Tilinpäätös

Transkriptio

1 Tilinpäätös Laatukeskuksen laatutunnustus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 12 Koulutusalatoiminta 17 Taloutta kuvaavat tulokset 18 Sidosryhmäyhteistyö 19 Henkilöstö 20 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 28 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILU KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 31 Valtuusto 34 Tarkastuslautakunta 35 Hallitus 36 Tilapalvelukeskus 37 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 41 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 47 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 52 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 57 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 63 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 68 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 73 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 78 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 83 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 90 Investointien toteutuminen 92 Rahoitusosan toteutuminen 93 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 96 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 97 Tase ja sen tunnusluvut 98 2

3 4. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 101 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot 103 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 103 Poistosuunnitelma 104 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 105 Henkilöstökulut 106 TASEEN LIITETIETO Pysyvät vastaavat 108 Osakkeet 109 Siirtosaamiset 110 Rahoitusarvopaperit 111 Oma pääoma 112 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 113 Investointivaraukset 114 Siirtovelat 115 Muut taloudelliset vastuut 116 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 117 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 117 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 122 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 123 Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Eläkkeelle jääneet 125 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot MUUT LIITTEET Organisaatiokaavio 128 Kuntayhtymän johtoryhmä 128 Maakunnalliset koulutusalakohtaiset ohjausryhmät 129 Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 130 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta Opiskelijatilastot 133 Kiinteistöluettelo Vakuutusluettelo Kuvat: Antti Varonen ja Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Taitto: PKKY.n viestintäpalvelut 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 4

5 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä onnistuttiin v. toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa hyvin. Kiitos tästä kuuluu luottamushenkilöjohdolle ja henkilökunnalle. Ammattiopistojen ja aikuisopiston arjessa tehtiin työtä asiakkaiden, opiskelijoiden, työelämän ja alueen menestymisen hyväksi. Koulutuksen kehittämistyössä painottui yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen mallien kehittäminen. Ammatillista koulutusta ja näkyvyyttä kehitetään myös ammattitaitokilpailutoiminnalla. Kevään ponnistelut kohdistuivat ammattitaidon Taitaja SM kilpailujen ja tapahtuman järjestämiseen toukokuussa Joensuussa. Tapahtuma onnistui erinomaisesti niin taloudellisuudessaan, näkyvyydessään kuin koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden kilpailumenestymisenä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ollaan uudistamassa entistä enemmän tuloksellisuuteen kannustavaksi. Tavoitteena on tukea koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista ja edistää ammatilliselle koulutukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Tulosmittaristo tuottaa kehittämis- ja ohjausinformaatiota niin koulutuksen järjestäjien kuin opetushallinnon käyttöön. Koulutuskuntayhtymä on saanut tuloksellisuusrahoitusta useana vuotena peräkkäin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusperusteissa koulutuksen vaikuttavuudella on suurin painoarvo (90 %). Vaikuttavuus muodostuu työllistymisestä, jatko-opiskeluihin korkea-asteelle siirtymisestä, keskeyttämisen vähäisyydestä ja tutkinnon suorittamisesta ohjeajassa (läpäisyaste). Henkilöstömittareilla arvioidaan tuloksellisuutta opettajakunnan muodollisen kelpoisuuden (painoarvo 7 %) ja henkilöstön kehittämiseen kohdennettujen voimavarojen näkökulmasta (painoarvo 3 %). Vuotta leimasi ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen ja rahoituksen leikkauksiin liittyneet käsittelyt. Aikuiskoulutuksen leikkauspäätöksiä oli tehty jo v Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti päätöksensä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttamisesta ja uudelleen suuntaamisesta vuosille Prosessi oli käynnistynyt marraskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä ja maakuntaliitoilta palautetta esityksestään kahdessa eri vaiheessa. Ministeriöön vaikuttaminen tuottikin tulosta siten, että Pohjois-Karjalan leikkauspäätöksiä ajoitettiin loivemmin. Samalla kuitenkin leikattiin koulutuksen yksikköhintoja. Vaikka koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen vetovoima on valtakunnallista keskiarvoa parempi, Pohjois-Karjalan osuus leikkauksista oli valtakunnallisesti korkeimpien joukossa. Pohjois-Karjala on yksi niistä seitsemästä maakunnasta/suuralueesta (yhteensä 18 aluetta), jossa maakuntaan tulee enemmän opiskelijoita perustutkintokoulutukseen kuin sieltä lähtee muualle opiskelemaan opiskelijoita. Kevään yhteishakutilastojen perusteella ensisijaisista hakijoista 18,3 % hakee maakunnan ulkopuolelta. Vuonna 2012 vastaava osuus oli 17,7 %. Kun ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli v. kevään yhteishaussa koko maassa 1,40, vastaava luku oli Pohjois-Karjalassa 1,49. Koko maassa ammatillisen peruskoulutuksen leikkaus vuodesta vuoteen 2016 oli -1,3 % ( opiskelijapaikkaa). Koulutusta kohdennettiin nuorisoikäluokkien kehitystä vastaavasti ja vailla ammatillista peruskoulutusta olevien mukaan uudelleen siten, että esim. metropolialueelle lisättiin koulutuspaikkoja Pohjois-Karjalan leikkaus kohdistui kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymään. Vuoden järjestämisluvan opiskelijamäärästä, perustutkinto-opiskelijaa, opiskelupaikkojen leikkaus v mennessä on -8,5 % (-460) paikkaa, mikä on yksi maan suurimmista leikkauksista. Leikkauspäätösten johdosta koulutuskuntayhtymässä toteutettiin taloudellisista ja toiminnallisista syistä YT menettely. Vuodelle 2014 koulutuksen järjestämislupaa (5 320) leikattiin 20:llä. Tuleville vuosille 2015 ja 2016 kohdistuu molempiin 220 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelupaikkojen leikkaus. Koulutuskuntayhtymän sisällä leikkausten kohdentaminen perustui eri perustutkintojen tilastotietoihin koulutuksen vaikuttavuudesta, ennakointitietoon alan työvoimatarpeesta maakunnassa, koulutuksen vetovoimaan ja opiskelijapalautteeseen. Vuoden toiminnalliset ja taloudelliset tulokset paranivat edelliseen vuoteen verrattuna. Leikkauspäätöksistä huolimatta koulutuskuntayhtymä hoitaa kuntien sille antaman tehtävän laadukkaasti ja vastuullisesti. Vs. kuntayhtymänjohtaja Veli Mäkinen 5

6 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon muodostavat valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon kuuluu perussopimuksen mukaan 54 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen Keskusta 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 15, Kansallinen Kokoomus 7, Vihreä liitto 3, Perussuomalaiset 9, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Anna Hölttä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Reijo Jeskanen ja toisena varapuheenjohtajana toimii Anssi Törmälä. Toimintavuonna valtuusto kokoontui keväällä ja syksyllä Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 48 asiakohtaa. Kuntayhtymän hallituksessa on yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Pentti Hartikainen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Raimo Kinnunen ja toisena varapuheenjohtajana Veikko Isoniemi. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 255 asiakohtaa. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Matti Väistö ja varapuheenjohtajana Vesa Parviainen. Oppilaitosten toimintaa johtavat seitsemänjäseniset johtokunnat. Kuntayhtymän yhteiset palvelut vastaa kuntayhtymän yhteisesti hoidettavista tehtävistä ja tuottaa oppilaitosten tarvitsemia palveluja, huolehtii yhtymäsuunnittelusta, edunvalvonnasta, laatutyöstä, koulutustoiminnan mitoituksesta ja koordinoinnista ja kuntayhtymän yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteista, avustaa yksiköitä projektitoiminnassa ja kehittämishankkeissa sekä toteuttaa kuntayhtymän yhteisiä kehittämishankkeita. Yhteiset palvelut valmistelee hallituksen ja valtuuston asiat sekä toimittaa tunnuslukuja ja raportteja toiminnan ja talouden seurantaa varten. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustuu seutukuntakohtaisten hallinnollisten oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta mutta myös vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Luvussa 6. Muut liitteet on esitetty kuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä v.. Opiskeluasioiden toimikuntaan hallitus nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskeluasioiden toimikunnan puheenjohtajana toimii Veli Mäkinen ja varapuheenjohtajana Anu Häikiö. Toimikunnan esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Opiskeluasioiden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskeluasioiden toimikunta päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Toimielimessä on lainsäädännön mukaisesti koulutuksenjärjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Opiskeluasioiden toimikunta kokoontui toimintavuonna 28 kertaa ja käsitteli yhteensä 306 asiakohtaa. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmiin on rekrytoitu yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisilla koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. 6

7 VALTUUSTO 2016 Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Purmonen Mika Kettunen Jari Piippo Eila Salo Aleksi Joensuu Rämänen Pirjo Hoffren Minna Raassina Eeva Hälli Sinikka Kettunen Noora Paajanen Sari Tahvanainen Ville Leino Leo Kosonen Pentti Martikainen Kari Jeskanen Reijo, 1. varapj. Kärkkäinen Viljo Hulmi Raimo Kuivalainen Tuija Piipponen Minna Maaranen Raimo Meriläinen Anne Puhakka Asko Väistö Matti Okkonen Marie Väkeväinen Kari Kolehmainen Katja Törmälä Anssi, 2. varapj. Mononen Ritu Kuusijärvi Marianne Auvinen Marko Salo Kauko Kirjavainen Kaisa Kananen Ari Koskela Kimmo Willman Heidi Varis Päivi Orava Joni Saarinen Tuija Koskela Teija Tavi Tapani Ruotsalainen Jari Koskinen Sari Tamminen Topias Raikisto Heli Räty Marjatta Paananen Pauli Koskela Samuel Pulkkinen Hilkka Juuka Lehikoinen Matti Tanskanen Heidi Nevalainen Virpi Ruokolainen Niina Kitee Auvinen Seppo Pennanen Kari Kaalimaa Maija Hirvonen Kirsi Parviainen Vesa Kosonen Matti Saari Kaisa Kuoppala Taisto Kontiolahti Virtamo Pekka Sivonen Miitri Harinen Jertta Pakarinen Sirpa Huttunen Satu Tukiainen Markku Vattulainen Piia Soikkeli Pauli Lieksa Matikainen Seija Teppo Tarja Säppi Päivi Oinonen Sari Lehtinen Pirkko Pöppönen Jukka Kortelainen Reijo Öystilä Kaija Liperi Tikka Tiina Pietarinen Päivi Keronen Jari Taijala Matti Hoppa Helinä Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Mustonen Tapio Nurmes Huusko Anu Juntunen Jukka Hurskainen Veli-Matti Makkonen Merja Mahlavuori Mauri Puumalainen Pihla Outokumpu Pääkkönen Merja Harkonmaa Sinikka Korpela Veera Vänskä Timo Laukkanen Heikki Antikainen Sanna Polvijärvi Kuronen Mirva Lavikainen Seppo Mustonen Tiina Kähäri Margaretha Rääkkylä Mölsä Timo Rantametsä Harri Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Heiskanen Saara Venäläinen Mervi Ripatti Rami Valtimo Hölttä Anna, puheenjohtaja Härkin Päivi 7

8 HALLITUS 2016 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Hartikainen Pentti Pääkkönen Merja I varapuheenjohtaja Kinnunen Raimo Lehtinen Pirkko II varapuheenjohtaja Isoniemi Veikko Turpeinen Jari Ihme Jaana Klaavo Kalle Kuivalainen Tuija Pennanen Kari Kuntsi Tony Huttunen Satu Kärki Piritta Varis Päivi Kärkkäinen Eero Makkonen Merja Huusko Anu Turunen Kari Sallinen Jussi Tanskanen Heidi Törönen Erja Heinonen Lauri TARKASTUSLAUTAKUNTA 2016 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Väistö Matti Romppanen Kimmo Varapuheenjohtaja Parviainen Vesa Raassina Eeva Matikainen Seija Kananen Ari Piipponen Minna Hakala Samuli Ratilainen Jouko Romppanen Anne Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy JOHTOKUNNAT 2016 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappalainen Riitta, pj Heikkinen Jukka Martikainen Kari, varapj Kuronen Vesa Okkonen Marie Oksanen Jarno Puruskainen Anna Tikka Sari Salo Kauko Sormunen Heidi Tikka Tiina Surakka Kari Toivanen Ville Toppi Jenni, saakka Pakarinen Minna, alkaen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Kosonen Pentti, pj Kettunen Noora Ronkainen Antti, varapj Harinen Jertta Myllärinen Teemu Korpela Suvi Nyyssönen Leena Pakarinen Juha Hoppa Helinä Simonen Samuli Kolehmainen Katja Nuutinen Jere Kananen Ari Arponen Teemu POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Karjalainen Teuvo, pj Mimi Magdaleena Nousiainen Jarkko, varapj Muukkonen Birgitta Heikkinen Hannu Suvorova Hilja Venäläinen Mervi Ehrukainen Reima Putkuri Hannu Heiskanen Saara Ratilainen Liisa Romppanen Ilkka Palviainen Sanna Pitkänen Matti POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Säppi Päivi, pj Oinonen Sari Pöppönen Jukka Lampinen Kimmo Mahlavuori Markku Jama Abdi Salorinne Heikki Mainela Esa-Mikko 8

9 Lehtinen Pirkko Oinonen Kati Teppo Tarja Härkönen Eija Turunen Joona Matikainen Seija, saakka Timonen Birgitta, alkaen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Väänänen Katja, pj Hirvonen Veijo Makkonen Raija, varapj Tiittanen Tero Huttunen Satu Romppanen Johanna Asikainen Ossi Paajanen Sari Meriläinen Susanna Hämäläinen Hannu Haaranen Jukka Turunen Pirjo Purmonen Mika Kettunen Jari POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Korhonen Pasi, pj Kuvaja Reija Korhonen Tarmo, varapj Virkkunen Irja Tuominen Matti Komsa Terttu Nevalainen Virpi Tuononen Jarkko Puumalainen Pihla Hakala Samuli Lipponen Anu Heikura Martti Nevalainen Hannu Meriläinen Jaana POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pekkanen Niina, pj Räsänen Henry Westman Juhani, varapj Kolehmainen Sirkka-Liisa Viitala Tuija Kuiri Keijo Karkkonen Esko Alava Annu Raninen Veli-Matti Taimela Anne Laeslehto Tuula Hartikainen Ilkka Laukkanen Heikki Antikainen Sanna POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Suhonen Keijo, pj Parkkonen Heli Mikkilä Hannu, varapj Nevalainen Lahja Väisänen Jorma Muttik Liina Rautiainen Tuula Kortelainen Joni Piippo Eila Pääkkönen Pentti Hölttä Anna Oinonen Timo Hiltunen Reijo Kärkkäinen Petri POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Jeskanen Reijo, pj Oksman Raimo, varapj Malinen Juho Mustonen Tiina Puhakka Asko Tuuha Lilli, saakka Rautiainen Armi, alkaen Varis Päivi Henkilökohtainen varajäsen Mikkonen Sirkka-Liisa Musikka Sinikka Pajunen Sami Jääskeläinen Pentti Paalanen Saara Havukainen Martti Vuorela Juhani 9

10 3. STRATEGISET TAVOITTEET 2015 Kehittämisasiakirjassa vuosille koulutuskuntayhtymän visio on: Olemme erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Lisäksi kehittämisasiakirjassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Jo vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön hallituksen päätöksellä strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, mikä tarkoitti sekä talousarviorakenteen uudistamista että tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöönottoa niin toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa kun toiminnan tuloksellisuudenkin arvioinnissa. Kyseisen viitekehyksen myötä otettiin käyttöön myös vuosittain toteutettavat laatu- ja itsearviointikäytännöt (EFQM), jotka ovat kiinteä osa talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten tekeminen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden 2011 toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymätason kehittämistä ohjasi tavoite hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Hyvinvoiva oppimisympäristö rakentuu terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden huomioonottavalle toimintakulttuurille, joka mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen laadukkaan kehittymisen. Hyvinvoivan oppimisympäristön kehittämisessä vuonna olennaista oli muutosrohkeus, tulevaisuuden ennakointi sekä vastuullisen ja aidosti osallistavan organisaatiokulttuurin edistäminen. Käytännössä hyvinvoivaa oppimisympäristöä vahvistettiin kuluneen vuoden aikana seuraavien kehittämiskohteiksi nimettyjen teemojen avulla. Työelämä- ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi keskityimme monimuotoisten työelämä- ja opiskelijalähtöisten pedagogisten toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluun. Oppilaitoksissa on otettu käyttöön kuluvan vuoden aikana laajennettua työssäoppimista ja jossain määrin on kehitetty myös muita työvaltaisen oppimisen toimintatapoja (esim. tekemällä oppiminen). Työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi kiinnitimme erityistä huomiota myös työpaikkaohjaajien valmennukseen sekä työelämäkumppanuuksien ja -yhteyksien laajentamiseen ja syventämiseen kumppanuusstrategian linjausten mukaisesti. Koulutimme aktiivisesti työpaikkaohjaajia ja solmimme kumppanuussopimuksia. Joensuussa järjestytyt Taitaja -kilpailut teemalla osaamisen iloa tarjosivat mahdollisuuden työelämäyhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen. Opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämisessä hyödynsimme digitaalista teknologiaa keskittymällä erityisesti verkko-opintotarjontaan sekä verkko-opetuksen ja -opiskelun kehittämiseen. Laajensimme myös opintojen valinnaisuuden tarjontaa ja hyödynsimme aiempaa aktiivisemmin yksilöllistä poluttamista. Lisäksi otimme käyttöön erilaisia mobiililaitteita ja sosiaalisen median palveluita osana opetusta ja ohjausta. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena oli opetus- ja ohjaustehtävissä toimivan henkilöstön pedagogisen osaamisen uudistumisen ja ammattitaidon kehittymisen aktiivinen tukeminen. Toteutimme keväällä pedagogisen teema-arvioinnin, jossa jokainen opetushenkilöstöön kuuluva sai mahdollisuuden arvioida omaa toimintaansa osaamiseen valmentajana ja käydä keskustelua asiasta kollegoidensa kanssa. Itsearvioinnin tuloksena määritimme vuosien kehittämisen painopistealueet. Lisäksi toteutimme erilaisia valmennuksellisia interventioita, jotka ovat liittyneet muun muassa yksilövalmennukseen, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen, opetusmenetelmällisen osaamiseen monipuolistamiseen, henkilöstön dialogiataitojen kehittämisen sekä digitaalisen teknologian käyttöönottoon (esim. Digipajat, Open päivitys -koulutus). Lisäksi olemme valmistelleet peda.fi -valmennusohjelmaa henkilöstön valmennuksellisen osaamiseen kehittämisen vahvistamiseksi sekä luoneet opettajien käyttöön opetuksen toteuttamista koskevan valmentavan pedagogiikan palautekyselyn. 10

11 Opetushenkilöstömme osallistui aktiivisesti Taitaja -kisojen järjestämiseen toimimalla menestyksellisesti monissa eri rooleissa. Kisat olivat menestys sekä kisojen organisoinnin että opiskelijoidemme hyvän menestyksen valossa. Ammattiopistoissa opiskelevat saavuttivat yhteensä 17 mitalia, mikä on osoitus hyvästä osaamisen tasosta. Menestys mahdollisti myös sen, että pärjäsimme erinomaisesti koulutuksenjärjestäjien välisessä vertailussa. Suunnittelimme yhteistyössä Ammattiopisto Joensuu palveluiden ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa toimintamallin opetushenkilöstön viittä päivää pidempien työelämäjaksojen mahdollistamiseksi. Kokeilusta saatujen kokemusten jälkeen toimintamallia tullaan levittämään muihin oppilaitoksiin ja useammille koulutusaloille vuonna Jatkoimme elämänvaihe- ja dialogisen johtamisen käytänteiden kehittämistä Tekesin rahoittaman Dialogia -hankkeen turvin. Hankkeen tuloksena on syntynyt muun muassa sisäisten kehittäjien työkalupakki, joka sisältää menetelmiä ja työtapoja sitouttavien ja osallistavien ryhmäprosessien vetämiseen sekä vinkkejä kuuntelemiseen, kysymiseen ja muutokseen innostamiseen. Lisäksi koulutimme kuluvan vuoden aikana henkilöstöämme työpaikkasovittelijoiksi, ja samalla olemme ottaneet käyttöön työpaikkasovittelun täydentämään jo käytössä olevaa aktiivisen tuen toimintamallia. Opiskelijoiden hyvinvointi Vuonna kiinnitimme huomioita opiskelijoiden yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen osana opiskelun arkea. Laajensimme vertaissovittelun toteutusta Hyvä amis -hankkeen tuella. Tällä hetkellä vertaissovittelu (VERSO) on käytössä kaikissa oppilaitoksissa. Lisäksi käynnistimme vertaisvalituksen kokeilun muutamissa oppilaitoksissa. Kuluneen vuoden aikana kehitimme myös opiskelijakuntatoimintaa ja vahvistimme opiskelijoiden osallisuutta muun muassa panostamalla rehtoreiden kuulemistilaisuuksiin ja opiskelijakunnan ja johdon yhteiseen tapaamisiin sekä laatimalla BIKVA-malliin pohjautuen asuntolakyselyn ja kyselyn tulosten käsittelymallin. Toinen painopistealue oli opiskelijoiden fyysistä terveyttä edistävien toimintamallien ja käytänteiden kehittäminen. Esimerkiksi Ammattiopisto Joensuu Tekniikassa ja kulttuurissa on otettu käyttöön oma keho oppimisympäristönä -toimintamalli ja useissa oppilaitoksissa on aktiivisesti tuettu opiskelijoiden omaehtoista liikkumista. Tulevina vuosina toimintamallien kehittämistä jatketaan ja niitä tullaan levittämään organisaatiomme sisällä. Kolmas painopistealue oli välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen avoimuuden, aidon kohtaamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen keinoin. Monissa oppilaitoksissa on järjestetty erilaisia teemaviikkoja ja yhteisiä tapahtumia, kehitetty varhaisen puuttumisen toimintatapoja sekä panostettu kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien kehittämiseen. 11

12 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS (BSC) Tuloksellisuusmittariston avulla selvitämme asetettujen päämäärien saavuttamista, strategioiden toimivuutta ja toimintamme onnistumista koulutuskuntayhtymässä. Tuloskortissa toimintaamme mitataan neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky sekä asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu yleensä perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- ja opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan, oppilaitoksen ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kykyämme saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Se on toiminnallista ja taloudellista. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava kustannustehokasta. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa emt. asiakas- ja sidosryhmiin. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: valmistuneiden työllistymisellä, heidän sijoittumisellaan jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 61,9 prosenttia työelämässä ja 10,7 prosenttia jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5300 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 1006 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksia on solmittu 864 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1466 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla että osallistumalla kansallisella ja EUrahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 22 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteutuma Emme aivan saavuttaneet opiskelijamäärille asetettuja kuntayhtymätason valtuustoon nähden sitovia tavoitteita vuodelle. Ammatillista perustutkintoa suorittavien määrä oli 5272 opiskelijaa ja päätoimisia opiskelijoita oli yhteensä Vuonna valmistui 1766 perustutkinto-opiskelijaa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Voimassa olevia oppisopimuksia oli 832, mikä on 32 alle asetetun tavoitteen. Työllistymisaste (%) ja jatko-opiskelu (%) -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumis-palvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatkoopintomittari sisältää vain korkea-asteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 56,9 prosenttia, mikä on heikompi kuin asetettu tavoite (61,9 %), mutta parempi kuin vuoden 2012 toteutuma (55 %). Jatko-opinnoissa oli valmistuneista opiskelijoista 14,1 prosenttia, mikä on asetettua tavoitetta (10,7 %) parempi. Elinkeinoelämän kehittämishankkeissa ylitettiin hankkeiden lukumäärällinen tavoite. Kehittämishankkeiden kustannukset olivat euroa. Lisäksi EU -rahoitustuella toteutimme kahta investointihanketta, joiden kustannukset olivat euroa. Hankkeiden avulla olemme voineet tukea 12

13 henkilöstöämme osaamisen ja työelämäyhteyksien kehittämisessä sekä vahvistaa myös koulutuksemme työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Toiminnan vaikuttavuus 2012 Työllistyminen (%) 55,0 61,9 56,9 Jatko-opinnoissa (%) 13,8 10,7 14,1 Valmistuneet 1 369, , ,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 26,0 22,0 36,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 3 565, , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita 5 320, , ,1 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 560,6 418,0 518,2 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 324,0 360,0 391,6 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 35,0 46,0 35,7 - opiskelijatyöpäiviä 6 650, , ,0 Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 39,0 37,0 34,6 - opiskelijatyöpäiviä 7 410, , ,0 Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 34,5 57,0 43,4 - opiskelijatyöpäiviä 6 555, , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 145,3 88,3 16,6 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6 459, , ,2 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Oppisopimuskoulutus - voimassaolevien sopimusten määrä 945,0 864,0 832, Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeinen kriteeri. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnattujen päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muun muassa itä- ja pohjoissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kesken. 13

14 Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin uudistumisen tarpeita. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä laadukas yhteistyö ja kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seurataan viidellä eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla ja ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,8 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,8. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 391. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 193 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 460 opintoviikkoa kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 113 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 102 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 59 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 72,8. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 118 opiskelijaa. Toteutuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 4,0 vuonna. Se on asetettua tavoitetta 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Vastaavasti yrityspalaute oli 0,3 prosenttiyksikköä heikompi kuin asetettu tavoite. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 385, mikä on lähes asetetun tavoitteen mukainen. Ammattitaitokilpailuihin osallistuneita oli 34 enemmän kuin asettamamme tavoite. Kansainvälistymisen osalta toimintamme on ollut aktiivista. Opiskelijavaihtoon lähteneitä opiskelijoita oli 246 ja vaihtoon saapui 77 opiskelijaa. Opettaja- ja henkilöstövaihdossa Suomen rajojen ulkopuolella oli 102 henkilöä ja yksiköissämme vieraili 90 ulkomaista opettajaa ja asiantuntijaa. Erityisopetuksen läpäisyaste oli 54,9 prosenttia, mikä 1,3 prosenttiyksikkö heikompi kuin vuoden 2012 tulos. Luvuissa on ensimmäistä kertaa mukana näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa ammatillista perustutkintoa suorittavat aikuiset, joille on tarjottu erityistä tukea. Asiakaspalvelun laatu 2012 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 3,7 3,8 4,0 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely työnantajille 3,6 3,8 3,5 Kaksoistutkintoja suorittavia opintoja 406,0 391,5 385,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 118,0 152,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 220,0 193,0 246,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 460,0 610,0 - opiskelijat saapuvat 128,0 113,0 77,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 155,0 102,0 109,0 - opettajat / asiantuntjat saapuvat 102,0 59,0 90,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 56,0 72,8 54,9 14

15 4.3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä muodostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnitteluja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää opetuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien aikaisen tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2012 enintään 7,3 prosenttia. Tutkintojen läpäisyastetavoite (4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on 75,0 prosenttia. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 54 prosenttia ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 10,7 prosenttia. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 106,5 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 6,4 % vuosikateprosentti poistoista on 135,8 % Toteutuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla 17. Opintojen keskeyttämisaste oli 8,8 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2012 toteutuma (8,4 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 75 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 66,6 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Vuoden läpäisyaste on 4,2 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna 2012 (62,4 %). Läpäisyasteessa on nyt kolmatta kertaa mukana opiskelijat, jotka ovat suorittamassa ammatillista perustutkintoa näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena opetussuunnitelmaperustaisessa koulutuksessa opiskelevien lisäksi. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla

16 Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 2012 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,4 7,3 8,8 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 62,4 75,0 66,6 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 54,3 51,7 Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) 10,7 4,8 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 110,3 106,1 111,1 - vuosikate toimintatuloista (%) 9,7 6,0 10,3 - vuosikate poistoista (%) 203,2 128,4 216, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, jotta voimme varautua toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenäisellä toimintapolitiikalla on merkitystä erityisesti henkilöstöasioissa. Tavoitteenamme on pitää henkilöstö työkykyisenä, innostuneena ja motivoituneena sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän arvokkainta omaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä suuntaamme kehittämistoimenpiteitä mm. dialogisen johtamisen ja valmentavan esimiesosaamisen, kansainvälisyysosaamisen ja opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Työolobarometrin timanttimallin ulottuvuuksista seuraamme esimiestyötä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä henkilöstön kokemaa työn kehittävyyttä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 6,0 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,5 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 710. Vuoden 2012 lopussa päätoimisista opettajista 89 prosenttia täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat sekä esimiestyön, tiedonkulun, vuorovaikutuksen että henkilöstön kokeman työn kehittävyyden osalta 3,8. Toteutuma Opetushenkilöstön koulutuspäivissä ylitimme asetetun tavoitteen 0,2 prosenttiyksiköllä ja muun henkilöstön koulutuspäivissä toteutuma oli asetetun tavoitteen mukainen. Opetushenkilöstön vähintään viiden päivän mittaisia työelämäjaksoja oli yhteensä vain 328, mikä on yli puolet vähemmän kuin asetettu tavoite. Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 88 prosenttia. Henkilöstöilmapiirin osalta emme saavuttaneet asetettuja tavoitteita. Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla

17 Henkilöstö aikaansaannoskyky 2012 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 6,5 6,0 6,2 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 3,5 3,5 3,5 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 510,0 710,0 328,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 88,4 89,0 88,4 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,7 3,8 3,6 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,8 3,6 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,6 KOULUTUSALATOIMINTA Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa kuntayhtymäkokonaisuuden tarjoamien synergiaetujen hyödyntäminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Koulutus- ja opintoalatoiminnan avulla voimme hyödyntää eri koulutusalojen osaamista ja alakohtaista erikoistumista koulutus- ja hanketyössä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, tutkintoon johtavan koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä määrällisen mitoituksen suunnittelussa. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toimi seitsemän koulutusalatiimiä, 14 opintoalatiimiä ja 14 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää. Lisäksi yhteisinä opiskelijapalvelutiimeinä toimivat yrittäjyyden ja innovatiivisuuden, kansainvälisen toiminnan, opiskelijahuollon, tieto- ja viestintätekniikan, at-opintojen, markkinoinnin- ja viestinnän, laatutyön, ruokapalvelujen ja valmistavan koulutuksen tiimit. Kyseisten tiimien lisäksi aikuiskoulutus- ja yrityspalvelut muodostavat oman maakunnallisen tiimin. Tulokset Koulutus- ja opintoaloilla on kuluneen vuoden aikana edistetty koulutuksen työelämäläheisyyttä laatimalla kumppanuussopimuksia ja tekemällä aktiivisesti työelämäyhteistyötä, kehittämällä työelämälähtöisen pedagogiikan toimintamalleja sekä jakamalla osaamista työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa. Vuoden aikana kuntayhtymän ammattiopistoissa opiskelijat suorittivat yhteensä työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisjaksojen suorittamisesta kertyi yhteensä opintoviikkoa, mikä tarkoittaa sitä, että työssäoppimisjaksojen keskimääräinen pituus on ollut 6,3 opintoviikkoa. Kuluvan vuoden aikana opiskelijat suorittivat yhteensä ammattiosaamisen näyttöä, joista 51,7 prosenttia on suoritettu työelämässä. Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä on lisääntynyt 5,7 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna opettajamme ovat kouluttaneet yhteensä 146 työpaikkaohjaajaa, mikä on 35 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa kehitettiin tekemällä kollegiaalista yhteistyötä toteutussuunnitelmien työstämisessä ja yksilöllisten oppimispolkujen laatimisessa. Koulutus- ja opintoalat osallistuivat tehtävänsä mukaisesti aloituspaikka prosessiin. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi pidettiin yhteisiä koulutuspäiviä ja harjoiteltu sähköisten välineiden, erityisesti Lyncin käyttöä. 17

18 TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET Yleinen taloudellinen kehitys Koulutuskuntayhtymän vuodelle asetetut taloudelliset tulostavoitteet saavutettiin. Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien nettosumma. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa. Tilikauden aikana valtuusto alensi vuosikatetavoitteen euroon. Tilikauden tulostavoite muuttui samalla eurosta euroon. Rahoitusosan nettotuottotavoite oli euroa. Valtuuston talousarviossa investointeihin myöntämä määräraha oli euroa, jota valtuusto korotti tilikauden aikana euroon. Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,21 euroa ja tilikauden tulokseksi ,27 euroa. Rahoitusosan nettotuotto on ,25 euroa ja nettoinvestoinnit ,37 euroa. Suomen valtion hallitusohjelmassa vuosille määriteltyjen ammatillisen koulutuksen säästötavoitteiden vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt vähentää Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymältä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa 460 opiskelijalla vuosina Lisäksi yksikköhintojen yleiseen kustannustasoon sidotut indeksikorotukset jäädytettiin vuonna, ja yksikköhintoja leikattiin -1,6 % vuodelta OKM:n päätöksen seurauksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus teki aloituspaikkaprosessi 2014:n yhteydessä päätöksen siitä, kuinka opiskelijapaikkojen vähentäminen kohdistuu eri oppilaitoksiin ja eri koulutusaloille. Syksyllä julkaistun hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan toisen asteen koulutukseen tulee kohdistumaan vuoteen 2017 mennessä vielä 260 miljoonan euron lisäleikkaukset, joiden tarkka toteuttamistapa ja kohdentuminen koulutuksen järjestäjittäin ei vielä ole tiedossa. Arvio tulevasta kehityksestä, tulossa olevista olennaisista muutoksista sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillista koulutusta koskettavien muutosten määrä tulee olemaan poikkeuksellisen suuri vuosina Oppivelvollisuusikää ollaan nostamassa 17 vuoteen. Hakujärjestelmiä uudistetaan siten, että yhteishaussa voivat hakea vain peruskoulun päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat henkilöt. Rahoitusjärjestelmä uudistetaan entistä suoriteperusteisemmaksi. Kuntalain kilpailuneutralitettia koskevien muutosten perusteella kaikille työvoimakoulutusta toteuttaville koulutuksen järjestäjille tulee yhtiöittämispakko ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat jaetaan uudestaan. Lisäksi koko ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan siten, että muodostetaan opiskelijoille entistä joustavampia opintopolkuja ja mahdollistetaan opiskeluaikojen lyhentyminen. Muutokset tulevat vaikuttamaan ainakin PKKY:n yksikköhintatuloihin, koulutuksen vetovoimaan, hallinnon järjestämiseen ja koko PKKY:n tapaan toteuttaa ammatillista koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat valtion säästötoimet, rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja koulutuksen vetovoimaisuuden muuttuminen muodostavat merkittävän taloudellisen riskin. Riskiä pyritään pienentämään aktiivisella valmisteluvaiheen vaikuttamisella ja nopeilla oman toiminnan sopeuttamistoimenpiteillä. Tutkintojärjestelmän uudistamisen mukanaan tuomat henkilöstön osaamisvaatimusten muutokset muodostavat henkilöstön osaamiseen liittyvän riskin. Riskiä pyritään pienentämään systemaattisella opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen koulutuksella. 18

19 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Työ- ja elinkeinoelämäkumppanuuksia kehitetään työssäoppimisen järjestelyissä ja muussa päivittäisessä opettajien tekemässä työssä. Sen lisäksi sidosryhmäyhteistyötä tehdään mm. maakunnallisissa koulutuksen ohjausryhmissä ja kehittämishankkeissa. Aikuisopisto toteuttaa kuntayhtymälle koulutuksen järjestämisluvassa myönnettyä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää mm. ELY -keskuksen ja opetushallituksen myöntämien kehittämisresurssien avulla. Maakunnallisten koulutuksen ohjausryhmien työn tavoitteena on tuoda työelämän muutokset ja tarpeet koulutuksen määrällisen ja laadullisen suunnittelun ja ennakoinnin pohjatiedoiksi. Käytännön toimenpiteinä se tarkoittaa tarpeiden ja odotusten huomioimista aloituspaikkojen suuntaamisessa, opetussuunnitelmien sisällöissä, opettajien työelämäjaksojen toteuttamisessa, työssäoppimisen järjestelyjen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksessa ja arvioinnissa. Rahoittajien ja muiden viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä osallistumalla mm. elinkeinostrategiatyöhön sekä eri hankkeiden ohjausryhmien ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton klusteriryhmien työhön. Työhallinnon edustajat kutsutaan seutukunnittain mukaan kuntakierrokselle, jossa koulutuskuntayhtymän asioiden pohdinnan lisäksi kerrotaan ja kuullaan omistajakuntien ja työhallinnon edustajien ajankohtaisia asioita. Lisäksi aikuisopistolla on säännölliset kuukausikokoukset ELY -keskuksen kanssa, joissa käsitellään työvoimakoulutuksen ajankohtaisia asioita ja mm. opiskelijapalautteita aikaisimmista koulutuksista. Kuntayhtymän toteuttamissa elinkeinojen ja työelämän kehittämishankkeissa ollaan yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyötä tehdään myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamisessa ja huippuosaamisen esille tuomisessa mm. osallistumalla aktiivisesti ammattitaitokilpailutoimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ml. EuroSkills ja MM tason World Skills Competition kilpailutoiminta. 19

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 48,3 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän palveluksessa oli 1024 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 794, joista opetushenkilöstöä 470, muuta henkilöstöä 315 ja projektihenkilöstä 9. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 230, joista opetushenkilöstöä oli 179, muuta henkilöstöä 30 ja projektihenkilöstöä 21. Henkilökunnasta oli miehiä 45,0 % ja naisia 55,0 %. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5 Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstön keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 49,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 40,8 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenee tarkemmin koulutuskuntayhtymän henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. Päätoimisista opettajista oli muodollisesti kelpoisia toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa 87,5 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 88,0 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia 86,9 %. Opetushenkilöstö hakee muodollista kelpoisuutta aktiivisesti ja on halukas kouluttautumaan työn ohessa. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä aleni edellisvuoden 39 henkilöstä 27 henkilöön. Osa-aikaeläkkeelle jäävien määrä on kasvanut edellisen vuoden yhdeksästä henkilöstä 11 henkilöön ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on kasvanut edellisen vuoden kolmesta henkilöstä kahdeksaan henkilöön. Vanhuuseläkkeelle jääneistä oli 22 opetushenkilöstöä ja viisi muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli 9458 päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli 9978 päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat alenneet 9,38 päivästä 9,24 päivään. Työhyvinvointi Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (Työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) tulokset verrattuna viime vuoteen pysyivät ennallaan. Yksi timanttimallin osio parani, yksi pysyi ennallaan ja neljä huononi muutamilla sadasosilla, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Työolot ovat parhaat johtoryhmällä, projektihenkilöstöllä ja esimiesasemassa olevilla. Kriittisimmin työolosuhteitaan arvioi kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstö sekä opetushenkilöstö, erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Sukupuolten ja ikäryhmien välinen tasa-arvo työoloissa toteutuu PKKY:ssä ainakin kuntayhtymätasolla melko hyvin useimmilla mittareilla. Ergonomiaongelmat ovat tyypillisempiä miehille, työn kuormittavuus naisille. Henkilöstön vastausprosentti työolobarometrikyselyyn nousi edellisen vuoden 74,0 %:sta 77,0 %:iin. Vastausprosenttia voitaneen pitää hyvänä, ja se kertoo omalta osaltaan siitä, että henkilöstö pitää barometriin vastaamista mielekkäänä vaikutuskanavana. Vuonna toteutettiin työhyvinvointiin liittyvää hanketta, Tuloksellisuus johtamiskulttuurina, dialogisuus menetelmänä hanke vv , joka aloitettiin syksyllä Hanke on Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen rahoittama. Hankkeen painopisteenä on dialogisuuden, dialogisen johtamisen ja lähiesimiestyön kehittäminen palvelurakenteiden uudistuessa. Hankkeen kärkitavoitteena on toimintatutkimuksellisin ja asiantuntijaohjauksen ja interventioiden keinoin kehittää toimintamalleja ja -kulttuuria, jossa supistuvassa markkinatilanteessa toimiva koulutusorganisaatio pystyy parantamaan samanaikaisesti toimintansa tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeessa sovelletaan dialogisen johtamisen monitieteisen tutkimusohjelman toimintatutkimuksellisia ym. tuloksia ja rakennetaan mallia, miten dialogisella johtamisella voidaan edistää ammatillisen koulutuksen innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä käytännön työssä ja asiakastilanteissa. 20