahallitus / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville - valmisteluvaiheen kuuleminen kesä-heinäkuu 2015 (MRL 62 ja MRA 30 ) (viisi yleisötilaisuutta, lausuntoja 48 kpl ja mielipiteitä 20 kpl) - maakuntavaltuusto / kaavaluonnoksen esittely - maankäyttöjaosto / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maankäyttöjaosto / kaupallisten vaikutusten arviointi - maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maankäyttöjaosto / MRL:n muutokset ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavavalmistelu - maankäyttöjaosto / vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu lausunnoille - maakuntahallitus / lausuntojen pyytäminen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta - maankäyttöjaosto / vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot - maankäyttöjaosto / vastineet vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin - maakuntahallitus / vaihemaakuntakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville - maankäyttöjaosto / yhteenveto nähtävilläoloaikana saadusta palautteesta - maakuntahallitus / vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja vastineet

13 Maakuntahallitus Sivu 107 Kaava-aineisto Maankäyttö- ja rakennuslain 29 :n mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Oikeusvaikutteisia asiakirjoja ovat kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja - määräykset. Kaavakartta Vaihemaakuntakaavakartalla esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla tärkeimmät, näkyvät muutokset ovat - aktiivisen maankäytön merkintöjen ja niiden rajausten tarkistukset, - liikenneverkon merkintöjen tarkistukset liikennejärjestelmätyön ja erillisselvitysten mukaisesti, - seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainninohjaus ja mitoitus kaupan kehittämisen ja kilpailun turvaavilla merkinnöillä, sekä - uudet toteutuksen ajoitusta ohjaavat, maankäytön, liikenteen ja kaupan palveluita koskevat yhteensitovat, strategiset kehittämisperiaatemerkinnät. Lisäksi kaavassa on ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä harmonisoitu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä. Vaihemaakuntakaava kumoaa ja korvaa voimassa olevan maakuntakaavan - aktiivisen maankäytön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) - kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue - kehittämisperiaatemerkinnät - liikenteen merkintöjä - Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. Epävirallinen kaavakarttayhdistelmä Hyväksyttävä vaihemaakuntakaavakartta on himmeämpänä esitetyn, voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan päällä. Tästä johtuen kartta sisältää myös kumoutuvia/korvattavia merkintöjä. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä kaavamerkinnät ja - määräykset vihossa. Kaavakortit Kaavaratkaisussa käytettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. Selostus

14 Maakuntahallitus Sivu 108 Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. Liitteet Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnos- ja ehdotusvaiheen palautteesta vastineineen. Oheismateriaalina Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Muu valmistelumateriaali (kaavaselostus, teemakartat, kaavakortit ja liitteet) ovat liiton extranetissä: Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen 2. esittää vaihemaakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi 3. valtuuttaa viraston tekemään kaava-asiakirjojen tarvittavan teknisen viimeistelyn ennen maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyä. Esko Kiviranta ehdotti, että Sauvon kunnan keskustaajamaan lisätään Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaan merkintä taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p

15 Maakuntahallitus Sivu HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HALL:100 /2018 Asia Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea seuraa henkilöstösuunnitelman toteutumista. Henkilökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken. Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuositusta (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2013). Keskeistä huomioitavaa: Henkilöstökertomus on strategian toteutumisen ja arvioinnin työkalu. Henkilöstökertomus on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Henkilöstökertomus antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Henkilöstökertomus ohjaa viraston strategista ja operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään henkilöstöresursseja oikein. Henkilöstökertomus on esitystavaltaan suppea ja kokoava. Tietoja kerätään säännöllisesti. Tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja samaa muotoa käytetään kaikkialla virastossa. Henkilöstökertomus 2017 viedään tiedoksi maakuntahallitukselle Oheismateriaalina on Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomus Valmistelija PM//EP/ST/HM Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomuksen 2017 tiedoksi. Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Controller Suvi Tanhuanpää, p ,

16 Maakuntahallitus Sivu 110 ALUEK:16 / LAUSUNTO LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUONNONTIETEISIIN PAINOTTUVAN LUKION ALUEELLISESTA JA VALTAKUNNALLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA Asia Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa lukiolle haettavasta erityisestä koulutustehtävästä. Erityisenä koulutustehtävänä kuntayhtymä hakee Loimaan lukiolle luonnontiedelukion tehtävää. Luonnontieteitä lähestytään erityisesti maakunnallisesti tärkeän elintarvikealan kautta ja annettavan lukiokoulutuksen todetaan lausuntopyynnössä antavan laajat valmiudet alasta riippumatta luonnontieteiden hyvää osaamista edellyttäviin korkeakouluopintoihin. Hankkeen työnimenä on ruokalukio. Vastaavaa elintarvikeketjuun liittyvää erityistä koulutustehtävähanketta ei ole koko Suomessa. Kaikki Suomen lukioiden erityiset koulutustehtävät olivat julkisesti haussa keväällä Koulutuskuntayhtymä haki tuolloin opetus -ja kulttuuriministeriön lupaa Novidan Loimaan lukion luonnontieteisiin painottuvaan erityiseen koulutustehtävään. Tuolloin ministeriö ei vielä lupaa myöntänyt ja perusteli päätöstä suunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen ja alueelliseen vaikuttavuuteen liittyvillä vielä avoimilla kysymyksillä. Painotuksena elintarvikeala oli jo tuolloin uusi avaus. Syksyllä 2018 Loimaan lukiossa käynnistyy luonnontiedelinja, jonka avulla oppilaitos hakee kokemusta erityisen koulutustehtävän toteuttamiseksi. Tähän ei vielä saada ministeriöltä lisärahoitusta ja linja on toteutettava valtakunnallisen opetussuunnitelman puitteissa. Uuden linjan opetuksessa korostuvat matematiikka, fysiikka ja kemia ja toteutuksessa yhteistyökumppaneita ovat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu. Yhteistyöstä on laadittu erilliset sopimukset. Erityinen koulutustehtävä antaa oikeuden poiketa valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta. Lausunnossa on pyydetty tarkasteltavan seuraavanlaisia näkökohtia: Onko elintarvikealan painottuvalle luonnontiedelukiolle olemassa selkeästi osoitettava alueellinen tai valtakunnallinen tarve? Mitä lisäarvoa luonnontieteisiin perustuva lukio tuo Loimaan seudulle ja/tai koko Suomelle? Mitä lisäarvoa ja yhteistyötä luonnontiedelukio voi parhaimmillaan tuoda lausuvan Lisätietoa lukion erityisistä koulutustehtävistä: Lausunto on pyydetty osoittamaan suoraan Loimaan seudun koulutuskuntayhtymälle mennessä. Kuntayhtymän hakemus OKM:lle tulee jättää mennessä. Valmistelija TN/EH Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Ruokaketju käsittää alkutuotannon ja luonnontuotteiden talteenoton sekä elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun. Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija (vaikutus sekä bruttokansantuotteeseen että työllisyyteen) Varsinais-Suomessa tällä hetkellä ja ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokaketju työllistää alkutuotannossa ja jalostuksessa yhteensä noin henkilöä. Lisäksi elintarvikekaupan alalla työskentelee yli ja ravitsemispalveluissa vajaa henkilöä. Ravitsemispalvelut on ollut yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Varsinais-Suomessa.

17 Maakuntahallitus Sivu 111 Ruokaketju tarvitsee monipuolisia osaajia koulutuksen eri tasoilta ja aloilta. Elintarvikkeiden valmistuksessa korostuu työn polarisoituminen eli tarvitaan sekä isomman teollisuuden automaatio- ja prosessiosaajia sekä pienten yritysten käsityövaltaisten ammattiryhmien osaajia. Lisäksi korostuvat leipomo- ja myyntiosaaminen sekä ravintola-alan erikoisosaajat, joissa yhdistyy esim. konditoriaosaaminen. Suorittavan työn lisäksi tarvitaan osaajia tutkimukseen, kehittämiseen sekä hallinnon eri aloille tukemaan ruokaketjun mahdollisuutta kehittymiseen. Ammatillisen koulutuksen lisäksi tärkeää on yrittäjien jatkuva koulutus ja ruokaketjun yrittäjyyskasvatus. Kasvavia osa-alueita koko ruokaketjussa ovat luomutuotanto sekä laajemmin biotalous ja ympäristöosaaminen sekä ennen kaikkea näiden tuotteistaminen. Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa korostetaan älykkään erikoistumisen painopisteenä innovatiivisten ruokaketjujen merkitystä. Toimenpidetasolla painotetaan Varsinais-Suomen vahvan ruuantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä sekä osaamisen ja koulutuksen jatkuvan kehittämisen tarvetta maakunnan kilpailukyvyn kulmakivenä. Liitto näkee hankkeen ennen kaikkea maakunnallisesti näkökulmasta ja korostaa luonnontiedepainoitteista koulutusta antavien järjestäjien yhteistyötä asiassa. Varsinais-Suomen liitto katsoo Novidan hakemuksen tukevan hyvin sekä koko ruokaketjun kehittymistä että keskeisten alan koulutusketjujen vahvistumista maakunnassa. Loogiset koulutusketjut ovat keskeinen tapa alasta riippumatta varmistaa osaamisen ns. kriittisen massan syntyminen. Tämä osaltaan luo edellytyksiä niin alan yritystoiminnan kehittymiselle ja uuden syntymiselle sekä luo houkuttimia koulutetun henkilöstön sijoittumiselle alueelle. Lisäksi ao. erityistehtävä asemoi maakuntaa myönteisesti myös valtakunnallisesti ja luo alan II asteen koulutukselle toimivat ja kilpailukykyiset olosuhteet keskeisellä tuotantoalueella. Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p ,

18 Maakuntahallitus Sivu AIKO-RAHOITUS, VALTION JA TURUN KAUPUNKISEUDUN VÄLINEN KASVUSOPIMUS Hankerahoitusjaosto Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kasvusopimuksiin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti marraskuussa 2015 kilpailun pääsemisestä AIKO-rahoitteiseen valtion ja kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn. Haku kasvusopimusmenettelyyn päättyi tammikuussa Työ- ja elinkeinoministeriö päätti, että valtion ja kaupunkiseutujen väliset kasvusopimukset tehdään seuraavien hakijatahojen kanssa: Joensuu, Lappeenranta-Imatra, Oulu, pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Vaasa. Valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin kesäkuussa Sopimuksen tavoitteena on Turun kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimuksella edistetään kasvua kahden strategisen teeman avulla: 1. Kansainvälisesti vetovoimainen innovaatioympäristö 2. Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Maakuntahallitus teki ( 26) päätöksen Turun kaupunkiseudun AIKO rahoituksesta vuosille (AIKO euroa + kuntarahoitus euroa). Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuodella Varsinais-Suomen liitto sai Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta euroa. Liiton tulee rahoittaa kasvusopimushankkeet, jos ne ovat kasvusopimuksen ja lain mukaisia. Turun kaupunkiseudun kasvusopimus sisältää 11 osatoteutusta: - Smart Chemistry Park - Kaupunkiympäristö kehitysalustana - Korkeakoulu-yritys -yhteistyö ja opiskelijayrittäjyys - Merialustat - Biohautomo Invest in -toiminnan kehittäminen - Materiaaliteknologian hyödyntäminen - Alueen aloittaville yrityksille suunnattujen palvelujen virtaviivaistaminen (SparkUp) - Työllistymisen polku maahanmuuttajille - Kilpailukykyisen audiovisuaalisen alan ekosysteemi - Innovatiiviset julkiset hankinnat Tiiviit kuvaukset osatoteutusten sisällöstä ajalle tammikuu 2018 huhtikuu 2019 on oheismateriaalina olevassa käyttösuunnitelmassa. Hankkeen kuvaus: Kasvusopimuksella vauhditetaan kriittisten menestystekijöiden toteutumista ja varmistetaan uusilla hankkeilla ja toimintamalleilla paremmat edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle ja liiketoiminnan kasvulle. Kaupunkiseudun tavoitteet perustuvat alueen osaamiskeskittymien elinkeinoelämän ja korkeakoulujen osaamiseen ja tukevat hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteena on kasvu elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön hyödyntämisen kautta. Turun kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä vahvistetaan toimintatapoja uudistamalla.

19 Maakuntahallitus Sivu 113 Perustelut päätösesitykselle: Hanke on kesäkuussa 2016 allekirjoitetun valtion ja Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukainen. Varsinais-Suomen maakuntastrategian päätoimenpiteenä on kumppanuusfoorumi, jonka läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden yhdessä tekeminen. Kasvusopimus linkittyy kaikkiin kumppanuusfoorumin teemakokonaisuuksiin (vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus) ja edistää suoraan useaa maakuntastrategian toimenpidettä. Hankkeen toteutusaika on Hanke on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Valmistelija Ehdotus TN/PP/kk Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeeseen Valtion ja Turun kaupunkiseudun kasvusopimus (63/2016) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 50,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, että Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeeseen Valtion ja Turun kaupunkiseudun kasvusopimus (63/2016) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 50,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

20 Maakuntahallitus Sivu ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä: - edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta - nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä - vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä AIKO -rahoituksen haku päättyi Varsinais-Suomen liittoon saatiin yhdeksän hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä AIKO -rahoitusta euroa. Myönteiset päätösesitykset (oheismateriaali): Muotoilun välitystoiminnan digitaalisen alustan kehittämishanke (7/2018). Uuden Muotoilun Yhdistys ry. Hankkeen kuvaus: Tavoite on synnyttää innovatiivinen muotoilun välitystoiminnan digitaalinen alusta, joka toimii muotoilupalveluiden välittäjänä Varsinais-Suomen elinkeinoelämälle yhdistämällä muotoilijat, tietotaidon ja yritykset. Välitystoiminta lisää Varsinais-Suomen alueen yrityksiä kehittävää tiedon antia ja palveluja muotoilun mahdollisuuksia hyödyntäen. Digitaalisessa ympäristössä toimivan välitystoiminnan suurin hyöty tulee olemaan kilpailukyvyn tehostamisessa ja toimijoiden kohtaamisissa, joiden vaikutuksesta uskotaan syntyvän työpaikkoja muotoilijoille ja luovan alan tekijöille. Mallin pilotointi tapahtuu sähköisessä ympäristössä ja hankkeen jälkeisessä seuraavassa vaiheessa konseptin pohjalta lähdetään luomaan Turkuun fyysistä tilaa Uuden Muotoilun Keskukselle (työnimi). Hanke parantaa luovien alojen työllisyyttä Varsinais-Suomessa, kehittää alueen elinkeinoelämän muotoilutietoisuutta ja muotoilupalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Perustelut päätösesitykselle: Hanke on hyvin suunnattu ja vaiheistettu. Siinä keskitytään selkeästi yhteen osioon osana suurempaa kokonaisuutta. Pilotoitava muotoilun välitystoiminnan digitaalinen alusta ei palvele ainoastaan Uuden muotoilun yhdistyksen jäseniä, vaan koko markkina-alueen elinkeinoelämää. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteen S1 Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. Hankkeen toteutusaika on Varsinais-Suomesta poistotekstiilin jalostuksen veturi (8/2018). Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

21 Maakuntahallitus Sivu 115 Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on vahvistaa Varsinais-Suomen edellytyksiä olla Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilin jalostuslaitoksen toteuttaja. Hankkeessa tehtävän markkinatutkimuksen tavoitteena on selvittää poistotekstiilin jatkojalosteiden markkinat Euroopan laajuisesti. Tutkimuksen pohjalta selvitetään poistotekstiilin jalostuslaitokseen tarvittavaa laitekantaa ja laitoksen kannattavuutta. Jotta jalostuslaitokselle tulevaisuudessa saadaan puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta, hankkeessa kehitetään tunnistuslaitteistoa, jonka avulla pystytään lajittelemaan tekstiiliä valmistusmateriaalin mukaan. Tunnistuslaitteisto sekä nopeuttaa lajittelua että takaa tekstiilien materiaalipuhtauden. Tärkeimpänä tavoitteena on saada kotimainen poistotekstiili kerättyä, lajiteltua ja jalostettua mahdollisimman tehokkaasti jätteiden etusijajärjestyksen mukaan niin, että ensisijaisesti suomalaisille toimijoille saadaan uusioraaka-ainetta uusien tuotteiden materiaaliksi. Toteutuessaan jalostuslaitos mahdollistaa uuden teollisuudenalan syntymistä Suomeen ja uusioraaka-ainetta myös kansainvälisille markkinoille. Perustelut päätösesitykselle: Selkeä resurssiviisauden edistämiseen ja kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen tähtäävä hanke. Mukana on kansainvälinen ulottuvuus ja kunnianhimoisena tavoitteena on olla Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilin jalostuslaitoksen toteuttaja. Hanke sisältää konkreettisen kokeilun, jonka avulla kehitetään poistotekstiilien lajittelua. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. Hankkeen toteutusaika on Talent Boost Turku kasvua kansainvälisistä osaajista (10/2018). Turku Science Park Oy. Hankkeen kuvaus: Lounais-Suomen valmistavan teknologiateollisuuden korkean osaamisen työvoimatarpeisiin vastaamiseksi käynnissä on useita hankkeita ja kampanjoita. Yritysten tarpeisiin vastaamiseksi, edellä esitettyjen kotimaahan kohdentuvien toimenpiteiden lisäksi, alueelle halutaan houkutella myös kansainvälisiä erityisosaajia. Kansainvälisten erityisasiantuntijoiden tai huippuosaajien houkuttelu on osa monien maiden ja kaupunkien elinkeinopolitiikkaa. Hankkeen tavoitteena on, että Lounais-Suomi tarjoaa kansainvälisesti vetovoimaisia työ- ja uramahdollisuuksia etabloituneilla erityisasiantuntijoille. Alue on osa globaalien osaajavirtojen verkostoa. Toimenpiteillä tuetaan osaamisintensiivisiä kansainvälisiä rekrytointeja tekeviä yrityksiä (1) vahvistamalla alueen positiivisen rakennemuutoksen keskittymien globaalia tunnettuutta alan osaajien keskuudessa ja (2) houkuttelemalla alueelle kansainvälisiä erityisasiantuntijoita. Perustelut päätösesitykselle: Hanke täydentää Lounais-Suomen teknologiateollisuuden korkean osaamisen työvoimatarpeisiin vastaamiseksi suunnattuja hankkeita kansainvälisten erityisosaajien houkuttelun osalta.

22 Maakuntahallitus Sivu 116 Hanke ja sen AIKO -rahoitus ( euroa) sisältyvät valtion ja Lounais-Suomen (Varsinais- Suomi ja Satakunta) väliseen positiivisen rakennemuutoksen hyödyntämiseen Lounais-Suomessa tähtäävään Silta -sopimukseen. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteiden Y1 Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa ja S1 Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua toteuttamista Hankkeen toteutusaika on Matkailun digitaaliset ja fyysiset palveluketjut (11/2018). Turku Science Park Oy. Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on saada Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutuotteita paremmin kansainvälisten matkailijoiden saataville kehittämällä digitaalisia ja fyysisiä palveluketjuja. Hanke vahvistaa Varsinais-Suomen kilpailukykyä ja vetovoimaa kehittämällä matkailuyritysten ristiin myyntiä, luomalla uusia kumppanuuksia sekä parantamalla matkailuyritysten digitaalisia valmiuksia ja osaamista uudenlaisten jakelu-, varaus- ja myyntikanavaratkaisujen käyttöönotossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki alueen yritykset, jotka tavoittelevat kansainvälisiä yksittäismatkailijoita. Perustelut päätösesitykselle: Kansainvälisen ulottuvuuden sisältävä kokeiluhanke, joka parantaa matkailuyritysten digitaalisia valmiuksia ja osaamista uudenlaisten jakelu-, varaus- ja myyntikanavaratkaisujen käyttöönotossa. Hanke on avoin kaikille kansainvälisiä yksittäismatkailijoita tavoitteleville yrityksille. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteen S1 Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. Hankkeen toteutusaika on Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta (Poretieto) (13/2018). Varsinais-Suomen liitto. Hankkeen kuvaus: Luotettavalla ja ajantasaisella tiedolla on suuri rooli positiivisten rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin vastaamisessa. Päätöksenteon tietopohjan merkitys on tunnistettu Esko Ahon selvityksessä, jossa esitetään, että siltasopimuksen osana valtiohallinnon ja Lounais-Suomen alueen toimijoiden tulee sopia työnjaosta kattavan ja ajantasaisen tietopohjan tuottamisesta valmistelun ja päätöksenteon tueksi." Siltasopimuksen tietopohjan on kyettävä tarjoamaan riittävän kattava ja ajantasainen tilannekuva alueen keskeisistä kehitystrendeistä, jotta siltasopimuksen toimenpiteiden toteutus perustuu yhteiseen näkemykseen Lounais-Suomen kehityksestä. Erityisesti ajantasaista tietoa tarvitaan yritysten muuttuvista osaamistarpeista. Näihin tietotarpeisiin vastaamiseksi Poretieto-hankkeessa toteutetaan positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu. Palvelu toteutetaan osaksi Lounais-Suomen aluetietopalvelua (Lounaistieto.fi) siten, että sen tietosisällöt on upotettavissa myös muille alueellisille tietoalustoille (kuten Satamittari.fi). Palveluun kootaan eri lähteistä keskeinen tietopohja alueen kehitystrendeistä, yritysten osaamistarpeista, koulutuksen järjestämisestä ja siltasopimuksen toimenpiteiden edistymisestä. Tiedot visualisoidaan havainnollisesti interaktiivisella infografiikalla.