Tuotantokuilu Suomessa
|
|
- Juho Hakala
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BoF Online 2008 No. 4 Tuotantokuilu Suomessa Markus Haavio Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Tuotantokuilun estimointi Hodrickin ja Prescottin suotimella 4 3 Tuotantokuilun estimointi tuotantofunktiomenetelmällä 7 4 Aino-mallilla laskettu tuotantokuilu 12 5 Inflaatio ja tuotantokuilu Suomessa vuosina Johtopäätöksiä ja tulkintaa 21 Kuvioluettelo Kuvio 1. HP-suotimella estimoitu tuotantokuilu 6 Kuvio 2. Työttömyysaste 9 Kuvio 3. Tuotantofunktiomenetelmällä estimoitu tuotantokuilu: kahden osatekijän kontribuutiot 10 Kuvio 4. Poikkeama trendistä 15 Kuvio 5. Tuotantokuilu 16 Kuvio 6. Tuotantokuilu ja inflaation vuosimuutos 19 Kuvio 7. Tuotantokuilu ja inflaation (pl. energia ja jalostamaton ruoka) vuosimuutos 19 Kuvio 8. Tuotantokuilu ja pohjainflaation vuosimuutos 20 Kuvio 9. Tuotantokuilu ja palkkojen nousuvauhdin vuosimuutos 20 BoF Online Päätoimittaja Jouko Marttila ISSN (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki
3 BOF ONLINE 1 Johdanto Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu ovat hintavakauden ja rahapolitiikan kannalta keskeisiä käsitteitä. Potentiaalisella tuotannolla tarkoitetaan suurinta mahdollista tuotannon tasoa, joka voidaan tietyllä ajanhetkellä saavuttaa ilman, että inflaatio kiihtyy. Tuotantokuilu on toteutuneen tuotannon ja potentiaalisen tuotannon erotus. Mikäli tuotantokuilu on positiivinen, talous on ylikuumentunut ja inflaatio nopeutuu helposti: Kun yritysten on vaikea löytää osaavaa työvoimaa, työmarkkinoilla vallitseva tiukkuus luo palkkapaineita. Myös tuotemarkkinoilla hinnat nousevat, kun vilkkaan taloudellisen toimeliaisuuden vallitessa tavaroille ja palveluille riittää kysyntää ja samalla kohoavat palkat kasvattavat tuotantokustannuksia. Negatiivinen tuotantokuilu on puolestaan usein merkki siitä, että talouden voimavarat ovat vaajakäytössä: työttömyysaste on korkea ja yrityksillä on käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Näissä olosuhteissa inflaatio todennäköisesti hidastuu. Tuotantokuilua ei voida suoraan havaita, ja se täytyy estimoida havaittavien suureiden perusteella. Tässä muistiossa esitellään kolmella eri menetelmällä estimoidut arviot tuotantokuilu Suomen kansantaloudelle vuosina Menetelmistä ensimmäinen perustuu ns. Hodrickin ja Prescottin suotimeen. Sen avulla laskettu tuotantokuilu pohjautuu yksinomaan bruttokansantuotteen kehitystä koskevaan tietoon. Menetelmä on melko yksinkertainen, ja se onkin varsin yleisesti käytössä. Toinen menetelmä perustuu tuotantofunktioon, jolloin huomio kiinnitetään tuotantopanoksiin, toisin sanoen työvoimaan ja pääomaan. Menetelmän käyttö edellyttää arviota siitä, miten toteutunut työttömyysaste poikkeaa rakenteellista työttömyyttä kuvaavasta ns. luonnollisesta työttömyysasteesta. Suuressa osassa euroalueen keskuspankeista, Euroopan komissiossa sekä monessa kansainvälisessä järjestössä, kuten OECD:ssä ja IMF:ssä, tuotantokuilu estimoidaan tällä menetelmällä. Kolmas tässä selvityksessä esitelty arvio tuotantokuilusta on laskettu käyttämällä hyväksi Suomen Pankin Aino-mallia. Tällöin potentiaalinen tuotanto on sellainen tuotantoura, joka mallin mukaan toteutuisi, jos hinnat ja palkat olisivat täysin joustavat. Toteutunut tuotanto puolestaan eroaa potentiaalisesta tuotannosta, koska hinnat ja palkat sopeutuvat hitaasti taloudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Myös inflaatio on osa tätä hintojen ja palkkojen sopeutumisprosessia. Aino-mallin kaltaiset dynaamis-stokastiset yleisen tasapainon mallit tekevät tuloaan keskuspankkeihin. 1 Vuotta 2007 koskevat tiedot perustuvat Suomen Pankin syksyn 2007 ennusteeseen (Euro & talous 3/2007). Tässä muistiossa keskitytään 1990-luvun laman jälkeiseen aikaan. Tilastollisiin suotimiin ja tuotantofunktiolähestymistapaan perustuvia tuotantokuiluestimaatteja vuosille on esittänyt mm. Billmeier (2006). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 3
4 BOF ONLINE Muun muassa Federal Reserve Board ja Sveriges Riksbank ovat julkaisuissaan raportoineet näihin malleihin perustuvia tuotantokuiluestimaatteja (Edge, Kiley ja Laforte 2007, Mishkin 2007 ja Palmqvist 2007). Muistion rakenne on seuraava. Luvuissa 2 4 esitellään eri tuotantokuilumittarit ja analysoidaan niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Hodrickin ja Prescottin suotimella ja tuotantofunktiomenetelmällä saadut estimaatit antavat oleellisesti keskenään samanlaisen kuvan Suomen viime vuosien kehityksestä; Aino-mallin antama kuva taas poikkeaa tästä jonkin verran. Luvussa 5 väitetään, että Aino-mallista johdettu tuotantokuilu on (ainakin tietyiltä osin) perinteisempiä mittareita paremmin sopusoinnussa viime vuosien inflaatiokehityksen kanssa. Luvussa 6 esitetään Aino-malliin perustuva tulkinta tuotantokuilun ja inflaation kehityksestä 1990-luvun laman jälkeisenä aikana. Tässä tulkinnassa keskeisellä sijalla ovat talouden rakennemuutosta seurannut tuottavuuskehityksen nopeutuminen ja työmarkkinoiden reagointi tapahtuneisiin muutoksiin. 2 Tuotantokuilun estimointi Hodrickin ja Prescottin suotimella Kun tuotantokuilu ja potentiaalinen tuotanto estimoidaan Hodrickin ja Prescottin suotimella (tästä lähtien HP-suodin), bruttokansantuotteen aikauran lisäksi ei tarvita mitään muuta talouden tilaa kuvaavaa informaatiota. 2 Bruttokansantuote (tai tarkemmin sanoen BKT:n logaritmi) y jaetaan potentiaalista tuotantoa kuvaavaan trendikomponenttiin y g ja tuotantokuilua vastaavaan suhdannekomponenttiin y c =y y g. HP-suotimella estimoitu trendikomponentti on oleellisesti kaksipuolinen liukuva keskiarvo havaitusta aikasarjasta. Toisin sanoen, kun arvioidaan HP-suotimen avulla tuotannon potentiaalista tasoa vaikkapa vuonna 2000, saatavaan tulokseen vaikuttavat etenkin tiedot 1990-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun ensimmäisten vuosien kehityksestä. HP-suotimella estimoitu trendi on alkuperäistä aikasarjaa pehmeämpi ja jäykkäliikkeisempi. Siinä missä toteutuneen tuotannon kasvu voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, potentiaalinen tuotanto kasvaa yli ajan melko tasaista vauhtia. Empiirisissä sovelluksissa HP-suodin mitoitetaan tyypillisesti siten, että suhdannekomponenttiin tulee (karkeasti ottaen 3 ) kaikki se vaihtelu, joka tapahtuu korkeintaan kahdeksan 2 Ks. Hodrick ja Prescott (1997). Menetelmä on selostettu myös Wikipediassa ( Prescott_filter). 3 Tyypillisesti osa suhdannetaajuuksilla tapahtuvasta vaihtelusta läikkyy trendikomponenttiin No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
5 BOF ONLINE vuoden sykleissä, ja trendikomponenttiin tätä matalammilla taajuuksilla tapahtuva vaihtelu. Melko vakiintuneen määritelmän mukaan kahdeksan vuotta on suhdannevaihteluiden keston yläraja, ja usein ajatellaankin, että HP-suotimella estimoitu tuotantokuilu kuvaa suhdannekehitystä. Mikäli tuotantokuilu on positiivinen, talous on korkeasuhdanteessa, ja mikäli se taas on negatiivinen, eletään matalasuhdannetta. HP-suotimella estimoitu tuotantokuilu on esitetty kuviossa luvun alun syvän laman jälkeisinä vuosina tuotantokuilu on negatiivinen. Vuosikymmenen loppupuolella talouskasvu kiihtyy ja tuotantokuilu muuttuu positiiviseksi, ja suhdannehuippu saavutetaan vuonna Hitaamman kasvun vuosina toteutunut tuotanto jää potentiaalisen tason alapuolelle, mutta vuonna 2006 tuotantokuilu kääntyy taas positiiviseksi. Näitä tuloksia käytetään vertailukohtana, kun jäljempänä tarkastellaan tuotantofunktiomenetelmällä ja Suomen Pankin Aino-mallilla saatuja tuotantokuiluarvioita. Tuotantokuilun estimointi HP-suotimella on melko yksinkertaista, ja menetelmä onkin varsin suosittu. Menettelytapaan liittyy kuitenkin myös ongelmia. Ensinnäkin HP-suotimella lasketut estimaatit ovat erityisen epätarkkoja otoksen loppupäässä. Tämä ongelma on helppo ymmärtää, kun muistetaan, että HP-suotimella laskettuun potentiaaliseen tuotantoon vaikuttavat tiedot sekä menneestä että tulevasta kehityksestä. Kun kiinnostuksen kohteena oleva ajankohta on lähellä nykyhetkeä, havaintopohjainen tieto tulevasta puuttuu ja estimaatit käyvät epävarmemmiksi. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vuosina 2006 ja 2007 toteutunut tuotanto oli hieman potentiaalisen tuotannon tason yläpuolella. Kun aika kuluu ja saadaan tietää, miten Suomen BKT kehittyy tulevina vuosina, HP-suotimen antama kuva vuosien 2006 ja 2007 tilanteesta saattaa muuttua oleellisesti. Se, että HP-suotimella saadun estimaatit päivittyvät, kun uusia havaintoja kertyy, vähentää tuotantokuilua ja potentiaalista tuotantoa koskevien arvioiden hyödyllisyyttä politiikanteon taustamuuttujina. Se, mikä saattaa tuntua oikealta politiikalta "alustavien" tuotantokuiluestimaattien valossa, voi osoittautua vääräksi politiikaksi "lopullisten" tuotantokuiluestimaattien valossa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 5
6 BOF ONLINE Kuvio 1. HP-suotimella estimoitu tuotantokuilu % HP, alkuperäistä sarjaa jatkettu ennusteella HP Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Havaintojakson loppuun liittyvää epävarmuutta voidaan yrittää pienentää jatkamalla havaittua aikasarjaa esim. tilastolliseen malliin, kokonaistaloudelliseen makromalliin tai asiantuntija-arvioihin perustuvalla ennusteella. HP-suodinta sovelletaan sitten näin saatuun jatkettuun aikasarjaan. Se, onko tästä menettelystä lopulta hyötyä vai pikemminkin haittaa, riippuu luonnollisesti siitä, miten tarkkanäköinen ja osuva käytettävä ennuste on. Kuviossa 1 esitettyä tuotantokuilua estimoitaessa bruttokansantuotteen aikasarjaa jatkettiin Suomen Pankin ennusteella vuosiksi Käsitteellisellä tasolla keskeisin ongelma on se, että HP-suotimen käytölle ei ole kovin vahvoja talousteoreettisia perusteita. Pelkästään BKT:n aikasarjaan perustuvan tilastollisen analyysin pohjalta ei pystytä sanomaan, mitä osatekijöitä ja mekanismeja positiivisen tai negatiivisen tuotantokuilun taustalla on. Ei siis ole mitenkään itsestään selvää, että menetelmällä saatavat tuotantokuiluestimaatit olisivat erityisen hyödyllisiä inflaatioanalyysin ja rahapolitiikan kannalta No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
7 BOF ONLINE 3 Tuotantokuilun estimointi tuotantofunktiomenetelmällä Mikäli toteutunut tuotanto ylittää trendinmukaisen tason, taustalla voi olla karkeasti ottaen kahdenlaisia tekijöitä. Ensinnäkin talous on ylikuumentunut. Esimerkiksi työmarkkinat ovat hyvin tiukat, ja osaavaa työvoimaa on vaikea löytää. Toiseksi taloudessa on tapahtunut rakennemuutos, ja uusia tuotantomenetelmiä on otettu käyttöön, jolloin tuottavuus on pitkän ajan trendiuran yläpuolella. Intuitiivisesti ajatellen kiihtyvän inflaation uhka on olemassa, mikäli positiivinen tuotantokuilu johtuu työmarkkinoiden kireydestä. Tuottavuuden nopea kasvu puolestaan alentaa tuotantokustannuksia, minkä pitäisi pikemminkin vähentää inflaatiopaineita. Kun käytetään tuotantofunktiomenetelmää, voidaan arvioida teknologian ja työmarkkinoiden merkitystä tuotantokuilua selittävinä tekijöinä. 4 Tuotantofunktiomenetelmää sovellettaessa oletetaan tyypillisesti, että kokonaistuotanto (Y) jonain tiettynä ajanhetkenä t voidaan esittää työpanoksen (L), pääoman (K) ja tuotantoteknologiaa kuvastavan kokonaistuottavuuden (A) Cobb-Douglas -muotoisena funktiona α 1 α Yt = At Lt K t. (1) Tuotannon työvoimavaltaisuutta kuvastava parametri α kalibroidaan vastaamaan työn tulo-osuutta (ts. palkkojen, palkkioiden ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen osuutta kokonaistuotannon arvosta). Suomessa tämä osuus on ollut 1990-luvun alun laman jälkeisenä aikana n. 0,55. Kokonaistuottavuutta (A) ei voida suoraan havaita, ja se lasketaan jäännösterminä; toisin sanoen kokonaistuottavuuden kasvu on se osa tuotannon kasvusta, joka jää selittämättä, kun selittävinä tekijöinä käytetään työpanoksen ja pääomapanoksen kasvua. Näin määriteltyyn kokonaistuottavuuteen vaikuttavat teknisen kehityksen lisäksi myös monet muut tekijät kuten tuotannon organisointi sekä markkinoiden kyky allokoida voimavarat tehokkaaseen käyttöön. Mitattuun kokonaistuottavuuteen voivat vaikuttaa myös suhdanneluonteiset tekijät, kuten tuotantokapasiteetin käyttöaste; tähän palataan luvun lopussa. Työpanos L on yleensä tapana jakaa osatekijöihin L = N s ( 1 u) h, 4 Tuotantofunktiolähestymistapaa ja siihen perustuvia tuotantokuiluestimaatteja on esitelty mm. tutkimuksessa Denis, MacMorrow ja Röger (2002). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 7
8 BOF ONLINE missä N on työikäinen väestö (15-64 vuotiaat), s kertoo miten suuri osa työikäisistä osallistuu työmarkkinoille, u on työttömyysaste ja h on keskimääräinen työtuntien määrä työllistä kohti. Tuotantofunktiolähestymistavan mukaan potentiaalinen tuotanto vastaa tuotannon tasoa, joka saavutettaisiin, jos tuotannontekijät, työvoima ja pääoma, olisivat "täyskäytössä" ja kokonaistuottavuus olisi pitkän ajan trendin mukaisella uralla α 1 α t t Y t = At L K, missä yläviivalla varustetut symbolit viittaavat muuttujan trendinmukaiseen tasoon. Pääoma on hidasliikkeinen muuttuja, joten pääomatrendin mittarina käytetään yleensä havaittua pääomakantaa. Myöskään työikäisen väestön määrä ei vaihtele suhdannetilanteen mukaan, joten N t = N t. Tällöin tuotantokuilun mittariksi saadaan. tuotantokuilu = kokonaistuottavuuden trendipoikkeama + työmarkkinoiden kontribuutio (2) Työmarkkinoiden kontribuutio voidaan vielä jakaa kolmeen osaan työmarkkinoiden kontribuutio = osallistumisasteen trendipoikkeama + työtuntien trendipoikkeama - (toteutunut työttömyysaste - rakenteellinen työttömyysaste) (3) Kokonaistuottavuuden A, työmarkkinoille osallistumisasteen s ja tehtyjen työtuntien h trendi on yleensä tapana estimoida HP-suotimella. Myös rakenteellinen työttömyys estimoidaan joskus HP-suotimella. Tyypillisempää on kuitenkin käyttää ns. NAWRU-mittaria (nonaccelarating wage-inflation rate of unemployment), joka estimoidaan käyttäen työttömyysasteen ja palkkainflaation välistä yhteyttä. Mikäli työttömyysaste on NAWRU:n ilmoittaman luonnollisen tason alapuolella, on todennäköistä, että nimellispalkkojen nousuvauhti kiihtyy. Tässä muistiossa käytetään Euroopan komission Suomelle estimoimaa NAWRU-aikasarjaa luvun laman jälkeen Suomen rakenteellinen työttömyysaste oli Euroopan komission arvion mukaan varsin korkea (kuvio 2). Osaltaan tämä kuvastaa taloudessa tapahtunutta 5 Aikasarja on otettu Euroopan komission AMECO-tietokannasta No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
9 BOF ONLINE nopeaa murrosta: kun monet perinteiset tuotantoalat (esim. vaate- ja elintarviketeollisuus) näivettyivät ja samaan aikaan syntyi uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa tuottavia ja hyödyntäviä toimipaikkoja, työttömien työnhakijoiden ammattitaito ei välttämättä vastannut työvoimaa etsivien yritysten tarpeita. Näitä kohtaanto-ongelmia kuvastaa myös se, että korkeasta työttömyydestä huolimatta avoimia työpaikkoja oli varsin paljon. Viime vuosina tuotantorakenteen muutos on hidastunut ja samaan aikaan myös osa laman aikana pitkäaikaistyöttömiksi jääneistä on siirtynyt eläkkeelle. Luonnollinen työttömyysaste on toisin sanoen laskenut. Rakenteellisen työttömyysasteen ajallinen vaihtelu voi johtua osaksi myös siitä, että työmarkkinainstituutiot (sopimusjärjestelmä, työvoiman järjestäytymisaste, työnvälitys, työttömyyskorvauksen taso, irtisanomissuoja, aktiivinen työmarkkinapolitiikka) ja työn verotus ovat muuttuneet. Kuvio 2. Työttömyysaste % Toteutunut NAWRU HP-trendi Lähteet: Tilastokeskus, Euroopan Komissio ja Suomen Pankin laskelmat. Tuotantofunktiomenetelmällä laskettu tuotantokuilu on esitetty kuviossa 3. Tuotantokuilu muistuttaa pitkälti kuviossa 1 esitettyä HP-suotimella laskettua kuiluestimaattia. (Pieni ero löytyy tasoista: tuotantofunktiomenetelmällä estimoitu tuotantokuilu on ollut tyypillisesti itseisarvoltaan hieman suurempi.) Tämä ei ole kovin yllättävää, kun muistetaan, että kaavassa (3) esiintyvät trendit on rakenteellista työttömyyttä lukuun ottamatta estimoitu HP-suotimella. Lisäksi kuviosta 2 nähdään, että tarkastelujaksolla rakenteellista työttömyyttä kuvaava NAWRU ei poikkea kovinkaan paljon HP-suotimella estimoidusta työttömyysasteen trendistä. Vain vuoden 2007 tilanteesta mittarit antavat oleellisesti erilaisen kuvan: HP-suotimeen perustuvan estimaatin mukaan tuotantokuilu oli positiivinen vuonna 2007, tuotantofunktiomene- Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 9
10 BOF ONLINE telmällä laskettu tuotantokuilu oli puolestaan hienokseltaan negatiivinen. Osaltaan tämän eron selittää se, että viime vuosina NAWRU:n osoittama rakenteellinen työttömyysaste on ollut jonkin verran HP-suotimella estimoidun työttömyysasteen trendin alapuolella. Tästä syystä tuotantofunktiomenetelmällä estimoitu potentiaalinen tuotanto oli vuonna 2007 HPsuotimella estimoitua trendituotantoa suurempi. Vuotta 2007 koskevia eroja tulkittaessa on vielä syytä muistaa, että tilastollisiin suotimiin perustuvat estimaatit ovat hyvin epävarmoja otoksen loppupäässä. Kuvio 3. Tuotantofunktiomenetelmällä estimoitu tuotantokuilu: kahden osatekijän kontribuutiot Tuotantokuilu Kokonaistuottavuuden trendipoikkeama Työmarkkinoiden kontribuutio % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Kuviossa 3 tuotantokuilu on jaoteltu teknisen kehityksen trendipoikkeamasta johtuvaan osaan ja työmarkkinoiden kontribuutiota heijastelevaan osaan. Tämän hajotelman mukaan työmarkkinoilla näyttäisi olevan keskeinen rooli etenkin vuosina 2004 ja 2005, jolloin työmarkkinakomponentti selittää lähes kokonaan näiden vuosien negatiivisen tuotantokuilun luvun lopun ja 2000-luvun alun positiivisesta tuotantokuilua sen sijaan selittää merkittävästi myös kokonaistuottavuuden trendipoikkeama. Kokonaistuottavuuden trendipoikkeaman keskeinen merkitys 1990-luvun lopulla ja luvun alussa voi olla merkki siitä, että HP-suotimella ja tuotantofunktiomenetelmällä estimoitu tuotantokuilu ei välttämättä ole täysin sopiva mittari hintavakautta analysoitaessa. Kuten jo No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
11 BOF ONLINE aiemmin oli puhetta, ei vaikuta itsestään selvältä, että paraneva kokonaistuottavuus sinänsä loisi talouteen inflaatiopaineita. Pikemminkin saattaisi olla luontevaa ajatella, että lisääntyvä tehokkuus alentaa tuotantokustannuksia, jolloin inflaation pitäisi hidastua. Tähän kysymykseen palataan jäljempänä jaksossa 5, jossa Suomen lamanjälkeistä inflaatiokehitystä tarkastellaan eri tuotantokuilumittarien avulla. Edellä esitetyn perusteella voisi vaikuttaa siltä, että tuotantokuilun mittariksi pitäisi ottaa kaavassa (2) esitetystä hajotelmasta vain ensimmäinen termi, työmarkkinoiden kontribuutio. Kuitenkin tyypillisesti potentiaalista tuotantoa arvioitaessa myös kokonaistuottavuutta kuvaavasta termistä A estimoidaan trendi ja tuottavuuden trendipoikkeama otetaan huomioon tuotantokuilua laskettaessa. Tähän menettelyyn on kahdenlaisia perusteita. Ensinnäkin (jäännösterminä) mitattuun kokonaistuottavuuteen saattaa vaikuttaa tuotantoteknologian tapaisten rakenteellisten tekijöiden lisäksi myös joukko suhdanneluontoisia tekijöitä, kuten kapasiteetin käyttöasteen vaihtelu. Noususuhdanteessa tuotantokapasiteetti on tyypillisesti kovemmassa käytössä kuin matalasuhdanteessa. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden käyttöaste nousee ilman, että tilastoissa näkyy pääomapanoksen kasvua, ja työtekijät saattavat työskennellä intensiivisemmin ilman, että tilastoissa näkyy työpanoksen kasvua. Mikäli kapasiteetin käytössä tapahtuvia vaihteluita ei kyetä kunnolla mittaamaan (tässä luvussa esitetyissä laskelmissa näitä vaihteluita ei mitata lainkaan), käytetty tuottavuusmittari yliarvioi kokonaistuottavuuden kasvua noususuhdanteen aikana ja aliarvioi tuottavuuskehitystä laskusuhdanteen aikana. Näistä suhdanneluonteisista virhelähteistä pyritään pääsemään eroon estimoimalla A:n trendi. Menettely on tavallaan ymmärrettävä, mutta toisaalta se perustuu vahvoihin oletuksiin. Implisiittisesti tässä oletetaan, että kaikki suhdannetaajuuksilla tapahtuva vaihtelu mitatussa kokonaistuottavuudesta johtuu kapasiteetin käyttöasteen vaihteluista (tai muista vastaavista ei-rakenteellisista tekijöistä). Kaiken varsinaisen teknisen kehityksen oletetaan puolestaan etenevän vuodesta toiseen tasaisesti. Toinen syy on se, että kaikki tuotantofunktiolähestymistapaa käyttävät tahot eivät ole niinkään kiinnostuneita hintavakaudesta tai rahapolitiikan optimaalisesta mitoituksesta. Esimerkiksi eri maiden valtiovarainministeriöissä halutaan usein pikemminkin arvioida bruttokansantuotteen ja verotulojen tulevaa kehitystä. Myös esim. Euroopan komissiossa sekä OECD:n ja IMF:n tapaisissa kansainvälissä järjestöissä tehdään paljon eri maiden julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoa koskevaa analyysia. Tästä näkökulmasta katsottuna kaavassa (2) esitetty tuotantokuilumitta antaa usein oikeanlaista tietoa talouden nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Mikäli esimerkiksi tuottavuuskehitys on sykäyksenomaisesti kiihtynyt ja tuotantokuilu on tästä johtuen positiivinen, voidaan usein perustellusti olettaa, että ennen pitkää Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 11
12 BOF ONLINE talous palaa taas trendinmukaiselle kasvu-uralle. On siis todennäköistä, että tulevaisuudessa myös verotulot kasvavat nykyistä hitaammin. 6 4 Aino-mallilla laskettu tuotantokuilu Viime vuosina keskuspankeissa on alettu enenevissä määrin analysoida inflaatiota, suhdannevaihteluita ja rahapolitiikkaa dynaamisten stokastisten yleisen tasapainon (DSGE) mallien avulla. Aino on Suomen Pankissa kehitetty DSGE-malli, joka on kalibroitu vastaamaan Suomen taloutta. Suomen Pankissa Aino-mallia käytetään talousennusteiden ja politiikkasimulaatioiden tekoon (Kilponen, Ripatti ja Vilmunen 2004, Kilponen ja Ripatti 2006). Aino-mallin avulla voidaan myös arvioida Suomen talouden potentiaalista tuotantoa. Jäljempänä pyritään osoittamaan, että Aino-mallista saatu tuotantokuilu kuvaa (ainakin tietyiltä osin) edellä esiteltyjä perinteisempiä tuotantokuilumittareita paremmin työmarkkinoiden kireyttä ja inflaatiopaineita 1990-luvun laman jälkeisessä Suomessa. Toisin kuin vanhemman sukupolven makromallit, DSGE-mallit ovat mikroperusteisia: makrotason säännönmukaisuudet seuraavat yritysten ja kotitalouksien valinnoista ja vuorovaikutuksesta markkinoilla. 7 Malleissa on myös mukana markkinaepätäydellisyyksiä ja kitkatekijöitä, jotka ovat nykytietämyksen valossa tärkeitä Suomen kaltaisen modernin talouden analysoinnin kannalta. Hyödyke- ja työmarkkinoilla vallitsee epätäydellinen kilpailu, jolloin yrityksillä ja ammattiliitoilla on hinnoitteluvoimaa. Lisäksi hinnat ja palkat ovat jäykkiä, ja olosuhteiden muuttuessa ne sopeutuvat hitaasti. Työmarkkinaneuvotteluissa sopimuspalkkojen kehitys voidaan lyödä lukkoon jopa useiksi vuosiksi, joskin palkkaliukumien ansiosta todellinen palkkakehitys on toki tyypillisesti tätä joustavampaa. Myöskään yritysten ei kannata jatkuvasti muuttaa tuotteittensa hintoja: uudelleenhinnoitteluun kuluu aikaa ja vaivaa; yritysten johtohenkilöillä, joiden pitää nämä päätöksen hyväksyä, on paljon muitakin tehtäviä. Empiiristen tutkimusten mukaan monien tuotteiden nimellishinnat pysyvätkin tyypillisesti varsin pitkiä aikoja muuttumattomina; eri tuotteet ja tuoteryhmän eroavat toki tässä suhteessa toisistaan 6 Tuotantofunktiolähestymistapa on oivallinen myös siinä suhteessa, että se tarjoaa luontevan kehikon, jonka puitteissa voidaan tehdä tulevaa BKT-kehitystä koskevia ennusteita ja skenaarioita: esim. työikäisen väestön määrän tulevaa kehitystä voidaan ennakoida varsin tarkasti, samaten työmarkkinoille osallistumista (koska siihen vaikuttavat mm. eri ikäkohorttien suhteellinen osuus ja työikäisen väestön koulutusrakenne). 7 Moderneja makromalleja ja niiden käyttöä inflaatio- ja rahapolitiikka-analyysissa esitellään yleistajuisesti mm. Jordi Galín ja Mark Gertlerin tuoreessa katsausartikkelissa Gali ja Gertler (2007) No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
13 BOF ONLINE (Vilmunen 2005). 8 Nämä markkinaepätäydellisyydet ja kitkatekijät ovat keskeisiä myös tuotantokuilua ja inflaatiota koskevassa analyysissa. Kun tuotantokuilu estimoidaan HP-suotimella tai tuotantofunktiomenetelmällä, implisiittisenä oletuksena on, että potentiaalinen tuotanto seuraa varsin pehmeää trendiä. Siinä, missä toteutuneen tuotannon kasvuvauhti saattaa vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti pysyy melko vakaana yli ajan. Kun potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu lasketaan käyttäen dynaamista stokastista yleisen tasapainon mallia, lähtöajatus on varsin toisenlainen. Myös hypoteettisessa tilanteessa, jossa talouden voimavarat ovat jatkuvasti ns. täyskäytössä (ts. resurssien käyttöaste on sopusoinnussa vakaan inflaatiokehityksen kanssa), tuotannon kasvuvauhti saattaa vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen. Uusien teknologioiden käyttöönotto voi muuttaa talouden tuotantomahdollisuuksia ja rakennetta hyvinkin nopeasti. Suomen kaltaisen avotalouden pitää myös sopeutua ulkoisissa olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Öljyn ja muiden raakaaineiden hinta vaihtelee yli ajan, eikä vientituotteiden kansainvälinen kysyntä ole aina samalla tasolla. Lisäksi verotus ja muut julkisen vallan toimet vaikuttavat potentiaaliseen tuotantoon, ja politiikkashokeista syntyy värinää potentiaalisen tuotannon aikauraan. Modernin makroteorian mukaan potentiaalinen tuotanto on sellainen tuotantoura, joka toteutuisi, jos hinnat ja palkat olisivat täysin joustavat. Ajatus on varsin luonteva sillä, mikäli jollain ajan hetkellä toteutunut tuotanto vastaa näin määriteltyä potentiaalisen tuotannon tasoa, myös hinnat ja palkat vastaavat yritysten ja ammattiliittojen tavoitetasoa (so. tasoa, joka valittaisiin, jos hintajäykkyyksiä ei olisi). Toisin sanoen talouden toimiessa potentiaalisen tuotannon tasolla työmarkkinaosapuolilla ja yrityksillä ei ole mitään erityistä syytä muuttaa palkkaehtoja ja tuotteiden hinnoittelua. Tällöin myös inflaatiokehitys on tyypillisesti vakaata. Potentiaalisen tuotannon aikauran laskeminen Aino-mallilla koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään identifioimaan tuottavuutta parantavan teknologisen muutoksen aikaura, joka on Aino-mallin mukaan sopusoinnussa Suomen talouden viime vuosien kehityksen kanssa. Tämä vaihe analyysissa vastaa karkeasti ottaen ns. kokonaistuottavuuden laskemista, kun käytössä on tuotantofunktiomenetelmä. Kummassakin tapauksessa ei-havaittavaa teknologista kehitystä pyritään haarukoimaan havaittavien suureiden avulla. Kuitenkin siinä missä kokonaistuottavuuden laskeminen perustuu yksinkertaiseen tuotantofunktioon (1), nyt taustalla on kokonaistaloudellinen malli ja siitä johdetut käyttäytymisyhtälöt. Bruttokansantuotteen, työpanoksen ja pääomapanoksen aikasarjojen lisäksi Ai- 8 Näitä teemoja on käsitelty esim. Jouko Vilmusen artikkelissa: "Hintojen muutosten tiheys mikroaineiston valossa", Euro & talous 1/2005. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 13
14 BOF ONLINE no-malliin perustuvassa identifioinnissa käytetään hyväksi tietoja myös muiden keskeisten makromuuttujien, kuten kokonaiskulutuksen, investointien, viennin ja tuonnin kehityksestä. Aino-mallin avulla voidaan myös erotella toisistaan kapasiteetin käyttöasteen kaltaiset suhdanneluontoiset tekijät, jotka saattavat vaikuttaa mitattuun kokonaistuottavuuteen (ks. jakso 3), ja teknisen kehityksen ja tuotannon uudelleenjärjestelyn kaltaiset prosessit, jotka aidosti parantavat tuottavuutta. Kun teknisen kehityksen aikaura on saatu identifioitua, voidaan siirtyä analyysin toiseen vaiheeseen. Aino-mallilla simuloidaan talouden kehitystä olettaen, että hinnat ja palkat ovat joustavia. Näin saatu ratkaisu kertoo, miten Suomen talous olisi Aino-mallin mukaan kehittynyt tarkastelujaksolla , jos hinnat ja palkat olisivat välittömästi reagoineet tuotantoteknologiassa ja talouden ulkoisissa olosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tähän ratkaisuun sisältyvä BKT-ura on potentiaalinen tuotanto. Edellisestä esityksestä on varmaankin käynyt selväksi, että tällä menettelyllä saatu potentiaalisen tuotannon estimaatti on malliriippuvainen. Mikäli siis Aino-mallin rakennetta tai kalibrointia päätettäisiin jostain syystä muuttaa, myös potentiaalisen tuotannon aikaura muuttuisi. Esimerkiksi Yhdysvaltain taloutta tarkasteltaessa on havaittu, että eri DSGE-mallit antavat hieman erilaisen kuvan potentiaalisen tuotannon ja tuotantokuilun kehityksestä. Kuvion 4 sininen, yhtenäinen, käyrä osoittaa, miten Aino-mallilla laskettu potentiaalisen tuotannon aikaura eroaa HP-suotimella estimoidusta BKT-trendistä. Kuviossa näkyy luvun lopulla tapahtunut rakennemuutos. Kun uutta teknologiaa otettiin käyttöön ja tuottavuuskehitys kiihtyi, myös potentiaalisen tuotannon kasvu nopeutui, ja vuosina potentiaalinen tuotanto oli HP-suotimella estimoidun BKT-trendin yläpuolella (ts. vuosina kuvion 4 yhtenäinen käyrä on vaaka-akselin yläpuolella). Kuviosta nähdään myös, että kansainvälisen talouden taantuma ja Suomen vientimarkkinoiden kasvun heikkeneminen 2000-luvun alkuvuosina hidastivat potentiaalisen tuotannon kasvua. Se, että toteutunut tuotanto useimmiten poikkeaa potentiaalisesta tuotannosta, johtuu modernin makroteorian mukaan hinta- ja palkkajäykkyyksistä. Kun tuotantokuilu on positiivinen, työntekijöiden palkat ja/tai hyödykkeiden hinnat ovat ammattiliittojen ja yritysten tavoitetason alapuolella. Talouden olosuhteet ovat muuttuneet (esimerkiksi uusi tehokkaampi teknologia on nostanut työn tuottavuutta; vaihtoehtoisesti elvyttävä rahapolitiikka tai vientimarkkinoiden kasvu on lisännyt kokonaiskysyntää) eivätkä ammattiliitot ja yritykset ole vielä täysimittaisesti ehtineet reagoida tapahtuneeseen. Työn tuottavuuteen nähden kohtuullinen palkkataso kannustaa yrityksiä palkkaamaan lisää työvoimaan ja kasvattamaan tuotantoa; alhaiset hinnat taas lisäävät kokonaiskysyntää. Ajan myötä kuitenkin ammattiliitot pyrkivät No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
15 BOF ONLINE neuvottelemaan jäsenilleen korkeamman palkan ja yrityksillä on puolestaan kannustimet nostaa hintoja. Tällöin inflaatio tyypillisesti kiihtyy ja tuotantokuilu umpeutuu. Kuvio 4. Poikkeama trendistä Potentiaalinen tuotanto, Aino Toteutunut tuotanto 2 % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Aino-mallista laskettu tuotantokuilu on toteutuneen tuotannon (y) ja joustavien hintojen ja palkkojen tasapainoa vastaavan potentiaalisen tuotannon (y*) erotus. 9 tuotantokuilu Aino = y y* = (y y g ) (y* y g ) (4) Kaavan viimeiseen muotoon on päästy lisäämällä ja vähentämällä HP-suotimella laskettu BKT:n trendi y g. Kaavan (3) oikean puolen ensimmäinen termi (y y g ) on HP-suotimella estimoitu tuotantokuilu (kuvio 1 ja kuvion 4 katkoviivalla piirretty käyrä); jälkimmäinen termi (y* y g ) puolestaan kertoo, miten paljon Aino-mallista laskettu potentiaalinen tuotanto poikkeaa HP-suotimella estimoidusta trendistä. Nyt saadaan tuotantokuilu Aino = tuotantokuilu HP-suodin ( potentiaalinen tuotanto trendituotanto) 9 Tarkemmin sanottuna kysymyksessä on toteutuneen tuotannon ja potentiaalisen tuotannon logaritmien välinen erotus. Logaritminen erotus on lähellä prosenttimääräistä tuotantokuilua silloin, kun tuotantokuilu on suhteellisen pieni, vain muutaman prosenttiyksikön suuruusluokkaa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 15
16 BOF ONLINE Toisin sanoen Aino-mallin mukainen tuotantokuilu (kuvio 5) on kuvion 4 punaisen, katkoviivalla piirretyn, käyrän ja sinisen, yhtenäisen, käyrän pystysuora etäisyys. Mikäli katkoviivalla piirretty käyrä on yhtenäisen käyrän yläpuolella, Ainolla estimoitu tuotantokuilu on positiivinen; mikäli katkoviivalla piirretty käyrä on yhtenäisen käyrän alapuolella, tuotantokuilu on negatiivinen. Kuvio 5. Tuotantokuilu % HP, alkuperäistä sarjaa jatkettu ennusteella Tuotantofunktio AINO Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Aino-mallista laskettu tuotantokuilu on yleensä ollut itseisarvoltaan pienempi kuin HPsuotimella ja tuotantofunktiomenetelmällä saadut tuotantokuiluestimaatit. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteen suhdannehuipussa HP-suotimella estimoitu tuotantokuilu oli kooltaan 1,5 % BKT:sta ja tuotantofunktiomenetelmän mukainen tuotantokuilu 2 % BKT:sta; Ainomallin mukaan toteutunut tuotanto oli vain 0,5 % potentiaalisen tuotannon yläpuolella. Tämä kokoero on varsin helppo ymmärtää, kun tarkastellaan kuviota 4. HP-suotimella saatujen estimaattien mukaan (katkoviiva) 1990-luvun lopulla alkanut rakennemuutos ja teknisen kehityksen kiihtyminen näkyvät suurena positiivisena tuotantokuiluna; samaten kansainvälinen taantuma 2000-luvun alkuvuosina johtaa siihen, että tuotantokuilu on negatiivinen. Sen sijaan Aino-mallin mukaan sekä talouden rakennemuutos että vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen aiheuttavat ennen kaikkea heiluntaa potentiaalisen tuotannon aikaurassa No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
17 BOF ONLINE Tuotantokuilumittarien antama kuva Suomen talouden tilasta poikkeaa tietyiltä osin myös kvalitatiivisesti. Esimerkiksi vuosina tuotantokuilu on perinteisempien mittarien mukaan positiivinen, jolloin inflaation pitäisi kiihtyä. Aino-mallin mukaan tuotantokuilu sitä vastoin on näinä vuosina negatiivinen, mikä puolestaan viittaa hidastuvaan inflaatiokehitykseen. Näitä kysymyksiä käsitellään seuraavassa jaksossa. 5 Inflaatio ja tuotantokuilu Suomessa vuosina Kuinka hyvin edellä esitettyjen tuotantokuilumittarien avulla pystytään ymmärtämään ja tulkitsemaan 1990-luvun laman jälkeistä inflaatiokehitystä? Kuvioissa 6 8 on esitetty tuotantofunktiomenetelmällä ja Aino-mallilla laskettujen tuotantokuiluestimaattien lisäksi inflaatiovauhdin muutos edellisestä vuodesta käyttämällä kolmea eri hintaindeksiä inflaation mittaamisessa. Kuviossa 9 esitetään puolestaan tuotantokuilumittarien ohella palkkainflaation (ts. nimellispalkkojen nousuvauhdin) vuosimuutos. Kuten johdannossa mainittiin, yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan inflaation pitäisi kiihtyä, mikäli tuotantokuilu on positiivinen. Mikäli tuotantokuilu on negatiivinen, inflaation pitäisi puolestaan hidastua. Tuotantokuilun voidaan myös ajatella vaikuttavan inflaatioon osin viiveellä. Jos esimerkiksi sopimuspalkat on lyöty lukkoon pidemmäksi aikaa, työmarkkinoilla vallitseva tiukkuus ei välttämättä heti heijastu täysipainoisesti tuotantokustannuksiin ja hintoihin. Inflaatioon vaikuttaa tuotantokuilun lisäksi tietysti moni muukin seikka. Näitä tekijöitä ovat mm. inflaatio-odotukset, keskuspankin rahapolitiikan uskottavuus, tuontihintojen vaihtelu, välillisissä veroissa ja hallinnollisissa hinnoissa tapahtuvat muutokset sekä sääolojen vaikutus elintarvikkeiden tarjontaan ja hintoihin. Kuvioissa 7 ja 8 esitettyjä inflaatiomittareita laskettaessa osa näistä vaikutusmekanismeista on pyritty poistamaan. Kuviossa 7 esitetyssä inflaatiomittarissa ei ole mukana energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintoja; myös korkotason vaihtelun vaikutus asumiskustannuksiin on mittarista poistettu. Kuviossa 8 esitetystä pohjainflaatiomittarista on taas poistettu välillisten verojen, tukipalkkioiden ja hallinnollisten hintojen muutosten vaikutus. Sekä Aino-mallista laskettu että tuotantofunktiomenetelmällä estimoitu tuotantokuilumittari näyttäisi tavoittavan tietyt piirteet viime vuosien inflaatiohistoriasta. Näitä piirteitä ovat inflaation kiihtyminen vuosituhannen vaihteessa, suhdannehuipun jälkeinen hidastuva inflaatioke- Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 17
18 BOF ONLINE hitys 2000-luvun alkupuolella ja hintatason nousuvauhdin nopeutuminen uudelleen vuonna Suurimmat erot tuotantokuilumittarien välillä osuvat vuoden 2000 suhdannehuipun molemmin puolin. Inflaatiohistorian valossa näyttäisi siltä, että tuotantofunktiomenetelmällä lasketun tuotantokuilun huippu on liian leveä. Näin estimoituna tuotantokuilu olisi ollut positiivinen vuodesta 1997 vuoteen 2002, ja vuodesta 1998 vuoteen 2001 se olisi ollut kooltaan yli prosentin BKT:sta. Kuitenkin YKHI:n ja pohjainflaatioindikaattorin mukaan (kuviot 6 ja 8) inflaatio kiihtyi selvästi vain vuonna 2000, ja kuviossa 7 esitetyn mittarin mukaan vain vuosina 2000 ja Nimellispalkkojen nousu taas kiihtyi vain vuosina 1998 ja Vuonna 2002 inflaatio hidastui kaikkien mittarien perusteella. Kuten aiemmin esitetystä kuviosta 3 nähdään, vuoden 2000 suhdannehuippua edeltävinä ja seuraavina vuosina kokonaistuottavuuden trendipoikkeama selittää suuren osan tuotantofunktiomenetelmällä estimoidusta positiivisesta tuotantokuilusta. Ainosta laskettu tuotantokuiluhuippu ajoittuu selkeämmin vuosituhannen vaihteeseen, ja on näiltä osin paremmin sopusoinnussa inflaatiokehityksen kanssa. Nämä havainnot näyttäisivät tukevan edellä jaksoissa 3 ja 4 esitettyä tulkintaa. Jaksoissa 2 ja 3 esiteltyjä perinteisempiä tuotantokuilumittareita käytettäessä ei pystytä riittävässä määrin erottamaan toisistaan 1990-luvun lopulla alkanutta talouden tuotantorakenteen muutosta ja työmarkkinoiden reaktioita tästä seuranneeseen nopeutuneeseen tuottavuuskehitykseen. Inflaatiohistorian valossa Aino-mallista laskettu tuotantokuilu näyttäisi osuvan eniten harhaan vuonna Tuolloin tapahtunut inflaatiovauhdin hidastuminen johtui kuitenkin suurelta osin siitä, että alkoholiveroa alennettiin. Kuviossa 8 esitetty pohjainflaatio hidastui selvästi vähemmän kuin muut hintainflaatiomittarit, joihin myös alkoholivero vaikuttaa. Nimellispalkkojen nousuvauhti itse asiassa kiihtyi vuonna No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
19 BOF ONLINE Kuvio 6. Tuotantokuilu ja inflaation vuosimuutos % Tuotantofunktio AINO YKHI-inflaation muutos edellisestä vuodesta, prosenttiyksikköä Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Kuvio 7. Tuotantokuilu ja inflaation (pl. energia ja jalostamaton ruoka) vuosimuutos Tuotantofunktio AINO Inflaation muutos edellisestä vuodesta, YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet (prosenttiyksikköä) % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 19
20 BOF ONLINE Kuvio 8. Tuotantokuilu ja pohjainflaation vuosimuutos % Tuotantofunktio AINO Pohjainflaation muutos edellisestä vuodesta (prosenttiyksikköä) Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Kuvio 9. Tuotantokuilu ja palkkojen nousuvauhdin vuosimuutos % Tuotantofunktio AINO Palkkainflaation muutos edellisestä vuodesta (prosenttiyksikköä) Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
21 BOF ONLINE Vuosina Aino-mallilla laskettu tuotantokuilu näyttää taas olleen tuotantofunktiopohjaista mittaria paremmin sopusoinnussa toteutuneen inflaatiokehityksen kanssa. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio on kiihtynyt vuodesta 2005 lähtien (kuviot 6 ja 7), ja pohjahintainflaatio alkoi kiihtyä vuonna Vuonna 2005 nimellispalkkojen kasvuvauhti hidastui, mutta muuten palkkainflaatio on kiihtynyt joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. Aino-mallilla laskettu tuotantokuilu on ollut näinä vuosina positiivinen. Tuotantofunktiolähestymistavalla laskettu tuotantokuilu oli positiivinen vain vuonna On kuitenkin syytä huomata, että HP-suotimella laskettu tuotantokuilu oli positiivinen myös vuonna 2007 (ks. kuvio 1). 6 Johtopäätöksiä ja tulkintaa Suomen viimeaikaista inflaatiokehitystä on varsin vaikea tulkita ja ymmärtää perinteisten tuotantokuilumittarien (kuviot 1 ja 3) avulla. Sen sijaan, kun käyttöön otetaan moderni makromalli ja siitä johdettu tuotantokuilumitta, esiin nousee varsin intuitiivinen tarina. Siinä alulle panevana tekijänä on 1990-luvun loppupuolella alkanut rakennemuutos ja tuottavuuden kasvun kiihtyminen. Lisäsysäyksen kehitykseen tuo kansainvälinen matalasuhdanne ja Suomen viennin kasvun hiipuminen 2000-luvun alkuvuosina. Tuotantokuilun ja inflaatiokehityksen selittävä dynamiikka syntyy kuitenkin siitä, miten suomalaiset työmarkkinat reagoivat näihin sykäyksiin luvun jälkipuoliskolla Suomen tuotantorakenne muuttui rajusti. Uutta informaatio- ja viestintäteknologiaa alettiin tuottaa ja ottaa käyttöön, ja samalla tuottavuus kasvoi aiempaa nopeammin. Moderniin makroteoriaan perustuvan tulkinnan mukaan nopeampi tuottavuuskehitys sinänsä ei johtanut siihen, että toteutunut tuotanto olisi ylittänyt potentiaalisen tuotannon tason. Kuten kuviosta 4 nähdään, rakennemuutoksen myötä myös potentiaalisen tuotannon kasvu nopeutui. Kun tietystä määrästä tuotantopanoksia syntyi enemmän arvonlisää, oli mahdollista kasvattaa tuotantoa ilman, että talous ylikuumeni. Se, että tuotantokuilu kääntyi positiiviseksi ja inflaatio kiihtyi vuosituhannen vaihteessa, johtuu Aino-malliin perustuvan tulkinnan mukaa ennen kaikkea työmarkkinoiden toiminnasta, tarkemmin sanottuna palkkojen vähittäisestä mukautumisesta nopeutuneeseen tuottavuuskehitykseen. Suomessa solmittiin vuosina 1997 ja 1999 laajat tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Kumpikin sopimus oli pituudeltaan kaksivuotinen, ja niissä päätetyt palkankorotukset olivat varsin maltillisia suhteessa tuottavuuskehitykseen, joka sittemmin toteutui sopimus- Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 21
22 BOF ONLINE kauden aikana luvun loppuvuosina reaalipalkkakehitys jäi jälkeen työn tuottavuuden kasvusta. Aino-mallin mukaan reaalipalkat nousivat 1990-luvun loppupuolella myös hitaammin kuin hypoteettisessa joustavien hintojen ja palkkojen taloudessa (jossa siis palkkakehitystä ei lyödä lukkoon useiksi vuosiksi). Vuosituhannen vaihteessa, jälkimmäisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun umpeutuessa, toteutunut reaalipalkkataso oli n.1,5 % alhaisempi kuin Ainomallilla simuloidulla joustavien hintojen ja palkkojen uralla. Koska työvoima oli tuottavuuteensa nähden suhteellisen halpaa, yritykset saattoivat laajentaa tuotantoaan, ja vuosina toteutunut tuotanto ylitti Aino-laskelmiin perustuvan potentiaalisen tuotannon tason. Kun työn tuottavuus kasvaa, tyypillisesti myös reaalipalkat nousevat ennen pitkää jokseenkin samassa suhteessa. 10 Palkankorotuspaineet purkautuivat vuoden 2000 liittokierroksella. Vuosina 2000 ja 2001 reaalipalkat nousivat työn tuottavuutta nopeammin. Tuotantokustannusten noustessa myös inflaatio kiihtyi. Kun tuntuvammat palkankorotukset osuivat vielä yksiin vuonna 2001 alkaneen kansainvälisen matalasuhdanteen kanssa, tuotantokuilu sulkeutui ja kääntyi negatiiviseksi. Myös työllisyystilanteen paraneminen pysähtyi vuonna 2000, ja työttömyysaste pysyi monta vuotta 9 prosentin tietämissä (kuvio 2). 10 Tästä säännönmukaisuudesta on tietysti poikkeuksia luvun alkupuolella reaalipalkkojen nousu jäi jälkeen työn tuottavuuden kasvusta. Työkustannusten osuus Suomen bruttokansantuotteesta aleni huomattavasti, ja 1990-luvun puolivälin jälkeen työosuus on vakiintunut tälle uudelle, aiempaa matalammalle, tasolle No. 4 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
23 BOF ONLINE Lähdeviitteet Billmeier, A. (2006), "Measuring a Roller-Coaster: Evidence on the Finnish Output Gap", Finnish Economic Papers, Vol. 19, Denis, C., K. MacMorrow ja W. Röger (2002), "Production Function Approach to Calculating Potential Growth and Output Gaps Estimates for the EU Member States and the US", European Commission Economic Papers no 176. Edge, R., M. Kiley ja J-P. Laforte (2007), "Natural Rate Measures in an Estimated DSGE Model of the U.S. Economy", FEDS Working Paper No Galí, J. ja M. Gertler (2007), "Macroeconomic Modelling for Monetary Policy Evaluation", Journal of Economic Perspectives, Vol 21, Hodrick, R. ja E.C.Prescott (1997), "Postwar U.S. Business Cycles: An Empirical Investigation", Journal of Money, Credit, and Banking, Vol 29, Kilponen, J. ja A. Ripatti (2006), "Suomen Pankin yleisen tasapainon malli (Aino) ja reaalisten suhdannevaihteluiden teoria", Kansantaloudellinen aikakauskirja, 102. vsk Kilponen, J., A. Ripatti ja J. Vilmunen (2004), "Aino Suomen Pankin uusi dynaaminen yleisen tasapainon malli Suomen taloudesta", Euro & talous, 12. vsk., 71 80, Mishkin, F. (2007), "Estimating Potential Output", Speech at the Conference on Price Measurement for Monetary Policy, Federal Reserve Bank of Dallas, May 24, 2007, ( Palmqvist, S. (2007), "Flexibel inflationsmålslpolitik hur ska centralbanker ta realekonomisk hänsyn?", Penning och valutapolitik 2007:2, Vilmunen, J. (2005), "Hintojen muutosten tiheys mikroaineiston valossa", Euro & talous, 13. vsk., Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2008 No. 4 23
Tuotantokuilu Suomessa
Kansantaloudellinen aikakauskirja 105. vsk. 1/009 Tuotantokuilu Suomessa Markus Haavio Ekonomisti suomen Pankki 1. Johdanto Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu ovat rahapolitiikan ja hintavakauden
Suomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla
BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
Tuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
Kansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
Talouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
Tuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
Talouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
Työllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
Euroopan ja Suomen talouden näkymät
Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin 2017( 2018) ei
Työmarkkinoilta kadonneet
Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
Talouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka
BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
Tuottavuustutkimukset 2017
Kansantalous 2018 Tuottavuustutkimukset 2017 Työn tuottavuus kasvoi 2,0 prosenttia vuonna 2017 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen KEVA-päivä 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen näkymissä
Tuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
Kansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
Kansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen
Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?
Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut
Tuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
Makrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
Talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Vaihtoehtoislaskelma: Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu olisikin nopeampaa? 3 VAIHTOEHTOISLASKELMA Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu
JOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
Hyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa
Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa
Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Euro & talous 4/2018 4.10.2018 1 Euroalueen bruttokansantuote 2007-2020 Euroalueen reaalinen BKT EKP:n
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
Miksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
Euroalueen ja Suomen tuotantokuilu
BoF Online 4 2010 Euroalueen ja Suomen tuotantokuilu Marko Melolinna Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
Suomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
Globaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
Talouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
Talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12)
21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opittua 2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen 4. Suhdannevaihtelujen selittäminen
Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
Aasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
talouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.
Laskelmia Aino-mallilla
BoF Online 2008 No. 6 Suomen viennin odottamattomat vaihtelut, palkat ja kokonaistaloudellinen kehitys: Laskelmia Aino-mallilla Jukka Railavo, Anssi Rantala ja Antti Ripatti Tässä julkaisussa esitetyt
Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00
Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
EK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019
EK:n Talouskatsaus Huhtikuu 2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit
Finanssikriisin aikana Euroopan
artikkeli janne huovari Ennustepäällikkö Pellervon taloustutkimus janne.huovari@ptt.fi antti kekäläinen Finanssiasiantuntija Valtiovarainministeriö antti.kekalainen@vm.fi Rakenteellinen jäämä on hutera
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Euro & talous 4/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Euroalueen talous- ja inflaationäkymistä
Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet
Seppo Honkapohja Bank of Finland Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Teollisuuspäivä 29.9.2016 29.9.2016 Unrestricted 1 Teemat Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat EKP:n rahapolitiikka
Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.
. Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,
Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
Suomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
Talouskatsaus
Talouskatsaus 20.5.2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit 11
Tulo- ja kustannuskehitys
Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella
Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
Tuotantokuilu umpeutunut, Suomi korkeasuhdanteessa
Tuotantokuilu umpeutunut, Suomi korkeasuhdanteessa 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Mikko Sariola Vanhempi ekonomisti Potentiaalinen tuotanto kuvaa BKT:n määrää, kun talouden kaikki
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
Makrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)