KATUMAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Vastaanottaja Mika Metsäalho, Hämeenlinnan kaupunki, Kaupunkirakenne / Tilapalvelut

Transkriptio

1 Vastaanottaja Mika Metsäalho, Hämeenlinnan kaupunki, Kaupunkirakenne / Tilapalvelut Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä KATUMAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

2 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Markus Fränti Kai Nordberg Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F /41

3 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KATUMAN PÄIVÄKOTI, HÄMEENLINNA SISÄLTÖ 1. Yleistiedot Yleistä Yhteystiedot Tutkimuksen rajaukset 7 2. Kohteen yleiskuvaus Lähtötiedot 8 3. Tutkimusmenetelmät Materiaalin mikrobinäytteet 8 4. Rakenneteknisten tutkimusten tulokset Piha-alueet Alapohjat Rakenne Aistinvaraiset havainnot Rakenneavauksista tehdyt havainnot Kosteustekniset mittaukset Ilmavuototarkastelut Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät Rakenne Rakenneavauksista tehdyt havainnot Mikrobinäytteet Merkkiainekokeet ja ilmavuototarkastelu Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Kantavat väliseinät Havainnot Havainnot rakenneavauksista Materiaalin mikrobinäytteet Yläpohjat Rakenne Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kokonaisilmavuotoluvun määritys Ilmanvaihto- ja taloteknisten järjestelmien tutkimusten tulokset Ilmanvaihtojärjestelmä Järjestelmän kuvaus Havainnot Ilmanvaihto keittiö Ilmanvaihtokanavisto Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Tilojen ilmanjako ja ilmamäärät Muut LVI-tekniset havainnot Venttiilit ja putkivarusteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Sisäilman olosuhde- ja epäpuhtausmittausten tulokset Paine-eromittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus Sisäilman mikrobit Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Altistumisolosuhteiden arviointi Katuman Päiväkoti Johtopäätökset ja yhteenveto toimenpiteistä Tutkimuksen johtopäätökset 40 Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

4 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KATUMAN PÄIVÄKOTI, HÄMEENLINNA 8.2 Toimenpidesuositukset Kiireelliset toimenpiteet 40 LIITTEET Liite 1 Tutkimuskartta Liite 2 Mikrobinäytteiden analyysivastaukset Liite 3 Kokonaisilmavuotoluvun mittauspöytäkirja Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

5 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KATUMAN PÄIVÄKOTI, HÄMEENLINNA TIIVISTELMÄ Kuntotutkimuksen kohteena on 1978 päiväkotikäyttöön ja neuvolatoimintaan valmistunut rakennus. Rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössään päiväkotina, mutta neuvolatoiminta on päättynyt. Rakennuksella on ollut alusta saakka sama omistaja, Hämeenlinnan kaupunki. Kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus tuli ajankohtaiseksi, koska rakennuksessa oli havaittu hajuhaittoja, joita oli yritetty tuloksetta ratkaista. Hämeenlinnan kaupunki selvitti rakennuksen kuntoa myös tulevaa peruskorjausta varten. Rakennuksessa toimii 4 päiväkotiryhmää ja pääasiallinen käyttö ajoituu välille. Päiväkotiryhmätilojen lisäksi rakennuksessa on toimisto-, valmistuskeittiö ja tekniikkatiloja. Rakennus on yksikerroksinen, jossa alapohjarakenteena on maanvaraisesti kantava alapuolelta lämmöneristetty betonilaatta. Seinärakenne on puurankarakenteinen, jossa lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa. Ulkoverhouksena on tiilikuori ja puupaneeli. Rakennuksen yläpohja on tuulettuva, ja lämmöneristeenä on mineraalivilla. Rakennukseen on tehty 2001 peruskorjaus, jolloin koneellinen poistoilmanvaihto on muutettu lämmöntalteenotolla varustetuksi koneelliseksi tulo-poistoilmanvaihdoksi. Samassa yhteydessä vesikate on uusittu, ja paiväkotiryhmien märkätilat kunnostettu. Kuntotutkimus toteutettiin aistinvaraisin havainnoin, tutkimuksin ja mittauksin. Rakenteita tutkittiin rakenneavauksien, kosteusmittauksin, ja ilmatiiveyttä rakenneosien välillä merkkiainekokein. Materiaalin vaurioitumisen selvityksissä käytettiin mikrobinäytteitä, jotka viljeltiin ja analysoitiin laboratoriossa. Lämpökamerakuvauksella selvitettiin tarkemmin ilmavuotoreittien sijaintia ja suuruutta. Ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin ilmavirtamittuksin sekä paine-ero-, hiilidioksidi-, ilman lämpötila- ja kosteusmittauksilla. Tutkimukset suoritettiin joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana Ramboll finland Oy:n toimesta. Tutkimusten perusteella rakennuksesta saatiin kattava yleiskuva. Tutkimuksen perusteella todetaan, että rakennuksen kunto on kokonaistarkastelun perusteella heikko. Ulkoseinärakenteessa todettiin laaja-alaisia mikrobivaurioita ja lahovaurioitumista. Mikrobivaurioita todettiin ulkoseinän lisäksi kantavassa keskiväliseinälinjassa. Kummastakin rakenneosasta on merkittävä ilmavuotoyhteys sisäilman suuntaan. Lahovaurioitumisella ei toistaiseksi ole vaikutusta rakennuksen kantokykyyn, mutta korjaamattomana se tulee johtamaan rakennuksen painumiseen. Rakennuksen yläpohjarakenteessa todettiin merkittävää ilmavuotoa sisäilman suuntaan. Pääasiallisena vuotolähteenä on 2001 tehdyn IV-remontin epätiiviit läpiviennit. Ilmanvaihodssa havaittiin kello-ohjauksesta johtuvaa rakennuksen systemaattista alipaineistumista. Rakennuksen vaipan ilmanpitävyys todettiin kokonaisuutena heikoksi. Havaittujen puutteiden vuoksi Asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajat tilanteen korjaamiseksi ylittyvät. Altistumisen arviossa rakennus on luokiteltu kuntotutkimuksen perusteella luokkaan 4. Tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen. Käyttöä turvaavina toimenpiteinä raportissa suositellaan ensisijaisena toimena väistötiloihin siirtymistä. Osana suositukseen vaikuttaa se, että väliaikaisten korjausten tekeminen rakenteisiin on hyvin rajallista ja niiden pitkäikaistoimivuus lyhytikäistä. Raportissa todetaan, että rakenteiden korjaaminen turvalliseksi ja terveelliseksi tulee kustannusten näkökulmasta olemaan uudishintaan verrattava toimenpide. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

6 1. YLEISTIEDOT 1.1 Yleistä Tutkimuskohteena on Katuman päiväkoti, joka sijaitsee osoitteessa Mustikkatie 5, Hämeenlinna. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tulevaa peruskorjausta varten nykyisten rakenteiden kunto, ja niiden korjaustarve. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus toteutettiin kokonaisuutena niin, että rakenteista, niiden kosteusfysikaalisesta toiminnasta sisäilmastollisista olosuhteista ja ilmanvaihdosta saatiin kattava käsitys. 1.2 Yhteystiedot Tutkimuksen tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkirakenne / Tilapalvelut Rakennustekninen asiantuntija Mika Metsäalho Birger Jaarlinkatu 33, 2krs HÄMEENLINNA Tutkimuksen ajankohta 12 /2017 2/2018 Kuntotutkimuksen suorittaja Ramboll Finland Oy Tampereen toimipiste Pakkahuoneenaukio Tampere Projektipäällikkö Karoliina Viitamäki Ramboll Finland Oy Rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaatti nro: VTT-C Osastopäällikkö Lahden toimipiste Kuntotutkimuksen suorittajat: Rakennetekniset tutkimukset: Markus Fränti ext.markus.franti@ramboll.fi Rakenteiden kosteuden mittaaja VTT-C Ilmanvaihtotekniset tutkimukset: Harri Lyly harri.lyly@ramboll.fi Käytettävät tutkimuslaboratoriot Mikrobinäytteet rakennusmateriaaleista Työterveyslaitos, KUOPIO Mikrobinäytteet sisäilmasta Turun aerobiologian yksikkö Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

7 1.3 Tutkimuksen rajaukset Tutkimus on rajattu Ramboll Oy:n toimesta ja laajuus perustuu päivättyyn tutkimussuunnitelmaan. Tutkimusmenetelmät on valittu siten, että ne täydentävät toisiaan ja tulosten perusteella voidaan varmistaa syntyneet päätelmät. Tutkimustulosten luotettavuus on riippuvainen mittauspisteiden edustavuudesta ja otosten laajuudesta, jolloin otantatutkimuksissa yleisesti käytettävillä havaintomäärillä tutkimuksiin sisältyy aina jonkin verran epävarmuutta. Lisäksi käytettyihin tutkimusmenetelmiin sisältyy hieman epävarmuutta, joka tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Suoritetut tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkimuksen kohteena olevasta rakenteesta saadaan mahdollisimman tarkka käsitys johtopäätösten perustaksi. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä. Tutkimusta voidaan hyödyntää korjaussuunnitelmien ja korjausohjelman laadinnassa. Annetut korjausehdotukset eivät ole rakennustöiden työselitys vaan tilaajan tulee laadituttaa erikseen varsinainen korjaussuunnitelma. Kuntotutkijalla on oikeus oikaista kuntotutkimusraportissa mahdollisesti havaittu virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotutkijaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuntotutkimusraportin luovutuspäivästä. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

8 2. KOHTEEN YLEISKUVAUS Katuman päiväkotirakennus on valmistunut Kohteen alapohjarakenteena on alapuolelta lämmöneristetty maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinärakenne on rankarunkoinen, joka on lämmöneristetty mineraalivillalla ja varustettu tuulettuvalla julkisivulla. Yläpohjarakenne on toteutettu tuulettuvana, paikan päällä rakennetuin kattotuolein. Rakennus on peruskorjattu Peruskorjauksen pääpaino on ollut ilmanvaihtojärjestelmän perusparantamisessa. Muita tehtyjä peruskorjauksen toimenpiteitä ovat olleet märkätilojen nykyaikaistaminen ja tilapintojen uusiminen. Varsinaista runkorakenteisiin liittyvää korjausta tai niiden toimivuuden parantamista ei ole peruskorjauksen yhteydessä tehty. Rakennuksen pääkäyttötarkoitus on ollut alusta saakka päiväkotitoiminta. Pieneltä osin rakennuksessa toimi neuvola. Neuvolatilat ovat nykyisellään myös päiväkotitoiminnan käytössä. 2.1 Lähtötiedot Hämeenlinnan Kaupunki toimitti alkuperäiset suunnitelmakansiot tutkimussuunnitelmaa varten. Pääpiirustukset ja arkkitehdin laatima työselostus rakentamistavasta ja materiaaleista 1978 Rakennepiirustukset rakennuksen perustuksen, rungon ja vesikaton suunnitelmista 1978 Ilmanvaihtojärjestelmän muutoskuvat ja mitoitusarvot TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1 Materiaalin mikrobinäytteet Materiaalien mikrobinäytteet otettiin Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisesti (Osa IV, Asumisterveysasetus 20, 2016). Materiaalinäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen mikrobilaboratoriossa Kuopiossa (Akkreditoitu analyysimenetelmä). Analyysivastaukset ovat tämän raportin liiteosassa. Pintakosteuskartoitus Pintakosteusmittauksilla arvioitiin rakennuksen alapohja- ja maanvaraisten seinärakenteiden kosteuden vaihteluväliä tunnettuun kuivana pidettyyn referenssipisteeseen nähden. Pintakosteuden mittaaminen suoritettiin Gann BL UNI 10 näyttölaitetta ja B55 anturipäätä käyttäen. Rakennekosteusmittaus Rakenteen suhteellisen kosteuden määrittämiseksi rakenteisiin tehtiin porareikämittauksia. Mittaukset tehtiin RT-kortin RT ohjeiden mukaisesti. Alapohjaan ja sokkelirakenteeseen poratut ja asennetut mittaputket tasaantuivat 3-4 vuorokautta ennen kosteusmittauksia. Rakennekosteuksia mitattiin rakenteen eri syvyyksiltä sekä myös rakenteen eristetilasta. Rakennekosteuksia ja -lämpötiloja mitattiin Vaisala HMI41 mittalaitteella jossa käytettiin Vaisalan HMP42 mitta-antureita. Mitta-antureiden annettiin tasaantua materiaalin lämpötilaan 60 minuutin ajan. Merkkiainekokeet Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin Trotec T3000 näyttölaitetta käyttäen, jossa vuodonilmaisimena käytettiin Trotec TS810 anturia. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H % N2) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekoe tehtiin kohteen normaalissa ilmanvaihtotilanteessa. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

9 Vuotoa tarkasteltiin RT kortin ohjeiden mukaisesti määrittämällä vuodot pistemäiseksi, vähäiseksi tai merkittäväksi. Paine-eron seurantamittaus Sisäilman ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin vaipan yli Produal paine-eromittareilla ja tulokset tallennettiin Tinytag-loggeriin. Rakenneavaukset Rakenteiden kuntoa tutkittiin rakenneavauksin. Työ tehtiin suojasulkuseinien sisällä osastoidussa tilassa rakennuspölyn leviämisen estämiseksi. Suojasulkuseinien sisäpuolella käytettiin HEPA suodatteista alipaineistajaa, jolloin avauskohta oli keskimäärin -10Pa painesuhteessa ympäröiviin tiloihin nähden. Ennen seinien osaston purkamista rakenneavaus suljettiin tiiviisti ja osasto siivottiin huolellisesti. Rakenneavaukset suoritti kohteeseen Hämeenlinnan kaupungin palvelutuottaja Tekme Oy. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

10 4. RAKENNETEKNISTEN TUTKIMUSTEN TULOKSET 4.1 Piha-alueet Piha-alue on tasainen, lievästi Katumajärveen (pohjoinen) päin viettävä. Maa-aines rakennuksen ulkosokkelilinjalla on karkeaa sepeliä, muualla pihalla hiekkaa ja hiekkamoreenia. Rakennuksen ympärystäytöt, sadeveden ohjaus ja salaojat ovat uusittu Tätä ennen ympärystäytöt ovat lähtötietojen perusteella olleet multaista hiekkaa. Nurmikko on ennen vuotta 2015 ollut suoraan sokkelilinjassa kiinni. Rakennuksen länsipäädyssä olevan rinteen vuoksi piha kaataa rakennukseen päin. Muutoin piha-alue on muotoiltu lievästi rakennuksesta poispäin viettäväksi. Yleisesti huomioitavaa on, että valmis lattiapinta ja pihan pinta ovat samassa korkeusasemassa. Paikoin piha on jopa valmista lattianpintaa ylempänä. Kuva 1. Leikkipihan puolella pihakaadot ovat muotoiltu niukasti rakennuksesta poispäin johtavaksi Kuva 2. Länsipäätyssä maanpinta viettää rakennukseen päin 4.2 Alapohjat Rakenne Alapohjarakenne on koko rakennukseen alueelta alapuolelta lämmöneristetty, maanvarainen betonilaatta. Rakenneavausten perusteella alapohja on eristetty EPS-lämmöneristeellä reunaalueilta 100mm ja keskeltä rakennusta 50mm. Rakennuksen alapuoliset täytöt ovat tehty soralla. Alla on esitetty alapohjan rakennetyyppi. Kuva 3. Alapohjan rakennetyyppi Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

11 2001 suoritetun remontin yhteydessä päiväkotiryhmien käytössä oleviin märkätiloihin on asennettu sähkövastuksella toimiva lattialämmitys. Lattialämmityksen vaatiman lisätasoituksen vuoksi uudet märkätilat ovat noin 30mm kuivan tilan lattioita ylempänä. Muutoin alapohja on kuvassa 3 esitetyn mukainen. Alla on esitetty alapohjatyyppien jakautuminen ja sijainti rakennuksessa. Kuva 4. Sinisellä värillä rasteroiduissa tiloissa on uudenaikainen sähkövastuksella toimiva lattialämmitys. Muut tilat ovat kuvassa 3 esitetyn rakennetyypin mukaisia Aistinvaraiset havainnot Alapohjarakenteiden pintamateriaalina on kaikissa tiloissa muovimatto. Suurin osa matoista on alkuperäisiä. Alkuperäisissä matoissa on selkeää kulumaa, mutta pinnat ovat edelleen ehjät. WC-tilan 229 muovimaton havaittiin olevan betonialustastaan irti ja maton alla vettä. Vesi on peräisin lattiakaivosta, koska maton ja kaivon liitoksessa ei ole kiristysrengasta. Pienikin vesimäärä ajautuu kaivon täyttyessä suoraan maton alle Rakenneavauksista tehdyt havainnot Timanttiporauksin suoritettujen rakenneavausten perusteella alapohjan täytöt ovat tehty hienojakoisesta hiekasta. Laatan alla hiekka on aistinvaraisesti arvioiden kuivaa noin 20cm syvyydelle saakka eristeen alapinnasta lukien. Tämän jälkeen hiekka on aistinvaraisesti arvioituna kosteaa ja paakkuuntuvaa. Vähäisen lämmöneristeen vuoksi rakenteen kykyä vastustaa diffuusiolla liikkuvaa kosteusvirtaa voidaan pitää heikkona. Kosteustekninen toimivuus on rakenteessa selvitetty kappaleessa Yleisesti avausten perusteella voidaan todeta, että toteutunut rakennetyyppi on tarkasti alkuperäisiä rakennesuunnitelmia vastaava Kosteustekniset mittaukset Rakenteen kosteusteknisessä toiminnassa ei kuivien tilojen osalta havaittu poikkeavuuksia pintakosteusmittarilla tarkasteltuna. Tarkemmat suhteellisen kosteuden mittaukset suoritettiin viiltokosteusmittauksin sekä laatan kosteusprofiili porareikämittauksin. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on lyhentein ilmaistu käytetty mittausmenetelmä: VK: Viiltokosteusmittaus PR: Porareikämittaus Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

12 Porareikämittaukset Viiltokosteusmittaukset ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUSRAPORTTI Taulukko 1. Alapohjan viilto- ja porareikämittausten tulokset Mittauspiste (Nro) VK-1AP Tila 265 VK-2AP Tila 215 VK-3AP Tila 227 VK-4AP Tila 216 VK-5AP Tila 241 VK-6AP Tila 246 VK-7AP Tila 259 VK-8AP Tila 265 VK-9AP Tila 265 PR-10AP Tila 229 PR-11AP Tila 229 PR-12AP Tila 265 PR-13AP Tila 265 PR-14AP Tila 265 Mittausolosuhteet Mittapää (tyyppi) Rakenne Mittaussyvyys (mm) Lämpötila ( C) RH (%) Absoluuttinen kosteus (g/m³) HM -42 Betoni Maton alta 20, ,9 HM -42 Betoni Maton alta 20, ,1 HM -42 Betoni Maton alta 20, ,1 HM -42 Betoni Maton alta 25, ,8 HM -42 Betoni Maton alta 21, ,5 HM -42 Betoni Maton alta 18, ,2 HM -42 Betoni Maton alta 18, HM -42 Betoni Maton alta 19, ,5 HM -42 Betoni Maton alta 19, ,3 HMP -40S Betoni 35 18, HMP -40S Betoni 45 16, ,2 HMP -40S Betoni 35 17, ,1 HMP -40S Betoni 45 16, ,2 HMP -40S Betoni 40 15, ,2 SISÄILMA 22, ULKOILMA -5,1 88 3,0 Mittaustulosten perusteella todetaan, että alapohjan kosteusprofiili on normaali, ja maanvarainen laatta toimii kosteusprofiilitarkastelun perusteella oikein. Kuivissa tiloissa ei ole myöskään muovimaton alapuolisissa kosteuksissa poikkeavuuksia. Märkätilojen osalta havaitaan, että jakelukeittiön lattiakaivon ympärys on märkä. Vesi on päässyt muovimaton alle teknisesti vanhentuneista mattosaumoista sekä kaivon juuriliittymästä. Betonilaatta on kastunut mittaustulosten perusteella ainoastaan yläpuolisesta kosteusrasituksesta. Absoluuttisen vesimäärän perusteella maaperästä rakenteeseen ei ole siirtynyt ylimääräistä kosteutta. Märkätiloista myös WC tila 229 on vastaavalla tavalla kastunut. Tarkastelussa havaittiin, että matto on kokonaan irti lattiakaivoliittymästä, koska liitoksessa ei ole kiristyspantaa. Vesi ajautuu maton ja betonin väliin aina kun kaivo edes hetkellisesti täyttyy. Tällainen tilanne muodostuu kaivoon täysin tavanomaisesta käytöstä joka kerta, kun WC tilan pesualtaaseen lasketaan vettä, tai lattiaa pestään vedellä. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

13 4.2.5 Ilmavuototarkastelut Ilmavuototarkastelut suoritettiin alapohjan osalta merkkiainekokein sekä aistinvaraisesti alapohjan liitoksia tarkastellen. Merkkiainekokeet tehtiin tavanomaisessa käyttötilanteen painesuhteessa, joka mittaushetkellä vaihteli -2Pa - -4Pa välillä. Alapohjan ja ulkoseinän liitoksessa havaittiin merkittävää ilmavuotoa koko rakennuksen piirin alueella. Vuoto on suurta, koska alapohjalaatan alapinta on ulkoseinän lähtökorkoa ylempänä. Vuotoreitti muodostuu tämän vuoksi laatan ulkoseinän alaosan kautta sisäilmaan. Lämpökameralla ko. vuotoa ei havaittu, koska kamerakuvasta ei pysty päättelemään, onko vuoto ulkoseinän vai alapohjan kautta tapahtuvaa. Alla olevassa kuvassa on osoitettu havaittu ilmavuotoreitti. Kuva 5. Alapohjan ilmavuotoreitti sisäilman suuntaan Merkittävää ilmavuotoa havaittiin ulkoseinäpiirin lisäksi keskellä rakennusta olevan kantavan väliseinä-alapohjaliittymän kohdalta. liitos on vastaavalla tavalla korkoasemiltaan toteutettu, kuin ulkoseinäliittymä Johtopäätökset Johtopäätöksenä todetaan, että alapohja toimii kuivien tilojen alueilla kosteusteknisesti oikein. Alapuolelta nouseva kosteusvirta ei muodostu ongelmaksi missään tutkitussa mittauspisteessä. Havaitut kosteat alueet johtuvat huoltopuutteiden ja asennusvirheiden aiheuttamasta, yläpuolelta tulleesta kosteuskuormituksesta. Ulkoseinälinjalla sekä kantavan väliseinälinjan alueella vuoto maaperästä sisäilmaan päin on alapohjien osalta huomioitava sisäilmahaitta. Tämä ongelman ratkaisu vaatii peruskorjaustasoista suunnittelua ja työtä asian korjaamiseksi. Tutkimusten perusteella myös todetaan, että rakenne vastaa kokonaisuudessaan suunnitelmia tarkasti. Alapohjan osalta peruskorjauksessa voidaan käyttää lähtötietoina alkuperäisiin alapohjia koskevia rakennepiirustuksia Toimenpide-ehdotukset Maaperäyhteys tulee katkaista suunnittelemalla alapohjan liitos tiiviiksi niin, että alapohjalla ja ulkoseinällä ei ole keskinäistä ilmayhteyttä. Käytännössä tämä vaatii peruskorjaustasoisen suunnittelun seinän ja alapohjan liitokseen eli ns. piilosokkelirakenteen korjaamisen. Asiaa on käsitelty tarkemmin ulkoseinärakenteiden yhteydessä. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

14 Märkätilan alueet, kuten jakelukeittiön ja WC-tilan 229 osalta muovimatot tulee kokonaisuudessaan poistaa, laatta hioa puhtaaksi ja kuivattaa. Uudet matot tulee asentaa siten, että varmistutaan kaivoliittymien tiiveydestä ja mattosaumojen huolellisesta toteutuksesta. 4.3 Ulkoseinät Rakenne Rakennuksen kantavana rakenteena on 150mm puurankarunko. Julkisivumateriaalina on puhtaaksimuurattu tiili, ikkunoiden kohdilla puuverhous. Seinärakenne on lämmöneristetty mineraalivillalla. Yhteenlaskettu eristepaksuus rungon ja lisäkoolauksen huomioiden on 200mm. Eristemäärä on rakennusajankohdan huomioiden silloista vaatimustasoa parempi. Alla on esitetty ulkoseinärakenteen rakennetyyppi tiiliosuuden kohdalta leikattuna. Kuva 6. Ulkoseinän rakennetyyppi Rakennuksen lähtötietoselvitysten perusteella seinän lähtökorko on valmista lattianpintaa alempana ja kauttaaltaan myös maanpinnan tasoa alempana. Ulkoseinän ja alapohjan liittymä on toteutettu niin kutsuttuna piilosokkelirakenteena. Käytetty ratkaisu on ollut ajalle tyypillinen rakennustapa, joka on ollut yleisesti käytössä Rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakennuksen piilosokkelirakennetta avattiin eri puolista rakennuksen piiriä yhteensä 7 rakenneavauksella, jotta riskirakenteisen ulkoseinän liitoksen kunnosta saatiin riittävän laaja käsitys. Avauksien perusteella todetaan, että alasidepuussa, pystyrankojen alaosissa ja lisäkoolauksen alimmaisessa vaakasiteessä on laaja-alainen lahovaurio. Laho on pisimmälle edennyt rakennuksen länsipäädyssä, ja eteläsivulla. Pohjoispuolen pitkässä sivussa on lahovaurioita vähemmän, mutta aistinvarainen mikrobin haju on lahovaurioitumattomillakin alueilla voimakasta. Kantavan rankarunkopuiden alaosissa on paikoin alkavaa lahovaurioitumista, mutta rankapuu on vielä kovaa. Toistaiseksi lahovaurioituminen ei aiheuta kantavuuteen merkittävää riskiä. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

15 Kuva 7. Rungon alasidepuu on pitkälle lahovaurioitunutta Kuva 8. Piilosokkelirakenne on mikrobi- ja lahovaurioitunut liiallisen kosteuden vuoksi Piilosokkelirakenne on mikrobi- ja lahovaurioitunut, koska rakenneliitoksessa on ollut liian pitkään liian suuri kosteuskuormitus. Lahovaurioituminen vaatii suhteellisen kosteuden nousemisen RH>95%, jotta laho ylipäänsä voi kehittyä. Huomioiden rakenteellisen toteutustavan, vaadittavat kosteusolosuhteet ovat osavuotena hyvinkin saavutettavissa. Kosteuden pääasiallisena lähteenä on ollut maaperästä siirtynyt kapillaarinen ja diffuusiokosteusvirta sekä erityisesti talviaikaan sisäilman diffuusiolla liikkuva kosteus. Oletettavasti lahovaurio on edennyt aktiivisesti vain osavuotena. Mikrobivaurion eteneminen on ollut aktiivisempaa, koska lahovaurioon verraten mikrobikasvuun riittää huomattavasti alhaisempi kosteuskuormitus. Alla olevaan karttaan on merkitty avausten perusteella havaitut lahovaurioalueet. Kuva 9. Ulkoseinälinjan lahovaurioiden esiintyminen (merkitty punaisella) Mikrobinäytteet Materiaalinäytteet ovat otettu (8 kpl) ja ne on tutkittu suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksen laboratoriossa Kuopiossa. Analyysivastaus MB on tämän tutkimusraportin liitteenä 2. Taulukossa 2 on esitetty tulokset ja taulukon alla näytekohtainen tulosten tulkinta sekä yhteenveto näytekokonaisuudesta. Tavanomaiset tulokset ovat taulukossa ilman väriä, poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

16 Taulukko 2. Materiaalin mikrobinäytteet ulkoseinästä Näytekoodi ja näytteenottopaikka M1-US Tila 241 M2-US Tila 242 M3-US Tila 264 M4-US Tila 264 M5-US Tila 261 M6-US Tila 215 M7-US Tila 220 M8-US Tila 223 Materiaali Mineraalivilla Mineraalivilla Mineraalivilla Kipsilevy Mineraalivilla Mineraalivilla Mineraalivilla Mineraalivilla Tulos Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Ulkoseinärakenteesta kerättiin materiaalin mikrobinäytteitä alueilta, joissa aistinvaraisesti ei ollut vaurioitumisen jälkiä. Näytteet edustavat keskimäärin 0,5 metrin korkeudelta lattiapinnasta ylöspäin otettuja ns. vaurioitumattoman näköistä mineraalivillaa. Näyte M4-US edustaa ulkoseinän sisäpuolista kipsilevyä rakenneavauksen kohdasta 4. Rakenneavauskohdassa yleisesti havaittiin aistinvaraisesti maakellarimainen haju, mutta lähetetyissä materiaalinäytteessä ei ollut väri- tai pintamuutoksia. Materiaalinäytteiden perusteella todetaan, että ulkoseinässä on selkeä ja laaja-alainen mikrobivaurio. Mikrobivaurioitumista on tapahtunut myös alueilla, joissa alasidepuu ei ole lahovaurioitunut ja joissa puu- ja levyrakenteissa ei ole näkyvää kasvua. Näytteiden perusteella on päätelty, että koko seinäpiirin alueella on mikrobivauriota. Mikrobilajistoa tarkasteltaessa havaitaan, että materiaalinäytteissä bakteerikasvu on pääsääntöisesti niukkaa. Poikkeuksen tekevät näytteet M6-US ja M8-US, joissa aktinomykeettikasvu on voimakasta. Mesofiilisten sienten kasvatusalustoilla Hagem agar, DG-18 ja M2 agar homekasvu on kaikissa näytteissä runsasta tai erittäin runsasta. Laboratoriolausunnon perusteella valtalajistona näytteissä ovat Aspergillus -suvun eri indikaattorit, kuten A. Fumigatus, A. Versicolor, A. Restrictus. Vähäisempänä lajistona näytteissä esiintyy Eurotium ja Oidiodendran kosteusvaurioindikaattoreja. Tunnistetut lajit ovat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen nro. 4 indikaattorilistan lajistoja Merkkiainekokeet ja ilmavuototarkastelu Merkkiainekokeilla selvitettiin seinärakenteiden osalta ulkoseinän ilmanpitävyyttä sisäilman suuntaan normaalissa käyttötilanteen painesuhteessa. Mitatut tilat ovat merkitty pohjakuvaan (kuva 10). Mittausajankohtana painesuhde sisäilman ja tutkittavan rakenteen välillä vaihteli - 1Pa- -2Pa välillä. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

17 Kuva 10. Merkkiainekokein tutkitut seinälinjat Merkittäviä ilmavuotoja havaittiin ulkoseinän ja alapohjan liitoksessa. Kaasu pääsee esteettä sisäilmaan, koska höyrynsulkumuovia ei ole kiinnitetty rungon alasidepuuhun. Muovi on ainoastaan taitettu alasidepuun alle, ja siksi vuoto tuli näkyviin hyvin nopeasti. Seinän alaosan lisäksi merkittävää ilmavuotoa havaittiin ulkoseinään kiinnitetyn patterin kannakealueella, sekä ikkunakarmin ja seinäliittymän alueella. Alla olevassa kuvassa on merkitty havaitut merkittävät ilmavuodot Kuva 11. Seinärakenteiden merkittävät ilmavuotoreitit sisäilmaan Merkittävää eroa mitatuissa vuotomäärissä ei ollut eri kuivien tilojen kesken. Märkätiloissa alapohja - ulkoseinävuodot olivat vähäisiä ja valmistuskeittiön seinäliitoksissa pistemäisiä. Ero kuiviin tiloihin verraten johtuu seinillä käytetyistä vedeneristeistä ja muovimaton seinätaitoksesta, joka nurkka-alueita lukuun ottamatta on kohtuullisen tiivis. Ulkoseinärakenteiden kokonaisvaltaisempaa ilmatiiveyttä ja lämpövuotoja selvitettiin lämpökuvauksen avulla. Tutkimuksen perusteella ikkunarakenteiden liitokset ulkoseinään ovat toteutettu osin ilman eristystä, osin ne ovat eristetty huolimattomasti. Ilmavuoto rakenteesta on näissä kohdissa merkittävää jo tavanomaisella käyttötilannetta vastaavalla painesuhteella. Alla olevassa kuvassa on osoitettu havaittuja puutteita. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

18 Kuva 12. Lämpökuvauksessa havaittiin viuhkamaisia ilmavuotoja ikkunarakenteen ja ulkoseinän liitoksissa. Viuhkamainen alue on merkittävää ilmavuotoa. Kuva 13. Rakenneavauksessa vuotokohta osoittautui odotettua laajemmaksi ikkunakarmin ja ulkoseinärungon liittymässä Johtopäätökset Ulkoseinän osalta todetaan, että rakenne on laaja-alaisesti kosteus- ja mikrobivaurioitunut. Heikentävä vaikutus sisäilman laatuun on todennäköinen. Rakenteella on ilmayhteys sisäilman suuntaan ja siksi toimenpiteisiin tilanteen korjaamiskesi tulisi ryhtyä mahdollisimman pikaisesti. Etenevä alasidepuun laho tulee johtamaan korjaamattomana rakennuksen painumiseen. Tästä syystä lahon etenemistä tulee seurata, mikäli peruskorjaukseen tai rakennuksesta muihin tiloihin väistämiseen ei ole mahdollista ryhtyä pikaisella aikataululla Toimenpide-ehdotukset Käyttöä turvaavana toimenpiteenä suositelaan vaurion laajuuden vuoksi väistötiloihin siirtymistä. Mikäli päädytään korjaamaan vaurio, korjauksen aikana rakennuksessa ei yhtäaikaisesti voi olla korjaustoimen lisäksi muuta toimintaa, Väistötilat tulevat siis joka tapauksessa hankittavaksi riippumatta siitä, mitä rakennukselle tehdään. Erityisenä huomiona mainitaan, että rakennusta ei voi lahovaurioitumisen vuoksi tiivistyskorjata, koska se ei poista lahovaurion aiheuttamaa kantavuusriskiä. Korjauspäätös tulee siksi olemaan peruskorjaustasoinen, jossa poistetaan vaurio. Tämä edellyttää rungon nostamisen ja piilosokkelirakenteen poistamisen sekä merkittäviä liitännäisvaikutuksia muihin rakenneosiin. Toimenpide on kustannuseränä niin merkittävä, että korjausaste tulee nousemaan uudishintaan nähden samalle tasolle tai sen yli. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

19 4.4 Kantavat väliseinät Rakennuksen keskilinjalla on kattoristikoita kantava väliseinälinja. joka kulkee koko rakennuksen läpi pitkittäisessä suunnassa. Kantavana rakenteena väliseinässä toimivat 50x100 mm rankarunko. Seinä on levytetty kummaltakin puolelta 13mm kipsilevytyksellä. Väliseinässä on höyrynsulkumuovi kummallakin puolin seinää, mutta sen ilmanpitävyys sisäilman suuntaan on heikko puutteellisen kiinnityksen vuoksi. Alla olevassa pohjakuvaotteessa on merkitty väliseinälinjan sijainti. Kuva 14. Kantavan väliseinälinjan sijainti rakennuksessa Havainnot Alkuperäisten rakennepiirustuksen mukaan väliseinälinja on kiinnitetty suoraan anturaan ja lähtökorko on kuvien perusteella valmiin lattiapinnan alapuolella. Kohteella suoritetut rakennetyyppiselvityksen perusteella seinä ei lähde anturan päältä, vaan se tukeutuu erilliselle maan sisäiselle harkkosokkelille. Suunnitelmasta poiketen kipsilevy ei jatku valmiin lattiapinnan yläpuolelle, vaan levytys on kiinnitetty erillisen vaakasidepuun avulla lattiapinnan tasoon. Kipsilevy on työmaalla tehdyn muutoksen vuoksi paremmin suojassa maan kosteudelta. Seinän lähtökorko on kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukainen, ja tästä syystä selkeä riskirakenne. Ratkaisua ei ole muutettu elinkaaren aikana, vaan se on alun perinkin toteutettu rakennesuunnitelmista poikkeavaksi. Alla on esitetty ote alkuperäissuunnitelmana ja CAD - kuvana selvitetty todellinen toteutustapa. Kuva 15. Kantava väliseinälinja on suunniteltu levytettäväksi anturaan saakka Kuva 16. Toteutustapaa on työmaalla muutettu turvallisemmaksi. Seinän lähtökorko on kuitenkin haastava Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

20 4.4.2 Havainnot rakenneavauksista Väliseinälinjalle suoritettujen rakenneavausten perusteella todetaan, että toisin kuin ulkoseinässä, väliseinälinjassa ei ole tapahtunut lahovaurioitumista. Villaeristeessä tai puussa ei ole aistinvaraisesti havaittavia vaurioita. Villaeristeen alaohjauspuuta vasten olevassa kohdassa todettiin ilmavuotojälkiä. Oletettavasti nämä jäljet ajoittuvat ajankohtaan, jolloin rakennuksessa oli ainoastaan koneellinen poistoilmanvaihto. Rakenteen alaosa on toiminut korvausilmareittinä alipaineiselle rakennukselle. Kuva 17. Kantavan väliseinän yleiskuvaa valmiin lattiapinnan tasolta alaspäin kuvattuna Kuva 18. Alasidepuussa ei havaittu aistinvaraisesti vaurioitumista Puun ominaispainoprosenttimittauksen perusteella alasidepuussa tai runkopuun alaosissa ei ole ylimääräistä kosteutta. Ominaispainoprosentit vaihtelivat vain vähän avauskohdittain Materiaalin mikrobinäytteet Väliseinälinjalta kerättiin yhteensä 3 materiaalin mikrobinäytetteet. Näytteet edustavat alaohjauspuun yläpinnan olosuhteita. Alue on riskipitoinen, koska eristeet ja seinän liittymä ovat valmiin lattiatason alapuolella. Materiaalinäytteiden perusteella todetaan, että väliseinien alaosissa on poikkeuksellista mikrobikasvua kahdessa näytteessä. Mikrobilajistoa ja sen määriä tarkasteltaessa havaitaan, että lajisto ja kasvu esiintyvät huomattavasti kapeampana, kuin ulkoseinälinjalla. Näytteissä M9- VP sekä M10-VP esiintyy kosteusvaurioindikaattoreina Aspergillus suvun homeita, Engyodontium sekä P. variotii kosteusvaurioindikaattoreita. Tunnistetut lajistot ovat lukuun ottamatta P.variotii indikaattoria Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen nro. 4 indikaattorilistan mukaisia. Merkkiainekokeet Merkkiainekokeiden avulla tutkittiin väliseinän mikrobivaurioituneelta alueelta ilmavuotoyhteyttä sisäilman suuntaan. Mittausajankohtana painesuhde sisäilman ja tutkittavan rakenteen välillä vaihteli -1Pa- -2Pa välillä. Näinkin pienellä paine-erolla ilmavuoto eristetilasta sisäilman suuntaan oli merkittävää. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

21 4.5 Yläpohjat Rakenne Yläpohjarakenne on tehty 2-aukkoisena palkkirakenteena. Vesikatetta kannattelevat paikan päällä rakennetut kattotuolit, jotka tukeutuvat yläpohjan palkkeihin. Rakenne on niin kutsuttu pukkikatto. Rakenne tuulettuu räystäslinjalta, ja pitkittäisessä suunnassa päädyissä olevista tuuletusaukoista. Lämmöneristeenä on levyvillaa mm riippuen tarkasteltavasta alueesta. Vesikatteena on konesaumattu peltikate, joka on uusittu rakennukseen Kuvassa 19 on kohteella selvitetty rakennetyyppi. Kuva 19. Yläpohjan rakenne Havainnot ja mittaustulokset Yläpohjan merkkiainekokeiden ja lämpökuvauksen perusteella havaittiin merkittävää ilmavuotoa ilmanvaihdon läpivientien kohdilta. Läpivienteihin suoritettujen rakenneavausten perusteella selvisi, että ilmanvaihtoremontissa höyrynsulkumuovia on leikattu tarpeettoman suurelta alueelta pois ja putkiläpiviennit ovat tehty epätiiviiksi. Läpivientien kohdilla lämpövuoto yläpohjaan on asennusvirheen vuoksi suurta. Lämpövuotoa lisää osittainen eristeiden poistaminen läpivientien alueelta. Kuvissa 20 ja 21 on selvitetty havaittua ongelmaa. Kuva 20. Lämpökameralla havaittu selkeää ilmavuotoa lautasventtiilien liittymästä Kuva 21. Yläpohjan eristeet ovat siirretty ja osin poistettu kokonaan putkien ympäriltä. Läpivienti katon pintarakenteisiin on tehty murtamalla kipsilevy Tuuletustilasta tehtyjen havaintojen perusteella todetaan, että tila tuulettuu kokonaisuudessaan hyvin. Yläpohjaan 2001 rakennettu IV-konehuone on rakennettu siten, että ilma pääsee pitkittäisessä ja poikittaisessa suunnassa kulkemaan konehuoneen ohitse yläkautta, joten konehuone ei merkittävästi heikennä kokonaistuulettuvuutta. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

22 Vanhassa aluskatteessa on havaittavissa useita vuotojälkiä liittymä- ja harja-alueella. Uusi aluskate on asennettu vanhan päälle vesikateremontin yhteydessä ja jäljet eivät enää kuvaa nykytilannetta. Vanha kate on vuotojälkien perusteella ilmeisesti vuotanut useaan otteeseen eristetilaan. Eristeitä on kuitenkin vaihdettu 2001 luvun vesikateremontin yhteydessä, eikä yläpohjassa ole eristemateriaalissa tai puurakenteissa vuotovaurion jälkiä. Vesikatetta kannattelevissa puupilareissa ja katteen kannatuspalkissa ei havaittu puun ominaispainoprosenttimittausten perusteella kohonneita kosteuspitoisuuksia. Puun kosteudet vaihtelivat välillä 9%-12%, joka on tavanomainen kuivan puun kosteuspitoisuus. Kuva 22. Yläpohja tuulettuu pitkittäissuunnassa päädyissä olevista harvinaisen suurista tuuletusritilöistä. Kuva 23. Vanhassa aluskattessa on laaja-alaisia vuotojälkiä. Jäljet ovat kuitenkin vanhoja. uusi aluskate on kunnoltaan hyvä ja tiivis. Kuva 6. Poikittaisuunnassa rakenne tuulettuu räystäslinjoilta. Räystäiden tuuletusaukot ovat riittävät ja tuulettuvuus yläpohjasa kokonaisuutena hyvä. Kuva 25. Villaeristeitä on yläpohjasta osin vaihdettu 2001 tehdyn kattoremontin yhteydessä. Vanhaa villaa on osin jätetty uuden alle Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohja on kokonaisuutena muutoin hyväkuntoinen, mutta havaitut merkittävät ilmavuodot aiheuttavat riskitekijän kosteuden tiivistymiselle kylmään ullakkotilaan. Tiivistyminen altistaa rakenteen myös paikallisille mikrobivaurioille. Alipaineisessa olosuhteessa yläpohjasta virtaa korvausilmaa rakennuksen sisään. Tämä heikentää sisäilman laatua, vaikka rakenteessa ei olisi mikrobi- tai kosteusvaurioita. Myös kuitukulkeuma sisäilmaan on mahdollinen. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

23 Toimenpide-ehdotuksina suositellaan rakennusken peruskorjauksen yhteydessä yläpohja kokonaan tyhjennettäväksi eristeitä, jotta kaikki vuotoreitit saadaan näkyviin. Höyrynsulkumuovi suositellaan poistettavaksi ja yläpohjaan asennettavaksi 70mm PUR-eristelevy. Kaikki liittymäalueet tiivistetään. Tiviin PUR-levyn päälle suositellaan asennettaavksi 400mm tavallista mineraalivillaa. Korjausehdotukset tulevat kyseeseen vain, mikäli rakennus päätetään perusteellisesti peruskorjata. Käyttöä turvaavina toimenpiteinä näin kokonaisvaltaiseen yläpohjan kunnostamiseen ei ole tarvetta. 4.6 Kokonaisilmavuotoluvun määritys Osana rakennuksen tiiveystarkastelua rakennukseen määritettiin kokonaisilmavuotoluku q50. Mittaus ei toimi tässä sisäilmateknisenä tarkasteluna, vaan sillä määritettiin nykyinen tiiveystaso, jota tullaan verrtaamaan peruskorjauksen jälkeiseen tilanteeseen. Mittaus toimi tässä osana energiatehokasta peruskorjausajattelumallia. Mittaus suoritettiin erillisen sertifioidun toimijan työnä ja tutkimuksen mittauspöytäkirja on tämän raportin liitteenä. Rakennuksen kokonaisilmavuotoluvuksi määritettiin mittauksin q 50=11,2m³/hm². Tulos tukee hyvin tehtyjä havaintoja puutteellisesta ilmatiiveydestä. Tuloksen perusteella rakennuksen ilmanpitävyys on selkeästi tavanomaista silloista rakennusiiveystasoa heikompi. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

24 5. ILMANVAIHTO- JA TALOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Järjestelmän kuvaus Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto vm Ilmanvaihtokone käsittää taaksepäin kaartuvin siivin olevat taajuusmuuttaja ohjatut puhaltimet, lämmöntalteenottokuution, suodattimet, lämmityspatterin ja äänenvaimennuksen. Lämmityspatterit on liitetty rakennuksen lämmitysverkostoon. Jäähdytysvaraus on myös olemassa päiväkotia palvelevassa koneessa. TK300 on päiväkodin tuloilmapuhallin (3,0 m³/s, EU7) PK300.1 on päiväkodin poistopuhallin (2,7 m³/s EU5) PK300.2 on märkä- ja WC-tilojen poistopuhallin (0,4/0,2 m³/s) TK301 on keittiön tuloilmapuhallin (1,2 m³/s EU3 + EU7) PK301 on keittiön poistopuhallin (1,37 m³/s) TK300 ja PK300 käyntinopeus on säädetty taajuusmuuttajilla kiinteäksi. Poistopuhallin PK300.2 käy aina 1/1 nopeudella, mutta 1/2 nopeudella silloin kun TK- ja PK300 ovat pysähdyksissä. Keittiötä palvelevien puhaltimien käyntinopeus on 1/1 ruoan valmistuksen aikana ja muuna aikana ½ nopeus Havainnot Puhaltimet olivat pölyiset, mutta toimintakuntoiset. Hihnat olivat ehjät, mutta hieman koneen asetusarvotaulukkoa esitettyä ohjetta löysemmät. Ohje on liimattuna koneen kylkeen. Kuva 26. Tuloilmapuhallin on kunnoltaan ja kiinnitksiltään moitteeton Kuva 27. Poistopuhaltimen laakerituki ovat kunnoltaan hyvät Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

25 Kuva 28. LTO-kuution yleisilme oli hyvä, mutta pölyinen Lämmityspatterin kunto oli tyydyttävä paksuhkon likakerroksen vuoksi. Likakerros on todennäköisesti syntynyt suodatinkasettien välisen tiivisteen puuttumisen vuoksi. Kuva 29. Tulosuodatin ja lämmityspatteri Äänenvaimennus oli osa ilmanvaihtokonetta. Äänenvaimentimien pinnat olivat ehjät, mutta pölyiset. Vastaava tilanne on kammioiden pinnoilla. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

26 Kuva 30. Äänenvaimentimet ovat asennettu omaan kammioon Suodattimien vaihdosta löytyi merkintä ilmanvaihtokoneen kylkeen kiinnitetystä huoltokortista Vaihtoväli on taulukon perusteella 2 kertaa vuodessa. Vaihdon lähestyminen näkyy suodattimissa pussien tummumisena. Kuva 31. Suodatin on likaantunut 5.2 Ilmanvaihto keittiö Keittiötä palvelevan tuloilmapuhallin on pölyinen, mutta toimintakuntoinen. Puhallinta pyörittää kaksinopeuksinen 2895/1470rpm ICE-moottori. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

27 Kuva 32. Keittiön tuloilmapuhallin TK301 Keittiössä poistohuuvan suodattimet ja poistoilmapäätelaitteet olivat tyydyttävässä kunnossa. Henkilökunnan haastattelun perusteella mm. huuvan rasvasuodattimia pestään aika ajoin osana keittiön siistinä pitämistä. Kuva 33. Keittiön huuvan rasvasuodattimia 5.3 Ilmanvaihtokanavisto Kanavat ovat pääasiassa pyöreitä sinkitystä pellistä valmistettuja kierresaumakanavia. Kanavat ja kanavarusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Muutamasta tarkistusluukusta tiiviste on rikki. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

28 Kuva 34. Tarkistusluukun tiivisteet ovat rikki ilmanvaihtokonehuoneessa Kuva 35. Tarkistusluukkujen ja säätöpeltien toiminta on eristeen alla. Luukkuja ei ole ilmeisesti ikinä avattu, koska villaan ei ole tehty huoltoreikää 5.4 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Yleisesti ilmanvaihtokonehuone oli siisti, mutta ilmanvaihtokone oli pölyinen samoin kuin kanavisto, puhaltimet ja päätelaitteet. Kuva 36. Suodatin- ja lämmityspatterikammiossa on selkeästi irtonaista likaa Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

29 Kuva 37. Ilmanvaihtokonehuoneen yleisilme on siisti Kuva 38. Pölyinen kammio ja tuloilmakanava Kuva 39. Ilmanvaihtokoneen sisä- ja ulkopuolella on vesijälkiä Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

30 Kuva 40. Käyttämättömiä suodatinkasettien tiivisteitä. Päätytiivisteet kasettisuodattimista ovat jääneet asentamatta suodattimien vaihdon yhteydessä. Seurauksena hiekka on päässyt lämmityspatterikammioon. Kuva 41. Tuloilmapäätelaite, säätöosa ja hajottaja ovat mustassa pölyssä. Niitä ei ole puhdistettu järjestelmän puhdistuksen yhteydessä. 5.5 Tilojen ilmanjako ja ilmamäärät Päiväkodissa mitattiin kohdekäynnillä satunnaisotantana ilmamääriä. Mittausten tarkoituksena oli saada tarkempi kuva ilmanvaihdon toiminnasta ja toimivuudesta. Ilmavirtamittauksilla määritetään ilmanvaihdon riittävyys tilojen käyttötarkoitukseen nähden. Mittauksia suoritetaan varsinkin niissä tiloissa, joissa on todettu ongelmia sisäilman laadussa. Ryhmille oli annettu omat nimet. Haastattelemalla henkilökuntaa saimme myös kuvan ryhmien koosta. Ressut 13+4, Raikulit 21+4, Reppulit 25+2 ja Remulit 12/20+3 henkilöä ohjaajat mukaan laskettuna. Sisäilmastoluokituksen 2008 S3 luokan ulkoilmamäärä on 6l/s per henkilö. Mittaustuloksia voidaan verrata sisäilmastoluokituksen S3 ohjearvoihin. Yleisesti voidaankin todeta, että käytössämme olleiden piirustusten suunnitteluarvot vuodelta 2001 vastasivatkin näitä ohjearvoja varsin hyvin. Mitatuissa tiloissa ei kuitenkaan saavutettu tuota suunnitteluarvoa käytännössä, vaan toteutunut ilmanvaihto jäi huonoimmillaan lähes puoleen suunnitellusta. Tuloilmamäärissä vajaus oli korkeampi kuin poistoilmamäärissä. Suunniteluarvojen ja toteutuneiden ilmamäärien yhteenlasketussa kokonaisilmamäärässä mitattujen tilojen osalta voidaan sanoa, että toteutunut tuloilmamäärä on 587 l/s, kun vastaava suunnitteluarvo on 1085 l/s. Toteutunut tuloilma jää noin 46% pienemmäksi kuin suunnitteluarvo. Toteutunut poistoilmamäärä on 921 l/s kun vastaava suunnitteluarvo on -950 l/s. Poistoilma jää vain 3% suunnitteluarvoa pienemmäksi ja sopisi sellaisenaan virhemarginaaliin. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

31 Ilmanvaihtokoneiden toiminnan perusteella voidaan sanoa että, ilmanvaihto oli täydellä nopeudella käynnissä ja keittiössä ruoanlaitto käynnissä, jolloin myös keittiön ilmanvaihto oli myös 1/1 nopeudella. Mitattujen suurien erojen vuoksi ilmanvaihdon toiminta ei ole kunnossa. Oheinen taulukko 3. on kooste pistokokein tehdyistä ilmamäärämittauksista kohteessa. Taulukko 3. Ilmamäärämittausten tulokset suunnitteluarvoihin nähden 5.6 Muut LVI-tekniset havainnot Lämmönjakohuone oli yleisilmeeltään siisti. Lämmönvaihtimien kunto oli välttävä, koska silmämääräisen arvion perusteella vaihtimissa on riski merkittävillekin vuodoille. Levylämmönvaihtimien liitokset olivat erittäin ruostuneet. Pahin tilanne on lämpimän käyttöveden lämmönvaihtimessa. Lämmönsiirtimien tekninen käyttöikä ajatellaan noin 20 vuodeksi. Tekninen käyttöikä on jo nyt yliajalla. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

32 Kuva 42. Lämmönvaihtimien liitokset ovat voimakkaasrti korrosoituneet 5.7 Venttiilit ja putkivarusteet Silmämääräisten havaintojen perusteella havaittiin ruostuneita ja toimimattomia sulkuventtiileitä. Kara- ja kartioventtiilien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Sulku-, linjansäätö-, patteri- tyhjennys- ja säätöventtiilien tekninen käyttöikä on vuotta. Putkivarusteet kuten mittarit, ilmanpoistimet ja lianerottimet tarkistetaan ja vaihdetaan tarvittaessa säännöllisen huoltotarkastustoiminnan yhteydessä. Kuva 43. Kartioventtiilit suositellaan vaihdettavan palloventtiili tyyppisiksi sulkuventtiileiksi 5.8 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ilmamäärämittauksissa on havaittu huomattavaa ilmamäärien vajausta suunnitteluarvoihin verrattuna. Tulo- ja poistoilmamäärät eivät ole tilakohtaisestikaan tasapainossa, joka johtaa tiloissa olosuhteiden ja painesuhteiden vääristymiseen. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

33 Ilmanvaihto olisi tarkistettava kokonaisuutena kunnollisen sisäilmaston aikaansaamiseksi. Suunnitelmien ajantasaisuus on tarkistettava ja varmistettava muuttuneiden käyttäjämäärien vuoksi. Ilmamäärät on säädettävä ja järjestelmä puhdistettava kaikilta osin. Ilmamäärien säätämisen jälkeen on suositeltavaa tehdä myös paine-eromittaus painesuhteiden tarkistamiseksi. Ilmanvaihtojärjestelmällä tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta rasitusluokassa 1, kun järjestelmä on aina käynnissä. Muu LVI-tekniikka on niin ikään monilta osin uusimisen edessä seuraavan viiden vuoden kuluessa. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

34 6. SISÄILMAN OLOSUHDE- JA EPÄPUHTAUSMITTAUSTEN TULOKSET 6.1 Paine-eromittaukset Rakennuksen paine-eroa vaipan yli ulkoilmaan nähden seurattiin jatkuvatoimisten tallentavien mittalaitteiden avulla yhteensä neljästä eri tilasta. Mittalaitteiden sijainnit ovat esitetty tutkimuskartan liitteessä 1. Paine-eromittauksista on havaittavissa, että rakennus on käyttötilanteessa lievästi alipaineinen. Alipaine on yllättävän pieni verraten ilmanvaihtomittauksessa havaittuun tuloilma - poistoilma epätasapainoon. Selvitetyn ilmavuotoluvun perusteella oletettavaa on, että rakennuksen vaippa tasaa painesuhteen vuotokorvausilmavirtauksilla. Paine-erotarkastelussa havaittiin systemaattista, vuorokauden mittausjaksolla toistuvaa painevaihtelua. Viikonloppuisin, rakennuksen ollessa tyhjillään, vaihtelua ei esiinny. Yöaikaan paineet laskevat ulkoilmaan nähden noin -5Pa tasolle. tai hieman sen alle. Painevaihtelun syynä on ilmanvaihtokoneeseen asetetut käyntiajat. Tarkennetussa skaalauksessa havaitaan, että ilmanvaihtokoneen tehoa lasketaan klo ja klo kone asettuu takaisin pääteholle. Alipaineisuus syntyy, koska rakennuksen erillispoistot käyvät vakioteholla, riippumatta siitä, millä teholla pääilmanvaihtokone on. Ongelma on tyypillinen rakennuksissa, joihin koneellinen IV-on lisätty jälkeenpäin ja erillispoistot eivät ole mitenkään yhteydessä ilmanvaihtokoneen automaatiojärjestelmään. Taulukko 4. Paine-eromittauksen tulokset tilasta 215 Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

35 Taulukko 5. Tarkemlla skaalauksella systemaattinen vaihtelu on paremmin havaittavissa 6.2 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuuksia seurattiin eri päiväkotiryhmien kesken, siten että seurattavissa huoneissa oli ryhmäkoossa ja henkilökuormituksessa vaihtelua. Mittausjaksona käytettiin viikon seurantaa. Tuloksia verrattiin Asumisterveysasetuksessa 545/2015 annettuun toimenpideraja-arvoon, jossa sisäilman hiilidioksidipitoisuus saa korkeintaan olla 1150ppm suurempi, kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Hämeenlinnan kaupungin alueella ulkoilman hiilidioksidipitoisuutena voidaan käyttää 370ppm. Toimenpideraja-arvon katsotaan ylittävän, mikäli kokonaishiilidioksidipitoisuus nousee yli 1500ppm. Ryhmähuone 220 ja 221 Tilojen hiilidioksiditasot nousevat henkilökuormituksen alussa jyrkästi, koska samaan tilaan saapuu yhtäaikaisesti koko ryhmä. Hiilidioksiditasot saavuttavat maksimiarvonsa päivällä, kun tiloissa on lepohetki. Tällöin samassa tilassa on noin 10 lasta ja 1 ohjaaja. Tulosten perusteella hiilidioksiditasojen maksimiarvot jäävät selkeästi alle Asumisterveysasetuksessa säädetyn toimenpideraja-arvon. Tiloissa tapahtuva huuhtelu on koneellisen ilmanvaihdon vuoksi nopeaa. Tämä näkyy hiilidioksiditasojen jyrkkänä laskuna, kun henkilökuormitusta vähennetään tai se poistetaan kokonaan. Taulukoiden 6 ja 7 kuvaajissa on esitetty tilojen 220 ja 221 hiilidioksiditasot. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

36 Taulukko 6. Hiilidioksiditasot tilasta 220. Hiilidioksidipitoisuudet eivät muodostu ongelmaksi tiloissa, joissa ryhmäkoot ovat suuret. Taulukko 7. hiilidiokdisitasot lepohuoeesta Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus Sisäilman lämpötilaa ja kosteutta seurattiin vastaavista tiloista kuin hiilidioksiditasoja. Lämpötilamittaustulosten perusteella todetaan, että lämpötiloissa havaittiin jo tutkimussuunnitelmavaiheessa aistinvaraisestikin suuria eroavaisuuksia eri tilojen kesken. Lämpötilojen tasapainottomuus näkyy hyvin myös kerätyssä mittausdatassa. Osassa tiloja lämpötila on jatkuvasti lähellä 25 C. Tilat, joissa säädöt ovat säädetty oikein, lämpötila pysyy keskimäärin 20 C. Huomattavan suuri sisäilman lämpötila johtaa talviaikana suhteellisen ilmankosteuden turhaan alenemiseen. Energiankulutuksen kannalta selkeästi poikkeavilla säätöarvoilla on jo huomattava taloudellinen vaikutus. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

37 Mittaustulosten perusteella havaitaan, että käytön aiheuttama lämpötilan muutos on vähäinen. Lämpötilakäyrässä ei ole selkeää ja jatkuvaa vaihtelua oleskeluaikaa ja rakennuksen tyhjänä oloaikaan verraten. Taulukko 8. Tilan 216 suhteellisen kosteuden ja lämpötilna seurantajakso Taulukko 9. Tilan 215 suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantajakson 6.4 Sisäilman mikrobit Tilaaja pyysi rakennetutkimustulosten valmistumisen jälkeen alkuperäisen tutkimussuunnitelman lisäksi selvitystä sisäilman mikrobipitoisuuksista. Näytteenotolla ei ole tässä yhteydessä tarkoituksena osoittaa mahdollista rakenteiden mikrobivaurioita, koska vaurioiden laajuus ja vaikutus sisäilman laatuun oli tutkimuksen tässä vaiheessa jo tarkasti selvillä. Tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä oli osoittaa, onko kosteusvaurioindikaattoreita myös sisäilmassa ja millaiset kokonaisitiöpitoisuudet mittauksella saadaan. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

38 Sisäilman mikrobipitoisuuksia mitattiin viidestä eri tilasta. Tilat ovat merkitty liitteenä olevaan pohjakuvaan. Kovan pakkasen aiheuttaman alhaisen sisäilman kosteuden vuoksi keräysaikaa lyhennettiin 8 minuuttiin maljojen pinnan kuivumisen estämiseksi. Tavanomaisesti keräysaika on 10 minuutista 15 minuuttiin. Mittaustulosten perusteella todetaan, että kokonaisbakteeripitoisuudet ovat kaikissa näytteissä alhaisella tasolla. Tulos viittaa riittävään ilmanvaihtoon mittaushetken henkilökuormituksella. Kaikissa näytteissä esiintyy olosuhteet huomioiden talviaikaan epätavanomaista mikrobilajistoa. Pääosin analyysissä näkyvät kosteusvauriomikrobit ovat vastaavia, kuin rakenneteknisessä tutkimuksessa on analysoitu. Sisäilmanäytteissä kokonaisitiöpitoisuudet ovat epätavanomaisen korkeat. Näytteistä vain yhdessä Mesofiiliset ja Kserofiiliset sienet alittavat molemmat alle 50 pmy/m³ kokonaisitiöpitoisuuden. Alla olevaan taulukkoon 10. on koottu näytteiden kokonaisbakteeri ja -sieni-itiöpitoisuudet sekä kosteusvaurioindikaattorien määrä. Taulukko 10. Sisäilmanäytteiden kokonaissieni-itiö ja kokonaisbakteeripitoisuudet NÄYTE THG MA-2 DG-18 Indikaattorien määrä Tila 1 Huone Tila 2 Huone Tila 3 Huone Tila 4 Huone Tila 5 Huone Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Olosuhdetulosten perusteella todetaan, että hiilidioksiditasot pysyvät nykyisellä henkilökuormituksella selkeästi alle toimenpideraja-arvojen. Lämpötiloissa esiintyy suurta vaihtelua tilakohtaisesti, koska rakennusta ei ole säädetty lämpötilojen suhteen tasapainoon. Tällä on energiankulutuksen lisäksi sisäilman laatua heikentävä vaikutus, koska suhteellinen kosteus laskee hyvin alas lämpötilan ollessa kokoaikaisesti osassa tarkasteltuja tiloja 25 C. Sisäilman mikrobipitoisuusmittaustulosten perusteella todetaan, että kokonaissieni-itiöpitoisuudet ovat poikkeavan korkeat mittausajankohdan huomioiden. Näytteissä näkyy samaa indikaattorilajistoa, kuin rakenneteknisissä tutkimuksissa on materiaalinäytteistä havaittu. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

39 7. ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteiden arvioinnin avulla tarkastellaan rakennuksesta, sen järjestelmistä ja tilojen käytöstä sekä toiminnasta peräisin olevien epäpuhtauslähteiden vaikutusta kokonaisvaltaisesti rakennuksen ja sen tilojen altistumisolosuhteisiin. Altistumisolosuhteiden arviointi tehdään Työterveyslaitoksen altistumisolosuhteiden arviointimenetelmän avulla (Ohje työpaikoille sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, 2017). Altistumisolosuhteiden arvioinnin tuloksia voidaan käyttää osana olosuhteiden terveydellisen merkityksen arviointia tilojen käyttäjille esim. työterveyshuolloissa. Altistumisolosuhteiden arvioinnin tulosten käyttöä osana terveydellisen merkityksen arviointia työterveyshuolloissa on ohjeistettu julkaisussa Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma, Altistumisolosuhteiden arviointi perustuu seuraavien neljän päätekijän tarkasteluun: Rakennusosien mikrobivaurioiden laajuus Ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun Rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet Altistumisolosuhteiden arvioinnissa arvioidaan tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta neljäportaisella asteikolla seuraavasti: Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde mahdollinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen 7.1 Katuman Päiväkoti Katuman päiväkodin alapohjarakenteista todettiin maaperästä ilmavuotoyhteys sisäilman suuntaan. Rakennuksen tapauksessa maaperäyhteys ei muodostu merkittäväksi ongelmaksi, vaan ongelmana on samassa vuototilassa olevan piilosokkelirakenteen yhteys sisäilmaan. Piilosokkelirakenteessa on laaja-alaisia mikrobi- ja lahovaurioita. Mikrobivaurioiden vaikutus sisäilman laatuun on erittäin todennäköinen. Alapohjarakenteissa todettiin yksittäisillä alueilla lisäksi poikkeavaa kosteutta. Näiden vaikutus sisäilman laatuun on vähäinen. Rakennuksen sisällä olevalla kantavalla väliseinälinjalla todettiin selkeä mikrobivaurio. Suoritettujen merkkiainekokeiden perusteella vaurioalueelta on merkittävä vuotoyhteys sisäilman suuntaan. Havaittujen vaurioiden vaikutus sisäilman laatuun on todennäköinen. Rakennuksen yläpohjarakenteesta todettiin merkittäviä ilmavuotoja rakennuksen sisäilman suuntaan, koska 2000-luvun ilmanvaihtoremontissa läpiviennit ovat tiiviin höyrynsulun läpi tehty huolimattomasti. Yläpohjassa ei todettu aistinvaraisesti arvioiden kosteusvaurioita, kuitukulkeuma yläpohjasta huonetilan suuntaan on mahdollinen. Rakennusosassa todettujen puutteiden vaikutus sisäilman laatuun on mahdollinen. Suoritettujen mittausten perusteella, ilmanvaihto ei ole tasapainossa: Poistoilmavirrat ovat noin 30% suuremmat kuin tuloilmavirrat. Ilmamäärät eivät tuloilman osalta vastaa suunnitteluarvoja. Säätöasetus johtaa rakennuksen alipaineistumiseen. Alipainetta lisää myös yöaikaan IV-koneen osatehokäyttö, jolloin erillispoistot jäävät täydelle teholle ja alipaineistavat rakennuksen. Järjestelmän vaikutus sisäilman laatuun on todennäköinen. Tässä selvitettyjen tekijöiden perusteella rakennuksessa arvioidaan tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköiseksi. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

40 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ 8.1 Tutkimuksen johtopäätökset Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimussuunnitelmavaiheessa havaituissa rakennuksessa olevista riskirakenteissa riski vaurioitumiseen on toteutunut. Rakennuksen merkittävimpänä ongelmina ovat ajalle tyypillisen piilosokkelirakenteen laaja-alaiset mikrobi- ja lahovauriot. Vaurioalueelta on suoritettujen ilmatiiveystarkastelujen perusteella vuotoyhteys sisäilmaan. Heikentävä vakuitus sisäilman laatuun on todennäköinen. Rakennuksen kantava väliseinälinja ei ole lahovaurioitunut, mutta seinässä on mikrobivaurioita seinän lähtökorkoaseman alueella. Suoritettujen merkkiainekokeiden perusteella tilasta on merkittävä vuotoilmareitti sisäilman suuntaan. Heikentävä vakuitus sisäilman laatuun on todennäköinen. Ilmanvaihtoteknisten tarkastelujen perusteella järjestelmä ei ole tasapainossa. Tuloilmamääristä puuttuu merkittävä osa, jonka vuoksi rakennus on alipaineinen. Alipaine ei rakennuksessa nouse lukuarvoisesti kovin suureksi, koska epätiivis vaippa estää suuremman alipaineen syntymisen. Kohtuullisen pienelläkin alipaineella vaippa vuotaa jo merkittävästi epätiiviiden liitososien kautta korvausilmaa rakennukseen. Tämä tekijä heikentää sisäilmastollisia olosuhteita entisestään ja edesauttaa mikrobivaurioalueelta tulevaa kulkeumaa sisäilman suuntaan. Pitkälle edenneiden vaurioiden vuoksi rakennuksen korjaaminen tulee olemaan syntyviltä kustannuksiltaan uudishintaan verrattava toimenpide. Mikäli rakennuksen korjaamiseen päätetään ryhtyä, syntyvät kustannukset tulee tarkasti arvioida rakennuosaarviolla. Kustannusten lisäksi korjausvaihtoehdossa tulee arvioida jäävien riskien merkityksellisyyttä sisäilmaan. 8.2 Toimenpidesuositukset Kiireelliset toimenpiteet Ensisijaisena käyttöä turvaavana toimenpiteenä suositellaan rakennuksen käyttäjille väistötiloja. Rakennuksen väliaikainenkaan korjaaminen tavanomaisessa käyttötilanteessa ei ole järkevästi toteuttavissa. Olosuhteiden välittömään parantamiseen suositellaan ilmanvaihtokoneen kello-ohjauksen poistamista. Konetta tulee käyttää vakiotehoisesti niin, että tulo- ja poistoilmamäärät ovat säädetty yhtä suuriksi. Tällä käyttöratkaisulla järjestelmän tuottama alipaineisuus saadaan hallintaan. Ajoittaista alipaineitumista tulee silti esiintymään ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta, kuten sään vuoksi. Pitkälle edennyt lahovaurioituminen tulee johtamaan korjaamattomana rakennuksen painumiseen. Tämän vuoksi painumisen todennäköisyyttä ja lahovaurion etenemistä tulee seurata vuosittain, mikäli väistötiloja ei ole mahdollista saada käyttöön heti. Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

41 Päiväys ja allekirjoitukset Tampere Karoliina Viitamäki projektipäällikkö Rakennusterveysasiantuntija Markus Fränti Asiantuntija DI Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI Tampere, Y-tunnus /41

42 LIITE 1 Kohteen tutkimuskartta

43 LIITE 1: Kohteen tutkimuskartta RAK-15 VS M11-VSΠ Selkeä ilmavuoto IV läpiviennissä RAK-2 -YP M2-US Π RAK-3 -US Ulkoseinässä lahovauriota ǻp PR-14APΠ VK-6AP Π RAK-13 -VS M9-VS Π PR-10APΠ PR-11APΠ RAK-10 -AP CO-2 RH +T VK-2AP Π Ulkoseinässä lahovauriota M3-USΠ M4-USΠ RAK-4 -US VK-1APΠ M5-US Π RAK-5 -US RAK-12 -YP RAK-1 -US M1-US Π RAK-14 -VS Ulkoseinässä lahovauriota CO-2 RH +T M10-US Π RAK-11 VS VK-8AP Π VK-7AP Π VK-9AP Π VK-4APΠ RAK-7 -US M7-US Π Ulkoseinässä lahovauriota CO-2 RH +T MERKKIEN JA LYHENTEIDEN SELITYKSET RAK X-X : Rakenneavaus nro/ rakenneosa AP: Alapohja, VP, Välipohja YP: Yläpohja, US: Ulkoseinä PM: Perusmuuri RK-X/X : Rakenteen suhteellisen kosteuden mittaus porareikämenetelmällä VK-X/X : Rakenteen suhteellisen kosteuden mittaus viiltokosteusmittauksella ǻp xxx : Paine-eromittauksen mittauspiste : Merkkiainekokeessa havaittu merkittävä ilmavuoto : Merkkiainekokeessa havaittu vähäinen ilmavuoto : Merkkiainekokeessa havaittu pistemäisiä ilmavuotoja VK-5AP Π RAK-9 -AP PR-12APΠ PR-13APΠ CO-2 RH +T RAK-8 -US M8-US Π Ulkoseinässä lahovauriota VK-3AP Π RAK-6 -US M6-US Π Ulkoseinässä lahovauriota Π : Näytteen tai mittauksen tulos on poikkeava Π : Näyte tai mittaus viittaa lievästi poikkeavaan tulokseen Π : Näytteessä tai mitatuksessa ei ole poikkeavuutta

44 LIITE 2 Materiaalien analyysivastauksen kopiot - Vastaus MB , Työterveyslaitos - Vastaus MB , Työterveyslaitos Sisäilmanäytteiden analyysivastausten kopiot: - Vastaus , Turun aerobiologian yksikkö

45

46

47

48

49

50 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 10; liite 3 ss.) tunniste: KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ PC-seloste, Pessi, Tilaaja: Laskutus: Ardiko Oy/Markus Fränti Uimalankatu 1, Tampere Ramboll Oy, sähköinen laskutus, viite: Raportin toim.os.: ext.markus.franti@ramboll.fi Menetelmä: Ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä, analyysi mikroskopoimalla. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Tulkintaohjeet: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (Valviran ohje 8/2016). Viljelyyn perustuva suku-/lajitason tunnistus; viljelymenetelmät selvittävät vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ ilmaa (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytteitä 5 kpl (THG-, M2- ja DG18-alustat) Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: HK-10 Kohde: Katuman päiväkoti, Näytteenottaja: Ardiko Oy/Markus Fränti Näytteenottopvm: Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila -8 C. RH 82%. Saapumispvm: Keräyspaikat: Lab. tunniste Näyte KPK1. Tila 1 Bb53 Näyte KPK2. Tila 2 Bb54 Näyte KPK3. Tila 3 Bb55 Näyte KPK4. Tila 4 Bb56 Näyte KPK5. Tila 5 Bb57 Analysoijat: Tuija Häkkilä, Kirsi Mäkiranta, Satu Saaranen, Marika Viljanen / Aerobiologian yksikkö, Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Päiväkotirakennus (pientalo) taajamassa, koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän testausselosteen näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) tulkintaohjeisiin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-huoneisto, ei ohjeistusta voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan, kts. liite. Näyte KPK5:ssa THG- ja DG-18 maljat olivat menneet yhden maljan osalta sekaisin. Kaikkia hiukkaskokoluokkia ei oltu kerätty tästä syystä ko maljoille eikä pitoisuutta voitu määrittää. Pitoisuudet on esitetty arviona. Näytteestä ei anneta tulkintaa THG- ja DG-sarjojen osalta.

51 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Näyte KPK1. Tila 1 (Bb53) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 18,7% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 182 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (M2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 118 Oidiodendron * 45 Tritirachium * 5 Aspergillus sydowii *ª 4 Scopulariopsis * 4 Muut ryhmät: steriili rihma 9 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 185 (0 Kserofiiliset sienet (DG18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 58 Cladosporium 13 Hyalodendron 4 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 75 (0 Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100 pmy/m³) ja lajistossa esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Oidiodendron) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

52 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Näyte KPK2. Tila 2 (Bb54) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 19,4% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 982 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (M2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 27 Tritirachium * 13 Blastobotrys 9 Oidiodendron * 9 Muut ryhmät: steriili rihma 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 62 (0 Kserofiiliset sienet (DG18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 71 Sporothrix 9 Blastobotrys 4 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 84 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi runsastuneena kosteusvaurioon viittaavia sieniryhmiä, mitä voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeava mikrobisuvusto voi kuitenkin johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai siitä, miten rakennus sijaitsee ulkopuolisiin mikrobilähteisiin nähden. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

53 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Näyte KPK3. Tila 3 (Bb55) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 19,4% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 314 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (M2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 76 Oidiodendron * 31 Tritirachium * 13 Geomyces * 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 124 (0 Kserofiiliset sienet (DG18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 27 Paecilomyces *ª 4 Muut ryhmät: steriili rihma 9 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 40 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100 pmy/m³) ja lajistossa esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Oidiodendron) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

54 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Näyte KPK4. Tila 4 (Bb56) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 19,4% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 203 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (M2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 22 Scopulariopsis * 4 Spiniger 4 Tritirachium * 4 Hiivasienet: 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 38 (0 Kserofiiliset sienet (DG18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 27 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 27 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

55 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Näyte KPK5. Tila 5 (Bb57) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 226,4 l, pienin havaittu pitoisuus 4 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 19,4% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 378 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª ei havaittu Mesofiiliset sienet (M2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 72 Blastobotrys 4 Muut ryhmät: steriili rihma 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 80 (0 Kserofiiliset sienet (DG18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium n. 31 Cladosporium n. 4 Acremonium *ª n. 4 Paecilomyces variotii *ª n. 4 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 43 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Näytteestä ei anneta tulkintaa THG- ja DG-sarjojen osalta. Tutkitussa tilassa ei havaittu aktinomykeettejä. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite. Näytekohtaiset huomiot Näyte KPK5:ssa THG- ja DG-18 maljat olivat menneet yhden maljan osalta keskenään sekaisin. Kaikkia hiukkaskokoluokkia ei oltu kerätty tästä syystä ko. maljoille eikä pitoisuutta voitu määrittää. Pitoisuudet on esitetty arviona.

56 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeeseen (Valviran opas 8/2016). Tulkinta edellyttää, että tila on asuintila tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaava. Tulkinnassa on huomioitu ulkoilman vaikutus, mutta ei muita mahdollisia mikrobilähteitä eikä näytteenottotilannetta. Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei testausselosteessa käytettyjä tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut tilat kuin asuintilat). Yksittäisessä näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muiden mikrobilähteiden esiintyminen voidaan sulkea pois (Valviran ohje 8/2016). Muussa tilanteessa näytteitä tulisi ottaa useita, esim. asunnoista vähintään 2-3 näytettä, koska sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta. Kohonneita sisäilman mikrobipitoisuuksia tai poikkeuksellista mikrobisuvustoa tulkittaessa tulee huolellisesti tarkastella myös muita mahdollisia mikrobilähteitä, ulkoilman lajistoa ja näytteenottotilannetta. Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija

57 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä, yleistä Käytetty menetelmä on 6-vaiheimpaktiokerääjällä otettu ilmanäyte, joka kasvatetaan ja analysoidaan mikroskopoimalla. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1 ja tulkinnassa käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjetta (Valviran ohje 8/2016, Osa IV, ss. 9-14). Sisäilman mikrobimittausten avulla voidaan arvioida, ovatko asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia. Jos mikrobipitoisuudet ja -lajisto viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen, tulee lisäksi löytyä myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. Toimenpideraja on terveydensuojeluvalvonnan kynnysarvo sille, milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ilmanäytteillä havaitun vaurioepäilyn varmistamiseksi tarvitaan aina myös rakennusteknisiä selvityksiä. Menetelmän kuvaus Näytteenotto: Laitteisto: 6-vaiheimpaktorikeräin, keräimen tyyppi testausselosteen sivulla 1. Pumpun virtaus yksikön omissa laitteissa 28,3 ± 1% L/min, muuten laskuissa on käytetty näytteenottajan ilmoittamaa virtausnopeutta. Analysointi: Näytteen analysoinnissa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitettyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat ja kasvatusolosuhteet: Analysoinnissa käytettävät elatusalustat sienille ovat 2 % mallasuute- (M2) sekä dikloranglyseroli-18 (DG18)-alusta (nk. kserofiiliset eli kuivaa suosivat sienet) ja bakteereille tryptonihiivauuteglukoosialusta (THG). Inkubointilämpötila +25 ± 3 C, inkubointiaika 7 ± 1 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienipesäkemäärien laskenta), aktinomykeettien tyypitys 14 ± 1 vrk, sienien määritys 7-14 vrk. Tulokseen vaikuttavat tekijät Lausunnon kattavuus ja jatkoanalyysin tarve: Laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä. Analyysituloksen merkitystä (viranomaistutkimuksissa toimenpiderajan ylittymistä) arvioitaessa on tehtävä mittaustai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Tulkinnassa on huomioitava tulokseen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset. Tämä tulkinta on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Tuloksen toistettavuus: Sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti. Siksi yksittäinen näyte ei kuvaa pitoisuustasoa luotettavasti. Asunnoissa näytteenotto tulisi toistaa useita kertoja asunnon pitkäaikaisen mikrobipitoisuustason varmistamiseksi (vähintään 2 3 kertaa esimerkiksi viikon välein). Rakennuksen koko, käyttötarkoitus ja ilmanvaihto- sekä rakenneratkaisut vaikuttavat näytemääriin. Esim. kouluissa ja vastaavissa rakennuksissa ilmanäytteitä on otettava riittävästi koulun kokoon nähden, esimerkiksi vähintään näytettä (ks. Kansanterveyslaitoksen julkaisu C2/2008). Pelkällä tavanomaiseksi osoittautuneen ilmanäytteen perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta eikä sisäilmanäytteitä voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Sen sijaan yksittäisessä näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois.

58 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 2/3 Virhelähteet (Valviran ohje 8/2016): Ns. normaaleja mikrobilähteitä ovat rakennuksen normaaliin käyttöön liiittyvät tilanteet tai toiminnot, jotka voivat muuttaa sisäilman mikrobipitoisuutta ja -suvustoa. Tulkinnan kannalta nämä tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Sisäilman mikrobipitoisuutta nostavat esimerkiksi multaisten juuresten, homehtuneiden elintarvikkeiden tai kukkamullan käsittely, polttopuiden säilyttäminen sisätiloissa, siivoaminen ja lemmikkieläimet sekä niiden kuivikkeet ja ruokatarvikkeet. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Vanhoissa puurakenteisissa rakennuksissa on yleensä käytetty eristemateriaaleina luonnonmateriaaleja, mm. turvetta, hiekkaa, olkia ja sammalta, joissa esiintyy luonnostaan paljon mikrobeja. Mikrobit voi vapautua rakennuksen sisäilmaan, jolloin rakennuksen taustapitoisuus on tavallista suurempi. Ulkoilman vaikutus: ks. tulkinnan perusteet. Tulkinnan perusteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira 8/2016) mukaan Asunnot, taajama, talviaika: Sisäilman sienipitoisuus yli 500 pmy/m³ on mikrobikasvustoon viittaava. Sisäilman sienipitoisuudet pmy/m³ ovat poikkeavan suuria. Jos myös näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, mikrobikasvun esiintyminen on todennäköistä Sisäilman sienipitoisuus <100 pmy/m³ voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja eli ns. kosteusvaurioindikaattoreita (yksilöity testausselosteessa merkillä *. Sisäilman suuri bakteeripitoisuus (> 4500 pmy/m³) viittaa tilan käyttöön nähden riittämättömään ilmanvaihtoon. Tiettyyn asunnon huoneeseen painottuvat suuret pitoisuudet voivat antaa viitteitä vaurion sijainnista. Myös yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobilajin esiintyminen useassa asunnon eri tilasta otetussa näytteessä tai toistuvasti eri mittauskerroilla sekä useiden eri indikaattorimikrobien esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tällaiset löydökset voivat viitata kosteusvaurioon. Asunnot, taajama, muut kuin talviaikaan otetut näytteet: Sulan maan aikana analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Mikäli sisäilman mikrobipitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. Tulkinnan perusteet, muut tilat kuin asuintilat Kuten asunnoissa, myös muissa tiloissa verrataan sulan maan aikana sisäilman mikrobipitoisuuksia ja lajistoa ulkoilmaan. Koulurakennukset, talviaika: Koulurakennusten sisäilman talviaikaiset sienipitoisuudet ovat yleensä alle 50 pmy/m³; vauriotiloissa pitoisuudet ovat usein pmy/m³. Ohjeet tulosten tulkinnasta löytyvät Kansanterveyslaitoksen julkaisusta C2/2008. Vaurion varmistamiseksi tarvitaan myös rakennusteknisiä selvityksiä. Tuotannolliset tilat: Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti. Toimistotilat, talviaika: Toimistotiloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 pmy/m³ sienipitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 pmy/m³ (Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla, 2009).

59 Aerobiologian yksikkö: Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä KatumanPäiväkoti_Ilma_Ardiko_ /10 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat: Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytettäessä aerobiologisia ilmanäytteitä kontrolloimaan puhdastilojen mahdollisia kontaminaatioita, ulkoilman ei tulisi selkeästi vaikuttaa tilojen lajistoon eikä sienipitoisuuksiin. Lajistotarkasteluja kosteusvauriota indikoiva lajisto Testausselosteessa on esitetty kosteusvaurioon viittaavina ne mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira 8/2016) mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Indikaattorimikrobit on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä *. Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa (2009) on lueteltu mahdollisesti toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmässä (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksisia lajeja tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä ª. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Muiden kuin Penicillium-suvun sienten esiintymistä valtasukuna sisäilmanäytteissä voidaan pitää talviaikaan epätavanomaisena. Muun lajiston käytöstä tulkinnan tukena on tarkempia ohjeita Valviran ohjeessa 8/2016. Ilmanäytteen merkitys terveyshaitan selvittämisessä (Valvira 8/2016) Toimenpideraja on terveydensuojeluvalvonnan kynnysarvo sille, milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Tällainen tilanne syntyy, kun rakennuksessa havaitaan korjaamaton kosteus- tai lahovaurio, rakennuksen sisäpinnalla tai sisäpuolisessa rakenteessa todetaan mikrobikasvua aistinvaraisesti tai tarvittaessa analyyseillä varmistettuna. Näin on myös, jos kasvua todetaan lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Ilmanäytteen tavanomaisesta poikkeava sienipitoisuus tai mikrobisuvusto voi viitata mikrobikasvustoon. Ilmanäytteen osalta on oltava ilman mikrobipitoisuuden lisäksi myös muuta näyttöä (rakennusteknisiä selvityksiä) toimenpiderajan ylittymisestä. Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valviran opas 8/ Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys -lehti, Pori ss. Kansanterveyslaitoksen julkaisu C2/2008, Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Opas ongelmien selvittämiseen, 2008 Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. Somerville MC, Rivers JC An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with multiple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysohje. 93 ss.

60 LIITE 3 Mittauspöytäkirja rakennuksen kokonaisilmavuotoluvun määrittämisestä

61 PALONIITTY OY ILMATIIVIYDEN TESTIRAPORTTI Noudattaa standardia ISO 9972 Europe 2016 Kohteen tiedot Rakennuksen osoite: Katuman päiväkoti Mustikkatie Hämeenlinna, Testaaja: Joel Paloniitty Yritys: PALONIITTY OY Rakennuksen tilavuus: Vaipan kokonaispinta-ala: Laitteisto - Puhallin 1: Retrotec 6000, SN: - Painemittari: DM32, SN: Tulos N 50 = 11,20 1/h q 50 = 11,196 m 3 /hm 2 Yhdistetyt tulokset Arvo Vaihteluväli Epävarmuus Ilmavirtaus 50 Pa, V50 [m 3 /h] /-42,4% Ilmanvuotoluku N50 [1/h] 11,20 6,445 15,95 +/-42,4% Ilmanvuotoluku q50 [m 3 /hm 2 ] 11,196 6,445 15,947 +/-42,4% Lisätiedot: Päiväkodin mittaus sauli@paloniitty.fi

62 Alipaineistus ALIPAINE Päiväys: Olosuhteet: Ilmanpaine: 101,3 KPa. Tuulen nopeus: 3: Kevyt tuuli Lämpötilat: Alussa: sisällä 20, ulkona 1. Lopussa: sisällä 20, ulkona 1. Vallitseva paine -1,02-1,16 alussa[pa] Testipaine [Pa] -11,9-13,7-15,0-19,6-21,0 Vallitseva paine lopussa [Pa] Puhallinpaine[Pa] -1,52-0,94 Virtaus, Vr [m 3 /h] Korjattu virtaus, Venv [m 3 /h] Virhe [%] -4,2% 3,4% 4,4% -5,6% 2,5% Vallitsevan paineen keskiarvot: alussa [Pa] P01-1,09, P01- -1,09, P01+ 0,00, lopussa [Pa] P01-1,23, P01- -1,23, P01+ 0,00 Alipaineistus Mittaustulosten koonti Ilmavirtaus 50 Pa, V50 [m 3 /h] Ilmanvuotoluku 50 Pa, n50 [1/h] Ilmanvuotoluku 50 Pa, q50 [m 3 /h.m 2 ] Ominaisvuoto 50 Pa, w50 [m 3 /h.m 2 ] tulokset 95% varmuus epävarmuus /-42,4% 11,20 6,445 15,95 +/-42,4% 11,1958 6,445 15,947 +/-42,4% 29, , ,5246 +/-42,4% Mitattu paine ja virtaus / Ilmavuotokäyrä sauli@paloniitty.fi