Atrium Kauppapuisto, Espoo Energiaratkaisut
|
|
- Jorma Penttilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Atrium Kauppapuisto, Espoo Optiplan Oy Y-tunnus Helsinki Turku Tampere Oulu Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15 Åkerlundinkatu 11 C Uusikatu 35 Puh PL 48, Helsinki PL 124, Turku PL 431, Tampere Oulu
2 2 (13) YHTEENVETO Tässä selvityksessä tutkitaan kohteen Atrium Kauppapuisto energiaratkaisuja. Selvityksen tavoitteena on arvioida paikallisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämispotentiaalia, erityisesti maalämpöä ja aurinkosähköä. Kohteen eri käyttötarkoitusluokkien energiatehokkuustavoitteena käytetään lähes nollaenergiatasoa, kuten se on esitetty päivätyssä Ympäristöministeriö asetusluonnoksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Lähes nollaenergia-asetuksia ei ole vielä annettu mutta Ympäristöministeriön esittämän alustavan aikataulun mukaan rakennuslupahakemuksissa, jotka tulevat vireille jälkeen energiatehokkuusvaatimuksena tulee olemaan lähes nollaenergiataso. Rakennusten lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkön huipputehoja voidaan hallita huipun pienentämisellä paremmalla energiatehokkuudella ja käyttötottumuksilla, huipun siirrolla energiavaraston avulla sekä huipun leikkaamisella (ts. kysynnän joustolla) tehoa rajaamalla, kuormaa siirtämällä halvemmille tunneille tai kuorman pudottamisella hetkellisesti pyynnöstä. Kohteen kokonaisenergian tarpeeksi arvioitiin MWh/vuosi (122,0 kwh/m 2,vuosi), josta lämpöenergiaa 35 %, jäähdytysenergiaa 8 %, kiinteistösähköä 17 % ja käyttäjäsähköä 41 %. Maalämmöllä voitaisiin tuottaa lämpöenergian tarve lähes kokonaan, joten maalämpö on vaihtoehto päälämmitysmuodoksi. Maalämmön porakaivoista voitaisiin tuottaa % kohteen jäähdytysenergiantarpeesta. Kohteen katolle voisi sijoittaa maksimissaan noin m 2 aurinkopaneeleita huomioiden asennusvälit, katoille tuleva muu tekniikka sekä paneeleiden sijoittelu siten, etteivät ne varjosta toisiaan tai muut rakennuksen osat tai puut varjosta niitä. Tällä paneelimäärällä järjestelmien maksimituotto olisi noin 180 MWh/a ja huipputeho noin 320 kw. Tuotettu aurinkosähkö pystyttäisiin hyödyntämään kohteessa.
3 3 (13) SISÄLTÖ YHTEENVETO... 2 SISÄLTÖ JOHDANTO ENERGIATEHOKKUUS- JA SISÄILMASTOTAVOITTEET HUIPPUTEHO ENERGIANTARVE VAIHTOEHTOISET ENERGIALÄHTEET Päälämmitys- ja pääjäähdytysjärjestelmät Lisäjärjestelmät SISÄILMASTO LIITTEET... 13
4 4 (13) 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä arvioidaan Atrium Kauppapuiston energiaratkaisuja. Selvityksen tavoitteena on arvioida paikallisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämispotentiaalia, erityisesti maalämpöä ja aurinkosähköä. Alla on esitetty kohteen aluesuunnitelman (päivätty ) mukainen kerrosala. Tilatyyppi Laajuus Liiketilat kem 2 Varastotilat kem 2 Toimistotilat 694 kem 2 Yhteensä kem 2 2 ENERGIATEHOKKUUS- JA SISÄILMASTOTAVOITTEET Kohteen rakennusten eri käyttötarkoitusluokkien energiatehokkuustavoitteena käytetään lähes nollaenergiatasoa, kuten se on esitetty päivätyssä Ympäristöministeriö asetusluonnoksessa. Lähes nollaenergia-asetuksia ei ole vielä annettu mutta Ympäristöministeriön esittämän alustavan aikataulun mukaan rakennuslupahakemuksissa, jotka tulevat vireille jälkeen energiatehokkuusvaatimuksena tulee olemaan lähes nollaenergiataso. Asetusluonnoksessa energiatehokkuuden vertailuluvun (E luku) maksimiarvoina eri käyttötarkoitusluokissa on: - liikerakennus E lukuvaatimus <135 kwh E /m 2,vuosi (nykyinen E lukuvaatimus <240 kwh E /m 2,vuosi) - toimistorakennus E lukuvaatimus <100 kwh E /m 2,vuosi (nykyinen E lukuvaatimus <170 kwh E /m 2,vuosi) (tässä on huomattava, että yllä esitetyt E 2012 ja E 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia koska E-luvun laskennassa käytettävät energiamuotokertoimet muuttuvat) Kohteen oleskelutilojen sisäilmastotavoitteena on Sisäilmastoluokitus 2008 sisäilmastoluokan S2 (hyvä sisäilmasto) tavoitearvot.
5 5 (13) 3 HUIPPUTEHO Kohteen huipputehoiksi arvioitiin: - lämmitysteho kw - jäähdytysteho kw - sähköteho kw Lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkön huipputehoja voidaan hallita: - huipun pienentämisellä paremmalla energiatehokkuudella ja käyttötottumuksilla - huipun siirrolla energiavaraston avulla - huipun leikkaamisella (ts. kysynnän joustolla) tehoa rajaamalla, kuormaa siirtämällä halvemmille tunneille tai kuorman pudottamisella hetkellisesti pyynnöstä. Huipun pienentäminen paremmalla energiatehokkuudella Rakennusvaipan ja taloteknisten järjestelmien energiatehokkuus on hyvin korkea lähes nollaenergiavaatimusten voimaan astumisen jälkeen. Energiatehokkuutta voidaan kuitenkin kehittää opastamalla käyttäjiä laitehankinnoissa, huoltohenkilöitä kiinteistön käytössä sekä aktiivisella energiatehokkuuden seurannalla ja ohjauksella. Tätä varten olisi hyvä laatia kiinteistön käyttöoppaaseen mm. Energiatehokkuus laitehankinnoissa ja Kiinteistön energiatehokas käyttö osiot. Kauppapuistossa ikkuna-alan osuus vaipasta on vähäinen ja pääosin luoteeseen, joten passiivisella auringonsuojauksella ei ole merkittävää vaikutusta jäähdytystehon tarpeeseen. Huipun siirto energiavarastolla Aurinko- ja kaukolämpöä voidaan varastoida lyhytaikaisesti lämminvesivaraajiin, jolla on alentava vaikutus lämmön huipputehoon. Mahdollisesta maalämpöjärjestelmästä voidaan ottaa kylmäenergiaa kesäjaksolla ja varastoida porakaivoihin lämpöä vaikkakin pohjaveden virtaukset heikentävät lämmön pysymistä. Aurinkosähköä ja edullista ostosähköä voidaan varastoida lyhytaikaisesti akkuihin mutta niiden käyttäminen ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa. Akkuteknologian kehitys on kuitenkin nopeaa, joten tulevaisuudessa akkujen lisääminen saattaa tulla kannattavaksi.
6 6 (13) Huipun leikkaamisella (ts. kysynnän joustolla) tehoa rajaamalla, kuormaa siirtämällä halvemmille tunneille tai kuorman pudottamisella hetkellisesti pyynnöstä Potentiaali kysynnän joustolle on arvioitava tapauskohtaisesti mm. rakennustyyppi, järjestelmävalinnat ja käyttäjien tahto huomioiden. Liike- ja toimistorakennuksissa potentiaalia on mm. ilmanvaihdossa, valaistuksessa, jäähdytyksessä ja sulanapidossa. Toisaalta energiatehokkuuden parantaminen ja energian varastointi pienentävät huipputehoa ja siten vähentävät kysynnän joustopotentiaalia. Kysynnän jousto aiheuttaa uudenlaisia vaatimuksia, joihin varautuminen edellyttää niiden huomioimista jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa tulee huomioida mm. sähkön ryhmittely, ohjaukset ja laitevaraukset sekä kiinteistöautomaationjärjestelmälle asetetut toiminnalliset vaatimukset kuten reaaliaikaisuus, ohjaustoimintojen priorisointi, sähkökuormien tilan mittaaminen ja todentaminen, järjestelmien integroitavuus (rajapintojen määritys) sekä tietoturvaan liittyvät asiat. Kysynnän jouston ohjausten edelle tulee priorisoida taloteknisten järjestelmien kriittiset toiminnat sekä käyttäjien tahto. 4 ENERGIANTARVE Kauppapuiston vuotuiseksi energiantarpeeksi arvioitiin: - lämmitysenergia MWh/vuosi (42,3 kwh/m 2 ) - jäähdytysenergia 240 MWh/vuosi (10,0 kwh/m 2 ) - kiinteistösähkö 484 MWh/vuosi (20,2 kwh/m 2 ) - käyttäjäsähkö MWh/vuosi (49,4 kwh/m 2 ) - yhteensä MWh/vuosi (122,0 kwh/m 2 ) Esitetty energiankulutus on laskennallinen arvio, todellinen energiankulutus vaihtelee vuosittain säästä ja käytöstä johtuen. - Espoossa lämmitystarve on vaihdellut viimeisen 10 vuoden aikana ( ) normaalivuoteen nähden -16% +13% ollen keskimäärin noin -6% normaalivuotta pienempi - keskimääräisen lämmitystarpeen on arvioitu Suomessa laskevan noin -13 % ja jäähdytystarpeen nousevan noin +14 % vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta
7 7 (13) - rakennuksen käytöllä ja kiinteistönpidon toimintatavoilla on merkittävä vaikutus energiatarpeeseen o rakennusten käyttö (käyttöasteet ja käyttöajat) on tässä arvioitu käyttötarkoitusluokittain standardinomaiseksi mutta voi vaihdella tulevan käyttäjien tarpeista riippuen o kiinteistönpito on tässä arvioitu aktiiviseksi, jossa energiankäyttöä ja sisäilmastoa seurataan ja puututaan poikkeamiin pyrkimyksenä ylläpitää alhaista energiankulutustasoa 5 VAIHTOEHTOISET ENERGIALÄHTEET Tässä luvussa käydään läpi teknologiat, jotka ovat sopivimpia Kauppapaikka Atriumiin ja esitetään syyt mahdollisille poissulkemisille tarkastelusta. 5.1 Päälämmitys- ja pääjäähdytysjärjestelmät Alueella Fortum Oy:n kaukolämpö tuotetaan pääosin (noin 90 %) sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP, polttoaineina pääosin maakaasu ja kivihiili). Lisäksi kaukolämpöä tuotetaan eri puolilla jakelualuetta sijaitsevissa lämpökeskuksissa. Fortumin tavoitteena on tehdä kaukolämpö hiilineutraaliksi Espoossa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa pohditaan kivihiilen polton kieltämistä lailla 2030 mennessä, joka osaltaan luo painetta kaukolämmön polttoaineen muutokselle. Alueellisen matalalämpöisen lämpö- tai yhteistuotantolaitoksen perustaminen on kyseenalaista päästöjen vähentämisen kannalta. Käytännössä oman laitoksen perustaminen tarkoittaisi lähes vastaava tuotantoa kun nykyinen kaukolämpö, mutta pienemmässä mittakaavassa. Erona on ainoastaan se, että omalla laitoksella lämpöenergia voitaisiin tuottaa 100 %:sti biomassalla. Oma laitos vaatii kuitenkin erittäin suuren tilan ja se lisäisi alueella olevaa liikennettä johtuen polttoaineen kuljetuksesta. Edellä esitetyistä syistä johtuen ei ole perusteltua käyttää polttoaineita, joita myös paikallinen energiayhtiö pystyy tehokkaasti hyödyntämään energiantuotannossa. Kohteessa käytettävän uusiutuvan energian tulisi olla joko suuremman tuotantolaitoksen tarjoamaa uusiutuvaa energiaa tai paikalla tuotettua energiaa, joka ei kilpaile vastaavien isompien yksiköiden kanssa. Maalämpö on toinen vaihtoehto kohteen päälämmitysjärjestelmäksi, jolloin jäähdytyksessä voitaisiin hyödyntää samoilla maalämmön porakaivoilla maakylmää.
8 8 (13) Biomassa Lämmityskattila ei ole suositeltava ratkaisu kohteen lämmitysjärjestelmäksi. Katso luku Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) Biomassalla toimiva CHP laitos ei ole suositeltava ratkaisu kohteen lämmitysjärjestelmäksi. Katso luku Lämpöpumput Porakaivoilla tuotetun geotermisen energian hyödyntäminen tontilla on mahdollista. Alueelle voitaisiin sijoittaa alustavan arvion mukaan maksimissaan 62 porakaivoa 15 metrin etäisyyksillä. Alueen kallioperä on Geologian Tutkimuskeskuksen karttojen mukaan tyypiltään gneissiä, jonka keskimääräinen lämmönjohtavuus noin 2,9 W/m (Kuva 1). Tämä arvo on noin 9% Suomen kallioperän keskimääräistä arvoa (3,2 W/mK) alhaisempi. Kuva 1. Kallioperän tyyppi kohteen alueella (keltainen gneissiä). Kohteen lämmitysenergiantarpeesta 95% pystyttäisiin kattamaan 45:llä 300 m syvällä porakaivoilla. Tällöin maalämmön tuottama vuotuinen lämmitysenergia on 964 MWh. Loput energiantarpeesta katettaisiin sähkökattilalla. Järjestelmän lämmitysteho on noin 400 kw. Tässä
9 9 (13) porakaivot mallinnettiin EED-ohjelmalla muotoon 5 X 9 porakaivoa 15 m väleillä. Todellisuudessa porakaivot eivät sijoitu alueelle näin tiiviisti, jonka vuoksi kentän lämpötila pysyisi riittävän korkealla jopa kauemmin kuin simuloinnissa käytetty 50 vuotta. Lisäksi tutkittiin porakaivojen sijoittamista kentälle 20 m etäisyydellä toisistaan. Tällöin kohteen lämmitysenergiantarpeesta 95% pystyttäisiin kattamaan jo 40:llä 300 m syvällä porakaivoilla koska suuremmalla etäisyydellä yhdestä porakaivosta saadaan enemmän lämpöä. Tällöin maalämmön tuottama vuotuinen lämmitysenergia on 969 MWh ja järjestelmän lämmitysteho noin 420 kw. Porakaivot mallinnettiin EED-ohjelmalla muotoon 4 X 10 porakaivoa 20 m välein. Kuvassa 2 on esitetty porakaivojen alustava sijoitus tontille 20 m etäisyyksillä. Kuva 2. Maalämpökaivojen sijoitus tontille 20 m väleillä (40 kpl). Samoja porakaivoja voidaan hyödyntää jäähdytysenergian tuottamiseen. Järjestelmä suunniteltaisiin toimivaksi vapaajäähdytysperiaatteella, jolloin jäähdytyksen sähkönkulutus on alhainen. Tällöin porakaivojen tuottama vuotuinen jäähdytysenergia vapaajäähdytyksellä on noin 47 MWh (20 % kohteen jäähdytysenergiantarpeesta) ja järjestelmän jäähdytysteho noin 40
10 10 (13) kw, kun maasta tulevan nesteen lämpötila on 10-asteista. Mikäli jäähdytysverkosto mitoitetaan siten, että maasta tulevan nesteen lämpötila voi olla 12-asteista, saadaan maakylmän avulla tuotettua vapaajäähdytyksellä noin 105 MWh vuodessa (44 % jäähdytysenergiantarpeesta) ja järjestelmän jäähdytysteho vapaajäähdytyksellä on noin 120 kw. 12-asteisella jäähdytyksen menoveden lämpötilalla tuloilman kuivaus ei ole kuitenkaan riittävä. Huomioiden alueen koon suhteessa kiinteistön lämpöenergian tarpeeseen, pintamaan käyttäminen lämmön lähteenä rajattiin pois tarkastelusta, koska arvioitiin että tontilla ei ole riittävästi tilaa vaadittavalle vaakaputkistolle. Vesistön käyttäminen lämmön lähteenä rajattiin pois, koska kohteen tontin lähialueilla ei ole vesistöä ja pitkän lämmönsiirtoputkiston rakentamisen arvioitiin aiheuttavan merkittävät putkivetojen kaivuu- ja materiaalikustannukset suhteessa saatavaan lämpöön. Ilma-ilma ja ilma-vesi lämpöpumput rajattiin pois, koska ne eivät sovellu päälämmitysjärjestelmäksi Suomen ilmastossa. Lisäksi myös poistoilman käyttäminen lämmönlähteenä rajattiin pois, koska rakennukseen suunnitellaan tehokas ilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmä Kaukolämpö Kohteessa voidaan hyödyntää keskitetyssä tuotantolaitoksessa tuotettua lämpöenergiaa, jonka laitteet sijoitetaan rakennusten lämmönjakokeskuksiin Kaukokylmä Alueella ei ole kaukokylmäverkostoa, joten se ei ole mahdollinen vaihtoehto jäähdytysenergiantuotantomuodoksi. Fortum Oy tarjoaa tällä hetkellä kaukokylmää mm. Matinkylään, mutta liittyminen siihen ei ole pitkän etäisyyden (5 km) johdosta mahdollista Kompressorijäähdytys Perinteinen jäähdytysratkaisu sähkökäyttöisellä kompressorikylmäkoneella on yksi vaihtoehto kohteen jäähdytystarpeen kattamiseksi. Kompressorijäähdytyksen lauhdelämpö voitaisiin viedä Fortum Oy:n kaukolämpöverkkoon ns. kaksisuuntaisella lämpökaupalla.
11 11 (13) Mikäli kohteen päälämmitysjärjestelmäksi tulee maalämpö ja tällöin on myös mahdollisuus hyödyntää maakylmää, suositellaan sitä siltä osin kun sitä on saatavilla alueen jäähdytysratkaisuksi pienemmän sähkönkulutuksen takia Päälämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän valinta Maalämmöllä voitaisiin tuottaa alueen lämpöenergian tarve lähes kokonaan, joten maalämpö/-kylmä voisi olla päälämmitys- ja jäähdytysmuoto kohteessa. Mikäli maalämpöä ei kustannussyistä valita kohteen päälämmitysjärjestelmäksi, on vaihtoehtona kiinteistön päälämmitysja jäähdytysmuodolle kaukolämpö ja kompressorijäähdytys, koska tällöin porakaivoja ei ole hyödynnettävissä maakylmään eikä alueella ole kaukokylmäverkostoa. 5.2 Lisäjärjestelmät Tässä kappaleessa tarkastellaan, olisiko kohteessa järkevää hyödyntää muita uusiutuvia energiantuotantomuotoja aiemmin valittujen pääjärjestelmien lisäksi Aurinkoenergia Tällä hetkellä Suomessa (vuonna 2016) uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin investointeihin tai energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentäviin investointeihin myönnettävä tuki voi olla enintään 30 %. Aurinkopaneeleiden tapauksessa tämä tuki on 25 %, mutta aurinkokeräimille ei uudisrakennuskohteissa myönnetä tukea. Suomessa tuen myöntää Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Tietoa tulevien vuosien investointituista ei kuitenkaan ole vielä selvillä. Aurinkosähkö Kohteen katolle voisi sijoittaa noin m 2 aurinkopaneeleita huomioiden asennusvälit, katoille tuleva muu tekniikka sekä paneeleiden sijoittelu siten, etteivät ne varjosta toisiaan tai muut rakennuksen osat tai puut varjosta niitä. Tällä paneelimäärällä järjestelmien vuotuinen maksimituotto olisi noin 180 MWh ja huipputeho noin 230 kw. Tuotettu aurinkosähkö pystytään hyödyntämään kohteessa käytännössä kokonaan. Kiinteistön pohjakuorman laskennassa on otettu huomioon ilmanvaihdon puhallinsähkön pohjakuorma, mutta rajoittava tekijä paneelien mitoituksessa on varjostumaton kattopinta-ala.
12 12 (13) Aurinkolämpö Tyypillisesti aurinkolämpökeräimiä kannattaa sijoittaa katolle sen verran, että niiden tuotanto kattaa noin 50 % rakennuksen lämpimän käyttöveden tarpeesta. Tällöin kesäaikaan suurin osa käyttöveden tarvitsemasta lämpöenergiasta saadaan aurinkokeräimien avulla. Kohteessa aurinkokeräinten pinta-ala olisi tällöin noin 80 m 2, jolloin keräimillä pystyttäisiin tuottamaan lämpöenergiaa noin 40 MWh vuodessa. Toinen vaihtoehto on syöttää aurinkolämpöä maalämpöpiiriin, jolloin myös aurinkolämmön suurimman tuotannon aikaan kesällä sitä voitaisiin varastoida kallioperään talvea varten. Maalämmön energiantuotanto parantuisi, sillä tämä vähentäisi kallioperän talviaikaista viilentymistä. Toisaalta porakaivoista saatava jäähdytysenergia olisi pienempi. Kallioperän TRTmittauksella tulisi varmistaa pohjaveden virtaama kallioperässä, mikä vaikuttaa lämmön varastoimisen kannattavuuteen Jäteveden lämmön talteenotto Jäteveden lämmön talteenotolla otetaan talteen viemäreihin menevää hukkaenergiaa. Tässä on arvioitu, että jäteveden lämpötila ei nouse kovin korkeaksi, joten jäteveden lämmön talteenoton potentiaali on vähäinen Tuuli Pientuulivoiman hyödyntäminen alueella ei katsottu kannattavaksi heikohkojen tuuliolosuhteiden takia. Suuremman mittaluokan tuulivoimalan rakentaminen kaupunkialueella ei ole mahdollista, koska voimalan etäisyys asuinrakennuksiin tulee olla vähintään 2 km. Pientuulivoimalan ongelmana on lähistön puiden aiheuttama tuulen turbulenttisuus, mikä heikentää voimalan tuotantopotentiaalia. Lisäksi Suomen Tuuliatlaksen tuulen tuotantokarttojen mukaan kohde ei sijaitse tuulen tuotannon kannalta potentiaalisella alueella verrattuna muihin potentiaalisempiin lähialueisiin (Kuva 3).
13 13 (13) Kuva 3. Tuulivoiman tuotantopotentiaali kohteen alueella (tummempi alue potentiaalisempi). 6 SISÄILMASTO Matalaenergiarakentamisessa jäähdytyksen tarvetta on tärkeää pienentää merkittävästi rakennuksen suuntauksella, ikkuna-aukotuksen määrällä sekä ikkunoiden passiivisella auringonsuojauksella, kuten ulkopuolisilla säleiköillä ja/tai auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimella (g-arvolla). Tällöin jäähdytysenergiankulutus pystytään minimoimaan säilyttäen silti suotuisat sisäilmaolosuhteet. Tarkastelemalla eri ratkaisujen vaikutusta energiatehokkuuteen, päivänvalo-olosuhteisiin sekä jäähdytystehontarpeeseen voidaan löytää kohteeseen optimaalinen auringonsuojausratkaisu. Kohteessa suuret näyteikkunat suuntautuvat luoteeseen, jolloin ylilämpenemisen riski suurten ikkunapintojen johdosta on pieni. 7 LIITTEET (ei liitteitä)
KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.
KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotMAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ
MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ MEILAHDEN SAIRAALAN POTILASTORNI SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 7.2.2013 PORI MEILAHDEN POTILASTORNI YLEISTÄ JULKISIVU - vaipan lämmöneristys - ikkunat ILMANVAIHDON LÄMMÖN
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotKohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia
Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti
LisätiedotUusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri
ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 77 Linnankuja Linnankuja 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 840 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Matinniitynkuja 4 C-D Matinniitynkuja 4 00, ESPOO Rakennustunnus: 049-0-00-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hoas Talonpojantie Talonpojantie 0, rakennus A 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 606 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy / Leinelän Paletti A Leinelänkaari A 060, VANTAA Rakennustunnus: 066945Y Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 166 Kurkisuontie 9, talo 1 Kurkisuontie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 66 Kurkisuontie 9, talo Kurkisuontie 9 00940, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotTornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotNikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus
Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus Energiantuotantoratkaisut 30.9.2016 Page 1 Mika Strachan Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin.
LisätiedotKokeneempi. Osaavampi
Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-
LisätiedotENERGIATODISTUS. Haukilahdenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 79 Haukilahdenkatu 5 talo A Haukilahdenkuja 5 00580, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-0005-000 Rakennuksen valmistumisvuosi: 04 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 68 Pasteurinkatu A Pasteurinkatu 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 09-06-09-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotMAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala
LisätiedotENERGIATODISTUS. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) Yritys:
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Koy Oma Pesä, Kirjanpitäjänkuja 4 Kirjanpitäjänkuja 4 0770, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 145 Kurkisuontie 12 Kurkisuontie 12 A 00940, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 45 Kurkisuontie Kurkisuontie A 00940, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 984 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS Opastinsilta 2 Opastinsilta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Opastinsilta Opastinsilta 0050, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 977 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) Yritys:
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Koy Helsingin Pitäjänmäentie talo Pitäjänmäentie 0070, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99 Muut
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 263 Katajanokanranta 21 Katajanokanranta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 6 Katajanokanranta Katajanokanranta 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 98 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kissanmaankatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOY Kissanmaankatu 0, Talo Kissanmaankatu 0 50, TAMPERE Rakennustunnus: 87--850-8 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen Yhteenveto LCA Consulting Oy Energiankäytön nykytila - lämmitystapajakauma Joroisten alueella olevien kiinteistöjen lämmitystapajakauma käytetyn polttoaine-energian
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS Peltomyyränkuja 2 Peltomyyränkuja 2 ABC 01450, Vantaa. Luhtitalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Peltomyyränkuja Peltomyyränkuja ABC 0450, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 987 Luhtitalot Todistustunnus:
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012
RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotAurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Hollituvantie 2 talo 1 Hollituvantie Porvoo / Muut asuinkerrostalot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Valmlstumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoltusluokka: Todistustunnus: As Oy Hollituvantie talo 1 Hollituvantie 645 Porvoo 68-414-1-195/1 1984
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 144 Kurkimäentie 19 Kurkimäentie 19 AB 00940, Helsinki. Luhtitalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 44 Kurkimäentie 9 Kurkimäentie 9 AB 00940, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 987 Luhtitalot Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 86 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen
Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet, Janne Hirvonen Taustaa Rakennusten energiantarve on 40% EU:n kulutuksesta Energiatehokkuudella merkittävä vaikutus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASOKODIT Leineläntie, Talo KT Leineläntie 060, VANTAA Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 141 Paraistentie 18 talo 1 Paraistentie , Helsinki. Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 4 Paraistentie 8 talo Paraistentie 8 0080, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 0 Rivi- ja ketjutalot
Lisätiedot