Espoon vesistötutkimukset vuonna 2016

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 3/1 Espoon vesistötutkimukset vuonna 1 Nab Labs Oy Arja Palomäki

2 Sisällys 1 Johdanto... 1 Tutkimusalue ja havaintopaikat Tutkimusmenetelmät... 3 Vuoden 1 sää- ja vesiolot....1 Sääolot.... Vesiolot... Tulokset ja tulosten tarkastelu....1 Järvikohteet Bodominjärvi Hannusjärvi Halujärvi Kalajärvi Lippajärvi Luukinjärvi Matalajärvi Nuuksion Pitkäjärvi Odilampi Pitkäjärvi Jokikohteet Purokohteet... 1 Yhteenveto Arja Palomäki.1.17 ympäristöasiantuntija puh arja.palomaki@nablabs.fi Jyväskylän toimipaikka Survontie 9 D Jyväskylä

3 1 Johdanto Nab Labs Oy on tehnyt Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tilaamat vesistötutkimukset heinäkuusta 1 alkaen. Raportissa käsitellään myös alkuvuoden 1 tulokset, joiden näytteenoton ja analysoinnin on suorittanut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Tutkimus on tehty Espoon kaupungin ympäristökeskuksen laatiman tutkimusohjelman mukaan. Tutkimusalue ja havaintopaikat Tutkimusalue sijaitsee Espoon kaupungin alueella. Järvihavaintopaikkoja oli 1 ja joki- ja purohavaintopaikkoja 13 kappaletta. Havaintopaikkojen tiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty tutkimusjärvien pintavesityyppi sekä ekologinen ja kemiallinen luokittelu. suunnittelukauden luokituksen mukaan. Taulukko 1. Espoon kaupungin vesistötutkimuksen havaintopaikat vuonna 1. Havaintopaikkojen järjestysnumero viittaa kuvaan 1 (kartta havaintopaikoista). Nro Nimi Koordinaatit YKJ Koordinaatit ETRS Näytteenottosyvyydet m* Järvihavaintopaikat 1 Bodominjärvi keskiosa ,,, 1. Hannusjärvi keskiosa , 3 Halujärvi keskiosa , Kalajärvi eteläosa Lippajärvi itäosa , 3. Luukinjärvi keskiosa , 3 7 Matalajärvi keskiosa Nuuksion Pitkäjärvi ,, 1, Odilampi keskiosa Pitkäjärvi keskiosa , 3,, Jokihavaintopaikat 11 Espoonjoki 1, Mankinjoki 1, Purohavaintopaikat 13 Finnobäcken 1, Espoonjoki, Glimsån Glomsån 1, Gräsanoja, Gumbölenjoki, Gussängsbäcken, Kulloonsillanoja, Kättbäcken, Mustalahdenoja, Mankinjoki 3, Monikonpuro, *Syvin näyte otetaan metri pohjan yläpuolelta 1

4 Kuva 1. Tarkkailualue ja vesistötarkkailun havaintopaikkojen sijainti.

5 Taulukko. Tutkimusjärvien pintavesityyppi sekä ekologinen ja kemiallinen luokittelu. suunnittelukauden luokituksen mukaan. Vesimuodostuma Pintavesityyppi Ekologinen tila Kemiallinen tila Bodominjärvi Runsasravinteiset järvet Tyydyttävä Hyvä Hannusjärvi Halujärvi Kalajärvi ei luokittelua ei luokittelua ei luokittelua Lippajärvi Runsasravinteiset järvet Välttävä Hyvä Luukinjärvi Runsasravinteiset järvet (toissijainen Tyydyttävä Hyvä tyyppi: matalat runsashumuksiset järvet) Matalajärvi Runsasravinteiset järvet Tyydyttävä Hyvä Nuuksion Pitkäjärvi Pienet humusjärvet Hyvä Hyvää huonompi Odilampi ei luokittelua Pitkäjärvi Runsasravinteiset järvet Välttävä Hyvä 3 Tutkimusmenetelmät Vuoden 1 veden laadun seurantanäytteet otettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta.-.1. ja ja Nab Labs Oy:n toimesta , 3.-. ja Näytteenotosta huolehtivat sertifioidut näytteenottajat. Tammi- ja maaliskuun näytteet analysoitiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa ja heinä-, elo- ja lokakuun näytteet Nab Labs Oy:n Jyväskylän ympäristölaboratoriossa vesiviranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tarkkailutulokset ovat nähtävissä liitteenä olevista taulukoista. Tammikuun näytteenottokerralla seurattiin järvien happitilanteen kehittymistä, ja näytteistä analysoitiin happipitoisuus, hapen kyllästysaste ja kokonaisfosfori. Näytteet otettiin metrin syvyydestä, metri pohjasta sekä syvemmissä kohteissa myös välisyvyyksistä (ks. taulukko 1). Virtavesinäytteistä analysoitiin happi, kiintoaine, sameus, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, ph, väri, kokonaistyppi ja fosfori sekä E. coli -bakteerit. Osasta virtavesikohteita analysoitiin myös liukoiset metallit (Al, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja Zn). Jokikohteista analysoitiin lisäksi ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa ja fosfaattifosfori. Maaliskuun näytteet kuvaavat lopputalven olosuhteita järvissä. Näytteet otettiin metri pinnasta ja metri pohjasta, syvemmissä kohteissa myös välisyvyyksistä. Näytteistä analysoitiin happi, kiintoaine, sameus, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, ph, väri, kokonaistyppi ja fosfori sekä nitraatti- ja nitriittitypen summa. Tutkimusohjelma päivitettiin huhtikuussa 1, ja sen mukaan järvinäytteet otetaan vain 1 metristä ja metri pohjasta (happi ja fosfori myös välisyvyyksistä). Sameusanalyysit jäivät pois, ja näytteistä analysoitiin aiemmasta poiketen myös COD. Heinä- ja elokuun järvinäytteistä analysoitiin lisäksi liukoiset ravinteet ja a-klorofylli. Heinäkuussa tutkimusjärvistä otettiin kasviplanktonnäytteet suppeaa kvantitatiivista analyysia varten. 3

6 Vuoden 1 sää- ja vesiolot.1 Sääolot Säätietoina on käytetty Helsinki-Vantaan lentoaseman mittauksia vuodelta 1 (Ilmatieteen laitos, ilmastokatsaukset vuodelta 1) (kuva ). Tammikuu oli eteläisimmässä Suomessa keskimääräistä kylmempi, mutta helmikuu oli varsin leuto. Maaliskuun lämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Sademäärältään tammikuu oli lähellä normaalia, kun taas helmikuu oli hyvin sateinen. Maaliskuussa sadetta tuli vain noin kolmannes pitkän ajan keskiarvosta. Huhtikuun lämpötila oli lähellä normaalia, mutta toukokuu oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpi. Huhtikuu oli hyvin sateinen, mutta toukokuu oli kuiva. Kesän ja syksyn lämpötilat olivat lähellä normaalia. Kesäkuukaudet olivat selvästi tavanomaista sateisempia, ja kesäkuussa satoi noin kaksi kertaa normaalimäärän. Syyskuu oli hieman keskimääräistä vähäsateisempi, ja lokakuu oli hyvin kuiva. Marras- ja joulukuun sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Joulukuu oli noin astetta keskimääräistä lämpimämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli asteen keskimääräistä lämpimämpi ja vuoden sademäärä oli 1 mm suurempi kuin vuosina keskimäärin. Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna 1 Helsinki-Vantaan lentoasemalla Kk I -1,3 -, II -, -,7 III, -1,9 IV,9,1 V 1,3 1, VI 1,7 1, VII 17,7 17,7 VIII 1, 1, IX 1,7 1,7 X,, XI -1,, XII,1-3, x,3,3 C, 1, 1,,, -, -1, -1, Kuukauden keskilämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna 1 Helsinki-Vantaan lentoasemalla Kk I II 9 37 III 1 37 IV 79 3 V 1 39 VI 11 1 VII 11 VIII 1 79 IX X 19 XI 7 73 XII Yht. 71 mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva. Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 1 ja jaksolla

7 . Vesiolot Espoonjoen virtaama vaihteli sateisuuden mukaan: sateiset helmikuu ja kesä-elokuu heijastuivat joessa keskivirtaaman ylittävinä virtaamina (myös syyskuussa), mutta muina kuukausina virtaama jäi keskimääräistä pienemmäksi (taulukko 3, kuva 3). Koko vuoden keskivirtaama oli 7 % pitkän ajan keskivirtaamasta. Virtavesinäytteenotto osui tammikuussa vähävetiseen jaksoon, heinäkuussa keskimääräistä suuremman virtaaman jaksoon, ja lokakuussa virtaama oli pienimmillään vuonna 1. Taulukko 3. Espoonjoen kuukausikeskivirtaamat vuonna 1 (asteikko 1, vesistöalue 1., F = 13 km, L =, %). kk Virtaama m 3 /s % 1 keskiarvo keskiarvosta I,9 3,1 31 II 3, 1,9 17 III 1,, 1 IV 1,9 3,93 V 1, 1,91 7 VI 1,,3 1 VII 1,,7 11 VIII,79,7 1 IX 1,7,71 11 X,31 1,1 7 XI 1,, 3 XII,9,7 3 ka. 1,9 1, Virtaama Espoonjoki Q_1 Q_ka Q_min Q_max m 3 /s Kuva 3. Espoonjoen virtaama vuonna 1 sekä virtaaman ääri- ja keskiarvot (asteikko 1).

8 Tulokset ja tulosten tarkastelu.1 Järvikohteet.1.1 Bodominjärvi Bodominjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (taulukko ). Sen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Järvi on melko vähähumuksinen, ja sähkönjohtavuus- ja alkaliniteettiarvot ovat melko korkeita. Kiintoaineen määrä ja sameus kertovat savisamennuksesta. Bodominjärven happitilanne oli vielä tammikuussa kohtalainen, mutta maaliskuun alussa happitilanne oli huono pohjan lähellä (kuva, liite ). Pohjasta liukeni silloin jossain määrin fosforia ja typpeä. Samalla väriarvo ja sameus kasvoivat pohjan lähellä päällysveteen verrattuna. Heinäkuun lopulla alusveden happitilanne oli huono, ja pohjan läheinen vesi oli hapetonta. Ravinteiden liukeneminen pohjalietteestä oli voimakasta. Elokuussa happitilanne oli jo kohentunut, sillä vesimassa oli enää heikosti kerrostunut. Hapen kyllästysarvo oli pohjan lähellä noin 3 % ja ravinteiden liukeneminen vähentynyt selvästi. 1 Bodominjärvi happi Bodominjärvi fosfori m pohja - 1 m 1 m pohja - 1 m Kuva. Bodominjärven happi ja fosfori 1 metrissä ja metri pohjasta vuoden 1 näytteenottokerroilla. Bodominjärvi typpi Bodominjärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva. Bodominjärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa.

9 Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Bodominjärvi on rehevä (kuva, liite ). Pintaveden (1 m) liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat heinä- ja elokuussa hyvin pieniä, ja on ilmeistä, että sekä typpi että fosfori rajoittivat planktonlevien tuotantoa. Bodominjärven alusveden happitilanne on ollut säännöllisesti huono talvi- ja kesäkerrostuskausina (liite 1), ja fosforipitoisuus on kasvanut ajoittain korkeaksi pohjan lähellä. Päällysveden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melko voimakkaasti vuodesta ja vuodenajasta toiseen. Vuoden 1 kevättalvella päällysveden väriarvo kasvoi voimakkaasti, ja palautuminen normaalitasolle kesti vuoteen 1 saakka. Samaan aikaan mitattiin korkeahkoja typpi- ja fosforipitoisuuksia. Klorofyllipitoisuus on ollut yleensä melko suuri (liite 1)..1. Hannusjärvi Vuoden 1 talvella Hannusjärven happitilanne oli heikentynyt jonkin verran jo tammikuussa (pitoisuus 1 metrissä,1 ), ja maaliskuussa pitoisuus oli vain 1,1 (kuva ). Siitä huolimatta pohjalietteestä ei näyttänyt liukenevan fosforia. Heinäkuussa happitilanne oli kohtalainen ja elokuussa melko hyvä. 1 Hannusjärvi happi Hannusjärvi fosfori m 1 m Kuva. Hannusjärven happi ja fosfori 1 metrissä vuoden 1 näytteenottokerroilla. 1 Hannusjärvi typpi Hannusjärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 7. Hannusjärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. Heinä- ja elokuun ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä (kuva 7). Klorofyllipitoisuus oli elokuussa varsin korkea, 7. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat pieniä, ja molemmat pääravinteet rajoittivat levien tuotantoa. 7

10 Hannusjärvelle ei ole tehty ekologista luokittelua. Järveltä on vedenlaatutietoja vuodesta 7 lähtien. Järvi on matala ja melko humuspitoinen. Ravinnepitoisuudet ilmentävät kohtalaista rehevyyttä, vaikka pitoisuuksien vaihtelu on ollut melko suurta. Järvellä on mitattu ajoittain erittäin suuria klorofyllipitoisuuksia, mikä viittaa sinileväkukintoihin (liite 1)..1.3 Halujärvi Halujärvi on matala, humuspitoinen ja veden sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti ovat pieniä. Vesi on hapahkoa. Ravinnepitoisuudet ovat lievästi rehevän järven tasolla. Järvelle ei ole tehty ekologista luokittelua, ja vedenlaatutietoja on vain kahdelta näytteenottokerralta vuosijaksolla Halujärvellä oli lievää hapenvajausta kaikilla havaintokerroilla (pitoisuus.7 -, ) vuonna 1 (kuva ). Klorofyllipitoisuus oli melko suuri fosforipitoisuuteen nähden. Heinä- ja elokuun liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat pieniä (kuva 9). 1 Halujärvi happi 3 Halujärvi fosfori m 1 m Kuva. happi ja fosfori 1 metrissä vuoden 1 näytteenottokerroilla. 7 Halujärvi typpi 3 Halujärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 9. Halujärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa.

11 .1. Kalajärvi Kalajärvi on matala, lievästi humuspitoinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ja klorofylli ovat ilmentäneet lievää rehevyyttä. Kalajärven fosfori- ja klorofyllipitoisuuksilla on ollut lievä kasvava suuntaus vuodesta 11 alkaen (liite 1). Talvella fosforipitoisuus on ollut pieni, mutta kasvanut selvästi kesäaikana. Tämä saattaa kertoa sisäisen kuormituksen voimistumisesta tai vaihtoehtoisesti valuma-alueelta tulevan kuorman kasvusta. Tammikuussa 1 happitilanne oli hyvä, mutta maaliskuussa vedessä oli havaittavissa lievää hapenvajausta (kuva 1). Kesällä happitilanne oli hyvä. Heinä- ja elokuussa fosforipitoisuus vaihteli -3 ja klorofylli 11 1, mitkä ovat kohtalaisen korkeita arvoja järven aiempaan tasoon verrattuna. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat täälläkin pieniä (kuva 11). 1 Kalajärvi happi 3 Kalajärvi fosfori m 1 m Kuva 1. Kalajärven happi ja fosfori 1 metrissä vuoden 1 näytteenottokerroilla. Kalajärvi typpi 3 Kalajärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 11. Kalajärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. 9

12 .1. Lippajärvi Lippajärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi, joka on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Lippajärveä on ilmastettu talvisin vuodesta lähtien, mikä on pitänyt happitilanteen kohtuullisen hyvänä jo lähes kymmenen vuotta. Lippajärvi on rehevä, ja fosforipitoisuus on yleensä kesällä selvästi korkeampi kuin talvella. Järvi on lievästi ruskeavetinen, ja sähkönjohtavuus- ja alkaliniteettiarvot ovat melko korkeita. Vuonna 1 Lippajärven happitilanne oli heikoimmillaan heinäkuun näytteenottokerralla, jolloin pitoisuus oli pohjan lähellä 3,7 (kuva 1). Päällysvedessä taas oli voimakasta hapen ylikyllästystä (1 %). Se kertoo suuresta perustuotannosta, ja klorofyllipitoisuus olikin silloin suuri, 1 (kuva 13). ph-arvo nousi voimakkaan tuotannon takia päällysvedessä varsin korkeaksi (ph 9,). Fosforipitoisuus oli myös suurimmillaan heinäkuussa; fosforipitoisuuden kasvu loppukesää kohti ilmentää sisäistä kuormitusta. Fosforipitoisuuden kasvu johtuu osittain myös korkeasta ph:sta, joka edistää fosforin liukenemista pohjalietteestä. Kuten muissakin tutkituissa järvissä, liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat kesällä pieniä päällysvedessä. 1 Lippajärvi happi 1 Lippajärvi fosfori m pohja - 1 m 1 m pohja - 1 m Kuva 1. Lippajärven happi ja fosfori 1 metrissä ja metri pohjasta vuoden 1 näytteenottokerroilla. 1 Lippajärvi typpi 1 Lippajärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 13. Lippajärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. 1

13 .1. Luukinjärvi Luukinjärvi on pintavesityyppiä runsasravinteiset järvet; toissijaiseksi tyypiksi on mainittu matalat runsashumuksiset järvet. Järvi on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen ja hyvään kemialliseen tilaan. Järvi on ruskeavetinen ja rehevä. Alusveden happitilanne on ollut huono kerrostuskausina, lukuun ottamatta jaksoa 7 11, jolloin happitilanne oli hyvä ilmeisesti ilmastuksen ansiosta. Luukinjärveä ilmastettiin vuosina 7-1. Klorofyllipitoisuus on pienentynyt tarkastelujaksolla 1 1 (liite 1). Tammikuussa 1 happitilanne oli hyvä, mutta maaliskuussa pohjanläheinen vesikerros oli lähes hapeton, ja päällysvedessäkin oli lievää hapenvajausta. Heinäkuun lopulla pohjan lähellä oli samoin voimakasta hapenvajausta. Pohjalietteestä ei kuitenkaan liuennut mainittavasti ravinteita. Elokuun lopulla happitilanne oli kohentunut jonkin verran (kuva 1). Kesäaikainen fosforipitoisuus ilmensi selkeää rehevyyttä, mutta klorofyllipitoisuus oli pieni fosforipitoisuuteen nähden. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat päällysvedessä pieniä (kuva 1). 1 Luukinjärvi happi Luukinjärvi fosfori m pohja - 1 m 1 m pohja - 1 m Kuva 1. Luukinjärven happi ja fosfori 1 metrissä ja metri pohjasta vuoden 1 näytteenottokerroilla. Luukinjärvi typpi Luukinjärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 1. Luukinjärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. 11

14 .1.7 Matalajärvi Matalajärvikin on tyypiltään runsasravinteinen järvi, ja luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Nimensä mukaisesti järvi on matala, lievästi humuspitoinen ja ravinnepitoisuuksien ja klorofyllin perusteella rehevä. Klorofyllipitoisuus on ollut viime vuosina aiempaa pienempi, mutta mittauksia on kohtalaisen vähän, joten johtopäätösten tekeminen rehevyystason muutoksista on epävarmaa. Matalajärven happitilanne on ollut ajoittain huono talvikerrostuskausina. Fosforipitoisuus vaihtelee voimakkaasti, samoin veden väriarvo kasvaa ajoittain melko suureksi. Vuoden 1 tammikuussa happitilanne oli melko hyvä, mutta maaliskuussa vesi oli lähes hapetonta, metrin syvyydellä. Fosforipitoisuus kasvoi tällöin voimakkaasti. Kesällä happitilanne oli hyvä (kuva 1). Muista järvistä poiketen liukoisen fosforin pitoisuus oli kesällä varsin korkea, mutta liukoisen typen pitoisuudet olivat pieniä. Matalajärvessä typpi oli minimiravinne eli levien kasvua rajoittava ravinne. Klorofyllipitoisuudet olivat fosforitasoon nähden yllättävän pieniä (kuva 17). Saattaa olla, että liukoinen typpi on sitoutunut runsaaseen vesikasvillisuuteen, jolloin levien käyttöön jää rajoitetusti typpiyhdisteitä ja levätuotanto jää melko pieneksi. 1 Matalajärvi happi Matalajärvi fosfori m 1 m Kuva 1. Matalajärven happi ja fosfori 1 metrissä vuoden 1 näytteenottokerroilla. 1 Matalajärvi typpi 1 Matalajärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 17. Matalajärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. 1

15 .1. Nuuksion Pitkäjärvi Espoon pohjoisosassa Nuuksion alueella sijaitseva Pitkäjärvi poikkeaa muista tutkituista järvistä pintavesityypiltään: pienet humusjärvet. Järvi on myös joukosta ainut, jonka ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Kemiallinen tila sen sijaan on määritelty hyvää huonommaksi. Nuuksion Pitkäjärvi on lievästi humuspitoinen, ja sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti ovat melko alhaisia. Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi on lähinnä lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuus on ollut ajoittain melko korkea, mutta muutossuuntaa on vaikea havaita, koska mittauksia on melko vähän. Pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut aiempina vuosina ajoittain huono, mutta kohentunut jonkin verran vuodesta 7 alkaen, jolloin hapettomuutta ei ole enää todettu. Talven 1 näytteenottokerroilla happitilanne oli hyvä. Heinäkuussa pohjan lähellä oli lievää hapenvajausta (, ) ja elokuussa selvää hapenvajausta (3,7 ). Ravinteita ei kuitenkaan mainittavasti liuennut pohjalietteestä (kuva 1). Ravinnepitoisuudet ja klorofyllipitoisuus olivat lievästi rehevän järven tasolla. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat kesällä pintavedessä pieniä, ja molemmat ravinteet todennäköisesti rajoittivat levätuotantoa (kuva 19). 1 Nuuksion Pitkäjärvi happi 3 Nuuksion Pitkäjärvi fosfori m pohja - 1 m 1 m pohja - 1 m Kuva 1. Nuuksion Pitkäjärven happi ja fosfori 1 metrissä ja metri pohjasta vuoden 1 näytteenottokerroilla. Nuuksion Pitkäjärvi typpi Nuuksion Pitkäjärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 19. Nuuksion Pitkäjärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. 13

16 .1.9 Odilampi Odilammelle ei ole tehty ekologista luokittelua, ja aiempia vesianalyysituloksia on melko vähän. Lampi on matala, hyvin tummavetinen, ja fosforipitoisuus on vuosina 1 vaihdellut 1-9. Typpipitoisuus on ollut korkeahko. Happitilanne on ollut ajoittain heikko erityisesti talvella. Happitilanne oli huono myös tammikuussa 1, ja maaliskuussa vedessä oli edelleen selvää hapenvajausta. Talvella fosforipitoisuus ei kuitenkaan noussut kovin korkeaksi. Heinäkuussa happitilanne oli melko hyvä, mutta elokuussa siellä oli jälleen voimakasta hapenvajausta (kuva ). Heinäkuun näytteenottokerralla fosforipitoisuus ja kiintoaineen määrä olivat hyvin suuria, mikä ei voinut johtua happitilanteesta, joka oli kohtalaisen hyvä. Klorofyllipitoisuus oli heinä- ja elokuussa hyvin korkea (heinäkuu 1, elokuu ). Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat kesällä hyvin pieniä (kuva 1). 1 Odilampi happi 3 Odilampi fosfori m 1 m Kuva. Odilammen happi ja fosfori 1 metrissä vuoden 1 näytteenottokerroilla. Odilampi typpi 3 Odilampi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 1. Odilammen typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. 1

17 .1.1 Pitkäjärvi Pitkäjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi, ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Pitkäjärvi on rehevä. Järvi on kohtalaisen humuspitoinen, vaikkakin veden väri on vaihdellut varsin suurissa rajoissa (3 9 ). Sähkönjohtavuus- ja alkaliniteettiarvot ovat melko korkeita. Veden kiintoaineen määrä on keskimäärin kasvanut -luvulla, vaikka vaihtelu havaintokertojen välillä on ollut suurta. Klorofyllina mitattu rehevyystaso on kasvanut -luvulla. Suurin klorofyllipitoisuus mitattiin heinäkuussa 1 (19 ). Suuret klorofyllipitoisuudet johtuvat todennäköisesti sinileväkukinnoista. Pitkäjärveä on hapetettu vuodesta 1997 alkaen, mutta pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut silti ajoittain huono ja fosforipitoisuus pohjan lähellä on kasvanut päällysveteen verrattuna. Vuoden 1 talvella Pitkäjärven happitilanne oli melko hyvä. Heinäkuussa pohjan lähellä oli selvää hapenvajausta. Elokuussa happitilanne oli jälleen kohtalainen. Fosforipitoisuus kasvoi voimakkaasti loppukesää kohti sekä päällys- että alusvedessä (kuva ). Ilmiö osoittaa Pitkäjärven olevan vahvasti sisäkuormitteinen. Liukoisen typen pitoisuus oli kesällä pieni, mutta fosfaattifosforin pitoisuus oli heinäkuussa korkea. Elokuussa fosfaattifosforinkin pitoisuus oli pienehkö. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ilmensivät selkeää rehevyyttä (kuva 3). 1 Pitkäjärvi happi 1 Pitkäjärvi fosfori m pohja - 1 m 1 m pohja - 1 m Kuva. Pitkäjärven happi ja fosfori 1 metrissä ja metri pohjasta vuoden 1 näytteenottokerroilla. 1 Pitkäjärvi typpi 1 Pitkäjärvi fosfori ja klorofylli Kok.N NH-N NO+3-N Kok.P PO-P liuk. a-klorof. Kuva 3. Pitkäjärven typpi- ja fosforiyhdisteet 1 metrissä sekä a-klorofylli (kokoomanäyte) vuoden 1 heinä- ja elokuussa. 1

18 . Jokikohteet Sekä Espoonjoki että Mankinjoen alaosa kuuluvat pintavesityyppiin keskisuuret savimaiden joet. Ekologinen ja kemiallinen tila on määritelty hyväksi molemmissa joissa (taulukko ). Ravinnepitoisuudet ovat molemmissa joissa korkeahkoja, vaikka vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan ja virtaamaan mukaan. Espoonjoessa on kiintoainetta ajoittain melko runsaasti, Mankinjoesta kiintoaine- tai sameusmittauksia on tehty vain pari kertaa vuoden 199 jälkeen (liite 1). Taulukko. Espoon vesistötutkimusten jokikohteiden pintavesityyppi sekä ekologinen ja kemiallinen luokittelu. suunnittelukauden luokituksen mukaan. Vesimuodostuma Pintavesityyppi Ekologinen tila Kemiallinen tila Espoonjoki Keskisuuret savimaiden joet Hyvä Hyvä Mankinjoen alaosa Keskisuuret savimaiden joet Hyvä Hyvä Jokikohteiden (Espoonjoki 1, ja Mankinjoki 1,) veden laatu ei poikennut oleellisesti aiemmista vuosista. Alumiinia lukuun ottamatta metallipitoisuudet olivat pieniä. Alumiinipitoisuus oli tammikuun näytteenottokerralla selvästi korkeampi kuin heinä- ja lokakuussa. E. colien määrä oli jonkin verran kohonnut heinä- ja lokakuussa (liite )..3 Purokohteet Purokohteista vain Glomsån, Gumbölenjoki ja Mankinjoen yläosa on tyypitelty ja luokiteltu edellä mainitun Espoonjoen lisäksi. Kaikki ovat pieniä savimaiden jokia, joissa sekä ekologinen että kemiallinen tila on hyvä (taulukko ). Gussängsbäckenistä, Kulloonsillanojasta ja Kättbäckenistä ei saatu näytettä tammikuun näytteenottokerralla. Taulukko. Espoon vesistötutkimusten purokohteiden pintavesityyppi sekä ekologinen ja kemiallinen luokittelu. suunnittelukauden luokituksen mukaan. Vesimuodostuma Pintavesityyppi Ekologinen tila Kemiallinen tila Finnobäcken ei luokittelua Espoonjoki (Glimsån) Keskisuuret savimaiden joet Hyvä Hyvä Glomsån Pienet savimaiden joet Hyvä Hyvä Gräsanoja ei luokittelua Gumbölenjoki Pienet savimaiden joet Hyvä Hyvä Gussängsbäcken Kulloonsillanoja Kättbäcken Mustalahdenoja ei luokittelua ei luokittelua ei luokittelua ei luokittelua Mankinjoen yläosa Pienet savimaiden joet Hyvä Hyvä Monikonpuro ei luokittelua 1

19 Purovesien happitilanne oli hyvä kaikilla vuoden 1 näytteenottokerroilla (liite ). Savimaiden joille tyypilliseen tapaan sähkönjohtavuus oli yleensä melko korkea, poikkeuksena Gumbölenjoki, jossa johtavuusarvo oli melko pieni. Gumbölenjoessa myös alkaliniteettiarvo oli pienempi kuin muissa puroissa. ph-arvo oli kaikissa puroissa neutraalin tuntumassa tai sen yläpuolella. Vesi oli kaikissa puroissa humuspitoista värin vaihdellessa 1. Vesi oli yleensä melko ravinteikasta. Pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin Gumbölenjoesta ja Kättbäckenistä. Fosforipitoisuus oli kaikissa puroissa suurimmillaan heinäkuun näytteenottokerralla. Typpipitoisuus ei ollut silmiinpistävän korkea millään havaintoasemalla. Suurin typpipitoisuus mitattiin Finnobäckenistä tammikuussa ( ). Finnobäckenin, Gräsanojan, Mustalahdenojan ja Monikonpuron metallipitoisuudet olivat pieniä (muista puroista mittauksia ei tehty). Suurimmat alumiinipitoisuudet mitattiin tammikuun näytteenottokerralla, mutta pitoisuudet eivät silloinkaan olleet erityisen korkeita. Suurimmat E. coli määrät todettiin heinä-elokuun vaihteessa Finnobäckenissä ja Monikonpurossa (1 mpn/1 ml) ja heinäkuun lopulla Kulloonsillanojassa (1 mpn/1 ml). Lokakuun näytteenottokerralla bakteerimäärä oli näissä puroissa melko pieni. Melko korkeita bakteerimääriä havaittiin myös heinä- ja lokakuussa Gräsanojassa ( ja 3 mpn/1 ml) ja Mustalahdenojassa ( ja 39 mpn/1 ml). Muiden purojen bakteerimäärät olivat kohonneet vain jonkin verran. Pienimmät E. coli määrät todettiin Gussängsbäckenissä ( ja 3 mpn/1 ml). Yleisesti ottaen purojen veden laadussa ei todettu mitään poikkeuksellista vuoden 1 aikana (liite ). Veden laatu oli keskimääräisellä tasolla, vaikka laadun vaihtelu on toki varsin suurta erityisesti virtavesissä. Yhteenveto Espoon kaupungin vesistötutkimukset tehtiin vuonna 1 kymmenellä järvellä, kahdella jokikohteella ja 11 purokohteella. Tutkimuksen toteuttivat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (tammi- ja maaliskuun havaintokerrat) ja Nab Labs Oy (heinä-, elo- ja lokakuun havaintokerrat, raportointi). Virtavesinäytteenotto osui tammikuussa vähävetiseen jaksoon, heinäkuussa keskimääräistä suuremman virtaaman jaksoon, ja lokakuussa virtaama oli pienimmillään vuonna 1. Tutkitut järvet ovat pääasiassa runsasravinteisia, savimailla sijaitsevia, osin hyvin matalia ja reheviä järviä. Luokiteltujen järvien ekologinen tila vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Poikkeuksena on pieneksi humusjärveksi tyypitelty Nuuksion Pitkäjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Useimmissa järvissä oli happiongelmia kerrostuskausilla, ja sen seurauksena fosforipitoisuus saattoi nousta pohjan lähellä pohjalietteestä liukenevan fosforin takia. Joissakin järvissä päällysvedenkin fosforipitoisuus kasvoi selvästi loppukesää kohti, mikä usein kertoo voimakkaasta sisäisestä kuormituksesta (Hannusjärvi, Kalajärvi, Lippajärvi, Luukinjärvi, Pitkäjärvi). Useimmissa järvissä heinä- ja elokuun klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Pienimmät pitoisuudet mitattiin Nuuksion Pitkäjärvestä ja Matalajärvestä. Liukoisen typen ja fosforin pitoisuudet päällysvedessä olivat yleensä pieniä, jolloin molemmat ravinteet rajoittivat levätuotantoa. Poikkeuksena oli Matalajärvi, jossa liukoisen fosforin pitoisuus oli suuri kesäaikana, ja liukoinen typpi rajoitti leväkasvua. Tutkitut luokitellut virtavesikohteet ovat pieniä tai keskisuuria savimaiden jokia, jotka ovat melko ravinteikkaita ja joissa kiintoaineen määrä ja sähkönjohtavuus ovat melko suuria. Vuonna 1 jokien ja purojen veden laadussa ei todettu mitään poikkeuksellista aiempiin havaintoihin verrattuna. 17

20 Nab Labs Oy Jyväskylä tammikuussa 17 Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 1

21 Liite 1. Tutkittujen kohteiden veden laadun kehitys vuodesta 7 alkaen JÄRVET Bodominjärvi Kiintoaine 1 m Väri 1 m Kokonaisfosfori 1 m 1 Kokonaistyppi 1 m mg O /l 1 Happi pohja-1 m 9 Fosfori pohja-1 m

22 Hannusjärvi 7-1 Kalajärvi Väri 1 m Kiintoaine 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi 1 m Väri 1 m Kiintoaine 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi 1 m

23 Lippajärvi Väri 1 m Kiintoaine 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi 1 m mg O /l Happi pohja-1 m mg O /l Fosfori pohja-1 m

24 Luukinjärvi Väri 1 m Kiintoaine 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi 1 m mg O /l Happi pohja-1 m mg O /l Fosfori pohja-1 m

25 Matalajärvi Väri 1 m FNU Kiintoaine 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi 1 m mg O /l Happi 1 m mg O /l Sähkönjohtavuus 1 m 1

26 Nuuksion Pitkäjärvi -1 FNU 9 Sameus 1 m 1 Väri 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi 1 m mg O /l 1 Happi pohja-1 m mg O /l Fosfori pohja-1 m

27 Odilampi -1 mg O /l Happi 1 m mg O /l Sähkönjohtavuus 1 m FNU Kiintoaine 1 m Väri 1 m Kokonaisfosfori 1 m 1 Kokonaistyppi 1 m

28 Pitkäjärvi Väri 1 m Kiintoaine 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi 1 m mg O /l Happi pohja-1 m mg O /l Fosfori pohja-1 m

29 Klorofyllitulokset järvikohteista vuodesta 7 alkaen Bodominjärvi Hannusjärvi Kalajärvi Lippajärvi Luukinjärvi Matalajärvi Nuuksion Pitkäjärvi Pitkäjärvi

30 VIRTAVESIKOHTEET Espoonjoki 1, Mankinjoki 1, Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ms/m Sähkönjohtavuus mg O/l COD Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

31 Finnobäcken 1,1 Espoonjoki, Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

32 Glomsån 1,3 Gräsanoja 1, FNU Sameus Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

33 Gumbölenjoki,1 Gussängsbäcken, Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

34 Kulloonsillanoja,1 Kättbäcken, Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

35 Mustalahdenoja, Mankinjoki 3, Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

36 Monikonpuro Kiintoaine Väri Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

37 Nab Labs Oy Espoon vesistötutkimukset 1 Liite. Järvien tutkimustulokset Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O O K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri CODMn Kok.N NH -N NO +3 -N Kok.P PO -P liuk. Kloridi Ca a-klorof. E.coli nro syv. m m C kyll-% FNU ms/m mmol/l (GF/C) mpn/1ml Bodominjärvi keskiosa.1.1 1, 1 1,9 11, ,,9 1, , 3, 9, , 1 3,7, , 1 1,9 11, 79, 17 11,7, 7, , 3,,1 1 3, 1 13,3, 7, ,,3,.3.1 1, 1,,1 1,, 39 17,3,, , 1 3, 1, 1, 1,,,9, 1 < 3 < < , 19,3, , 17, 1, , 1, 1,7 <, < ,,7, , ,3 1 1, 9,9 1, 1,,7 7, 3, < < ,3 1,1, ,3 17,, ,3 1, 17,3 3, ,,1 7, 3, ,3-17 Hannusjärvi keskiosa , 1, 3,, ,1 1, 3,1 1,1, 3,3 1,,7, ,3 1, 1,,9 7, 9,9,, < , , 1, 1,7 9, ,, 7, < , -1 7 Halujärvi keskiosa , 1, 3,, , 1,,,, 1, 3,,, ,9 1,,, 9,7 3,,3,1 1 < < , , 1, 1,,, 3,,7, < 1 < , -1 1

38 Nab Labs Oy Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O O K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri CODMn Kok.N NH -N NO +3 -N Kok.P PO -P liuk. Kloridi Ca a-klorof. E.coli nro syv. m m C kyll-% FNU ms/m mmol/l (GF/C) mpn/1ml Kalajärvi eteläosa.1.1 1,1 1, 9, , 1,, 39, 1,,,9, , 9,3 1 1,1,17 7, 3,9 9 < 3 < 1, ,3 1 19,3, 9,,1,17 7, 3, < ,3-1 1 Lippajärvi itäosa.1.1 1, 1, 1, , 3,,, , 1,,7 9 1, 3,,7,91 7, , 3, 3,1,3,, 1,,9 7, , 1 3, 1, ,7,93 9, < , 3,,3 3,7 1,9 19,,9 7,3 3 7, 1 1 < , ,3 1 1,7 9, 99 7,1 1,,99 7, 3, 3 77 < < ,3 3, 1,3,1,9 1,7,9 7, 3 7, ,3-7 Luukinjärvi keskiosa , 1, 11, , 3 3,3, ,9 1 1,9,7 1,,7 1,,3, ,9 3 3,,,, 1,1,, , 1 1,3, 9,1 9,,3 7, < , 3 1,7 1,3 1, 9,,37, , - 7, ,9 1 19,1,1 7, 9,,3 7, ,9 3 1, 3, 39, 9,,37 7, ,9-9,3

39 Nab Labs Oy Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O O K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri CODMn Kok.N NH -N NO +3 -N Kok.P PO -P liuk. Kloridi Ca a-klorof. E.coli nro syv. m m C kyll-% FNU ms/m mmol/l (GF/C) mpn/1ml Matalajärvi keskiosa 1.1.1, 1, 7,.3.1,,,1,3 1 3,7,, ,,, 1,1 13,,,77 9,1 3, , -,, ,, 1, 1,1 11 1, 1,7,91, 9, , -, 7, Nuuksion Pitkäjärvi.1.1 1, 1,9 1, , 3, 1, , 1 3, 1, , 1 3,7 1, , 1 1,7 11,3 1 1,, 3,7,7, ,,9 1,1 7, 7,,3,9, , 1 3, 1, , 1 3,1 1, 7, 9,,,1, ,9 1,,7 1 1,7,1,11 7,, < ,9 1,, ,9 1 13,, ,9 1,1 13,3, 9,,,1,3 7, ,9 -, , 1 17,,9 9,,1,11,9 7, < < , 1,7 7, , 1 1,9, , 1,1 1,7 3,7 3,,3,11, 7, , - 7, Odilampi keskiosa 1.1.1,7 1 3,3, ,7 1 1,, 3 7,, 1,3,, , 1,, 71 9,1,, , , 1 17, 1, 1 9,9 9,7,3, < < , -1