Pohjaveden ottaminen Viinivaara-Kälväsvaara -alueella ja valmistelulupa, lausunto Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle

Transkriptio

1 Oulunkaaren ympäristölautakunta Pohjaveden ottaminen Viinivaara-Kälväsvaara -alueella ja valmistelulupa, lausunto Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 151/ /2018 OULYMP 37 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Pudasjärven ja Utajärven kunnan terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Oulun Vesi liikelaitoksen vesilain (587/2011) 4 luvun 4 :n mukaisesta lupahakemuksesta ottaa pohjavettä Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueilta. Hakemuksen mukaan vettä otettaisiin keskimäärin m3 vuorokaudessa yhteensä 11 vedenottamosta, joista 9 kpl sijaitsee Viinivaaran pohjavesialueilla ja 2 kpl Kälväsvaaran alueella. Hakemuksen mukaan hankkeen suunnittelu on pyritty toteuttamaan siten, että vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi haetaan valmistelulupaa aloittaa vedenottoon liittyvien rakenteiden rakentaminen ennen luvan tuloa lainvoimaiseksi. Oulun Vesi hakee lisäksi lupaa lähteen luonnontilaisuuden vaarantamista koskevan vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentin mukaiseen poikkeuslupaan. Lupaa haetaan kahden Utajärven kunnassa (Hanganvaara N ja Hanganvaara) ja yhden Pudasjärven (Isohete) kaupungissa sijaitsevan lähteen luonnontilaisuuden vaarantamiseen Viinivaaran alueella. Hankkeen tausta ja tavoitteet Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi päätöksellään (PSAVI/1/04.09/2010) Oulun vedelle luvan pohjavedenottoon m3/d, josta Viinivaara-Kälväsvaaran osuus oli m3. Päätöksestä valittivat mm. Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmä, muutamat yksityishenkilöt, Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitto, Ahvenlammen urheilukalastajat ry, yhdistykset, kalastuskunnat, osakaskunnat ja Metsähallitus. Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen (Dnro 01975/10/5208), jolla asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Perusteluna oli mm., että ennalta arvioiden ei ole poissuljettua, että pohjavedenottohanke ei merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, jotka ovat olleet Natura-kohteen valintaperusteena Kiiminkijoen ja Olvassuon osalta. Nyt vireillä olevan hankkeen tavoitteena on vedensaannin varmistaminen Oulun kaupungin vedenotolle. Suunnittelun lähtökohtana on pidetty varajärjestelmälle arvioitua minimitarvetta, m3/d. Suunnitelman mukaan vedet johdetaan Viinivaaran pohjavesialueelle rakennettavan kokoomasäiliön ja Ylikiiminkiin rakennettavan välisäiliön kautta Hinttaan Oulun veden vedenottamolle, jossa keskimäärin m3/d pohjavettä sekoitetaan puhdistettuun Oulujoen veteen ja johdetaan

2 vesijohtoverkostoon. Vettä on tarkoitus pumpata jatkuvasti, myös silloin, kuin varavedenoton käytölle ei ole erityistä tarvetta. Pohjavesialueet, maankäyttö, vedenoton nykytila ja maa-aineksen otto Viinivaaran pohjavesialue ( ) sijaitsee valtaosin Pudasjärven kaupungin alueella. Pohjavesialueen eteläosasta pieni osa kuuluu Utajärven kuntaan. Alueella on yksi vedenottamo. Harjun ydinosa on soravaltainen, sisältäen keski- ja itäosassa kivistä ja hiekkaista soraa sekä länsiosissa kerroksittain myös karkeaa hiekkaa. Muodostuman pintaosa on tiivistä ja kivistä heikosti lajittunutta ainesta. Lievealueilla on vallitsevana aineksena hiekka. Pohjavesialue on pääosin antikliininen. Alue saa todennäköisesti täydennystä vesivaroihin myös kaakon suunnalta tulevasta valunnasta. Pohjavettä purkautuu yleisesi reuna-alueen soille lähteinä. Pohjaveden päävirtaussuunta on luode. Viinivaaran pohjavesialue ( ) sijaitsee pääosin Utajärven kunnan alueella. Pohjavesialueen pohjoisosa kuuluu Pudasjärven kaupunkiin. Pohjavesialue muodostuu itäosan jyrkkärinteisestä selännemäisestä harjusta sekä länsiosan korkeasta ja laajasta reunamuodostumasta. Harjun ydinosa on soravaltainen samoin kuin reunamuodostuman lounas-koillissuuntaiset selänteet. Selänteiden väliset alueet ja reuna-alueet koostuvat pääasiassa hiekasta. Pohjavesialue on antikliininen eli ympäristöönsä vettä purkava. Pohjavettä purkautuu runsaasti alueen reunaosissa lukuisina lähteinä. Soraisten osa-alueiden vedenjohtokyky on hyvä ja hydraulinen yhteys laaja. Kolmella pohjavesialueella muodostuu pohjavettä vuonna 2016 laadittujen numeeristen pohjaveden virtausmalleihin ja malleilla suoritettujen simulaatioiden mukaan arviolta m 3 /d. Alueen pääasiallinen maankäyttömuoto on metsätalous. Alueet ovat valtaosiltaan mäntyvaltaisia kankaita. Pohjavesialueiden varsinaisella muodostumisalueella ei hakemuksen mukaan sijaitse vakituista asutusta. Pääosin vapaa-ajan asuntoina toimivia kiinteistöjä on yhteensä parikymmentä, joista suurin osa sijaitsee Kuikkaperällä ja Katosharjun alueella sekä Ahvenlammen ympärillä. Viinivaaran ( ) Katosharjussa on Viinivaaran vesiosuuskunnan vedenottamo, josta on lupa (Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston lupa ) ottaa vettä 400 m3/d. Vesiosuuskunnan verkoston piirissä on noin 280 asukasta Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueella. Vuonna 2016 vedenottamolta otettu vesimäärä oli m 3. Suunniteltu Katosharjun vedenottamo sijaitsee noin kilometrin päässä olemassa olevasta vedenottamosta. Pohjavedenpinta laskee vedenoton seurauksena, mutta hakemuksen mukaan tällä ei ole vaikutusta olemassa olevalle vedenottamolle. Hakemuksessa todetaan lisäksi, että Oulun Vesi tulee vastaamaan olemassa olevaa vedenottamoa koskevista velvoitteista lupaehtojen edellyttämällä tavalla. Viinivaaran vesiosuuskunnan oikeus vedenottoon on turvattu.

3 Alueella on lisäksi hieman yli 20 talousvesikaivoa. Tehdyn talousvesiselvityksen perusteella hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, että se estäisi tai haittaisi talousvesikaivojen nykyisenkaltaista käyttöä. Alueella on kaksi maa-ainestenottoaluetta. Viinivaaran keskivaiheilla, Utajärven kunnan puolella, sijaitsee Rudus Oy:n maa-aineslupa (Oulunkaaren ympäristölautakunta ). Luvan mukaan maa-aineksia saa ottaa 7,15 hehtaarin alueelta maksimissaan m3. Lupa on voimassa asti. Maa-ainestenotto kyseisellä alueella on alkanut 1990-luvulla. Kuikkaperän alueella (Pudasjärvi) on Sylvi Hiltuselle myönnetty maa-aineslupa (Oulunkaaren ympäristölautakunta ). Lupa on myönnetty kymmeneksi vuodeksi ( saakka) 3,64 hehtaarin alueelle ottomäärän ollessa maksimissaan m3. Kyseistä maa-aineslupaa ei ole mainittu Oulun veden lupahakemuksessa. Natura-alueet ja natura-arviointiin perustuvat mahdolliset vaikutukset Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Kiiminkijoen Natura-alue (FI ) ja Olvassuon Natura-alue (FI ). Niittysuo-Siiransuo Natura-alue (FI ) sijaitsee noin 3 kilometriä Viinivaarasta etelään. Kiiminkijoen Natura-alueelle on laadittu luonnonsuojelulain (65 ) tarkoittama Natura-arviointi. 2016, jossa on arvioitu tämän lupahakemuksen mukaisen vedenottoratkaisun vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä Natura-alueen perusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. Natura-arvioinnin täydennys on laadittu v yhteysviranomaisena toimineen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antaman lausunnon jälkeen. Täydennetty Natura-arviointi korvaa kokonaisuudessaan aikaisemmin laaditun arvioinnin. Natura-arvioinnissa mahdollisella vedenotolla on todettu oleva kohtalaisia vaikutuksia ennalta arvioiden, Kiiminkijoen Natura-alueen suojeluperusteena olleeseen luontotyyppiin pikkujoet ja purot kuuluvaan Sorsuanojaan 7,5 kilometrin matkalta. Vaikutusten arvioidaan lieventyvän alajuoksua kohti mentäessä pintavesivaikutuksen lisääntyessä. Arvioinnissa esitetään lieventämisvaihtoehdoksi veden johtamista alivirtaamakaudella ( ) vedenottamoilta Sorsuanojan valuma-alueen ojista Hämyojaan ja Hanganojaan sekä vedenoton vähentämistä yhdellä vedenottamolla. Hakemuksen mukaan vedenottoa vähennetään Hanganvaara Por49 vedenottamolla jokaisen vuoden välisenä aikana siten, että vedenotto on keskimäärin 500 m3/d. Vedenoton vähentämistä ei esitetä muille vedenottamoille. Luontotyypistä Humuspitoiset järvet ja lammet vedenotolla on lievä vaikutus Iso Olvasjärven veden laatuun. Vedenoton ei arvioida heikentävän rehevän Iso Olvasjärven ekologista tilaa.

4 Olvassuo on laaja erämainen ja hyvin kehittynyt aapasuoalue, jossa on runsaasti jokia ja puroja. Alue on maamme edustavimpia suurlinnuston pesimäalueita ja siellä on runsaasti harvinaisia jauhanalaisia lajeja. Alueesta 55 % on valtion luonnonsuojelualueena, 4 % maa-aineslain nojalla suojeltua harju- ja kallioaluetta ja Kälväsvaara sekä Iso Palovaara kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Olvassuon Natura-alueelle on niin ikään laadittu luonnonsuojelulain (65 ) tarkoittama Natura-arviointi v. 2016, jossa on arvioitu tämän lupahakemuksen mukaisen vedenottoratkaisun vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä Natura-alueen perusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. Natura-arvioinnin täydennys on laadittu v Täydennetty Natura-arviointi korvaa kokonaisuudessaan aikaisemmin laaditun arvioinnin. Olvassuon Natura-alueen suojeluperusteina olleista luontotyypeistä vedenotolla katsotaan olevankohtalaisia lettoihin sekä lähteet ja lähdesuot luontotyyppiin sekä lapinsirppisammaleeseen. Lieviä vaikutuksia katsotaan olevan useisiin Olvassuolla esiintyviin luontotyyppeihin. Natura-arvioinnissa todetaan, että kokonaisuutena arvioiden Natura-alueen herkimpien suoluontotyyppien ja lähteiden ekologinen rakenne ja toiminta säilyvät hankkeen nykyisillä vedenottomäärillä ja Kälväsvaaralle sijoittuvilla kahdella vedenottamolla. Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut lausunnon Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-alueita koskevista Natura-arvioinneista. Lausunnossa todetaan Olvassuon natura-alueen osalta, että suurimmat epävarmuustekijät kyseistä aluetta koskevassa natura-arvioinnissa liittyvät vaikutuksiin luontotyyppeihin pikkujoet ja purot, lähteet ja lähdesuot, lettosuot ja aapasuot, kirkasvetiset järvet sekä luontodirektiivin liitteen II lajeihin lettorikko, lapinsirppisammal ja kiiltosirppisammal. Linnuston osalta kyse on suolinnuston elinympäristön säilymisen epävarmuudesta pidemmällä aikavälillä. Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa: Pohjavesimuodostumasta purkautuvan pohjaveden jakautumista ei ole tehdyn arvioinnin mukaan mahdollista mitata, mistä aiheutuvien epävarmuustekijöiden vuoksi pohjavedenoton vaikutuksia on epävarmaa arvioida etukäteen ja todentaa ilman seurantaa. Pohjavedenoton todelliset ja pysyvät vaikutukset tulevat näkyviin vasta useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua pohjavedenoton aloittamisesta. Lausunnon johtopäätöksissä Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, ettei Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-arvoihin vaikuttaville Kälväsvaaran vedenottamoille voida myöntää lupaa ennen luonnonsuojelulain 66 :n mukaista valtioneuvoston käsittelyä, koska hanke merkittävästi heikentää niitä luontotyyppejä ja lajeja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Oulunkaaren ympäristöpalveluiden kannanotto

5 Valmistelijat: Oulunkaaren ympäristöpalvelut pitää tärkeänä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kannanottoa luonnonsuojelulain 66 :n mukaisesta valtioneuvoston käsittelyn vaatimuksesta. Natura-alueiden suojeluperusteina olleita luontotyyppejä ja niitä edustavien kohteiden heikentämistä ei tule sallia. Lähteissä tapahtuvat muutokset ja purkautuvan pohjaveden määrän vähenemisen vaikutukset näkyvät mahdollisesti vasta pitkän ajan kuluessa. Jotta lupa voitaisiin myöntää, tulisi varmistaa, ettei pohjaveden riittävyys ja laatu vaarannu pohjavesialueella jo olemassa olevan vesilaitoksen ja muiden käyttäjien näkökulmasta. Luvan myötä alueen nykyisten käyttäjien toimintamahdollisuudet voivat heikentyä oleellisesti. Lisäksi esimerkiksi tarvittavat rakenteet ja muutokset pohjaveden määrissä pitkällä aikavälillä voivat vaikuttaa pohjavesialueen ympäristön luonteeseen, ja siten vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön, porotalouteen ja matkailuelinkeinoon. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen lisääntyvä käyttö alueella rikkoo luonnontilaisen erämaa-alueen rauhaa, jota retkeilijät alueelta hakevat. Luontoretkeilykohteiden tuhoutumista voi aiheutua myös putkisto- ja sähkölinjojen sekä tiestön rakentamisella. Paikallisten asukkaiden mielipiteet on myös otettava huomioon. Vanhoille marjastus-, kalastus- ja metsästysalueille ei saa aiheutua pysyviä haitallisia vaikutuksia. Niitä on paikallisten asukkaiden ja luontomatkailuelinkeinon pystyttävä edelleen hyödyntämään. Yllä mainituista syistä johtuen Oulunkaaren ympäristöpalvelut katsoo, ettei valmistelulupaa tule myöntää. Lopuksi Oulunkaaren ympäristöpalvelut toteaa, että hakemuksesta puuttui tietoalueelle sijoittuvasta, tilalle Soraharju myönnetystä maa-ainesluvasta (Oulunkaaren ympäristölautakunta ). Asian ovat valmistelleet ympäristötarkastajat Raija Aalto, Elina Nuortimo ja Kalle Oiva. Asiakirjat: Oulun veden lupahakemus liitteineen on luettavissa osoitteesta Ympäristöjohtajan päätösesitys: Oulunkaaren ympäristölautakunta hyväksyy ympäristötarkastajien valmisteleman lausunnon ja lähettää sen lausuntonaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Marja-Leena Jokikokko ilmoitti esteellisyytensä hallintolain 28 osallisuusjäärvi perusteella ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

6