KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus Helsinki Turku Tampere Åkerlundinkatu 11 C Puh.

Transkriptio

1 KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus Helsinki Turku Tampere Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh PL 48, Helsinki PL 124, Turku PL 431, Tampere

2 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ENERGIATALOUS Energiatehokkuus Kohteen suuntaus ja massoittelu Päivänvalo Sisälämpötila Energiantuotanto Kaukolämpö ja -kylmä Maalämpö- ja -kylmä Aurinkoenergia Lauhdelämpö JOHTOPÄÄTÖKSET... 6

3 3 (6) 1 YLEISTÄ Kohteeseen kuuluu kaksi lamellikerrostaloa. Rakennusten vierestä kulkee Kissanmaankatu, mutta toiselle puolelle on suunniteltu rauhaisa sisäpiha, jota rakennukset ja parkkipaikat suojaavat. Alla olevassa kuvassa 1.1 on ympyröity kohteeseen suunnitellut rakennukset sekä esitetty lähistöllä olevat nykyiset rakennukset. Kuva 1.1 Suunnitteilla olevat rakennukset ympyröitynä sekä lähistön muut kohteet. Kohde sijaitsee Kissanmaalla, missä sitä ympäröivät monet virkistysalueet, kuten Hippospuisto, Tartonpuisto sekä lähellä oleva Tapiolanpuisto. Kohde on noin 3,5 kilometrin päässä Tampereen keskustasta, jonne liikenneyhteydet ovat hyvät pyöräillen, julkisella liikenteellä sekä autoillen. Lisäksi Tampereen Ammattikorkeakoululle on kohteesta alle kilometrin matka. Kohteen sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1.2. Kuva 1.2 Kohteen sijainti kartalla. Kohteen läheisyydessä on paljon virkistysalueita.

4 4 (6) Kohteen länsipuolella on kuusi suurta asuinkerrostaloa, jotka ovat suurin piirtein yhtä korkeita kuin suunnitteilla olevat rakennukset. Täten vanhat kerrostalot eivät tule varjostamaan uusien rakennusten kattopintaa. Vanhojen ja suunnitteilla olevien rakennusten välinen etäisyys on myös sen verran suuri, että vanhoista kerrostaloista ei aiheudu merkittävää varjostavaa vaikutusta uusien rakennusten asuinkerroksiin. Kohteen itäpuolella kulkee Kissanmaankatu, jonka toisella puolella sijaitsee matala päiväkoti sekä kirkko, joten nekään eivät varjosta uusia rakennuksia. Pohjoispuolelta aluetta rajaa Hippoksenkatu, jonka pohjoispuolella ei toistaiseksi ole varjostavia kohteita. Etelänpuoleisessa päädyssä varjoja saattaa hetkittäin aiheutua suunnitteilla olevan rakennuksen edessä sijaitsevasta vanhasta asuinkerrostalosta. 2 ENERGIATALOUS 2.1 Energiatehokkuus Kohteen suuntaus ja massoittelu Kohteen massoittelussa ja muodoissa pyritään parantamaan kohteen energiatehokkuutta. Asuntojen ylilämpenemisen suojaamiseksi eteläpuoleiset ikkunat voidaan toteuttaa pinta-alaltaan muiden julkisivujen ikkunoita pienempinä tai niitä voidaan varjostaa esimerkiksi lippojen avulla. Minimoimalla rakennuksissa olevien kulmien määrä saadaan kohteeseen suuri lattiapinta-ala suhteessa kohteen ulkoseinän pinta-alaan. Tämä ratkaisu vähentää kohteen lämpöhäviöitä Päivänvalo Kohteen kaakko-luode -suuntauksen ansiosta asukkaat voivat hyödyntää aamu- ja iltaaurinkoa ja näin vähentää sähkövalaistuksen tarvetta. Asuinrakennuksissa tämä on erittäin hyvä, koska suurin valaistuksen tarve ajoittuu nimenomaan aamuihin ja iltoihin. Etelänpuoleisten ikkunoiden avulla pystytään myös hyödyntämään jonkin verran auringon säteilyn valaistus- ja lämpövaikutusta. 2.2 Sisälämpötila Rakennusten lämpöviihtyvyyttä voidaan parantaa parvekelinjoilla, jotka varjostavat ja suojaavat asuntoja ylilämmöltä ja täten vähentävät jäähdytystarvetta. Mikäli parvekelinjojen toteuttaminen ei ole mahdollista, voidaan asuntojen tuulettamismahdollisuutta parantaa ranskalaisilla parvekkeilla. Lisäksi vaaleat julkisivut vähentävät seinäpintojen lämpenemistä kesäaikaan ja näin ollen vähentävät huoneistoihin kohdistuvaa lämpökuormaa.

5 5 (6) 2.3 Energiantuotanto Kaukolämpö ja -kylmä Kohteen lämmitysenergiantarve on suunniteltu katettavan kaukolämmöllä, joka on kaupunkialueella tehokas ja ympäristöystävällinen lämmönlähde. Mikäli Tampereen Sähkölaitoksen kaukojäähdytysverkosto laajenee Kissanmaalle ennen rakennustöiden aloittamista, voidaan kohteessa tarvittaessa hyödyntää kaukojäähdytystä asuntojen viilentämiseen. Kohde on kuitenkin melko kaukana toistaiseksi olemassa olevasta kaukokylmäverkostosta, joten kaukojäähdytysverkoston eteneminen Kissanmaalle asti riittävän ajoissa ei liene kovin todennäköistä. Mikäli kohteessa halutaan hyödyntää aktiivista jäähdytystä tai viilennystä, olisi kohteen jäähdytystarpeen tuotannossa hyvä pohtia myös maakylmän hyödyntämistä Maalämpö- ja -kylmä Kohteen länsipuolelle on suunniteltu parkkipaikkoja sekä sisäpiha, joiden alle olisi mahdollista tehdä maalämpökenttä. Kohteen jäähdytystarpeen kattamiseksi riittäisi noin 5 porakaivoa, mutta kokonaislämmitystarpeen kattamiseksi niitä tarvittaisiin noin 30 kappaletta. Kaupungin määräysten vuoksi porakaivot tulee sijoittaa vähintään 7,5 metrin etäisyydelle tontin rajoista. Täten kohteen tontista voidaan hyödyntää vain hieman yli m 2, joka riittää 17 porakaivolle. Kohteen jäähdytysenergiantarve voidaan täten kattaa kokonaisuudessaan maakylmällä, mutta maalämpö riittää kattamaan vain noin 55 % kohteen kokonaislämmitystarpeesta. Koska maalämpö ei riitä kohteen lämmitysenergiankattamiseen kokonaisuudessaan, voitaisiin tarvittava lisäenergia (45 %) tuottaa kaukolämmöllä. Toinen vaihtoehto olisi porata kohteeseen maakylmän tarvitsemat viisi porakaivoa, joista saataisiin myös noin 15 % lämmitysenergiantarpeesta. Tällöin lämmitysenergia tuotettaisiin 85 prosenttisesti kaukolämmöllä ja jäähdytys kokonaisuudessaan maakylmällä. Maalämmön hyödyntäminen soveltuisi erityisesti päivittäistavarakaupan lämmitysenergian kattamiseen, koska sillä pystyttäisiin tarvittaessa tuottamaan yhdessä lauhdelämmön kanssa päivittäistavaran tarvitsema lämmitysenergia kokonaisuudessaan hyödyntäen tiloihin joka tapauksessa tulevaa lämpöpumpputekniikkaa.

6 6 (6) Aurinkoenergia Riippumatta siitä, tuotetaanko kohteen lämmitysenergiantarve kauko- vai maalämmöllä, voidaan kohteen kattopinnoille asentaa aurinkopaneeleita tai -keräimiä. Kohteen suuntaus on huomioitu siten, että paneelit on mahdollista asentaa kaakkoon, jolloin vuotuinen tuotto on yli 110 kwh/m 2. Yhteensä rakennusten kattopinnoille mahtuu enintään noin 515 m 2 aurinkopaneeleita, joiden tuotto on noin 59 MWh/a. Aurinkokeräimillä voitaisiin tuottaa noin 180 MWh lämpöenergiaa vuodessa, mikä vastaa hieman alle 30 prosenttia kohteen kokonaislämmitystarpeesta. Mikäli kohteen parkkipaikoille halutaan järjestää sähköautojen latauspisteitä, voitaisiin niiden tarvitsema sähköenergia tuottaa esimerkiksi katoille sijoitettavilla aurinkopaneeleilla. Tällöin aurinkopaneeleiden tuottama energia riittäisi kattamaan hieman alle 20 sähköauton lataustarpeen Lauhdelämpö Kohteen alakertaan on suunniteltu päivittäistavarakauppa, jonka tarvitsemista kylmävarastoista syntyy paljon lauhdelämpöä. Kohteen ostoenergiantarvetta voitaisiin vähentää hyödyntämällä mahdollisimman suuri osa syntyvästä lauhdelämmöstä päivittäistavarakaupan tilojen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmittämiseen. Lauhdelämpöenergia, jota ei päivittäistavarakaupassa pystytä hyödyntämään, voitaisiin tässä kohteessa hyödyntää erityisen helposti asuinnoissa, koska ne sijaitsevat samassa rakennuksessa päivittäistavarakaupan tilojen kanssa. 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Yksinkertaisilla muodoilla voidaan vähentää kohteen lämpöhäviöitä, ja länteen avautuvat nauhamaisilla parvekelinjoilla voidaan varjostaa asuntoja ja täten suojata niitä ylilämmöltä. Kohteen suuri sisäpiha ja pysäköintikannet mahdollistavat osittaisen energiantuotannon myös maalämmöllä, jota voitaisiin käyttää päivittäistavarakaupan tarvitsemana lisäenergianlähteenä. Päivittäistavarakaupan päälämmitysenergianlähteenä voisi toimia kaupan oma lauhdelämpö. Kesäisin kaupan lämmitysenergiantarve on kuitenkin pieni, joten osa lauhdelämmöstä jää pelkässä kauppapaikassa usein hyödyntämättä. Kohteessa tämä ylijäävä lauhdelämpö olisi kuitenkin helppo ohjata samassa rakennuksessa sijaitsevien asuntojen käyttöveden esilämmitykseen. Lisäksi kohteen suuntaus mahdollistaa aurinkoenergian tehokkaan hyödyntämisen sähkö- ja lämmitysenergiantuotantoon.