kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 28. vuosikerta Nro 4/2018

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 28. vuosikerta Nro 4/2018"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 28. vuosikerta Nro 4/2018

2 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Tiina Kopalainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan koordinaattori Pirjo Jalonen, kohtaamispaikkavastaava - siivooja TAIMIN TOIMISTON palveluajat ma-pe klo KOHTAAMISPAIKKA avoinna ma - pe klo 12-18, Viikonlopuista ilmoitamme aina erikseen nettisivuilla, Facebookissa ja toimistosta (myös puhelinvastaajassa ) Sähköpostiosoitteet Puheenjohtaja Toimisto Toiminnanjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan koordinaattori Kipunoita-lehti Kohtaamispaikkavastaava lasse.salmi@taimiry.fi toimisto@taimiry.fi tiina.kopalainen@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi tomi.suomalainen@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi tomisto@taimiry.fi Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantalo on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Taimi on Facebookissa! Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta! Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä.

3 kipunoita 4 / 2018 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere toimisto@taimiry.fi Päätoimittaja Tiina Kopalainen tiina.kopalainen@taimiry.fi puh Toimitussihteeri Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh Kiitokset kielihuollosta vastanneelle Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 1200 kappaletta. Seuraava Kipunoita 4 / 2018 ilmestyy viikolla 9 Juttutarjoukset viimeistään mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: ritva.merinen@taimiry.fi sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Puheenjohtajan palsta 6 Toiminnanjohtajan palsta 7 Taimissa tapahtuu: Jouluristeily / Matka Riihimäelle / Kahviautomaatti 8 Tässä suhteessa haluamme olla 12 Terapeuttisia värityskuvia 13 Avoimet ovet mielenterveysviikolla 15 Taimin jäsenrekisteri uusiutui 16 Diagnoosi F33 18 Taimissa tapahtunutta: Ristipistoja / Tampere-päivä 19 Taimissa tapahtuu: Keilailuryhmä / Joulu kohtaamispaikassa / Hyvän olon päivä / Yksilökeskusteluja / Ryhmä läheisriippuvaisille 20 Keskiaukealla 22 Muu-peli eli 6 Nimmt! 23 Kuinka aloitat kuntosaliharjoittelun 24 Yhdessä voimme paremmin 26 Tuulispää: Muistatko 28 Äänityöpajat 30 Kesätunne-näyttely 32 Taimissa tapahtunutta: Käytiin Lempäälässä / Taimin nimpparit 33 Taimissa tapahtunutta: Kissamainen vierailu 34 Tuhoamisleirin synkkä tarina 38 Kuvasivu: Johanna Karelahti 39 Toimintakalenteri Taimin hallitus Puheenjohtaja: Lasse Salmi Varapuheenjohtaja: Tarja Nevalainen Jäsenet: Reijo Halt, Jenni Tarhanen, Mika Vikstén

4 Puheenjohtajan palsta Lasse Salmi Taimi ry:n Ruusantaloa remontoidaan ulkoa ja myös rakenteista Kaikki talolla kävijät ovat huomanneet että Ruusantalo on ympäröity rakennustelineillä ja koko kattokin pikapuolin huputetaan. Onneksi jo alkanut remontti ei kokonaan häädä kohtaamispaikan, ryhmäläisten ja kävijöiden mahdollisuuksia toimia tiloissa. Samalla kun talo saa kauniin ulkokuoren, niin on hyvä muistaa hyvän toiminnan taustalla olevan hallitustyöskentelyn kehittämisen tärkeys. Kun toiminta kehittyy, niin hallinnoinninkin pitää kehittyä Taimi ry:n aikaisempi hallinnointitapa on ollut minulle sekä haaste että mahdollisuus. Haasteena on ollut minulle se että tulen yrityselämästä, jossa aktiivisesti etsitään uusia mahdollisuuksia, eikä jäädä katsomaan liian pitkäksi aikaa jo menneeseen historiaan. Yhdistystoiminta ei kuitenkaan toimi ihan samalla tavoin ja nyt olen huomannut että yhdistyksen pitää tasapainotella hieman pidempään omien perinteisen toimintatapojen ja uusien toimintatapojen toteuttamisen välillä. Nyt toimiva Taimi ry:n hallitus on hyötynyt aikaisempien hallitusjäsenten hyvästä työstä ja se on varmasti ollut aiempiin vuosiin ja vuosikymmeniin sopivaa ja oivaa toiminnan tukemista. Kun itse aloitin tehtävän hallituksen puheenjohtajana, niin minulle kerrottiin että taustalla on toiminnan muutos joka liittyy siihen että Taimi ry:n toimintaa halutaan uudistaa ja kehittää. Kuulin tämän niin että haluttiin etsiä uusia mahdollisuuksia toimia vaikuttavana mielenterveysyhdistyksenä Tampereen verkostossa ja toivottiin hallituskokoonpanolta myös ulkopuolisia näkemyksiä toiminnan kehittämisestä. Mielestäni valittu linja vaikutti houkuttelevalta ja on sitä vieläkin, koska kaikkien organisaatioiden elinkaari on rajattu ja tulee aina se kohta, jossa on välttämätöntä suunnata uusin ajatuksin ympäröivään todellisuuteen. Minusta Taimi ry on tässä positiivisen muutoksen mahdollisuudessa juuri nyt. Kun toiminta kehittyy, niin hallinnoinninkin pitää kehittyä. Hallituksen rooli yhdistyksen toiminnassa tulee olla selkeä ja nykyisen hallituksen tehtäviin kuuluu kokous kokoukselta yhä selkeämmin toiminnan isoista linjoista päättäminen, toiminnantukeminen yleisesti, toiminnanjohtajan tuki ja ohjaus, riskienhallinta ja taloudellinen valvonta. Hallitus ja arjen johtaminen (toiminnanjohtaja) tekevät optimitilanteessa selkeää yhteistyötä Itselleni tuttu hallinnointitapa on hallitustyöskentelyssä saumaton yhteistyö, luottamus ja avoimuus. Hallituksen kokouksissa olemme mm. puntaroineen niin urakkahanketta kuin henkilökunnan työn kehittämistä sekä yhdistyksen toiminnan tulevaisuuden visioita. Rakenneuudistuksina olemme tänä vuonna ehtineet kehittää mm. 4

5 hallituksen keskustelukulttuuria, esityslista- ja muistioraportointia sekä hallituksen roolin/rakenteen selkeyttämistä. Kiitos tästä kuuluu kaikille hallitustyökumppaneilleni. Haasteitakin on ollut. Esimerkiksi yhdistyksen aikaisemman talouden hoidon ja rahoitusrakenteen selvittely on valitettavasti kestänyt pitkään, mutta siinä olemme jo onneksi edenneet toivottuun suuntaan. Yhtenä haasteena on ilmennyt se että Ruusantalon korjauksiin tulemme tarvitsemaan huomattavasti enemmän omarahoitusta jatkossa. Meidän siis * pitää ideoida miten saadaan rahaa, jotta saadaan rahaa. Yhteistyö on kokouksissa toiminut viime aikoina loistavasti ja hallinnon keskustelun / kehittämisen tarpeesta kertoo se, että aikaa puheenjohtajan tehtäviin on kulunut paljon enemmän kuin osasin etukäteen arvioida (myös kokousten välillä). Tehtävienjaon selkeys ja tärkeys on muistunut konkreettisesti mieleeni puheenjohtajan roolissani. Edelleenkin ajattelen että oheisen taulukon kaltainen karkea työjakomalli yhdistyksen hallinnoinnissa on selkeä ja toimiva. (*) Mitä hallinnoinnissa pitäisi kehittää seuraavaksi? Vastaus on yksinkertainen, kaikkea. Jotta jäsenten ja kävijöiden etu toteutuisi parhaalla tavalla. Usein kuitenkin on järkisyistä syytä yhdessä keskustella missä järjestyksessä asioita kehitetään. Tässä oma listani sen keskustelun pohjaksi: Millä rakenteella yhdistyksen rahoituspohja varmistetaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi? Millä kokonpanolla hallitus tukee ja ohjaa henkilökunnan työtehtäviä parhaalla mahdollisella tavalla silloin kun yhdistyksen toimintaa saa ja jopa pitää päivittää? Mitä ovat Ruusantalon (oman, mutta tällä hetkellä velkaisen ja Hallitus Syyskokouskutsu Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina klo Kohtaamispaikka Toivo Käsiteltävät asiat: - Hallituksen täydentäminen kolmella varsinaisella ja kahdella varajäsenellä - Toimintasuunnitelma ja Talousarvio Tilintarkastajan valinta - muut sääntömääräiset asiat Tervetuloa! Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n hallitus jatkoremonttejakin kaipaavan) mahdollisuudet ja riskit tulevan yhdistystoiminnan näkökulmista? Mukavaa alkanutta syksyä kaikille ja tervetuloa uudistuvaan hallitustyöskentelyyn mukaan, tavataan niissä merkeissä ainakin syyskokouksessa! Lasse Salmi puheenjohtaja lasse.salmi@taimiry.fi Toiminnanjohtaja Toiminta Varmistaa, että Taimi ry:llä Hankkia ja kehittää resurssit on kyky toteuttaa päämäärät. ja osaaminen. Vastuu toiminnasta ja sen kehittäminen. Johtaminen Taimi ry:n toiminnanjohtajan Vastuu johtamisesta ja tuki ja ohjaus. johtamiskulttuurista. Toimintatapa Haastaminen ja lopullisen päätöksen tekeminen. Valmisteltuja ehdotuksia ja esityksiä. Lähde: Muokattu Tampereen kauppakamarin HHJ koulutusmateriaalista. 5

6 Toiminnanjohtajan palsta Tiina Kopalainen KOULUTUSTERVEISIÄ Osallistuimme toimistohenkilöstön voimin täydennettynä hallituksen vpj Tarjalla valtakunnallisille SSYK:n järjestämille koulutuspäiville Espoossa lokakuun alussa. SSYK (Suomen sosiaalispsykiatristen yhteisöjen keskusliitto) on uusi keskusliittomme, johon olemme liittyneet vuoden alusta. Keskusliitossa yksi hyvin keskeinen asia on toipumisorientaation kehittäminen mielenterveystyössä. Koulutuspäivillä nostettiin esiin tärkeitä aiheita, jotka vaikuttavat arjessamme näkyvästi: toipumisorientaatio, trauma, stigmatisaatio, arviointi ja vaikuttaminen, asumispalvelut, järjestökentän tulevaisuus. Toipumisorientaatio on uudenlainen ajattelun ja toiminnan viitekehys mielenterveyden hoidossa. Toipuminen ei tarkoita paranemista eikä paluuta aikaan ennen sairastumista, vaan uuden itselle merkityksellisen elämän luomista. Keskiössä ovat merkityksellinen elämä, identiteetti, usko ja toivo, osallisuus ja ihmissuhteet sekä valtaistuminen. Tässä muutama esille noussut ajatus: - järjestöjen voima on Suomessa suuri: järjestöillä on osaamista ja rakenteet, joihin ihmisten halu parantaa maailmaa ja merkityksellistä elämää voi kiinnittyä - järjestöjen pitää lopettaa puhuminen ja keskittyä tekemiseen - vapaaehtoistoiminta tekee onnelliseksi - ihminen tarvitsee toisia ihmisiä voidakseen hyvin - trauma on sielullinen ja kehollinen kokemus - I-tyypin trauma (yksittäinen traumaattinen tapahtuma taustalla) ja II-tyypin trauma (useampi kuin yksi trauma taustalla, selkeä tai epäselkeä trauma) - stigma - leimaava asenne tappaa, stigma vähenee tutkimusten mukaan - stigman kolme osa-aluetta: tietämättömyys (väärät uskomukset), kielteiset asenteet (ennakkoluulot), käyttäytyminen (syrjintä) - stigma johtaa itsestigmaan, itseleimautumiseen Ensi vuonna saammekin isännöidä SSKY:n koulutuspäiviä täällä Tampereella tamperelaisten Mielen ry:n, Pirkanmaan FinFamin ja Sopimusvuori ry:n ja oy:n kanssa. Tiina Kopalainen Toiminnanjohtaja 6

7 Taimissa tapahtuu Taimin jäsenille JOULURISTEILY tiistaina Teemme risteilyn joulukuussa Ruotsiin Vikin Linen Gracella (ei maissa käyntiä). Tarjoamme matkan kahden hengen hytissä hintaan 10 henkilö, sisältäen aamupalan. Paikkoja on rajoitetusti, mukaan mahtuu 50. Lisämaksusta menomatkalla klo 20:55 Suomen aikaa Buffet-illallinen, joulupöytä 34 ja paluumatkalla joulupöytä 34 klo 17:00 Suomen aikaa. Lähtö Keskustorilta tiistaina 4.12 klo ja paluu Tampereelle keskiviikkona 5.12 noin klo Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä perjantaina Ilmoittautumiset Tomi Suomalaiselle puh tai sähköpostilla tomi.suomalainen@taimiry.fi Maksut Taimin tilille POP Pankki Tampere IBAN: FI Taimin jäsenten MATKA RIIHIMÄELLE tiistaina Teemme matkan Riihimäelle ti Lasimuseoon sekä Metsästysmuseoon. Ruokailu Riihimäellä ravintola Kehrässä lasimuseossa. Ruokailu tapahtuu omatoimisesti klo välillä. Kassalla ilmoitetaan, että on Taimista. Näin vältämme jonottamisen. Lähtö Keskustorilta Vanhan Kirkon edestä, klo Paluumatkalle lähdemme klo Tampereelle olemme takaisin noin klo Matkan hinta on 5 /jäsen. Maksu sisältää matkan, ruokailun ja museoiden sisäänpääsymaksut. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä torstaina Ilmoittautumiset Tomi Suomalaiselle puh tai sähköpostilla tomi.suomalainen@taimiry.fi Kohtaamispaikassa on nyt KAHVIAUTOMAATTI Taimin kohtaamispaikassa on nyt kahviautomaatti. Kahvia on nyt siis mahdollisuus saada aina, kun Ruusantalo on avoinna. Automaatista saa muutamalla kolikolla mieleistänsä juomaa: suodatinkahvia tai erikoiskahveja, kaakaota tai teetä. Juoma maksaa vain 40 senttiä. Sen voi maksaa joko pankkikortilla tai kolikolla. Pyydämme, että maksut suoritettaisiin mahdollisimman paljon tasarahalla. Silloin saamme kolikoita automaatin vaihtorahasäilöön. 7

8 Tässä suhteessa HALUAMME OLLA Teksti ja kuvat: Ritva Merinen Arja Ottman ja Harri Virtanen ovat aika tuore pari. He ovat ehtineet kokea paljon hakiessaan omaa oikeaa tapaa olla yhdessä. Se ei ole ollut helppoa, mutta palkinto on ollut paras: ihana rakkaus. Heidän tarinansa alkoi keväällä He olivat kasvotuttuja entuudestaan ja vaihtaneet muutaman sanan joissakin yhteyksissä. Harri oli ollut viikonlopun sinkkutantra-kurssilla ja meni syömään seuraavana maanantaina Gopal-ravintolaan, jonne Arja tupsahti. Jotenkin juttu lähti liikkeelle. Molemmat olivat tulleet ravintolaan yksin, joten Harri pyysi Arjaa samaan pöytään seuraksi. - Ei minun siihen Gopaliin pitänyt edes tulla. Olin alun perin menossa toiselle puolen kaupunkia, Arja muistelee. Kumpaakin hymyilyttää sattuman merkitys tässä tarinassa. Harri oli vielä kurssin fiiliksissä ja kertoi niistä Arjalle. Selvisi, että Arja oli käynyt saman kurssin ja muutenkin kiinnostunut tantrasta. - Olin eronnut 2015 keväällä ja minulla oli ollut oikea itseni etsimisen aika. Kävin joogamatkalla, osallistuin erilaisille retriiteille sekä tantrakursseille Suomessa ja ulkomailla, Arja kertoo. Harri ja Arja miettivät edelleen, kumpi teki aloitteen. Kumpikin on vakaasti sitä mieltä, että itse on ollut aloitteen tekijänä. Mutta yhteinen tapaaminen tuli sovittua ja toteutuikin. Siitä se sitten lähti. - Olihan se tosi kiinnostavaa aikaa, Harri muistelee, minä ihastuin ja rakastuin tosi nopeasti. Olin ihan fiiliksissä. Arja kertoo sen sijaan vastustelleensa: - Olin eron jälkeisessä vapauden ja 8

9 tantran lumoissa. Mutta sitten alkoi tulla tunteita Harria kohtaan, enkä yhtäkkiä halunnutkaan enää pyristellä vastaan. Harri sanoo suhteen lähteneen seksuaalisuuden tarkastelusta: - Molemmilla oli tosiaan se tantra-kokemus. Itse sain sinkkutantra-kurssilla kokemuksia seksuaalisuudesta laajemmin mm. siitä, mistä naiset oikeasti tykkäävät sekä siitä, mistä itse todella tykkään. Läheisyys, lempeä kosketus, silmiin katsominen ja jopa jalkapohjien koskettelu ovat joinakin päivinä se mikä ravitsee eniten ja se riittää. Aina ei tarvitse päätyä sänkyyn. Olen ollut suorituskeskeinen ja peittänyt herkkyyteni, ja seksuaalisuus on ollut jollakin tavoin haasteellista ja jopa tyhjää. Siitä suorituskeskeisyydestä avauduin toisella tavalla tämän suhteen alkaessa. Arja kertoo, että hän oli ihan samassa vaiheessa: - Tässä suhteessa kosketus on ollut alusta asti tärkeä. Tilanteemme oli niin samankaltainen, ja tämä oli se yhteinen kohta, jossa kohtasimme. Ja nyt olimme vapaita kumpikin. - Meillä oli todella ihanaa, kun kaikki meni hyvin. En ollut koskaan tuntenut mitään sellaista, Arja toteaa. Hurjaa vauhtia seurasi äkkipysähdys Yritimme mennä liian vauhdilla eteenpäin. Tapaamisen jälkeisen loppuvuoden aikana Arja ja Harri kokivat menevänsä tunteiden vuoristorataa: - Kaikki oli niin voimakasta. Loppuvuodesta olin valmis iskelmälaulaja, Harri naurahtaa. - Tiesin kyllä tarkalleen, mistä iskelmälauluissa lauletaan; ei minun tarvinnut kysellä enää, miltä mikäkin tunne tuntuu. Nyt olin kohdannut ne itse todella syvästi. Arja kertoo olleensa vielä myös oman itsensä ja naiseutensa etsimisessä sekä vapauden tunteessaan kiinni: - Minulla oli jäänyt vielä vapautta kokematta. Olin nuoresta saakka ollut samassa suhteessa 30 vuotta. Vapaudenkaipuu oli niin voimakas. Harri oli jo valmis sitoutumaan. Hän koki saaneensa vapautta riittävästi. Hän meni suhteessa ylikierroksilla ja koki myös vaikeat kohdat voimakkaina. - Venytin itseäni ja seksuaalisuuttani yli. Rikoin omaa arvomaailmaani. Halusin kelvata, mutta rajat tulivat vastaan. Niin siinä sitten kävi, että ensimmäisen reilun puolen vuoden jälkeen heidän suhteensa katkesi. - Yritimme mennä liian vauhdilla eteenpäin. Meillä oli vielä käymättä juttuja läpi. Meidän oli pakko irtaantua, emme osanneet käydä asioita yhdessä läpi, Harri kertoo. Molemmat olivat sitä mieltä, että tämä oli tässä. Ikinä he eivät tulisi olemaan enää yhdessä. He eivät nähneet moneen kuukauteen. He pääsivät täydellisesti irti toisesta ja kokemastaan vääränlaisesta riippuvuudesta. Sitten taskupuhelu hoiti homman. Harrin puhelin lähti itsekseen soittamaan Arjalle, ja yhtäkkiä hän kuuli puhelimesta Arjan äänen. - Se ääni oli ihan erilainen, sävy oli muuttunut. Jotain oli tapahtunut, Harri muistelee. He juttelivat hetken ja puhelun jälkeen tapahtui jotain Harrillekin: hän huomasi haluavansa tavata Arjan uudelleen. Rohkeutta keräten hän sitten sitä ehdotti ja Arja suostui. Siinä tapaamisessa kaikki kireys ja muu oli poissa. He saivat uuden alun. Auki toiselle Tässä suhteessa puhutaan asiat selviksi. Nyt myös edetään varovasti. Askel vie seuraavaan, ja välillä puhutaan. - Tiedämme jo, mihin ei kannata mennä, Harri sanoo, tunnistamme paremmin parisuhteemme rajat ja tiedämme, milloin joku asia ei kuulu meidän suhteeseen. Oli hyvä tulla ulos siitä symbioosista, kun halusi miellyttää toista kadottaen itsensä. Arja täydentää tätä: - Monesti sälytämme parisuhteessa toiselle kaiken. Joitakin asioita voi puhua muiden ihmisten kanssa. Hän jatkaa: - Tässä oppii pitämään huolta itsestään, ja on ihanaa, että rinnalla on myös tämä toinen ihminen. Arja ja Harri toteavat, että heidän suhteessaan on tosi paljon tervettä. - Kävimme valtavan määrän tunteita läpi. Ne on vain käytävä läpi, ei se muuten onnistu. Minulle on myös ollut tosi tärkeää mennä läpi seksuaalisuuden aluetta. Paljastuminen oli kova juttu. Jouduin luopumaan omista mielikuvistani siitä, mitä miehen pitää olla. Paljastuin. Ja minua ei jätettykään, Harri kertoo. Arja kertoo, kuinka kauniisti Harri hänelle puhuu: - Kukaan ei ole minulle aiemmin sanonut, että olen kaunis ja että tykkää minun kehostani. Se on ihmeellistä. Olen siitä saanut paljon itseni hyväksymistä. Arja on myös joutunut etsimään itsestään uusia puolia: - Aiemmassa suhteessani vaikeista asioista ei puhuttu, Harrin kanssa vaikeneminen ei onnistu. Harri steppaa ympäri huonetta ja vaatii, että tämä on puhuttava. Minä yritän mennä peiton alle piiloon, mutta Harri ei anna periksi. Olen joutunut kohtaamaan asioita, menemään itseeni ja huomaamaan eri puolia itsessäni. Ja se on ollut parasta! Harri täydentää: - Kyllä kummallekin on ollut alusta asti selvillä se, että oma osuus tässä jutussa on omalla vastuulla. Arja jatkaa: - Meillä on halu löytää ratkaisu asioihin. Itse olen aikaisemmin ollut suhteessa jalka oven raossa. Tässä suhteessa olen saanut kokea todellisen rakkauden merkityksen ja päässyt 9

10 pohtimaan asioita paljon syvemmältä kuin ikinä aiemmin. Sitoutuminen on saanut uuden merkityksen. Tällainen on minun rakas He kokevat suhteensa rikkaaksi. He näkevät toisissaan mahtavia piirteitä ja kokevat yhdessä monenlaista. He pitävät samoista asioista; luonto on molemmille tärkeä, samoin musiikki. Ja heillä on samanlainen, Ihan pimee, huumorintaju. - Olen huomannut, että parisuhteessa se, miten käyttäytyy toista kohtaan tulee aina takaisin. Jos rakastat, rakkaus tulee takaisin. Jos käyttäydyt huonosti, saat sen olotilan jossain vaiheessa takaisin, mitä toiselle olet antanut, Harri miettii, sitten ymmärtää, mitä toinen on tuntenut. - Mitään ei myöskään kannata luulla eikä olettaa, Arja sanoo. Harri ja Arja uskovat, että vaikka mitä tapahtuisi, he ratkaisevat jutun. Me ei lähdetä karkuun, tuli mitä vaan. He uskovat, että rakkaus on oikeasti sitä, ettei siinä ole vaatimuksia. Toinen pitää hyväksyä sellaisena kuin hän on: Tällainen tämä minun rakkaani on. Se on tosi vapauttavaa. Heillä on erilainen tapa käsitellä asioita. Harri puhuu ystäville, käyttää heidän näkemyksiään tukena omissa ratkaisuissa sekä tekee lauluja. Arja miettii asioita enemmän itsekseen - ja kirjoittaa. Sekin on tärkeää hyväksyä, toisen erilainen tapa. - Pitää antaa anteeksi koko ajan, itselleen ja toiselle. Monet asiat ja teot nousevat peloista. Aiemmin en ole antanut itselleni anteeksi enkä hyväksynyt itsessäni tiettyjä puolia. On ollut helpompaa lähteä pois, Harri kertoo. Tämä tuntuu oikealta Tulevaisuudesta puhuessaan pariskunta kertoo etenevänsä luonnollista tietä. He ovat kihloissa, asuvat samassa talossa eri kerroksissa. Pian on edessä ensimmäinen Me ei lähdetä karkuun, tuli mitä vaan. yhteinen ulkomaanmatka. He eivät halua nopeuttaa mitään väkisin, vaan tehdä sen, mikä nyt tuntuu oikealta. Arja kertoo heidän tasapainottavan toisiaan: - Minä olen hitaanpuoleinen ja harkitseva. Harri on nopea, tosi syklinen. Siitä muodostuu sopiva vauhti. Me olemme yhdessä, ja meillä on myös omaa tilaa. Pariskunta kokee muunkin elämänsä olevan murrosvaiheessa, työelämän haasteet ja monet muutkin jutut ovat nyt päällä. - Mutta tämä juttu tuntuu oikealta. Minulla on paljon rikkaampi tulevaisuudennäkymä kuin ennen oli, Harri kertoo, - Vanhuuttakin ajatellen: tulevaisuudessa ei ole yksinäinen vanhuus edessä. Enkä kyllä haluaisi alkaa alusta. Tähän suhteeseen on niin paljon tehty töitä. Arjalla on tunne. Hän tuntee kehossaan, että nyt ollaan oikealla tiellä ja tämä tuntuu hyvältä: - Kun on uskaltanut paljastaa itsensä, se palkitsee ja kantaa. - Olen aina haaveillut miehestä, joka puhuu ja pussaa ja on myös kaunis katsoa. Ja tässä hän on. Ja hän soittaa vielä kitaraa ja laulaa. Ei voi olla totta! Arja ilakoi. Harri ja Arja kertovat olleensa aina tosi kovia pussailemaan ja näyttämään tunteensa. Läheisyys on tärkeää. Lusikka-asennossa on täydellistä olla. Kauneuden näkeminen ja kokeminen on heillä yhteistä, ja he näkevät myös toisensa todella kauniina. - Tuo näyttää aina tosi hyvältä. Usein katselen häntä ja ajattelen, tässä on minun naiseni ja se näyttää niin hyvältä, Harri sanoo leveästi hymyillen. Ja sitten vähän suukotellaan. 10

11 Harrin laulu Rakkaus syntyi viime kesänä. Sanat kuvastavat rakkautta ja avautumista elämälle laajemminkin, mutta toinen säkeistö on Harrin mukaan tunteita Arjaa kohtaan Rakkaus Rakkaus, sulle kuiskailee Rakkaus, ovees koputtelee Onko täällä, ketään kotona Onko täällä, isäntä paikalla Uskalla nauraa, leikkiä, se jos joku ei oo feikkiä Vapauta luovuutesi, niin alat kukoistamaan Unohda pikkuruinen itsesi, niin pääset yhteyteen Innostu, kokeile, hurmaannu, oot oikeasti elossa Rakkaus, sua puhdistaa Rakkaus, sua voimistaa Rakkaus, välillä kovistelee Rakkaus, parhaakses sun sen tekee Rakkauden alku, rakastuminen tuntuu todella hienolta Rakkaus, ensi rakastuminen haluu kaikille kertoa Kaikki on niin kaunista, tekee mieli leijailla Kuulen sun äänen, se on niin ihana jotenkin kaikki on niin söpöö Rakkaus, sua puhdistaa Rakkaus, sua voimistaa Rakkaus, välillä kovistelee Rakkaus, parhaakses sun sen tekee, sulle kuiskailee Tantra voi olla erilaisia asioita eri ihmisille. Se voi olla tie syvempään rakkauteen ja ykseyteen kumppanisi kanssa. Se voi olla keino herättää henkiin rakkaus ja intohimo suhteessasi. Se voi olla myös mystinen tie henkiseen kasvuun ja valaistumiseen. Se voi olla myös erilainen tapa rakastella ja nauttia siitä syvemmin ja täydemmin. Kaikki nämä ovat oikeita tapoja harrastaa tantraa. Tantra sopii moniin tarkoituksiin ja tarpeisiin. Tantra hyväksyy kaikki tavat elää ja kokea tätä elämää. Kaikki polut ovat kauniita ja ainutlaatuisia. Rakkauden syventyminen, rakastelusta iloitseminen, parisuhteen pelastus ja mystinen kokemus ovat kaikki aivan yhtä arvokkaita päämääriä. Tantran avulla voit saavuttaa ne kaikki. Tantraa voidaan harrastaa monella eri tavalla. Voit lähestyä sydämen ja rakkauden kanssa, jolloin rakastelu vie sinut luonnollisesti syvempään rakkauteen ja meditaatioon. Tantrinen rakastelu voi olla pyhä rituaali ja syvä henkinen tie. Voit käyttää ja soveltaa tantran tekniikoita haluamallasi tavalla. Tantra on vapaa ja avoin lähestymistapa. Voit harrastaa tantraa omalla tavallasi, ja se tapa on juuri sinulle oikea tapa. Tantra on avoin kaikille ihmisille ja tavoille elää. 11

12 Terapeuttisia VÄRITYSKUVIA! Taimin kohtaamispaikassa olemme innostuneet värityskuvista. Yhdessä värittäminen on hauskaa ja värityskuviin keskittyminen on uskomattoman rentouttavaa. Värit ilahduttavat ja tuovat myös virtaa. Tässä muutama malli Kohtaamispaikan tuotoksista: värit: Arto värit: Heidi värit: Irina 12

13 13

14 TAIMIN REMONTTI etenee suojamuovien alla Täällä me kuitenkin olemme ja ryhmätkin pyörii tavalliseen tapaan. Remontti siis etenee ja jatkuu vuodenvaihteen toiselle puolen. Koulukadun puolelta pääsee ulko-ovesta sisään ja sisäpihalla on kujat ryhmätiloihin. Seuraa opasteita, niin löydät etsimäsi tilan ulko-ovelle. 14

15 Taimin JÄSENREKISTERI UUSIUTUI - pääset myös itse halutessasi käsittelemään tietojasi Huomaathan, että laskutus tulee nyt Membookin kautta, eli kirjekuoressa on Membookin logo ja tilinumero. Membook tilittää jäsenmaksut Taimin tilille viikottain. Jos haluat Membook-yhteisön jäseneksi ja päästä katsomaan tietojasi, ilmoita sähköpostisi joko Membookin asiakaspalveluun (info@membook. fi) tai yhdistykselle (ritva.merinen@ taimiry.fi). Laitamme sinulle sähköpostiisi kutsun liittyä Membookiin, klikkaa kutsussa tullutta linkkiä päästäksesi rekisteröitymään. Keksi salasana ja kirjoita se kaksi kertaa sille osoitettuihin kenttiin. Lue käyttöehdot klikkaamalla Käyttöehdot-linkkiä. Ne aukeavat uuteen välilehteen. Palaa rekisteröitymisvälilehdelle ja hyväksy käyttöehdot klikkaamalla merkki valintaruutuun. Klikkaa Luo tili -painiketta. Seuraavaksi siirryt yhdistyksen sivulle Membookissa. Yhdistyksessä olevat jäsentietosi Jäsentiedot -valikosta, Perustiedot-välilehdeltä, löydät omat tietosi ja pääset päivittämään niitä tarpeen mukaan. Muista lopuksi tallentaa muutokset. Lisätiedot -välilehdeltä löydät muita tietoja mitä yhdistys sinulta kerää. Kaikkia kenttiä et välttämättä pääse täyttämään itse, nämä kentät ovat harmaalla. Yhdistyksen pääkäyttäjä täydentää nämä tiedot. Asetukset -välilehdellä löydät yksityisyys- sekä sähköpostiasetukset. Laskutusperusteet -välilehdeltä näet sinulle määritellyn jäsenmaksun ja seuraavan laskutuspäivän. Kun kirjaudut jatkossa Membookiin, tulet aina ensin palvelun etusivulle. Etusivulla olevasta Yhteisösi-valikosta löydät oman yhdistyksesi, ja kohdasta Omat tiedot, löydät järjestelmässä olevat oletustietosi. Omat tiedot kannattaa päivittää kuntoon heti, kun aloitat Membookin käytön (ks. Omien tietojen päivittäminen). Vinkkejä ja linkkejä Kirjautumisikkunan osoite: Kirjautumisikkunasta löytyy Unohdin salasanani -linkki Ohjeita palvelun käyttöön: Lisätietoa Membookista: 15

16 Diagnoosi F33 Diagnoosi F33 on Jamin oma blogi, jossa hän kertoo omasta masennuksestaan, arkipäivistä ja kamppailusta sairauden kanssa. Luku 5: Loneliness Yksinäisyys on sellanen tunne joka saa sut tunteen ittes todella mitättömältä, täysin turhalta ja olemattomalta täs maailmas. Fiilis on niin voimakas, että se lamauttaa ja siihen niin sanotusti turtuu, eli pian siihen tottuu että on yksin. Ei oo ketää kenen kanssa jutella, ei ketään kelle jakaa suruja, tai onnistumi-sia. Pahimmassa tapauksessa sitä alkaa pelkäämään sosiaalisia tilanteita, ja sosiaaliset taidot hupenee. Se on petollinen homma, siinä ei välttämättä tiedosta sitä että ei enään osaa jutella ihmisten kanssa. Välttelee tiedostomatta tilanteita jossa joutuisi juttelemaan jonkun kanssa. Myös siihen yksinäisyyteen ainaki omalta osaltani liittyy myös vahvasti se, että oon linnottautunu kotiin. Koti, joka on mun turva-paikka, niin siellä sit viihdyn omissa oloissani enkä uskalla ottaa kunnolla kontaktia ulkomaailmaan. Tää liittyy mulla ainaki siihen yksinäisyyden ja masennuksen tunteeseen vahvasti. Muilla se turvapaikka saattaa olla joku toinen, mutta uskosin että aika monella se on se oma koti, minne jämähtää. Ja kun sinne kerran jämähtää, niin sieltä on vaikee lähtee pois. Entä miten se kaikki alkaa? Siis yksinäisyys. No, siihen ei täysin yksiselitteistä triggerii oo, mut ainakin näin masennuksen näkökulmasta katsottuna se varmaan alkaa siinä kohtaa ku sana leviää että sairastat masennusta. Niin ikävältä ku se kuulostaa, niin osa ihmisistä alkaa välttelemään masennusta sairastavaa ihmistä. Jotenki ne varmaa pelkää että se tarttuu, tai että ne ei halua omaan täydelliseen kuplaansa yhtään masennushommia. Todella kapeakatseinen ajattelutapa nostaa päätään tässä hommassa. Osa alkaa kelaan omaa napaansa, ja ajattelee että masennus on ite aiheutettuu ja yksinäisyys oma vika. Mun mielestä todella typerää, että henkilö jolla on todettu esim.masennus, niin sitä katsotaan alaspäin ja syytellään oman olotilansa aiheuttamiseta, tai jopa filmaamisesta ja näin ollen ansaitsevat olla yksin. Vituttaa suoraan sanottuna tämmönen meininki! Vaikka joo, masennukseen kuuluu yksinäisyyden 16

17 tunne, ei kenenkään kuulu oikeesti olla yksin! Se ei auta lopullisesti siihen että henkilö paranis masennuksesta. Toisaalta, se että joutuu kärsiin masennuksen lisäks yksinäisyydestä, niin se erottaa jyvät akanoista. Eli ne jotka lähtee sun elämästä vähin äänin, salakavalasti takaoven kautta, ei vastaa viesteihin, soittoihin jne, tai sit välttelee sua kaikilla paskoilla selityksillä, niin ne EI OO ANSAINNU sun ystävyyttäs. Vain todelliset ystävät jää, ei pelkää ja tukee sua. Yksinäisyys koskettaa kaikkia, samanlailla ku masennus, se ei kato ikää, sukupuolta, sosiaalista aiempaa statusta, ylipäätään statusta. Sillä tavalla nää kaks, sekä yksinäisyys että masennus on samanlaisia. Pahimmassa tapaukses nää kietoutuu yhteen, ja se on se kamalin tunne. Miten sitten yksinäisyydestä pääsis eroon? No sekään ei oo täysin simppelii, se vaatii uskallusta, hyviä ystäviä ja paljon aikaa. Se vaatii työtä niin itsensä kannssa, kuin myös sitten sitä rohkeutta uskaltaa puhua, ja olla aktiivinen vaikkei yhtään jaksais. Tää on se paha sudenkuoppa, kun ei jaksa tehdä asialle mitään, niin se yksinäisyys kasvaa ja kasvaa. Kohta se kuoppa on niin syvä, että sieltä kestää todella kauan nousta ylös. Yksinäisyyteen on helppo jäädä koukkuun, koska kun oot yksinäinen, niin sun ei tarvii periaattees tehä mitään kenenkään hyväks, saati sitten ittes hyväks. Voit vaan jäädä omien olojes kanssa yksin, ei tarvii mennä mihkään, ei tarvii näyttää edes edustavalta ja ei tarvii puhelinta. Nää ainaki on sellasia mitä ite oon käyny läpi yksinäisyydessäni. Usein oon kelannu just tota, et mitä mä teen puhelimella, kun kukaan ei soita, ei viestitä, ja et miks MÄ oon aina se joka joutuu kokeileen kepillä jäätä, että vastaako joku tai jotain. Itellä siitä yksinäisyyden eroon pääsemisestä on tullu vuosien kamppailu, pikkuhiljaa kasvattanu sosiaalisia taitoja takas uomiinsa, toki tääki on yksilöllistä, jotkut saa asiansa nopeemmin uomiin, joillain menee todella kauan tän homman kanssa. Mut pääpointtina yksinäisyydestä pois pääsemisessä on olla ROHKEA. Rohkeaa on jättää ne ystävät taakse, ja etsiä ne oikeet ystävät tilalle, ja avautua, ja olla aktiivinen. Tiedän, helpommin sanottu ku tehty. Trust me, i know. Mut se ei sitä tosiasiaa muuta milläänlailla, kaikki lähtee loppupeleis itestä. Se pätee aikamoneen muuhunki hommaan, ja koomista täs on se et tiedän sen täysin, mut silti mullakaan ei Kenenkään ei kuulu jäädä yksin! oo ne kaikki palaset kohdallaan. Edelleen koen välillä olevani yksinäinen, kelaan että oon ansainnu sen yksinäisyyden. Mut todellisuudessa KUKAAN ei oo ansainnu olevansa täysin yksin. Jos tätäkin tekstii lukiessa tunne olos yksinäiseks, niin alla on PALJON vinkkejä, puhelinnumeroita ja sivustoja joissa voit käsitellä asiaa. Yksinäisyyttä lievittää, ja jopa poistaa mm. seuraavat asiat: - Harrastukset (eli jos et jo harrasta jotain, niin keksi joku joka vois olla kiva harrastus, sillä siellä saattaa löytää uusia kontakteja). - Matkailu (tee tyylii trippi vaikka toiselle paikkakunnalle, tai ulkomaille, ja lähe haistelee meininkiä) - Lemmikkieläimet (Kissat ja koirat vissii niitä yleisimpii, niille voi jutella ja niitä pitää ulkoiluttaa, joka tarkoittaa ulos lähtemistä jossa voi törmätä uusiin tuttavuuksiin. Myös lemmikkien kanssa juttelu ja eläminen poistaa yksinäisyyttä jo sinällään) - Sosiaalinen toiminta ( eli vaikka netin kautta chattailu, perinteinen puhuminen joko puhelimen välityksellä, tai kasvotusten) Onneks on olemassa myös allamainittuja matalan kynnyksen keskustelulinjoja tai sivustoja, joissa voi käsitellä yksinäisyyttä. Linkkailen tähän muutamia sivustoja tai puhelinnumeroita joihin voi ottaa yhteyttä. Tukihenkilöitä juttuseuraks, lähes kaikkeen apuun on saatavilla ainakin näistä palveluista: Kirkon ja seurakuntien järjestämää apua: Valtakunnallinen kriisipuhelin, jonne voi soittaa kun kokee tarvitsevansa apua: Mielenterveyden keskusliiton neuvontalinja: MLL:n lasten, ja nuorten puhelinlinja: ja Myös monet tahot järjestävät omia toimiaan, joihin voi hakeutua tai voi liittyä. Ne saattaa olla sellasia mihin mennään päivittäin, viikoittain, näitä löytyy onneksi todella paljon! Ylhäällä olevista sivustoista tai puhelinlinjoista voi tiedustella juuri sinulle sopivinta apua. Kaikista näistäkin huolimatta moni kokee yksinäisyyttä. Iteni mukaanlukien ajoittain. Mut sen oon huomannu että kohtalontoverien kanssa keskustelu on auttanu eniten kaikkiin ongelmiin. Mun tapauk-sessa siis tää päiväsairaalameininki on auttanu yksinäisyyteen, masennukseen ja yleiseen hyvinvointiin. Ilman päiväsairaalaan menoo, en olis alottanu tätä blogia, en olis näinkin pienessä ajassa voinu näin hyvin, en olis näin paljon vähemmän yksinäinen. Joo, tossa oli aikalailla kiteytettynä vähä tätä yksinäisyyshommaa. Jos ny jäi jotenki epäselväks joku asia, tai jos en jostain asiasta kirjottanu tai puhunu ollenkaan, niin pahoittelut! - J 17

18 Taimissa tapahtunutta Ristipistoja KOHTAAMISPAIKASSA Taimin kohtaamispaikassa kävi kylässä Tampereen Radikaalit ristipistot. Radikaaleissa ristipistoissa väkerrellään pieniä vallankumouksellisia tekoja! Siellä tehdään ristipistolla langalla kankaalle lauseita, jotka ovat tärkeitä, kannustavia ja jopa vallankumouksellisia. Ristipistoja tehdään Taimissa varmaan myös jatkossa. kuva: Ritva Merinen Irinan tärkeä lause ristipistoina kuva: Pirjo Jalonen Mustaa makkaraa TAMPERE-PÄIVÄNÄ Taimissa juhlittiin Tampere-päivää lokakuun 1. päivä tamperelaisittain mustalla makkaralla. Jussillekin maistui. 18

19 Taimissa tapahtuu KEILAILU-RYHMÄ alkaa Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, maanantai klo Keilailuun osallistujat arvotaan. Mukaan mahtuu ohjaajan lisäksi 11 henkilöä. Ryhmäläinen maksaa 2 :n keilakenkävuokran itse. Ilmoittautumiset arvontaan viimeistään tiistaina Tomi Suomalaiselle, puh (myös tekstiviesti). Ilmoittautuneista arvotaan osallistujat tammikuusta -toukokuuhun Uusi ryhmä LÄHEISRIIPPUVAISILLE alkaa ma Tule laskeutumaan jouluun Taimin kohtaamispaikassa Joulukuun 21. on tämän vuoden viimeinen aukiolopäivä Taimissa Sen kunniaksi Kohtaamispaikassa on tarjolla joulutorttuja ja glögiä. Koko päivän soi tutut joululaulut ja on myös mahdollisuus osallistua Joululaulu-karaokeen. Tervetuloa. Kohtaamispaikka on avoinna klo Hei. Olen perustamassa Läheisriippuvaisten ryhmää ma kello alkaen Mielenterveysyhdistys Taimin tiloissa Koulukatu Tampere. Tilana on Rauha (Käynti sisäpihan puolelta, ovessa lukee tilan nimi.) Ryhmä kokoontuu joka ma klo Alustavasti toukokuun loppuun. Ryhmä on suljettu ja siihen mahtuu 6 henkilöä. Osallistujat pääsevät ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmään voi osallistua sekä naisia että miehiä. Osallistuminen ei edellytä Taimin jäsenyyttä. Ilmoittautumiset osoitteeseen lahriippuvaiset@suomi24.fi mennessä. YKSILÖ-KESKUSTELUAIKOJA Taimissa Keskusteluapua perjantaisin Tulossa: Hyvän olon päivä la Paikka Valoa vastapäätä oleva keskusteluhuone. Käynti Ruusantalon sisäpihalta, ulko-ovessa lukee Valo noin 40 min/aikoja Tarvitsetko keskusteluapua ja kuuntelijaa haastavassa elämäntilanteessa? Ota yhteyttä ja varaa aika luottamukselliseen keskusteluun. Voit varata ajan Doodlen kautta tästä linkistä Ajan voi varata myös alla olevasta numerosta tai spostista. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n toimistoon, puh tai toimisto@taimiry.fi. Keskusteluapua tarjoaa Niko Hurme, KM. Seuraava hyvänolon päivä on tulossa lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi la 9.2. Päivän aikana jalkahoito- ja terapiahetkiä. Lisätietoja Taimin toimistosta, puh , toimisto@taimiry.fi. 19

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Mumma kaardemummaa! Lapsi leipoo pullaa. Pienet sormet taikinassa jauhoa nenänpäässä onnea keittiössä. Pii Hajoan elämän hankalaan veteen nielemällä kasvottomat askeleet käärmeen muotoiset tunnot vetävät kilvekseen myötäileviä suomuja sanoja pistetään huomisen piikeillä sattuman käsiin kyljelleen avaan mieleni rakennetut kanavat luopumatta vaihtuvat Sami Nygren surut kasvoivat kutsuen huoneissa kasvien lailla kiiveten ylitseni repeämät jäivät tyhjiksi, kaikki kiinteä muuttui asutuksi lukot silpoivat niitä lävitsepääsemättömiä laikkuja tyrmätyissä saleissa rangaistus katseli kaislanohuita rosoja Sami Nygren 20

21 SYNTTÄRIT Mie oon niin kova juhlimaan, että vietän synttäreitänikin monta kertaa vuodessa PÄIVINEN TIMO Tyhjä asuntoni. Saan sinne pian lampun. Sitten se ei ole enää tyhjä. Asuntoni. Minun. Aukku TATUOINTEJA A: Oletko nähnyt hienot ja upeat tatuointini!? B: Kyllä. Mutta paperi on piirtämistä varten. PÄIVINEN TIMO 21

22 MUU-PELI eli 6 NIMMT! - Tule pelaamaan Taimin korttipeliryhmään Tänä syksynä Taimin korttipeliryhmän ohjaaja Tomi toi mukaan kesälomalla löytäneensä korttipelin MUU-pelin eli virallisemmin 6 NIMMT! Teksti ja kuvat: Ritva Merinen Alunperin jo vuonna 1994 ilmestynyt 6 nimmt! on jo helppojen korttipelien klassikoita. Pelin kehittäjä Wolfgang Kramer on kertonut haastatteluissa pelin suosion näkyneen jo testausvaiheessa, sillä testiversioilla oli taipumusta kadota testaajille. Peli on pokannut palkintojakin, esimerkiksi Deutscher Spiele Preisin Tomi opastaa Pirjoa muu-pelin ideaan ja heti alkaa naurattamaan. vuonna Se on voittanut myös Mensa Selectin. Pelin idea Pelaajat valitsevat kukin kädestään kortin yhtä aikaa ja paljastavat ne samanaikaisesti. Sen jälkeen korteille etsitään paikka jostain neljästä pöydällä olevasta rivistä alkaen pienimmästä kortista. Kortit tulevat riveihin kasvavaan numerojärjestykseen ja kortti on pakko laittaa siihen riviin, jonka viimeistä numeroa se on lähinnä. Kun riviin pelataan kuudes kortti, sen pelannut pelaaja joutuu ottamaan viisi aikaisempaa korttia pelin nimi on suomeksi kuudes ottaa. Kuudes kortti jää uudeksi aluksi. Korteissa on vaihteleva määrä häränpäitä, jotka ovat sakkopisteitä. Korttien keräämistä tulee siis välttää. Peli päättyy sen kierroksen jälkeen, kun joku pelaajista saa itselleen 66 häränpäätä. Häränpäistä tulee korttipelin suomalainen kutsumanimi Muu-peli. Helppo peli 6 Nimmt! on erittäin helppo peli, jonka pelaaminen ei juuri muuta vaadi kuin sen, että osaa numerot Pelissä huhutaan olevan joku strategia, mutta arpomallakin voi pärjätä. Mitä enemmän pelissä on pelaajia, sitä hauskempaa ja kaoottisempaa on meno, tietysti. Tule mukaan Taimin korttipeliryhmään pelaamaan tätä hauskaa peliä. Ryhmä kokoontuu kohtaamispaikassa (Koulukatu 11) maanantaisin klo 14. Muu! Suunnittelija: Wolfgang Kramer Julkaisija: Amigo, Lautapelit.fi Ilmestymisvuosi: 2007 Pelaajamäärä: 2-10 Pituus: min 22

23 Kuinka aloitat KUNTOSALIHARJOITTELUN Teksti ja kuvat: Tomi Suomalainen Kuntosaliharjoittelu kannattaa aloittaa asiantuntijan opastuksessa. Osaavassa opastuksessa oikeat liikeradat sekä turvallisuus tukevat sinua tulevaisuudessa omatoimiseen harjoitteluun. Harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon tarpeeksi rauhallinen aloitus. Yleensä ensimmäisen kerran liian kova aloitus lopettaa kuntosaliharrastuksen alkuunsa. Ihmiset on erilaisia ja jokaiselle pitää löytää sopiva rytmi sekä tavoite on se sitten kevyttä harrastamista tai johonkin muuhun tähtäävää harjoittelua. Taimin kuntosali-ryhmissä sinulla on turvallista ja myös lupa aloittaa harjoittelu sinun vaatimalla vauhdilla. Jos olet käynyt fysioterapeutilla ja olet vielä kuntouttamassa itseäsi, voit tulla Taimin salille jatkamaan kuntoutusta fysioterapeutin ohjeiden kanssa. Katsomme sinulle sitten sopiva liikkeitä kuntoutuksen edetessä. Kuinka liikkeelle ensimmäisellä kerralla? Kartoitetaan ohjaajan kanssa onko jotain tuki- ja liikuntaelin vaivoja, jotka estävät tai rajoittavat joitain liikkeitä. Tämän myötä lähdetään liikkeelle. Lämmittely on tärkeä osa harjoittelua. Se lämmittää lihakset tulevaa harjoitusta varten sekä ehkäisee loukkaantumista. Taimin kuntosaliryhmissä aloitamme yhteisillä lämmittelyliikkeillä. Kuntosaliharjoittelun aloittaessamme, etsimme alussa jokaiseen laitteeseen/liikkeeseen oikeat liikeradat sekä vartalon oikeat asennot liikettä tehdessä. Painot on pienet jotta saadaan liikkeet tehtyä oikein. Taimin kuntosalivuorot ovat: Hervannassa Lindforsinkatu 5 maanantaisin sekä torstaisin klo Ratinassa Ratinan rantatie 1, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Tervetuloa ryhmiin! Lisätietoja/kysymyksiä Tomi Suomalainen puh

24 YHDESSÄ voimme PAREMMIN Johanna Karelahti Kaksisuuntaiset ry heräsi pitkästä uinumisen tilasta vuonna 2016 ja on kasvanut kahdessa vuodessa alun yhdestä vertaisryhmästä ja pienestä vapaaehtoisten aktiivien joukosta valtakunnalliseksi yhdistykseksi. On saatu jäseniä, toimintaa, infopuhelin ja viimein oma pieni toimistokin. Hento ääni on voimistunut. Kaikki tämä on tapahtunut alusta saakka vapaaehtoistyönä. Yhteinen innostus ja intohimo kantaa kohti tavoitteiden toteutumista ja kauas niiden ylikin. Vertaisryhmien perustaminen ja ylläpito on Kaksisuuntaiset ry:n tärkeintä toimintaa tällä hetkellä. Yhdistyksen tavoitteena on luoda vertaisryhmistä koko maan laajuinen, kattava verkosto. Ryhmiä on syntynytkin useita Uudeltamaalta Oulun seudulle saakka, Pohjanmaalta itärajan tuntumaan; toiset tiuhaan kokoontuvia, toiset rauhallisempaa tahtia kukin sopivaksi kokemallaan tavalla. Tulevaisuudenkuva ja unelma on, että verkosto tästä entisestään tihenee. Kaikki on kiinni vapaaehtoisista, heidän heittäytymisestään, omistautumisestaan ja voimistaan. Unelmat todeksi ryhmä kerrallaan! Kaksisuuntaiset ry tekee kernaasti yhteistyötä paikallisten mielenterveysyhdistysten kanssa ja näin on saatu vertaisryhmille hyviä, rauhallisia kokoontumispaikkoja ja puolestaan mielenterveysyhdistysten piiriin uusia vapaaehtoisia ja uutta toimintaa. Ryhmä Tampereellekin Tampereella käynnistettiin mielenterveysyhdistys Taimin ja Kaksisuuntaiset ry:n yhteistyönä vertaisryhmä kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastaville keväällä Ryhmä on kokoontunut kerran kuussa kesätaukoja lukuun ottamatta ja sen toiminnan on tarkoitus jatkua edelleen säännöllisenä. Tiheämpäänkin tapaamisväliin saattaisi olla tarvetta, mutta koska vetäjät ovat vertaisia ja kanssasairaita myös, on toistaiseksi päätetty jaksamisen turvaamiseksi pitää tahti maltillisena. Kaksisuuntaisten vertaisryhmä on avoin ja mukaan saa tulla koska tahansa. Toistaiseksi ei ole erikseen päätetty keskustelulle kertakohtaisia teemoja, vaan sana on ollut vapaa. Ainoa rajoitus keskustelun aihepiireihin on, että uskontoa tai politiikkaa ei ryhmässä käsitellä. Ilmapiiri saattaisi näitä aiheita puitaessa käydä turhan riitaisaksi, monella kun on näistä asioista vankat ja usein toisistaan vahvasti eriävät mielipiteet. Vaikka paljon puhutaan sairauteen liittyvistä asioista, saattaa puhe joskus rönsyillä kauaskin sairaudesta olemmehan toki muutakin kuin sairaita, ihmisiä ensisijaisesti! Puhutaan siis siitä mikä kulloinkin eniten puhututtaa ja mieltä askarruttaa. Tärkeäksi koettua On ensiarvoisen tärkeätä ja mieltä helpottavaa saada kokemus siitä, ettei ole ainoa, jolla tämä sairaus on. Ettei ole yksin. Tämä on myös Kaksisuuntaiset ry:n tärkeä tavoite, koota yksinäiset yhteen, sillä yhdessä voimme paremmin. Informaation saanti on myös koettu vertaisryhmän tärkeäksi anniksi. Vertaisilla saattaa olla uutta kokemusperäistä tietoa hoitomuodoista, lääkityksestä ja muusta sairauteen liittyvästä. Kokemustiedon jakaminen laajentaa ymmärrystä sairauden monitahoisesta luonteesta. Vertaisryhmä voi kukaties olla ihmisen lähes ainoa sosiaalinen kontakti, kun vointi on huonoimmillaan. Vertaisten tapaaminen motivoi masennuksen ja ahdistuksen keskelläkin ja saa lähtemään ulos kotiovesta. Ihmiskontaktit ovat mielelle tärkeitä ja eritoten tärkeitä ovat sellaiset kohtaamiset, joissa ihminen tulee kuulluksi, 24

25 ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Sitä vertaisryhmän toiminta parhaimmillaan on. Ajatuksia vertaisuudesta On jännittävää, kuinka helppoa lopulta on avautua asioistaan samankaltaisten kesken. Emme tiedä toisistamme alkuun etunimeä enempää. Tulemme erilaisista taustoista, olemme eri ikäisiä, eri elämäntilanteissa. Emme ehkä muuten koskaan tutustuisikaan toisiimme, mutta vertaisryhmä on saanut meidät kokoontumaan yhteen, istumaan samaan tuolien muodostamaan kehään. Pian olemme tutumpia. Ryhmässä puhutut asiat ovat luottamuksellisia, joten vertaiset uskaltavat nostaa keskusteluun vaikeitakin asioita. Lopulta erilaisuus on sivuseikka sisäinen myrsky, hurjuus, palo, kuten myös piina ja lamaannus ovat yhteistä kokemusta, ja se merkitsee. Kannamme kaikki samaa tulta. kuva: Johanna Karelahti / Vertaisuudesta saa voimaa ja huumori helpottaa. Olemme ryhmässä nauraneet vedet silmissä asioille, jotka ovat oikeastaan aivan kamalia ja joille nauramista ei terveempi kanssaihminen ehkä ymmärtäisi. Vertaiset ymmärtävät, että sairauteen liittyvissä tuskissa ja kommelluksissa on toisinaan läsnä myös huvituksen siemen. Vertaisryhmän jäsenet ovat ajoittain todellisia mustan huumorin mestareita! Itse en ole koskaan lähtenyt vertaisryhmästä kotiin huonommalla tuulella kuin tullessani olin. Päinvastoin! Vaikka olisin astellut tapaamiseen hyvinkin ahdistuneena, kohtalotoverien kera juttelu on osoittanut toistuvasti voimauttavuutensa. Synkät aatokset ovat hälventyneet ja kahden tunnin kuluttua tapaamisesta poistujalla on saattanut olla pieni hymynkare suupielessä. Kyllä tästä selvitään, selviäväthän toisetkin. On ehkä edelleen yö mutta pilvien välistä kimmeltää äkkiä toivon kirkkaita tähtiä. Lisätietoa Kaksisuuntaiset ry:stä: Infopuhelin on auki tiistaisin klo 11 13, numero Yhdistykseen saa yhteyden myös osoitteessa kaksisuuntaiset@gmail.com Vertaisryhmä kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastaville kokoontuu Taimin Rauha-tilassa joka kuun ensimmäinen torstai klo (huom. itsenäisyyspäivänä ei ole kokoontumista.) Lämpimästi tervetuloa mukaan! 25

26 Tuulispää Muistatko... Teksti ja kuvat: Johanna Ania Aina toisinaan jään miettimään, missä olin ja mitä tein, kun jotakin suurta ja mieleenpainuvaa tapahtui. Yleensä tuolloin on tullut kuluneeksi vuosi, kymmenen vuotta tapahtuneesta. Tai tapahtuma on nostettu esimerkiksi lehdistössä esiin siihen liittyvien muistojen vuoksi. Hyvin usein tuollainen tapahtuma on sellainen, johon liittyy menetystä, surua. Tai ilon tunteita, ylpeyttä ja onnen hetkiä. Kirjaan kalenteriini tapahtumia ja hetkiä, jotka koen sillä hetkellä sellaisiksi, että haluan palauttaa ne mieleeni vielä vuosien jälkeenkin vanhoja kalentereita selatessani. Joskus kalenterin välistä saattaa tipahtaa elokuvalippu, lehtileike tai karamellikääre. Ne palauttavat minut tuohon näkemääni elokuvaan. Tai maistan tuon erikoisen hyvän karamellin maun suussani. Muistatko, missä olit, kun kuulit Estonian uponneen? Vietin vaihto-oppilasvuotta Kaliforniassa. Koulussa kaverini kyselivät, olinko kuullut onnettomuudesta? En ollut, tietenkään, sillä uutisointi oli hyvin minimaalista. Siihen aikaan ei ollut internetiä. Uutiset luettiin lehdestä tai katsottiin televisiosta. Minulla on edelleen tallessa pieni lehtileike paikallisesta Aamulehdestä. Estonian onnettomuus kaukaisessa Euroopassa sai palstatilaa kymmenen senttiä. Muistatko, missä olit, kun kuulit prinsessa Dianan kuolleen autokolarissa? Olin Zürichissä toipumassa edellisillan illanistujaisista. Tai, no, suuren luokan bileistä. Olin aikaisemmin syksyllä muuttanut Sveitsiin au pairiksi. Olin viettämässä viikonloppua suomalaisen kaverini luona. Edellisenä iltana olimme olleet juhlimassa bileissä, jotka pidettiin linnassa! Harmikseni 26

27 en ollut raahannut mukanani matkalaukun kokoista kameraani, joten muistot noista bileistä ovat hyvin hatarat... Aamulla, kun heräsimme, televisiossa kerrottiin prinsessa Dianan kuolleen auto-onnettomuudessa Ranskassa. Muistan televisiosta sen tunnelin, jossa tuo kolari oli tapahtunut. Ja ruusuja. Muistatko, missä olit, kun kuulit New Yorkin terroriteoista, eli 9/11? Olin viettämässä vaihto-oppilasvuotta Upsalassa, Ruotsissa. Olin juuri kotiutunut yliopistolta soluasuntooni, kun sain tekstiviestin: oletko kuullut Lähdin saman tien takaisin yliopistolle ja avasin tietokoneen. Uutissivustoilla näkyi kuvaa New Yorkista. Kuvassa tornit olivat ilmiliekeissä, kaupungin oli peittänyt savu ja noki. Joka paikassa oli kaaos ja mielessä kävi, mitä seuraavaksi tapahtuu?! Mielessäni yhdistän tuohon tapahtumaan edelleen myös Spede Pasasen. Hän oli kuollut muutamaa päivää aikaisemmin, mutta hänen kuolemansa tuli tietooni vasta samaan aikaan, kun katselin järkyttyneenä sitä, mitä New Yorkissa oli tapahtumassa. Taisi olla Ilta-Sanomat. Muistatko, missä olit, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995? Seurasin jo lapsena innokkaasti jääkiekkoa. Muistan elävästi Calgaryn mm-kisat vuonna Tuolloin päätin lapsen mielessäni, että Tampereen Ilves on suosikkijoukkueeni sm-liigassa. Kunnia siitä menee Jukka Tammelle, joka pelasi Suomen maalissa. Suomen voittaessa ensimmäisen kultamitalin jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa olin viimeistelemässä opintojani Kaliforniassa. Edessä oli vielä ylioppilaskokeet ja valmistujaisjuhla. Odotin myös näkeväni äidin ja siskoni San Franciscossa parin viikon kuluttua. Suomeen tultuani ostin kolme pulloa mm-olutta. Kahdessa niistä komeili Jukka Tammi, yhdessä Mika Nieminen. Nuo pullot ovat edelleen lapsuudenkodissani, huoneeni vaatekaapissa. Avaamattomina, totta kai. Muistatko, missä olit, kun Suomessa otettiin käyttöön euro? Suhasin tuohon aikaan Tukholman ja Turun väliä. Opiskelin Upsalassa ja kävin suht tiuhaan koti-suomessa. Välimatka on sen verran lyhyt, että pidennetty viikonloppu riitti perheen ja kavereiden tapaamiseen. Olin jo tottunut muuttamaan kruunut mielessäni markoiksi. Euron tullessa laskin kaiken edelleen markoissa. Suomesta Tukholmaan palatessani lompakossa oli kruunuja, markkoja sekä euroja. Yksinkertaista, eikö totta?! Muistatko ne alkuvuoden kovat pakkaset? Niin minäkin. Oli niin kylmä, ettei pyörän ohjaustanko meinannut kääntyä haluamaani suuntaan. Pyörä meinasi jatkaa itsepäisesti suoraan eteenpäin. Korvia palelsi pyöräilykypärässä, eivätkä kintaatkaan olleet yhtään sen lämpimämmät. 27

28 ÄÄNITYÖPAJAT Vapaa ääni, oma ääni, hoitava ääni, parantava ääni Arja Ottman Äänityöpajoissa käydään läpi monenlaisia asioita liittyen ääneen. Teemme erilaisia ääniharjoituksia, joissa pääsemme käyttämään ja kuulemaan omaa ääntämme ilman arvostelua tai vertaamista. Opimme arvostamaan omaa, vapaana soivaa ääntämme sellaisena kuin se on ja todennäköisesti löytämään siitä ihan uusiakin, jopa hoitavia ja parantavia ulottuvuuksia. kuva: Tiina Kopalainen Minkälaisena olet kokenut oman äänesi? Meillä kaikilla on jonkinlainen suhde omaan ääneemme. Usein sen kuuleminen kuin muiden korvin esimerkiksi nauhoitteena saattaa olla järkytys. Olemme saattaneet olla lapsena liian äänekkäitä tai olemme kokeneet piinaavia hetkiä koulun laulukokeissa. Koska meillä kaikilla on erilaisia uskomuksia ääneemme liittyen, koen tärkeäksi tehdä työtä sen eteen, että jokainen meistä saa äänensä takaisin ja uskaltaisi käyttää sitä sellaisena kuin se on. Äänekäskin saa tilaa kovalle äänelleen, hiljainen uskaltautuu antamaan äänensä kuuluville ja kokee tulevansa kuulluksi. Oman äänensä rumaksi kokeva oivaltaa, että rumaa ääntä ei olekaan, että maailmaan mahtuu ihan jokaisen ääni. Kriteerit, joilla laulutaitoamme koulussa arvostellaan, ovat yksi kapea osa, joka ei kerro koko totuutta. Ja kaikki tiedämme, että yksikin ajattelematon lause aikuisen suusta tai yksikin pelottava ja musertava kokemus ääneen liittyen on saattanut jäädä soimaan päähämme koko elämämme ajaksi, josta on tullut uskomuksemme. Kun yritämme puhua, saati sitten laulaa, äänemme sortuu tai juuttuu 28 kurkkuun, joudumme rykimään ja mitä ikinä voikaan tapahtua. Oma äänitaipaleeni Pikkulapsena olin pohjimmiltani äänekäs, rohkea ja villi tyttö. Vähitellen opin kasvatuksen myötä hillitsemään vähän raisun ja spontaanin luontoni ja ymmärsin, että mitä hiljaisemmin ja äänettömämmin käyttäydyn, sitä hyväksytympi ja rakastetumpi olen. Siitä seurasi se, että tavakseni tuli puhua hiljaisella äänellä ja kätkeä tunteeni. Tämä on varmasti erittäin tuttu tilanne monelle... Vaikka opin olemaan hiljaa ja kiltisti, olen laulanut silti niin kauan kuin muistan. Se on kai ollut sisäinen pakko. Perheen kanssa tehdyillä automatkoilla lauloin aina, mutta niin hiljaa, että ääneni sulautui moottorin tasaiseen hurinaan. Musiikki ja laulu oli yksi lempiaineistani koulussa. Laulukokeista jopa nautin, vaikka jännitinkin. Olin kai saanut äänestäni kehuja, joten laulukokeet eivät olleet minulle mikään painajainen. Lauloin myös mielelläni koulun joulu- ja kevätjuhlissa, milloin kuorossa, milloin yksin ja milloin duona koulutoverini kanssa ja pidin esiintymisestä muutenkin. Esiintyessäni pääsin roolin takaa ilmaisemaan itseäni, kun se muuten oli vaikeaa. Omien lasteni odotusajan ja syntymän myötä olin onnellinen saadessani laulaa heille. Opettelin paljon uusia lastenlauluja ja tunsin tyydytystä, kun huomasin, kuinka laulu rauhoitti itkevää vauvaa tai ilahdutti häntä muuten. Laulaminen ja musiikin kuuntelu ovat aina olleet keinoni tunteideni käsittelemiseen ja purkuun, koska niiden ilmaiseminen on ollut minulle vaikeaa. Omaan voimaan päästäkseni tai siinä ollessani olen kuunnellut voimaannuttavaa hevimusiikkia tanssien musiikin mukana. Harmonisen kaunis klassinen musiikki on joskus tuntunut niin syvällä, että olen luullut sydämeni pakahtuvan. Melankolinen musiikki on auttanut itkemään. Musiikin merkitys lohdun tuojana ja väylänä tunteitteni ilmaisuun on ollut valtaisa. Mikä äänessä kiehtoo Pari vuotta sitten osallistuin Michael Schirmerin Parantava ääni -kurssille, jolloin aloin entistä paremmin ymmärtää, millainen vaikutus äänellä voi olla kehoon, mieleen ja henkeen. Ymmärsin, että meillä jokaisella on

29 oma ainutlaatuinen äänemme ja kun laulaa luonnollisesti, oman intuition mukaan, ei voi laulaa väärin eikä mikään voi mennä pieleen. Ei tarvitse ns. osata laulaa, vaan jokainen saa käyttää ääntään siten kuin se itselle on luontevaa kun ääni saa virrata vapaana, puskematta. Koulutuksen aikana ja sen jälkeen tekemissäni äänihoidoissa olen lähes poikkeuksetta matkustanut mielikuvissani Lapin luonnon äänimaisemiin ja kokenut olevani kodassa joikaava ja laulava vanha saamelaisnainen. Koen äänenkäytön tällä tavoin erittäin juurruttavana ja kokevani yhteyttä menneisiin sukupolviin ja toisiin elämiin. Tuon muutaman kerran kurssin jälkeen äänimaailman äärettömyydet ovat pyörineet mielessäni niin paljon, että tänä syksynä päätin sitoutua vuodeksi Michael Schirmerin koulutukseen. Koulutus on ehdottomasti myös matka itseen ja äänen kautta oman voiman löytymiseen ja sen ilmentämiseen. Ääntä on kautta aikain pidetty pyhänä voimana, ilmenipä se sitten laulujen, loitsujen, hymnien tai instrumenteilla tuotetun musiikin muodossa. Ääntä on myös pidetty suorana yhteytenä inhimillisen ja jumalallisen välillä. Muinaisissa mysteerikouluissa on poikkeuksetta opetettu äänenkäyttöä luovana ja parantavana voimana. Alkuperäiskansojen keskuudessa ääni on ollut lääke, jolla on parannettu sairaita. Äänen avulla on mahdollista päästä eroon kielteisyydestä niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Minua kiinnostaa nimenomaan löytää äänen pyhyys ja äärettömyys ja että äänen kanssa kaikki on sallittua. Se ajatus on myös erittäin kiehtova, että äänellä voi parantaa ja hoitaa, ei vain itseään vaan muita ja koko ympäröivää maailmaa. Kun annamme itsemme soida Jumalan soittimena, tuomme juuri sitä kaikkein puhtainta ja ominta sisintämme maailmaan. Tekemissäni energiahoidoissa käytän intuitioni mukaan myös ääntä hoitavana elementtinä. Mutta yksi tärkeä missioni on auttaa myös muita ihmisiä löytämään oman äänensä ja erilaisia tapoja käyttää ääntä vapaasti. Olen siksi alkanut vetää äänityöpajoja ja -piirejä. Työpajoissa pääsen jakamaan luovan ja vapaan äänenkäytön iloa myös muille ja rohkaisemaan heitä käyttämään vapaasti ääntä ja samalla oppimaan itsekin lisää niin paljon tästä kiehtovasta aiheesta ja ennenkaikkea laulamaan ja tutkimaan äänimaailmaa yhdessä muiden kanssa. Kun teemme ryhmässä ääniharjoituksia, joskus meiltä pääsee ääniä, jotka muutoin luokiteltaisiin rumiksi tai epäsopiviksi, mutta näissä ryhmissä niilläkin on paikkansa. Ei haittaa vaikka ääni särisee tai korisee, sillä joskus ns. disharmoniakin luo harmoniaa. Haluan tuoda esiin myös äänenkäytön mahdollisuuksia apuna tunteiden ilmaisuun, sillä liian usein me jäämme tietynlaiseen kontrolloituun muottiin, emmekä uskalla käyttää ääntämme meille ominaisella tavalla, vapaasti ja luovasti. Mitä äänityöpajassa tapahtuu? Suunnittelen aina jonkinlaisen rungon jokaiselle äänityöpajalle, mutta koska luotan ohjaukseen, kukin niistä muodostuu sellaiseksi, mikä kullekin työpajaan osallistuvalle on sillä hetkellä eniten tarpeen. En suunnittele työpajaa liian tiukkoihin raameihin vaan jätän tilaa spontaanisti ilmeneville ajatuksille ja tarpeille. Pyrin myös luomaan ilmapiirin sellaiseksi, että kaikki voivat olla luottavaisin mielin ja turvassa oman äänensä kanssa. Ensimmäinen Taimissa pitämäni äänityöpaja oli todella antoisa. Ryhmä oli alusta asti rohkeasti mukana ja jaoimme kukin, mikä on suhteemme ääneen. Työpajat ovat aina luottamuksellisia, jotta jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja uskaltaa kertoa ääneen liittyviä syviäkin pelkojaan ja traumojaan. Jo se, että joku kuulee minua ja ääntäni keskeytyksettä on hyvin parantavaa. Saamme huomata, että emme ole pelkojemme ja häpeämme kanssa yksin. Ennen varsinaista työskentelyä rentoutimme kehoa ja kasvoja erilaisin venyttelyin, täristelyin ja päristelyin. Sen jälkeen testailimme eri vokaaleilla, miltä niiden laulaminen tuntui kehossa, jotta opimme hieman kuuntelemaan äänen vaikutuksia itseemme. Kyselin myös, oliko jonkin toisen vokaalin laulaminen helpompaa kuin toisen. Usein on niin, että koska eri vokaalit soivat luontaisesti eri kehonosissa, voi olla, että jonkun vokaalin tuottaminen on hankalampaa kuin toisen, riippuen siitä, onko tuossa kehonosassa jotain energiatukoksia. Kun olimme tehneet jonkin aikaa näitä harjoituksia, teimme yhdessä kukin omaa ääntämme ns. vapaan äänen osiossa. Oli upea kokemus, kun ryhmän äänet soivat välillä kauniisti yhteen ja loivat erilaista muuntuvaa äänimaailmaa. Tämä tapahtuu väistämättä yleensä jokaisen ryhmän kohdalla, kun jokainen ryhmän jäsen keskittyy omaan ääneensä ja sen vapaaseen ilmentämiseen. Nyt kävi niin, että työpaja päättyi yleiseen nauruun kun ryhmäläiset intoutuivat päästämään itsensä valloilleen äänten kanssa. Kiitos vielä kerran aivan mahtavalle ryhmälle. Pidän äänityöpajoja Taimissa noin kerran kuukaudessa, joten jos äänesi kanssa työskentely yhtään sinua kiinnostaa, olet lämpimästi tervetullut äänimaailman äärelle ja äärettömyyksiin! 29 kuva: Tiina Kopalainen

30 Taimin KESÄTUNNE-NÄYTTELY Pirjo Jalonen Kesätunne-näyttely Taimin kohtaamispaikka Toivo. Niin tuli ihana toukokuu, ja luonto heräsi yhtäkkiä. Lumi katosi, vedet aukesivat jään peitosta, ja päivä päivältä lisääntyvä vihreys valloitti. Leskenlehdet, sini- ja valkovuokot hurmasivat puskiessaan päättäväisesti lämpenevästä mullasta. Valon aika lisääntyi, ja kevät eteni kesään. Kesäkuussa tuli mieleen, saisiko kesätunnetta, auringon lämpöä, kesävarpaita rantavedessä, iloa valoisista kesäöistä, säilymään mielessä pidempään. Kirjoittaisi tai kuvaisi tai piirtäisi ja eläisi kuin viimeistä kesäpäivää, kuten jossain ruokakaupan mainoksessa kehotetaan. Älypuhelin on aika usealla taimilaisella, ehkä sillä olisi mukava tallentaa kesästä, mitä mieleen tulee. Hanna. Kesätauon koittaessa pyysin kävijöitä ottamaan kuvia kesästään. Kukaan ei arvannut, miten kauniin aurinkoisen, lämpimän, jopa melkein trooppisen kuuman kesän saimmekaan. Suloisen suven, jota ilokseni taas töihin palattuani sain kävijöiden lähettämistä kuvista ihailla. Arto. Kuvat tulostettiin Taimissa A3- ja A4-kokoisiksi printeiksi, ja 34 kuvaa ripustettiin Taimin kohtaamispaikan seinille. Torstaina 9.8. pidimme näyttelyn avajaiset, ja meillä oli jätskiherkkuja tarjolla. 30

31 Marko. Kuvista välittyy ensi näkemältä 100-vuotiaan itsenäisen maamme lumoava kauneus. Järvimaisemia on kuvattu paljon eri puolilta Suomea, ja myös Ahvenanmaan kesäretkeltä on kuvia. Kesäistä nuotiota ja kirkkovenesoutua, auringonlaskuja ja karhuntassua, suolaista ja makeaa. Ansku. Toivon kesän 2018 lämmön muistuvan haikean suloisena mieleen näitä kuvia katsellessa kylmenevää talvea kohti mennessämme. Sinikka. 31

32 Taimissa tapahtunutta Käytiin Lempäälässä Teksti ja kuvat: Ritva Merinen Taimilaiset tekivät elokuussa junamatkan Lempäälään. Tarkoituksemme oli käydä Pyhän Birgitan kirkossa, mutta ovet eivät auenneet meille. Niinpä vierailimme kirpputoreille ennen matkamme pääkäyntiä eli kahvitushetki Antiikkikahvila Siirissä. Kahvila Siiri on todella viehättävä paikka ja leivonnaiset olivat ensiluokkaisia. Lounaskeittoakin pääsi yksi kävijöistämme maistelemaan. Takaisin paikallisjunalla matkatessamme totesimme: kannattaa käydä välillä lähinaapureissakin. Moni meistä mukana olleista ei ollut Lempäälän keskustassa koskaan käynyt. T AIMIN NIMPPAREITA juhlittiin taas makeasti Taimin puheenjohtaja Lasse Salmi avasi nimipäiväjuhlan ja sulatti alkujuhlajäykkyyttä pienellä toiminnallisella hetkellä. Siitä olikin luontevaa siirtyä kuuntelemaan Arjan ja Harrin lauluhetkeä ja nauttimaan nimppariherkuista. 32

33 Taimissa tapahtunutta Kissamainen vierailu Teksti ja kuvat: Pirjo Jalonen Syyskuisena keskiviikkona lähdimme viiden taimilaisen kissanystävän kanssa tutustumaan kissakahvilaan. Purnauskis on ainoa kissakahvila Suomessa Tampereen Tammelassa. Kahvilan emäntä päästi seurueemme sisään ja opasti kuinka toimitaan: ensin kengät pois ja käsipesulle. Kahvilassa oli viisi pientä kissanpentua oli isojen kissojen lisäksi, joten varovaisuutta liikkumisen kanssa toivottiin. Hugo, Piki-Nelli, Micu, Viiru, Lumipallo ja Lumi sekä tietysti ne viisi suloista pentua hurmasivat meidät täysin. Kissat olivat kissamaisia, sulavasti liikkuen menivät ja tulivat kuinka halusivat. Ne alkoivat mielellään leikkiä, kun leikitettiin. Paikka oli kaunis, hieman satumainenkin. Katteja varten oli hienoja kattoon ulottuvia kiipeilypuita ja leluja ja hyllyjä seinillä. Kahvilaan on sisäänpääsymaksu, ja kahvilan herkkuja voi tilata listalta. Emäntä tuo tilatut syötävät pöytään. On tarjolla tavallista kahvia tai kissakahvia (kermainen kissakuva kahvin pinnassa) Hyviä ovat tarjottavat, hinnat vain korkeat. Tunnin verran vierailimme, helposti olisi mennyt toinenkin tovi. Paikka on oikea kissanystävien unelmapaikka. 33

34 Vierailu, joka saa hiljaiseksi: TUHOAMISLEIRIN SYNKKÄ TARINA Teksti ja kuvat: Ritva Merinen Stutthofin keskitysleiri sijaitsi lähellä Gdanskin kaupunkia Puolassa. Leiri perustettiin natsivallan aikana syksyllä Stutthofin leiri oli ensimmäinen toisen maailmansodan alettua Saksan ulkopuolelle perustettu keskitysleiri. Se toimi myös tuhoamisleirinä. Leiri kasvoi pienestä 12 hehtaarin alueesta, joka oli tarkoitettu vangille, 120 hehtaarin alueeksi. Enimmillään siellä oli vankia ja 39 alaleiriä. Leirille vietiin kokonaisuudessaan henkilöä. Nykyisin alueella on keskitysleirin muistoa vaaliva museo. Kiskot vievät kohti kuolemanleiriä Keskitysleirin tapahtumia ei saa unohtaa. Stutthofissa kannattaa vierailla, jos reissu suuntautuu Gdanskiin. Ihmisen julmuus on käsittämätön. Museoalueella kulkeminen, näyttelyihin tutustuminen ja piikkilanka-aitojen karuus vaikuttavat mieleen vielä pitkän aikaa. Matkasimme paikan päälle bussilla. Matka ei ole pitkä, noin 35 km Gdanskista. Leirin lähestymisen ymmärtää yhtäkkiä, kun huomaa 34

35 bussin ikkunasta tien vierellä kulkevat jo ruohottuneet rautatiekiskot. Kiskot tulivat meitä vastaan uudelleen museoalueen päädyssä, krematorion ja kaasukammion juurella. Kun junat toivat vangitut, osa ei ollut kestänyt matkaa täyteen ahdetuissa tavara- ja eläinvaunuissa, vaan kuoli jo matkalla. Heidät rahdattiin suoraan polttouuneihin. Junan mukana oli myös matkan rasituksista todella huonoon kuntoon joutuneita. He joutuivat myös polttouuneihin - kaasukammion kautta. Se oli myös pienten lasten kohtalo suoraan saapuvista junavaunuista, heistä ei ollut työleirin vaatimiin tehtäviin. Kulkiessamme alueella hiljaisuus tuntuu leviävän joka puolelta. Itsekin alkaa kulkea hitaammin ja puhua hiljaisemmin. Ihan kuin linnutkaan eivät tällä alueella visertäisi yhtä kovaa, ja tuuli suhisee tuskin huomaamatta autiolla pihalla. Oma vierailuni osui elokuun loppupuolelle, hiljaiseen turistikauteen. Meidän pienen matkaseurueemme lisäksi alueella kierteli kourallinen muita tutustujia. Vankeina oli myös suomalaisia Leirillä kuoli erilaisten arvioiden mukaan vähintään Vangit olivat eri maista. Kansallisuuksia on uhreille laskettu 25, mukana myös suomalaisia. Sinne vietiin Suomesta ainakin osa poliittista vangeista, joita oli luovutettu Saksaan jatkosodan aikana. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat välirauhasopimuksen syyskuun alussa Saksasta ja Suomesta tuli vihollisia. Saksa takavarikoi kaikki hallitsemissaan satamissa olleet suomalaiset kauppalaivat ja internoi niiden miehistöt eri keskitysleireille, myös Stutthofiin. Stutthofissa oli 90 suomalaista merimiestä, joista 12 oli naisia. Oskar Reponen on kirjoittanut kirjan Kaasukammion varjossa, joka perustuu merimies Veijo Johanssonin päiväkirjaan kuolemanleiriltä. Netistä löytyy keskitysleirillä syntyneen suomalaisen Lean tarina. Hänen äitinsä oli yksi laivoista internoitu. Lean arvellaan olevan ainoa Stutthofin keskistysleirillä syntynyt, joka jäi eloon. Lea-vauvaa piiloteltiin SS-joukoilta tarinan mukaan mm. wc-pöntössä. Museoaluetta kiertäessä ja näyttelyihin tutustuessa tulee selväksi leirin suurin tarkoitus: pakkotyö ja kuolema vangeille. Vangit altistettiin kovan Näkymä kaasukammion sisälle. 35

36 Leirin lopun julmat kuolemanmarssit Tammikuussa 1945 Saksan jouduttua tappiolle sodassa alaleiriä alettiin tyhjentää. Suurin osa vangeista oli juutalaisia vankia marssitettiin Itämereen ja ammuttiin konekivääreillä. Loput yritettiin ohjata Saksaa kohden, mutta vastaan tulevat neuvostojoukot katkaisivat suunnitelman, ja vielä elossa olevat marssitettiin takaisin leiriin. Tuhannet jo valmiiksi huonokuntoiset ja nälkiintyneet vangit kuolivat marssilla kylmyyteen ja vartijoiden väkivaltaan. Huhtikuun lopulla marssi uusittiin. Leiri oli neuvostojoukkojen piirittämä. Osa vangeista marssitettiin taas mereen ja ammuttiin, ja osaa lähettiin kuljettamaan laivoilla kohti Saksaa. Laivat joutuivat taistelujen keskelle ja monet hukkuivat matkan aikana, osa päätyi muille keskitysleireille. Krematorion uunit. Tilassa on myös niiden maiden liput suruliputuksessa, jonka kansalaisia tuhottiin tässäkin tilassa. Siellä on myös Suomen lippu. pakkotyön lisäksi nälkään, leviäviin sairauksiin, jatkuvaan väkivaltaan ja fyysiseen kidutukseen. Vankeja teloitettiin kaasukammion lisäksi myös ampumalla, fenoliruiskeilla sydämeen ja hirttämällä. Yksi hirsipuu on alueella pystyssä krematorion takana junaradan edessä. Siinä ruumiita roikotettiin varoitukseksi muille. Leirin olosuhteet olivat kaikin puolin kovat. Monet kuolivat sairauksiin, joita leirin sairaalassa ei edes yritetty hoitaa eikä parantaa. Zyklon B -kaasutukset aloitettiin kesäkuussa Leiri tuli osaksi juutalaisongelman lopullista ratkaisua. Neuvostojoukkojen armeijan sotilaat saapuivat Stutthofiin 9. toukokuuta 1945 ja vapauttivat noin sata vankia, jotka olivat onnistuneet piiloutumaan viimeisen evakuoinnin aikana. Tehtiinkö uhrien ruumiista saippuaa? Monet meistä ovat varmaan lukeneet tai kuulleet yhtenä hirveänä asiana, että keskitysleireillä surmattujen juutalaisten ruumiista olisi tehty saippuaa. Laajamittaisesti sitä ei ole todennettu tapahtuneen, mutta Stutthofin arkistoista tästä löytyy tietoa. Wiki- 36

37 pediassa kerrotaan monista lähteistä löydetyn tietoa, että Danzigin lääketieteellisen akatemian anatomisessa instituutissa on tehty professori Rudolf Spannerin johdolla erityisesti Stutthofissa surmattujen juutalaisten ruumiista saippuaa. Spannerin toimiin keskittyneen, vuonna 2002 alkaneen puolalaistutkimuksen mukaan kävi ilmi Spannerin alaisuudessa tuotetun kilogrammaa saippuaa, jossa oli ihmisruumiista peräisin olevia ainesosia. Kokeissa käytetyt ruumiit olivat ilmeisesti peräisin Kocborówin mielisairaalasta, Królewiecin vankilasta ja osa Stutthofin keskitysleiriltä. Saippuaa oli käytetty ruumiinavaustilojen ja -pöytien pesemiseen. Spannerin tiloista löydettyjä saippuanäytteitä käytettiin todisteena sotarikoksista Nürnbergin oikeudenkäynneissä, ja näytteitä on edelleen jäljellä Haagin kansainvälisen tuomioistuimen arkistoissa. Todistajien mukaan saippuassa oli epämiellyttävä haju, minkä vuoksi siihen lisättiin mantelia. Tämä tapahtui oikeasti Keskitysleirin museon alueella kierrellessäkin on oikeasti muistutettava itseään koko ajan: nämä uhrien tarinat täällä ovat oikeita. Näissä ahtaissa tiloissa on ollut ihmisiä, joita on toistuvasti kohdeltu julmasti, väkivaltaisesti. Heitä hakattiin, heitä pidettiin nälässä, kylmässä ja heitä surmattiin julmasti vihan ilmapiirissä. Heidän inhimillisyytensä oli tallottu maahan ja vielä pahempaakin. Leirin uloimmassa päässä kaasukammion, krematorion ja hirsipuun äärellä mieli tyhjenee. Ja vielä kerran muistutan itseäni: Tämä oli totta. Sodan jälkeen seurasivat natsien oikeudenkäynnit. Myös Stutthofin johtajat, adjutantit, virkailijat, vartijat ja muu henkilökunta joutuivat oikeuden eteen. Osa heistä sai suoraan kuolemantuomiot, osa pitkiä vankilatuomioita. Joitakin, erityisesti johtajia, etsittiin oikeuden eteen muiden natsirikollisten tavoin vuosiakin. Hirsipuun varjossa. 37

38 KUVASIVU Johanna Karelahden teoksia. 38

39

40 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere Joululahja meille kaikille Taimin jäsenille BOHEMIAN RHAPSODY -elokuva keskiviikkona klo 13 Sali 4, Elokuvateatteri Plevna, Tampere Tahdomme kiittää Taimin jäseniä kuluneesta vuodesta ja joululahjaksi lähdemme yhdessä elokuviin. Bohemian Rhapsody on järisyttävä kunnianosoitus Queenin musikiille ja yhtyeen legendaariselle laulajalle Freddie Mercurylle, josta tuli yksi maailman rakastetuimmista viihdyttäjistä. Yhtyeen rakettimainen nousu, ikoniset kappaleet ja vallankumouksellinen soundi olivat kaikki vähällä tuhoutua, kun Mercuryn elämä lähti syöksykierteeseen. Yhtyeen voitokas paluu kulminoitui ikoniseen esiintymiseen Live Aid konsertissa. Queenin perintö inspiroi kaikkia unelmoijia, ulkopuolisia ja musiikkia rakastavia tänäkin päivänä. Elokuvanäytös on Taimin jäsenille. Se on maksuton ja elokuvan yhteydessä tarjotaan myös leffaherkkuja (juoma + popcornit). Saliin mahtuu 127 henkilöä. Ilmoittautuminen aukeaa Jos lippuja jää, niitä voit kysellä myös kaverille alkaen. Ilmoittautumiset Tomi Suomalaiselle puh tai sähköpostilla tomi.suomalainen@taimiry.fi Nouda lippusi Taimi ry:n toimistosta 3.12 alkaen. (Mikäli joudut perumaan tulosi, palautathan lippusi heti toimistoon, niin mahdollinen jonossa oleva pääsee mukaan esitykseen)

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva

Lisätiedot

TYÖKIRJANEN. Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta

TYÖKIRJANEN.  Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta TYÖKIRJANEN www.ilonsade.com Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta Tervetuloa luottamaan itseesi! Olen onnellinen, että olet mukana Anna Sielusi Valon ohjata - illassa luomassa luottamusta itseesi.

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sinulla on 1 minuutti aikaa valmistautua tehtävään. Sinulla on 1,5 minuuttia aikaa puhua aiheesta.

Sinulla on 1 minuutti aikaa valmistautua tehtävään. Sinulla on 1,5 minuuttia aikaa puhua aiheesta. Kertominen Sinulla on 1 minuutti aikaa valmistautua tehtävään. Sinulla on 1,5 minuuttia aikaa puhua aiheesta. Kertominen Tehtävä 1 Puhelimen käyttö ennen ja nyt Mikä oli sinun ensimmäinen puhelimesi? Entä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

TRAFI, AJOVARMA JA KATSASTUS. Lämmittely. Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat?

TRAFI, AJOVARMA JA KATSASTUS. Lämmittely. Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat? Lämmittely Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat? Mikä Trafi on? Miksi olet käynyt Trafissa? Missä asioissa se palvelee? Menetkö fyysisesti vai netissä? Mikä on Ajovarma? Mitä

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA Sanasto ja lämmittely ALIAS: valitse listasta sana ja selitä se. Muut arvaavat. MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Versio Oikeudet: 31.8.2015 vj huoltaja HUOLTAJAN OHJE Tämä ohje on tarkoitettu partiolaisen huoltajalle. Ohjeesta selviää kuinka huoltaja voi toimia huollettavansa partiojäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Lisätiedot

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

AJATTELE ITSE! Liite 1. Mikä päihteissä kiehtoo? PäihteetönPää Materiaalia oppitunnille. Työversio/luonnos oppilaan työvihosta versio

AJATTELE ITSE! Liite 1. Mikä päihteissä kiehtoo? PäihteetönPää Materiaalia oppitunnille. Työversio/luonnos oppilaan työvihosta versio Liite 1 AJATTELE ITSE! Mikä päihteissä kiehtoo? Työversio/luonnos oppilaan työvihosta versio 20.10.2017 Muutoksia tulossa. Tätä vihkoa käytetään vain, jos oppilailla ei ole omia tietokoneita tai tabletteja

Lisätiedot

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ

Lisätiedot

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa Lämmittely HYVINVOINTI ALIAS pystyä + tekemään ajatella positiivisesti tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti dieetti tottumus muuttaa elämää muuttua väsymys nukun huonosti ruokavalio säännöllisesti

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA

SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA KUN NÄET NÄITÄ KUVIA KIRJASSA, NIIN TIEDÄT MISTÄ ON KYSE: Pilviin voit kirjoittaa vastauksia kysymyksiin Huom! Tärkeää tietoa Onneksi olkoon uudesta sisaruksesta, jonka

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä

Lisätiedot

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin? KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua

Lisätiedot

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO Lämmittely YP= YLLÄPITO YV = YKSITYIS- VIESTI AV = ALUS- TAVA VARAUS JONO = JONOSSA VAIN NOUTO = VOI VAIN HAKEA SPK = SISÄLTÄÄ POSTIKULUT MMM = MYYNNISSÄ MYÖS MUUALLA KÄYTETTY KÄYTTÄMÄTÖN VÄHÄN- KÄYTETTY

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS

OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS Lämmittely / Sanastoa OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS OIKEUS SIVIILISÄÄTY LAITON LAILLINEN MAAHANMUUTTO HOITAA MAASTAMUUTTO

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Aina mun pitää. Muutama sananen viestimisestä

Aina mun pitää. Muutama sananen viestimisestä Aina mun pitää Muutama sananen viestimisestä Annmari Salmela Savon Sanomat, Helsingin Sanomat, Kotimaa, Blogi, Some Vapaaehtoistyo.fi, Kotimaanapu.fi KÄÄK! HÄSÄT #vapaaehtoistyo #vapaaehtoistyofi #vetfi

Lisätiedot

Ilolla uuteen vuoteen!

Ilolla uuteen vuoteen! Ilolla uuteen vuoteen! Ota kynä ja paperi. Kirjoitetaan pari juttua muistiin. Ihan yksinkertaisia juttuja, tiedät kyllä vastaukset. Selkiytetään ja kirkastetaan ja ehkä keksitään uuttakin, jotta tiedetään,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

NÄIN OSALLISTUT KUNNON PUTKEN TEHDÄÄN TILAA KINKULLE -KAMPANJAAN!

NÄIN OSALLISTUT KUNNON PUTKEN TEHDÄÄN TILAA KINKULLE -KAMPANJAAN! NÄIN OSALLISTUT KUNNON PUTKEN TEHDÄÄN TILAA KINKULLE -KAMPANJAAN! Löydät alta ja tulevilta sivuilta kuvakaappausten kera ohjeet TEHDÄÄN TILAA KINKULLE -kampanjaan liittymiseksi 1. TEHTÄVÄ: LATAA HEIAHEIA

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä Kohtaamispaikkapäivät 9.5.2019 Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä Paikallinen järjestötoimija Yhdistyspohjainen toimija Voittoa tavoittelematon,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot