Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka
|
|
- Leena Oksanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka yypillisiä hydrauliikan tenttikysymyksiä kurssin historian varrelta. YLEISÄ 1. Mikä on differentiaalikytkentä? Mihin sitä käytetään ja mitkä ovat sen edut ja haitat? iirrä selostustasi tukevia kuvia. 2. ee selkoa hydraulijärjestelmän häviöistä. Mitkä tekijät aiheuttavat häviöitä, ja mistä nämä tekijät riippuvat? 3. Selosta seuraavia ilmiöitä, mitä niillä tarkoitetaan, mistä ilmiöt johtuvat/riippuvat ja mitkä ovat niiden vaikutukset? a) kavitaatio b) paineisku 4. ee selkoa paineiskusta, sen syistä, vaikutuksista ja miten siihen voidaan vaikuttaa. 5. Selosta seuraavia kohtia lyhyesti: a) miten virtauslaji vaikuttaa hydraulijärjestelmässä syntyviin häviöihin? b) mitä tarkoitetaan viskositeetilla ja mitkä tekijät vaikuttavat viskositeettiin? 6. Vastaa seuraaviiin kohtiin: a) mitä viskositeetilla ilmaistaan, mistä viskositeetti riippuu ja miten viskositeetti vaikuttaa hydraulijärjestelmän toimintaan? b) minkälaisia nesteitä hydraulijärjestelmissä käytetään ja mitkä ovat nesteiden tehtävät? 7. Mitä tarkoitetaan viskositeetilla ja mikä merkitys viskositeetilla on järjestelmän toimintaan? Selosta lisäksi viskositeettiin vaikuttavia tekijöitä. 8. Selosta nesteen viskositeetin vaikutusta hydraulijärjestelmän kokonaishyötysuhteeseen ja sen osatekijöihin. 9. Selosta viskositeetin vaikutuksia hydraulijärjestelmän ominaisuuksiin ja toimintaan. Havainnollista selostustasi graafein. 1. Selosta nesteen virtausta putkessa, putkivirtauksen ominaisuuksia (virtauslajit ja häviöt) ja näihin vaikuttavia tekijöitä.. NESEE 1. Mitkä ovat hydraulinesteen tehtävät ja minkälaisia nesteitä järjestelmissä käytetään? 2. Mitkä ovat hydraulinesteen tehtävät hydraulijärjestelmässä? Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon valittaessa hydraulijärjestelmän nestettä? 3. Selosta hydraulinesteen valintaprosessia, mitä seikkoja/kriteereitä on otettava huomioon ja missä järjestyksessä? 4. Selosta hydraulinesteen tehtäviä hydraulijärjestelmässä. ee selkoa myös syistä miksi nesteitä lisäaineistetaan (tavoitteet ja vaikutukset?). 1
2 C. UMU, MOOORI, SYLINERI J VÄÄNÖMOOORI C1. Mihin perustuu hydraulijärjestelmän energiaa muuntavien (mekaaninen energia hydraulinen energia, tai hydraulinen energia mekaaninen energia) komponenttien toiminta? Selvitä toimintaperiaate ja piirrä selostustasi tukevia kuvia. C2. ee selkoa hydraulipumpun/-moottorin kokonaishyötysuhteeseen vaikuttavista tekijöistä. Mistä nämä tekijät ovat riippuvaisia? Havainnollista riippuvuutta diagrammein. C3. Selosta lyhyesti hydrostaattisten pumppujen toimintaperiaate. Listaa myös pumppujen eri rakennetyypit. C4. Hydraulipumpputyypit, selosta kunkin tyypin rakennetta ja toimintaperiaatetta lyhyesti. C5. Hydraulimoottorit. a) Minkälaisiin luokkiin hydraulimoottorit ryhmitellään pyörimisnopeutensa perusteella? b) Mitä tarkoitetaan hydraulimoottoreiden yhteydessä termeillä käyntiominaisuudet ja käyntiinlähtöominaisuudet? C6. ee selkoa hydraulisylintereistä. Minkälaisia rakennetyyppejä käytetään ja mitkä tekijät vaikuttavat sylinterin ominaisuuksiin? iirrä selostustasi tukevia kuvia. C7. Mitä tarkoitetaan päätyasentovaimennuksella, missä, miksi ja milloin sitä käytetään ja mikä on sen toimintaperiaate? C8. Hydraulimoottorit, selosta kokonaishyötysuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ja näiden riippuvuutta moottorin toimintapisteestä. ue selostustasi riippuvuutta havainnollistavin diagrammein. C9. Hydraulimoottorit. a) Selosta lyhyesti hydrostaattisten hydraulimoottorien toimintaperiaate. b) Mitä tarkoitetaan hydraulimoottoreiden yhteydessä termeillä käyntiominaisuudet ja käyntiinlähtöominaisuudet? D. VENIILI D1. Selosta hydrauliventtiileissä käytettävien karatyyppien rakenteet, edut ja haitat (piirrä rakennekuvat). D2. Miten eroavat toisistaan luisti- ja istukkarakenteinen venttiili, minkälaisia ominaisuuksia kumpaankin tyyppiin liittyy? iirrä selostustasi tukevia kuvia. D3. Mitä etuja saavutetaan käyttämällä venttiileissä esiohjausta suoraanohjauksen sijasta? Selosta esiohjauksen idea ja saavutetut edut käyttämällä esimerkkiventtiilinä joko paineenrajoitusventtiiliä tai suuntaventtiiliä. D4. Selosta suuntaventtiilien ohjaustapoja sekä pienten että suurten venttiilien osalta. iirrä selostustasi tukevia kuvia. D5. Minkälaisia vastaventtiileitä on olemassa? Selosta eri tyyppejä ja niiden toimintaa ja käyttöä piirissä (piirrä esimerkkipiiri). iirrä myös vastaventtiilien piirrosmerkit. D6. Selosta paineventtiilien käyttöä ja tehtäviä hydraulijärjestelmissä ja esitä esimerkit kolmen eri paineventtiilin käytöstä (piirrä toimintaa havainnollistavat piirikaaviot). D7. Selosta minkälaisiin tehtäviin paineventtiileitä käytetään hydraulijärjestelmissä. Esitä lisäksi esimerkit (piirikaavio, toimintaselostus) kahden erilaisen paineventtiilin käytöstä. D8. Selosta suoraanohjatun ja esiohjatun paineenrajoitusventtiilin erot ja miten erot ilmenevät hydraulijärjestelmän toiminnassa. 2
3 D9. Selosta esiohjatun paineenrajoitusventtiilin toimintaperiaate. iirrä selostuksesi tueksi sekä venttiilin rakennekuva että piirrosmerkki. D1. Selosta vastapaineventtiilin toimintaperiaate sekä käyttötarkoitus. iirrä selostuksesi tueksi sekä venttiilin rakennekuva että piirrosmerkki. D11. Selosta esiohjatun paineenalennusventtiilin toimintaperiaate. iirrä selostuksesi tueksi sekä venttiilin rakennekuva että piirrosmerkki. D12. Selosta hydraulisen paineenalennusventtiilin toimintaperiaate. Mikä toiminnallinen ero on 2- tie- ja 3-tiepaineenalennusventtiileillä? Esitä venttiilisymboleita käyttäen kuinka esiohjattuun paineenalennusventtiiliin saadaan kaksi vaihtoehtoista esiohjausta. D13. Selosta esiohjatun sekvenssiventtiilin toimintaperiaate. iirrä selostuksesi tueksi sekä venttiilin rakennekuva että piirrosmerkki. D14. Selosta vapaakiertoventtiilin toimintaa ja tehtävää hydraulijärjestelmässä. iirrä selostuksesi tueksi venttiilin rakennekuva, piirrosmerkki ja jokin ko. venttiilin sovellustapa. D15. Selosta esiohjatun vapaakiertoventtiilin toimintaperiaate. iirrä selostuksesi tueksi sekä venttiilin rakennekuva että piirrosmerkki. D16. Selosta virtaventtiilien käyttöä toimilaitteiden liikenopeuden ohjauksessa. Esitä kolme ohjaustapaa ja selosta niiden etuja/haittoja sekä soveltuvuutta erilaisiin toimintaolosuhteisiin. D16b. iirrä yhden toimilaitteen hydraulijärjestelmä ja esitä tavat, joilla toimilaitteen nopeutta voidaan säätää virtaventtiiliä käyttämällä. Selosta myös kuinka erityyppisten virtaventtiilien eli joko vastusventtiilien tai virransäätöventtiilien käyttö vaikuttaisi järjestelmän ominaisuuksiin esittämilläsi nopeudensäädön eri tavoilla. D17. Mihin hydraulijärjestelmissä käytetään virtaventtiileitä, minkälaisia virtaventtiileitä on olemassa ja mihin kutakin niistä voidaan käyttää? iirrä selostustasi tukevia kuvia. D18. Virtaventtiilit. Minkälaisia virtaventtiileitä hydraulijärjestelmissä käytetään ja miten ne eroavat toisistaan? Esitä kunkin virtaventtiilin osalta piiriesimerkki, ja selosta minkälaisessa tilanteessa ko. venttiiliä voidaan käyttää ja miten venttiilin ominaisuudet vaikuttavat piirin toimintaan. D19. Virtaventtiilit. ee selkoa eri venttiilityyppien toimintaominaisuuksista (sisäistä rakennetta ei tarvitse kuvata). Esitä lisäksi kaikki tavat ohjata kaksitoimisen sylinterin toisen liikesuunnan nopeutta (piirrä esimerkkipiiri) ja selosta tapojen ominaisuudet/soveltuvuus eri tilanteisiin. D2. Esitä kolme tapaa sijoittaa oheisen kuvan piiriin yksi (1) vastusvastaventtiili siten, että vastuksen säätäminen vaikuttaa molempien liikesuuntien nopeuksiin. D21. Millainen on rakenteeltaan vastusventtiili, miten se toimii ja mihin sitä käytetään? iirrä selostustasi tukeva periaatekuva säädettävästä vastusventtiilistä D22. Selosta oheisen piirin toimintaa seuraavien tekijöiden kannalta: paineet, tilavuusvirrat ja häviötehot, kun sylinterin kuormitus vaihtelee oheisen kuvaajan mukaisesti. Hahmottele paineiden, tilavuusvirran ja häviötehon muutokset vastaavanlaisiin diagrammeihin. D23. Miten vastusventtiilin sijaintipaikan valinta vaikuttaa hydraulijärjestelmän toimintaan? iirrä oheiseen piiriin ne paikat, joihin voisi sijoittaa vastusventtiilin ja selosta sen vaikutuksia. D24. Mikä rakenteellinen ero on vastusventtiilien ja virransäätöventtiilien välillä? Miten tämä ero ilmenee venttiilien toimintaominaisuuksissa? 3
4 D25. Mikä rakenteellinen ero on vastusventtiilien ja virransäätöventtiilien välillä? Miten tämä ero ilmenee venttiilen toimintaominaisuuksissa? iirrä esimerkkipiiri, joka sisältää pumpun, sylinterin ja sitä ohjaavan suuntaventtiilin sekä sijoita siihen jompikumpi edelläminituista virtaventtiileistä siten, että venttiili vaikuttaa sylinterin kummankin liikesuunnan nopeuteen. D26. iirrä yhden toimilaitteen järjestelmä ja esitä tavat, joilla järjestelmään sijoitetun toimilaitteen nopeutta voidaan säätää virtaventtiiliä käyttämällä. Selosta myös kuinka erityyppisten virtaventtiilien eli joko vastusventtiilien tai virransäätöventtiilien käyttö vaikuttaisi järjestelmän ominaisuuksiin esittämilläsi nopeudensäädön eri tavoilla. D27. Millainen on rakenteeltaan virransäätöventtiili (piirrä periaatekuva), miten se toimii ja mihin sitä käytetään? Millaisia virransäätöventtiileitä on olemassa? D28. Selosta 2-tievirransäätöventtiilin toimintaperiaate. iirrä selostuksesi tueksi sekä venttiilin rakennekuva että piirrosmerkki. D29. Miten eroavat toisistaan 2-tie- ja 3-tievirransäätöventtiilit (rakenne, ominaisuudet)? Voidaanko toinen korvata toisella sijoituspaikasta riippumatta? D3. Selosta 3-tievirransäätöventtiilin toimintaperiaate. iirrä selostuksesi tueksi sekä venttiilin rakennekuva että piirrosmerkki. D31. Käytössäsi on yksi virransäätöventtiili, jolla sinun tulisi säätää sylinterin liikenopeutta molempiin suuntiin. Esitä kolme tapaa toteuttaa piiri. D32. Miten 2-tievirransäätöventtiilin sijaintipaikan valinta vaikuttaa hydraulijärjestelmän toimintaan? iirrä oheiseen piiriin ne paikat, joihin voisi sijoittaa ko. venttiilin ja selosta sen vaikutuksia. D33. Miten 3-tievirransäätöventtiilin sijaintipaikan valinta vaikuttaa hydraulijärjestelmän toimintaan? iirrä oheiseen piiriin ne paikat, joihin voisi sijoittaa ko. venttiilin ja selosta sen vaikutuksia. D34. Esitä kolme (3) tapaa ohjata toimilaitteen nopeutta. Ohjausten tulee olla periaatteeltaan erilaisia ja perustua hydraulisiin komponentteihin. iirrä kaaviokuvat jokaisesta tavasta ja selosta kunkin toimintaa lyhyesti. E. INEKU E1. ee selkoa paineakuista (-varaajista). Miksi paineakkuja käytetään, mihin niiden toiminta perustuu sekä minkälaisiin tarkoituksiin paineakkuja käytetään (piirrä kaaviokuvat!)? E2. ee selkoa paineakkujen rakenteista ja soveltamistavoista (esitä kolme käyttöesimerkkiä piirikaavion ja toimintaselostuksen muodossa). E3. Selosta kaasu/neste-tyyppisen paineakun toimintaperiaate. Esitä lisäksi kolme tapaa käyttää paineakkua hydraulijärjestelmässä (esitä toimintaa havainnollistavat piirikaaviot). E4. Hydraulisten paineakkujen käyttö. a) Luettele eri akkutyypit/rakenteet. b) Esitä kolme erilaista paineakkujen käyttösovellusta, piirrä piirikaaviot! F. SUODIME F1. Luettele hydraulijärjestelmissä käytettävät suodatintyypit ja selosta suodatuksen merkitystä piirin toiminnan kannalta. F2. Selosta suodattimien käyttöä hydraulijärjestelmissä. Mainitse vähintään kolme suodatinta ja kerro miten sijoitat ne järjestelmään (piirrä esimerkkipiiri, johon sijoitat suodattimet). 4
5 F3. Suodatus. Miksi suodatusta tarvitaan, miten suodattimien sijoitus vaikuttaa suodatuksen tehokkuuteen ja miten suodattimien suodatuskyky ilmaistaan (3 tapaa)? F4. Suodatus hydraulijärjestelmässä. a) Mikä on suodatuksen merkitys hydraulijärjestelmässä? b) Miten suodattimen suodatusaste ilmaistaan (3 tapaa)? c) iirrä esimerkkipiiri ja sijoita piiriin neljä eri (!) suodatinta. F5. Suodatus hydraulijärjestelmässä. a) Mikä on suodatuksen merkitys hydraulijärjestelmässä eli miksi nestettä tulee suodattaa? b) Miten suodattimen suodatusaste ilmaistaan (3 tapaa)? c) Mitä tarkoitetaan epäpuhtausluokalla ja miten se määritetään? F6. ee selkoa suodattimien merkityksestä hydraulijärjestelmässä, sijoita lisäksi kuvan 4 piiriin imusuodatin ja painesuodatin. (Irroita tämä sivu, kirjoita siihen nimesi ja liitä muihin vastauspapereihisi). F7. ee selkoa suodattimien merkityksestä hydraulijärjestelmässä, sijoita lisäksi kuvan 4 piiriin painesuodatin ja paluusuodatin. (Irroita tämä sivu, kirjoita siihen nimesi ja liitä muihin vastauspapereihisi). F8. Mistä hydraulijärjestelmän sisältämät epäpuhtaudet ovat lähtöisin? Minkälaisia epäpuhtauksia järjestelmissä on ja miten erityyppiset epäpuhtaudet vaikuttavat järjestelmään? F9. Luettele hydraulijärjestelmän epäpuhtauslähteet sekä järjestelmässä käytettävät suodatintyypit. F1. Mitä tarkoitetaan puhtausluokalla, miten se määritetään ja millä perusteella luokka valitaan? G. JÄÄHDYIME J LÄMMIIME G1. Selosta hydrauliikassa käytettäviä jäähdyttimiä (rakenteet). Minkä vuoksi jäähdyttimiä käytetään. iirrä selostustasi tukevia kuvia. G2. Selosta lämmittimien käyttöä hydraulijärjestelmissä. Mitkä seikat vaativat lämmittimien käyttöä tietyissä järjestelmissä. Miten lämmittimien käyttö piirissä tulisi järjestää? H. SÄILIÖ H1. Luettele nestesäiliön tehtävät hydraulijärjestelmässä ja selosta lyhyesti mitä osia tyypilliseen hydraulinestesäiliöön kuuluu. 5
6 L. LSKUEHÄVÄ L1. Kuvan 1 mukaista järjestelmää käytetään kaksikerroksisessa veturitallissa. Veturi nostetaan alatasolta ylätasolle alustalla, jota liikuttaa neljä rinnankytkettyä sylinteriä. Oikealle raiteelle veturi ohjataan pyörittämällä alustaa hydraulimoottorilla. Nostovaihe ja pyöritysvaihe tapahtuvat aina eriaikaisesti. Laske: a) kuinka suuri on veturin nostonopeus? b) kuinka suureksi paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on asetettava, jotta nostovaihe tapahtuisi suurimmalla mahdollisella nopeudella? c) kuinka suuri on moottorin pyörimisnopeus? d) kuinka suuri on suurin järjestelmän käytön aikana tarvittava teho pumpun akselilla? Nostettavan veturin massa nostoalustoineen m = 3 kg. lustan pyörittämiseen tarvittava vääntömomentti = 4 Nm. Sylinterit ovat keskenään samanlaisia, mäntä d m = 2 mm, männänvarsi d mv = 14 mm, hyötysuhteet hm,s =.92 ja v,s = 1.. Hydraulimoottorin kierrostilavuus V k,m = 15 cm 3 /r, hyötysuhteet hm,m =.96 ja v,m =.91. umpun kierrostilavuus V k,p = 6 cm 3 /r, hyötysuhteet hm,p =.85 ja v,p =.9. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n sm = 1 r/min. Suodattimen painehäviö on 3 bar tilavuusvirralla 5 l/min. Kuva 1. 6
7 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 1b. Suuntaventtiilien ominaiskäyrästöt 7
8 L2. Kuvan 2 mukaisella järjestelmällä käytetään kahta kuljetuslinjaa. avallisesti linjojen keskinäinen nopeus saa olla erisuuri, mutta nyt linjoja käyttävien hydraulimoottorien halutaan pyörivän yhtäsuurella nopeudella (suuntaventtiili kytkettynä asentoon ). Laske: a) kuinka suureksi säätövastuksen virtausaukon halkaisija d k (ympyrämäinen aukko) on asetettava, jotta vaadittu tilanne saavutetaan? b) kuinka suurella nopeudella moottorit tällöin pyörivät? c) kuinka suuri on pumpun tällöin tarvitsema akseliteho? Hydraulimoottori 1: V k,m1 = 125 cm 3 /r, hyötysuhteet hm,m1 =.96 ja v,m1 =.88, moottoria kuormittaa momentti m1 = 19 Nm. Hydraulimoottori 2: V k,m2 = 5 cm 3 /r, hyötysuhteet hm,m2 =.91 ja v,m2 =.92, moottoria kuormittaa momentti m2 = 6 Nm. umppu: V k,p = 7 cm 3 /r, hyötysuhteet hm,p =.94 ja v,p =.95. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n sm = 15 r/min. aineenrajoitusventtiilin avautumispaine on säädetty arvoon 15 bar. Säätövastukselle C q =.7. Nesteen tiheys = 86 kg/m Kuva 2. 8
9 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 2b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 9
10 L3. Laske kuinka suuri osuus (%) pumpun tuotosta virtaa kuristimen d k1 kautta, kun kuvassa 3 olevan paineenmuuntimen männät liikkuvat oikealle. d k1 = 2 mm, d k2 = 2.5 mm, d k3 = 1.5 mm ja d k4 = 4 mm. s1 = m 2 ja s2 = m 2, paineenmuunnin on kitkaton ja vuodoton. C q =.7 ja = 86 kg/m 3. d k2 s1 s2 d k3 d k4 q V2 d k1 q V1 Kuva 3. Vaihtoehtoisia kysymyksiä samaan kuvaan: L3b. Laske kuinka kuristus d k1 tulee mitoittaa, jotta pumpun tuotto q V,p jakautuisi kahteen yhtä suureen osavirtaukseen q V,1 ja q V,2 silloin kun kuvassa 3 olevan paineenmuuntimen männät liikkuvat oikealle. d k2 = 4 mm, d k3 = 1 mm ja d k4 = 2 mm. s1 = m 2 ja s2 = m 2, paineenmuunnin on kitkaton ja vuodoton. C q =.7 ja = 86 kg/m 3. L3c. Kuvassa 3 olevan paineenmuuntimen männät liikkuvat tarkasteluhetkellä oikealle. Laske kuinka suureksi paineenmuuntimen pinta-ala s1 tulee mitoittaa, jotta pumpun tuotto q V,p tarkasteluhetkellä jakautuisi kahteen osavirtaukseen q V,1 ja q V,2, joiden suhde on q V,1 /q V,2 =.75. d k1 = 2 mm, d k2 = 4 mm, d k3 = 1 mm ja d k4 = 1 mm. s2 = m 2, paineenmuunnin on kitkaton ja vuodoton. C q =.7 ja = 86 kg/m 3. 1
11 L4. Kuvan 4 esittämällä järjestelmää käytetään vuoriteollisuudessa kivilevyjen paloitteluun. Sahattava, esikäsitelty kivilevy nostetaan sylintereillä oikealle sahauskorkeudelle ja lukitaan paikoilleen suuntaventtiilillä. ämän jälkeen käynnistetään saha eli timanttilaikalla varustettu hydraulimoottori. Sahauksen jälkeen saha pysäytetään ja kivilevy päästetään laskeutumaan alas (omalla painollaan). Laske: a) kivilaatan suurin mahdollinen nousunopeus b) sahan suurin mahdollinen pyörimisnopeus c) kuinka suureksi paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on säädettävä, jotta edellä mainitut nopeudet saavutetaan? d) kuinka suuri on järjestelmän hyötysuhde parhaimmillaan? Sylinterit: mäntä d m = 63 mm, männänvarsi d mv = 45 mm, hm,s =.95, v,s = 1.. Hydraulimoottori: V k,m = 5 cm 3 /r, hm,m =.92, v,m =.9. umppu: V k,p = 2 cm 3 /r, hm,p =.88, v,p =.97. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n p = 1433 r/min. Kivilaatan massa on 1 kg, sahauksen aiheuttama kuormamomentti moottorille on 15 Nm. Kuva 4. 11
12 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 4b. Suuntaventtiilien ominaiskäyrästöt 12
13 L5. Kuvan 5 esittämällä piirillä käytetään kahta hydraulimoottoria, jotka puolestaan pyörittävät leikkuuteriä. Moottorin 2 kuormamomentti 2 = 7 Nm pysyy vakiona, mutta moottorin 1 kuormamomentti 1 vaihtelee oheisen diagrammin mukaisesti. Moottoreiden pyörimis-nopeuksien tulisi olla yhtäsuuria aikavälillä t 1 - t 2. Laske kuinka suureksi poikkileikkaukseltaan ympyrämäisen kuristuksen halkaisija on tällöin asetettava, jotta nopeusvaatimus toteutuu. janhetkellä t 3 moottorin 1 kuormamomentti saa maksimiarvonsa. Laske moottorien pyörimisnopeudet aikavälillä t 3 - t 4, kun kuristuksen asetus pidetään ennallaan. Laske myös järjestelmän tehontarve pumpun akselilla kuormituksen ollessa suurimmillaan. Hydraulimoottorit: V k,m1 = 14 cm 3 /r, hm,m1 =.95, v,m1 =.92. V k,m2 = 6 cm 3 /r, hm,m2 =.97, v,m2 =.9. umppu: V k,p = 1 cm 3 /r, hmp =.94, v,p =.91. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n p = 15 r/min. = 86 kg/m 3, C q =.7. V k,m1 V k,m2 1 [Nm] V k,p t t1 t2 t3 t4 t5 Kuva 5. 13
14 L6. Kuvan 6a esittämällä piirillä käytetään säätötilavuusmoottoria. Järjestelmän paine on säädetty arvoon 29 bar. Laske: a) mikä on hydraulimoottorin pyörimisnopeusalue? b) kuinka suuri momentti hydraulimoottorista saadaan ko. alueella? c) muinka suuri teho tarvitaan pumpun käyttämiseksi ko. alueella? Järjestelmän komponenteista tiedetään seuraavaa: umppu: Kierrostilavuus V k,p = 13 cm 3 /r Hyötysuhteet hm,p =.9, v,p =.98 umppua käyttävän polttomoottorin pyörimisnopeus n p = 175 r/min Hydraulimoottori: Kierrostilavuus V k,m = cm 3 /r Hyötysuhteet riippuvat säädetystä kierrostilavuudesta kuvan 6b mukaisesti. Kuva 6a. m [%] 1 9 hm,m v,m V k,m / [%] Kuva 6b. 14
15 L7. Kuvan 7 esittämällä piirillä käytetään rinnankytkettyjä hydraulimoottoria sekä sylinteriä. Kun sylinteri on pysähdyksissä eli plus-asentoon ajettuna, tulee vakiomomentilla 2 Nm kuormitetun moottorin pyöriä nopeudella 5 r/min, nopeuden säätö toteutetaan kuristuksella. Laske kuinka suureksi kuristuksen ympyrämäisen virtausaukon halkaisija tulee säätää, jotta haluttu pyörimisnopeus saavutetaan. Kuristuksen säädön jälkeen sylinteri ajetaan miinus-asentoon eli järjestelmän lähtötilaan, jonka jälkeen suuntaventtiilin asennon vaihdolla lähdetään uudelleen plus-liikkeeseen. Laske kuinka suurella nopeudella sylinteri liikkuu ja kuinka suurella nopeudella moottori pyörii sylinterin liikkeen aikana. Hydraulimoottori: V k,m = 8 cm 3 /r, hm,m =.96, v,m =.92. umppu: V k,p = 45 cm 3 /r, hm,p =.9, v,p =.97. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n p = 15 r/min. Sylinteri: männän d m = 63 mm, männänvarren d mv = 45 mm, hm,s =.95, v,s = 1., sylinteriä kuormittava massa m = 3 kg. = 86 kg/m 3, C q =.611. m 3 bar Kuva 7. 15
16 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 7b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 16
17 L8. Kuvan 8 esittämällä piirillä käytetään hydraulimoottoria rajoitetulla kiertymiskulma-alueella. Laske mikä on suurin mahdollinen hydraulimoottorin pyörimisnopeus ja kuinka suureksi paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on säädettävä, jotta moottori pyörisi suurimmalla mahdollisella pyörimisnopeudellaan. Hydraulimoottori: V k,m = 6 cm 3 /r, hm,m =.95, v,m =.92. Moottoria kuormittaa vakiomomentti 18 Nm umppu: V k,p = 22 cm 3 /r, hm,p =.94, v,p =.91. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n p = 15 r/min. Sylinteri: männän d m = 1 mm, männänvarren d mv = 7 mm, hm,s = 1., v,s = 1.. Vastuksen ympyrämäisen virtausaukon halkaisija d k = 4 mm. Muuta: = 86 kg/m 3, C q =.611. Kuva 8. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 8b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 17
18 L9. Kuvan 9 esittämässä piirissä kahdella toisiinsa mekaanisesti kytketyllä sylinterillä liikutellaan kuormavaunua, joka kulkee kiskoilla. Laske a) kuinka suurella nopeudella vaunu voi liikkua oikealle? b) kuinka suurella nopeudella vaunu voi liikkua vasemmalle? c) kuinka suuri voima sylinteriyhdistelmästä saadaan liikuttaessa oikealle? d) kuinka suuri voima sylinteriyhdistelmästä saadaan liikuttaessa vasemmalle? Hydraulipumppu: V k,p = 166 cm 3 /r, hm,p =.9, v,p =.92. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n p = 15 r/min. Sylinteri S1: männän d m1 = 63 mm, männänvarren d mv1 = 3 mm, hm,s1 = 1., v,s1 = 1.. Sylinteri S2: männän d m2 = 1 mm, männänvarren d mv2 = 65 mm, hm,s2 = 1., v,s2 = 1.. = 86 kg/m 3. m S1 S2 15 bar Kuva 9. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 9b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 18
19 L1. Kuvan 1 esittämällä piirillä käytetään erään suositun huvipuiston uusinta kieputinta, joka on kytketty hydraulimoottorin M2 akselille. Laske a) mikä on moottorin M2 suurin pyörimisnopeus? b) kuinka suureksi paineenrajoitusventtiilin RV avautumispaine tulee asettaa, jotta moottori M2 pyörisi suurimmalla nopeudellaan, kun moottorin akselikuorma on 2 Nm? c) mikä on hydraulijärjestelmän kokonaishyötysuhde laskettuna pumpun 1 tarvitseman akselitehon ja moottorilta M2 saatavan akselitehon perusteella? umppu 1: V k,p1 = 1 cm 3 /r, hm,p1 =.93, v,p1 =.97. umppu 2: V k,p2 = 2 cm 3 /r, hm,p2 =.94, v,p2 =.95. Hydraulimoottori M1: V k,m1 = 75 cm 3 /r, hm,m1 =.96, v,m1 =.92. Hydraulimoottori M2: V k,m2 = 5 cm 3 /r, hm,m2 =.98, v,m2 =.9. Moottorin M1 vuodot ovat täysin ulkoisia, muiden komponenttien vuodot ovat täysin sisäisiä. umppua 1 käyttävän sähkömoottorin n p1 = 15 r/min. Muuta: = 86 kg/m 3, C q =,7. M1 2 M2 1 RV Kuva 1. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 1b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 19
20 L11. Kuvan 11 esittämällä piirillä nostetaan kahta massaa. Selvitä sylinterien toimintajärjestys ja laske kuinka suureksi järjestelmän paineenrajoitusventtiilin asetuspaine tulee säätää, jotta kuormat saadaan nostettua. Laske myös sylintereiden liikenopeudet massoja nostettaessa. Sylinterit: S1; männän halkaisija d s1 = 8 mm, männänvarren halkaisija d mv1 = 5 mm, m 1 = 5 kg. S2; männän halkaisija d s2 = 63 mm, männänvarren halkaisija d mv2 = 45 mm, m 2 = 3 kg. Sylinterit oletetaan vuodottomiksi ja kitkattomiksi, sylinterien iskunpituudet ovat yhtäsuuret. umppu: V k,p = 75 cm 3 /r, v,p =.9, hm,p =.95. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n p = 15 r/min. Suuntaventtiilin häviöitä ei tarvitse ottaa huomioon. Vastusvastaventtiilin kuristus d k = 3 mm. C q =.7, = 86 kg/m 3. m 1 S 2 S 1 m 2 Kuva 11. 2
21 L12. Kuvan 12 esittämällä piirillä nostetaan massoja kolmella sylinterillä. Järjestelmän työkierto on seuraavanlainen: lussa kaikki massat ovat alhaalla ja suuntaventtiilit keskiasennoissaan. Ensin nostetaan massa m 1 sylinterillä S1 kytkemällä suuntaventtiili SV1 ao. asentoon. Massan m 1 noustua ylös palautetaan suuntaventtiili SV1 keskiasentoon. ämän jälkeen nostetaan massat m 2 ja m 3 sylintereillä S2 ja S3 kytkemällä suuntaventtiili SV2 ao. asentoon. Massojen noustua ylös palautetaan suuntaventtili SV2 keskiasentoon. Laske kuinka suureksi paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on säädettävä, jotta kaikki massat saataisiin nousemaan. Häviöistä on huomioitava SV-venttiilien häviöt ja sylinterien kokonaishyötysuhteet. Massat m 1 = m 2 = 8 kg ja m 3 = 13 kg. Sylinterit: männän d 1 = 1 mm, männänvarren d 2 = 7 mm, kokonaishyötysuhde t =.95. Suuntaventtiilit ovat samanlaisia, ominaiskäyrä on esitetty alla. S1 m 2 m 3 S2 S3 m 1 SV1 SV2 L C 6 l/min Kuva 12. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 12b. Suuntaventtiilien ominaiskäyrästöt 21
22 L13. Kuvan 13 piirillä käytetään ketjukuljetinta. Kuljettimen liikesuuntaa ohjataan suuntaventtiilillä, jonka ominaiskäyrä on esitetty alla. Hydraulimoottoria kuormittava vääntömomentti on suurimmillaan 5 Nm ja moottorin pyörimisnopeuden halutaan olevan 3 r/min. Moottori: V k,m = 25 cm 3 /r, hm,m =.9 ja v,m =.83 (moottorin vuotojen oletetaan olevan täysin ulkoisia). umppu: v,p =.95 ja hm,p =.8. umpun käyttömoottorin pyörimisnopeus on 15 r/min. Järjestelmän putkien, suodattimen sekä vastaventtiilien häviöt oletetaan merkityksettömiksi. Laske a) tarvittava pumpun radiaanitilavuus V rad,p b) tarvittava pumpun käyttömoottorin teho km L C Kuva 13. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 13b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 22
23 L14. Kuvan 14 mukaisella järjestelmällä siirretään teho diesel-moottorilta kuljetuslavetin pyörille. ietyssä ajotilanteessa hydraulimoottoria kuormittaa momentti m = 8 Nm moottorin pyörimisnopeuden ollessa n m = 12 r/min. Moottorin kierrostilavuus V m,k = 2474 cm 3 /r ja hydromekaaninen hyötysuhde hm,m =.9 ja volumetrinen v,m =.96. Järjestelmän pumppu on säätötilavuuspumppu, jonka hydromekaaninen hyötysuhde hm,p =.8 ja volumetrinen v,p =.85. Diesel-moottorin pyörimisnopeus on tässä ajotilanteessa 16 r/min. (Syöttöpumppua, venttiileitä ja putkistovarusteita ei tarvitse ottaa huomioon) Laske a) hydraulimoottoria kuormittava mekaaninen teho b) hydraulimoottorilla tarvittava hydraulinen teho c) mainitussa ajotilanteessa tarvittava pumpun kierrostilavuus d) diesel-moottorilta vaadittava teho Kuva
24 L15. Kuvan 15 esittämällä järjestelmällä sekä nostetaan että lasketaan massoja, joiden paino on suurimmillaan 11 kg. Nostettavat massat on työkierron aikana pysäytettävä eri korkeuksille ja tällöin sylinterin tulee pysyä tarkasti paikoillaan. ämän vaatimuksen täyttämiseksi järjestelmään on asennettu ohjattu vastaventtiili, sillä suuntaventtiilin vuodot aiheuttaisivat sylinterin ryömimisen. Ohjatulla vastaventtiilillä on kuitenkin taipumus värähtelyyn massoja laskettaessa ja tällöin massat tulevat alas nykien. ilanne korjataan sijoittamalla järjestelmään säätövastus, jonka avulla nykimisilmiö saadaan poistettua. Laske kuinka suuri saa säätövastuksen (ympyrämäinen) halkaisija suurimmillaan olla, jotta suurimmatkin kuormat saadaan laskettua tasaisesti alas. Sylinteri: männänhalkaisija d 1 = 63 mm, männänvarren halkaisija d 2 = 4 mm, kitkat ja vuodot oletetaan merkityksettömiksi. Säätövastuksen C q =.7. Nesteen = 86 kg/m 3. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 15 l/min. Suuntaventtiilin ja putkiston häviöitä ei tarvitse ottaa huomioon. m Kuva
25 L16. Kuvan 16 esittämässä järjestelmässä pystyyn asennetun sylinterin annetaan nousta kuormittamattomana yläasentoon pumpun käynnistämisen jälkeen. umppu, jonka tuotto on 2 l/min, pidetään tämän jälkeen jatkuvasti käynnissä. Laske kuinka suurella voimalla sylinteriä voidaan tässä tilanteessa kuormittaa ilman, että se lähtee laskeutumaan ala-asentoonsa. Sylinterin männän halkaisija d 1 = 4 mm, männänvarren halkaisija d 2 = 28 mm, sylinterin kitkat ja vuodot oletetaan merkityksettömiksi. d k1 = 1 mm, d k2 = 2 mm, d k3 = 1.5 mm, d k4 = 2.5 mm, C q =.7 ja = 86 kg/m 3. d k2 d k3 d k1 d k4 Kuva
26 L17. Kuvan 17 järjestelmällä siirretään massaa ylös ja alas. Nostovaihe tapahtuu sulkemalla sulkuventtiili ja käynnistämällä pumppu. Massa lasketaan pysäyttämällä pumppu ja avaamalla sulkuventtiili. Laske kuinka suureksi säätövastuksen virtausaukon halkaisija d k2 on säädettävä, jotta massan laskeutuminen yläasennosta ala-asentoon kestäisi 1 s. Järjestelmästä tiedetään: Kuristusten virtausaukot ovat poikkileikkaukseltaan ympyrämäisiä, d k1 =.5 mm. Sylinterin iskunpituus l s = 5 mm, mäntä d 1 = 63 mm ja männänvarsi d 2 = 4 mm. Sylinterin nostama massa m = 3 kg. utkisto ja sulkuventtiili oletetaan häviöttömiksi. C q =.7 ja = 86 kg/m 3. m d k1 d k2 Kuva
27 L18. Laske mikä on kuvan 18 mukaisen järjestelmän paineenrajoitusventtiilin avautumispaineeksi vähintään asetettava, jotta sylinteri saavuttaa liikenopeuden v = 1 m/s. Sylinteri oletetaan vuodottomaksi ja kitkattomaksi. utkiston häviöt oletetaan merkityksettömiksi. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 18 l/min. F = 1 kn, 1 =.3 m 2, 2 =.5 1, d k1 = 7 mm, d k2 = 1 mm, C q =.7 ja = 86 kg/m 3. 1 v 2 d k1 d k2 F Kuva 18. L19. Laske kuinka suuri sylinterin nopeus voidaan kuvan 19 mukaisessa järjestelmässä saavuttaa, kun sylinteriä ajetaan ulos (+ liike). Mitoita lisäksi paineenrajoitusventtiilin avautumispaine siten, että kyseinen liikenopeus saavutetaan myös silloin, kun sylinteriin kohdistuu kuorma F. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 18 l/min. Sylinteri oletetaan vuodottomaksi ja kitkattomaksi sekä suuntaventtiili häviöttömäksi. F = 1 kn, 1 =.3 m 2, 2 =.1 m 2, d k = 1 mm, C q =.6 ja = 86 kg/m F d k Kuva
28 L2. Kuvan 2 esittämässä järjestelmässä sylinterin tulee tehdä plusliike nopeudella v =.5 m/s. Laske kuinka suuri voima F voidaan tällöin saada sylinteristä. Järjestelmän pumppu tuottaa vakiotilavuusvirran 5 l/min. Sylinteri oletetaan vuodottomaksi ja kitkattomaksi. 1 =.3 m 2, 2 =.1 m 2, d k = 2 mm, C q =.7 ja = 86 kg/m 3. 1 v 2 F d k Kuva 2. L21. Kuvan 21 mukaisessa järjestelmässä ovat kaikki kuristukset d k1, d k2, d k3 ja d k4 poikkileikkaukseltaan ympyrämäisiä ja muilta ominaisuuksiltaan paitsi kooltaan samanlaisia. Kuristukset 1, 2 ja 4 ovat vakiokokoisia: d k1 = 4 mm, d k2 = 8 mm ja d k4 = 5 mm. Laske kuinka suureksi säätökuristuksen 3 virtausaukon halkaisija on säädettävä, jotta pumpun tuotto jakautuisi kuvaan merkityssä putkiristeyksessä kahteen yhtäsuureen osaan kun suuntaventtiilin asento vaihdetaan ja sylinteri tekee plusliikkeen. ilavuusvirtamittareiden, suuntaventtiilin ja sylinterin toiminnat oletetaan häviöttömiksi. Sylinterin männänhalkaisija d 1 = 63 mm ja männänvarren halkaisija d 2 = 3 mm. d k2 utkiristeys d k1 d k3 d k4 Kuva
29 L22. Laske kuvan 22 esittämän piirin pumpun tuotto, kun tiedetään, että paineenrajoitusventtiilin kautta virtaa 1 l/min. aineenrajoitusventtiilin ominaiskäyrä on ohessa. oikkileikkaukseltaan ympyrämäisten kuristusten tiedot ovat: d k1 = 2 mm, d k2 = 3 mm. C q =.6 ja = 86 kg/m 3. 3 p [bar] 2 d k1 d k1 d k [l/min] q V Kuva 22. L23. Laske kuristuksen 3 ( d k3 ) kautta kulkevan tilavuusvirran suuruus kuvan 23 piirissä, kun tiedetään, että paineenrajoitusventtiilin kautta virtaa 25 l/min. aineenrajoitusventtiilin ominaiskäyrä on esitetty ohessa. oikkileikkaukseltaan ympyrämäisten kuristusten tiedot ovat: d k1 = 2 mm, d k2 = 3 mm, d k3 = 1 mm, d k4 = 1.5 mm. C q =.6 ja = 86 kg/m 3. p [bar] 2 d k2 d k1 d k3 d k q [l/min] V Kuva
30 L24. Laske tilavuusvirta kuvan 24 kuristuksien läpi. oikkileikkaukseltaan ympyrämäisten kuristusten tiedot ovat : d k1 = 1 mm, d k2 = 2 mm. C q =.6 ja = 86 kg/m 3. aineenrajoitusventtiilin asetuspaine on 2 bar, venttiilin toiminta oletetaan ideaaliseksi. d k1 d k2 Kuva 24. L25. Kuvan 25 mukaisessa järjestelmässä tutkitaan virtauksien jakautumista. Kaikki kuristukset ovat poikkileikkaukseltaan ympyrämäisiä ja muilta ominaisuuksiltaan paitsi kooltaan samanlaisia. Kuristukset 1, 2 ja 4 ovat vakiokokoisia: d k1 = 4 mm, d k2 = 8 mm ja d k4 = 5 mm. Laske kuinka suureksi säätökuristuksen 3 virtausaukon halkaisija on säädettävä, jotta pumpun tuotto jakautuisi kuvaan merkityssä putkiristeyksessä tasan kahteen yhtäsuureen osaan. d k2 utkiristeys d k1 d k3 d k4 Kuva 25. 3
31 L26. Kuvan 26 esittämää piiriä käytetään erään pienoissukellusveneen ajovoimansiirrossa (telaketjuilla varustettu prototyyppimalli). Hydraulimoottorit on kytketty pyörittämään telapyöriä, moottoreiden kierrostilavuudet V k,m1 ja V k,m2 ovat yhtäsuuret. a) selosta venttiilin 1 merkitys piirissä sekä venttiilin toiminta eri kuormitustilanteissa b) selosta venttiilin 2 merkitys c) johda yhtälöt järjestelmän paineelle p 1 venttiilin 1 kummassakin asennossa ajovastusmomentin av funktiona ( av = ). Kuormitus jakautuu tasaisesti moottorien kesken. Venttiileiden ja putkiston häviöitä ei tarvitse ottaa huomioon. 1 V k,m1 2 V k,m2 p 1 p prv V k,p Kuva
32 L27. Kuvan 27 mukaisella järjestelmällä käytetään kolmea ketjukuljetinta, joista kullakin on oma hydraulimoottorinsa. Moottoreita kuormittavat vääntömomentit ovat 1 = 15 Nm, 2 = 7 Nm ja 3 = 3 Nm. Moottoreiden kierrostilavuudet ovat V k,m1 = 1 cm 3 /r, V k,m2 = 1 cm 3 /r ja V k,m3 = 5 cm 3 /r. Moottoreiden v =.9 ja hm =.85, moottoreiden 1 ja 3 vuodot ovat täysin sisäisiä ja moottorin 2 vuodot täysin ulkoisia. Järjestelmän pumppu tuottaa vakiotilavuusvirran 8 l/min. Järjestelmässä oleva säätökuristus on poikkileikkaukseltaan ympyrämäinen ja halkaisijaltaan d k =.5 mm. C q =.7 ja = 86 kg/m 3. Laske kuinka suureksi järjestelmän paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on vähintään asetettava, jotta venttiili pysyisi kiinni järjestelmän toimiessa edellä mainituilla kuormituksilla. Laske lisäksi kunkin moottorin pyörimisnopeus Kuva
33 L28. Kuvan 28 piirillä käytetään ketjukuljetinta. ietyssä käyttötilanteessa hydraulimoottoria kuormittaa 135 Nm suuruinen vääntömomentti moottorin pyörimisnopeuden ollessa 255 r/min. Moottorin kierrostilavuus on 6 cm 3 /r. Moottorin ominaiskäyrä on esitetty alla. Järjestelmän pumpun volumetrinen hyötysuhde v,p =.9 ja hydromekaaninen hm,p =.8. umpun radiaanitilavuus on 22 cm 3 /rad. Venttiilit, suodatin ja putkisto oletetaan häviöttömiksi. Laske/määritä seuraavat tiedot: a) moottorin tarvitsema teoreettinen tilavuusvirta q V,m,teor b) moottorin tarvitsema teoreettinen paine-ero p m,teor c) moottorin tarvitsema todellinen tilavuusvirta q V,m,tod d) moottorin tarvitsema todellinen paine-ero p m,tod e) moottorin antama todellinen teho m,tod f) moottorin kokonaishyötysuhde t,m ko. toimintapisteessä g) moottorin antama teoreettinen teho m,teor ko. toimintapisteessä h) moottorin volumetrinen hyötysuhde v,m ko. toimintapisteessä i) moottorin hydromekaaninen hyötysuhde hm,m ko. toimintapisteessä j) pumpun tuottama teoreettinen tilavuusvirta q V,p,teor k) pumpun käyttämiseksi tarvittama akseliteho p,aks l) riittävän tilavuusvirran takaava alin pumpun pyörimisnopeus n p Kuva 28. Kuva 28b. Hydraulimoottorin ominaiskäyrästö 33
34 L29. Kuvan 29 mukaisessa järjestelmässä hydraulimoottorilla käytetään lauhdevesipumppua, jonka tuottoa säädetään kuristuksen avulla. Kuristuksen poikkileikkaukseltaan ympyrämäisen virtausaukon halkaisijaa voidaan säätää välillä d klv = 5-3 mm (tällöin laudevesimäärä vaihtelee vastaavasti q V,lvmin - q V,lvmax ). Laske kuinka suureksi järjestelmän paineenrajoitusventtiilin avautumispaine tulee säätää, jotta q V,lvmax olisi mahdollisimman suuri. Järjestelmän pumppu: V k,p = 2 cm 3 /r, v,p =.9 ja hm,p =.85, pumppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n sm = 15 r/min. Hydraulimoottori: V k,m = 125 cm 3 /r, v,m =.8 ja hm,m =.95, vuodot ovat täysin ulkoisia. Lauhdevesipumppu: V k,lv = 12 cm 3 /r, v,lv =.87 ja hm,lv =.7. Hydraulimoottoria ohjaavan suuntaventtiilin ominaiskäyrä on esitetty alla. Lauhdutin ei aiheuta merkittävää painehäviötä. C q =.7 ja vesi = 1 kg/m 3. d klv Lauhdutin L C Kuva 29. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 29b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 34
35 L3. Kuvan 3 mukaisella järjestelmällä käytetään kallioporaa. oraa pyörittävän hydraulimoottorin kierrostilavuus V k,m = 15 cm 3 /r, v,m =.8 ja hm,m =.9, moottorin vuodot ovat täysin ulkoisia. Järjestelmän pumpun kierrostilavuus on säädettävä V k,p = cm 3 /r, hyötysuhteiden arvot riippuvat kierrostilavuudesta allaolevan kuvan mukaisesti. umppua käyttävän polttomoottorin pyörimisnopeus n sm = 15 r/min. Moottoria ohjaavan suuntaventtiilin ominaiskäyrä on esitetty alla. umpun jälkeen olevan vastaventtiilin painehäviö on 5 bar tilavuusvirralla 1 l/min. Järjestelmän suodattimen painehäviö on 2 bar tilavuusvirrasta riippumatta. Laske kuinka suuri teho porasta suurimmillaan saadaan. L 15 bar C p [%] hm,p v,p V k,p /[%] Kuva 3. 35
36 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 3b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 36
37 L31. Kuvan 31 mukaisella järjestelmällä nostetaan massoja kahdella erisuurella hydraulimoottorilla (akseleille on kytketty vaijerikelat). Nostovaihe käynnistetään kytkemällä suuntaventtiilin vasemmanpuolinen "koppi". Selosta nostovaiheen tapahtumat ja laske massojen nousunopeudet. Laske lisäksi sekä painemittarin näyttämät että pumpun tarvitsemat akselitehot nostovaiheen aikana ja massojen paikoillaanpidon (suuntaventtiili keskiasennossa) aikana. Moottorien vuodot ovat täysin ulkoisia. Moottorien tekniset tiedot, kuormat ja kelojen halkaisijat ovat: V k,m1 = 16 cm 3 /r, v,m1 =.9 ja hm,m1 =.85, m 1 = 5 kg, d 1 =.5 m. V k,m2 = 26 cm 3 /r, v,m2 =.9 ja hm,m2 =.85, m 2 = 15 kg, d 2 = 1. m. umppu: V k,p = 6 cm 3 /r, v,p =.95 ja hm,p =.9. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n sm = 1 r/min. V k,m1 d 1 m 1 V k,m2 d 2 m 2 29 bar Kuva
38 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 31b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 38
39 L32. Kuvan 32 mukaisella järjestelmällä nostetaan massoja kahdella erisuurella hydraulimoottorilla (akseleille on kytketty vaijerikelat). Nostovaihe käynnistetään vaihtamalla suuntaventtiilin asento. Selosta piirin toiminta nostovaiheessa ja laske pumpun jälkeen olevan painemittarin näyttämä paine sekä pumpun tuottama hydraulinen teho noston eri vaiheissa. Laske lisäksi massojen nousunopeudet. Moottorien tekniset tiedot, kuormat ja kelojen halkaisijat ovat: V k,m1 = 16 cm 3 /r, v,m1 =.95 ja hm,m1 =.85, m 1 = 5 kg, d 1 =.5 m. V k,m2 = 26 cm 3 /r, v,m2 =.95 ja hm,m2 =.85, m 2 = 15 kg, d 2 = 1. m. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 6 l/min. V k,m2 d 2 m 2 V k,m1 d 1 m 1 25 bar Kuva
40 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 32b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 4
41 L33. Kuvan 33 esittämällä järjestelmällä nostetaan massoja sekä hydraulisylinterillä että hydraulimoottorilla (moottorin akselille on kytketty vaijerikela). Nostovaihe käynnistetään vaihtamalla suuntaventtiilin asento. Selosta piirin toiminta nostovaiheessa ja laske pumpun jälkeen olevan painemittarin näyttämä paine noston eri vaiheissa sekä massojen nousunopeudet. Moottorin tekniset tiedot, kuorma ja kelan halkaisija ovat: V k,m = 16 cm 3 /r, v,m =.95 ja hm,m =.85, m 2 = 15 kg, d =.5 m. Sylinterin tekniset tiedot ja kuorma ovat: Männänhalkaisija d m = 1 mm ja männänvarren halkaisija d mv = 5 mm, hm,s =.9, vuodot oletetaan merkityksettömiksi, m 1 = 8 kg. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 6 l/min. m 1 V k,m d m 2 29 bar Kuva
42 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 33b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 42
43 L34. Kuvan 34 esittämällä järjestelmällä nostetaan massoja sekä hydraulisylinterillä että hydraulimoottorilla (akselilla vaijerikela). Nostovaihe käynnistetään vaihtamalla suuntaventtiilin asento. Selosta piirin toiminta nostovaiheessa ja laske seuraavat asiat: a) pumpun jälkeen olevan painemittarin näyttämä massoja nostettaessa b) suurin nostovaiheen aikana tarvittava pumpun akseliteho Moottorin tekniset tiedot, kuorma ja kelan halkaisija ovat: V k,m = 16 cm 3 /r, t,m =.81 ja hm,m =.85, m 2 = 15 kg, d =.5 m. Moottorin vuodot ovat täysin ulkoisia. Sylinterin tekniset tiedot ja kuorma ovat: Männänhalkaisija d m = 1 mm ja männänvarren halkaisija d mv = 5 mm, hm,s =.9, vuodot oletetaan merkityksettömiksi, m 1 = 8 kg. umppu: V k,p = 5 cm 3 /r, v,p =.8 ja hm,p =.9, pumppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n sm = 15 r/min. m 1 V k,m d m 2 29 bar Kuva
44 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 34b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 44
45 L35. Kuvan 35 esittämän järjestelmän työkierron yksi vaihe kuuluu seuraavasti: kytkettäessä suuntaventtiilin SV1 oikea "koppi", lähtee sylinteri liikkeelle plus-suuntaan. Sylinterin tultua päätyasentoonsa annetaan ohjausimpulssi suuntaventtiilille SV2, jolloin moottori lähtee pyörimään. Laske edelläkuvatun vaiheen osalta seuraavat seikat: a) sylinterin liikenopeus v syl+ b) suurin sylinteristä saatava voima F syl,max c) hydraulimoottorin pyörimisnopeus n hm d) suurin moottorista saatava momentti hm,max Laitteiston tiedot: Sylinteri: mäntä d m = 63 mm ja männänvarsi d mv = 4 mm. Hydraulimoottori: V k,m = 5 cm 3 /r. Sekä sylinteri että moottori oletetaan häviöttömiksi. Suuntaventtiilin SV1 ominaiskäyrä on esitetty alla. Suuntaventtiilin SV2 painehäviö tilavuusvirralla 2 l/min on 1 bar (läpäisyasento). Vastaventtiilit: painehäviöt tilavuusvirralla 8 l/min ovat kummallakin 2 bar. aluusuodatin: painehäviö tilavuusvirrasta riippumatta 1 bar. aineenrajoitusventtiili: avautumispaine 2 bar (toiminta oletetaan ideaaliseksi). umppu: vakiotuotto 8 l/min. F SV2 V k,m v SV1 2 bar Kuva
46 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 35b. Suuntaventtiilin SV1 ominaiskäyrästö 46
47 L36. Kuvan 36 mukaista järjestelmää käytetään merenpohjaan sijoitettavien kaivostukikohtien osakokoonpanossa. sennettavaa osaa nostetaan kahden sylinterin liikuttamalla asennusalustalla, jota taas puolestaan voidaan pyörittää hydraulimoottorilla. Nostovaihe ja pyöritysvaihe tapahtuvat eriaikaisesti. Laske: a) kuinka suuri on osan maksimi nostonopeus? b) kuinka suureksi paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on asetettava, jotta nostovaihe tapahtuisi suurimmalla mahdollisella nopeudella? c) kuinka suuri on hydraulimoottorin pyörimisnopeus? d) kuinka korkea on järjestelmän paine asennusalustaa pyöritettäessä? e) kuinka suuri on suurin järjestelmän käytön aikana tarvittava teho pumpun akselilla? Nostettavan osan massa asennusalustoineen m = 6 kg. lustan pyörittämiseen tarvittava vääntömomentti = 13 Nm. Sylinterit ovat samankokoisia, männän halkaisija d m = 2 mm, männänvarren halkaisija d mv = 14 mm, hm,s =.92 ja v,s = 1.. Hydraulimoottorin kierrostilavuus V k,m = 115 cm 3 /r, hm,m =.96 ja v,m =.91. umpun kierrostilavuus V k,p = 42 cm 3 /r, hm,p =.85 ja v,p =.9. umppua käyttävän sähkömoottorin pyörimisnopeus n sm = 1 r/min. Suodattimen painehäviö on 3 bar tilavuusvirralla 5 l/min. Kuva
48 p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 36b. Suuntaventtiilien ominaiskäyrästöt 48
49 L37. Laske kuvan 37 järjestelmän hydraulimoottorista saatavat maksimi vääntömomentti, pyörimisnopeus sekä teho. umppu: q V,teor = 2 l/min, hm,p =.8, v,p =.95. Hydraulimoottori: V k,m = 11 cm 3 /r, hm,m =.85, v,m =.9. oikkileikkaukseltaan ympyrämäinen kuristus d k = 1 mm. Suodattimen painehäviö on.5 bar tilavuusvirralla 1 l/min. C q =.6, = 875 kg/m 3. 2 bar Kuva 37. L38. Laske kuvan 38 järjestelmän maksimi kuormannostokyky. Hydraulimoottori: V k,m = 16 cm 3 /r. Vaijerikela d =.8 m. aineenrajoitusventtiili on säädetty arvoon 15 bar, sen toiminnan oletetaan olevan ideaalinen. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 6 l/min. Suuntaventtiilin painehäviöt ovat 1 bar tilavuusvirralla 1 l/min (kumpikin virtaussuunta ja. Vuodot ja muut häviöt voidaan jättää huomiotta. V k,m d m 15 bar Kuva
50 L39. Kuvan 39 mukaisella järjestelmällä nostetaan erisuuruisia massoja. Nostaminen tapahtuu hydraulimoottorilla, jonka akselille on kytketty vaijerikela. Laske: a) kuinka suureksi paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on vähintään säädettävä, jotta laitteella voitaisiin nostaa 5 kg massoja b) massan nostonopeus Moottori: V k,m = 36 cm 3 /r, v,m =.96 ja hm,m =.9, d =.5 m. umppu: q V,teor = 12 l/min, v,p =.95 ja hm,p =.8. Suuntaventtiili: painehäviö kaikissa virtaussuunnissa on 2.5 bar tilavuusvirralla 6 l/min. Vastaventtiili: painehäviö on 2 bar tilavuusvirralla 6 l/min. = 86 kg/m 3. V k,m d m Kuva 39. 5
51 L4. Laske kuinka suureksi kuvan 4 esittämän järjestelmän paineenrajoitusventtiilin avautumispaine on vähintään asetettava, jotta järjestelmällä voidaan nostaa kuorma, jonka suuruus on 5 kg. Sylinterin männänvarren puolelle tuleva tilavuusvirta on 5 l/min, sylinterin männän halkaisija d m = 63 mm, männänvarren halkaisija d mv = 45 mm. umpun jälkeen olevan vastaventtiilin painehäviö on 1 bar. m Kuva 4. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 4b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 51
52 L41. Laske kuvan 41 esittämän järjestelmän maksimi kuormannostokyky. Sylinterin männän halkaisija d m = 63 mm, männänvarren halkaisija d mv = 45 mm. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 12 l/min. oiminnaltaan ideaalinen paineenrajoitusventtiili on säädetty arvoon 14 bar. Suuntaventtiilin painehäviöt ovat kaikissa virtaussuunnissa 2 bar tilavuusvirralla 6 l/min. umpun jälkeen oleva vastaventtiili aiheuttaa 4 bar painehäviön. Suodatin aiheuttaa 1 bar painehäviön tilavuusvirralla 12 l/min. m Kuva
53 L42. Kuvan 42 esittämällä järjestelmällä käytetään tavaranosturia. Laske laitteen maksimi kuormannostokyky. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 8 l/min. Suuntaventtiilin painehäviöt tilavuusvirralla 4 l/min ovat: p = 4 bar, p = 6 bar, p = 3 bar, p = 2 bar. Sylinteri: 1 = 2 3 = 1 cm 2. oiminnaltaan ideaalinen paineenrajoitusventtiili on säädetty arvoon 1 bar. Vastusvastaventtiilin ja putkiston painehäviöitä ei tarvitse ottaa huomioon. m bar 8 l/min Kuva
54 L43. Kuvan 43 mukaisella järjestelmällä käytetään hissiä, jolla nostetaan kappaleita lattiatasosta koneistuskeskuksen työpöydälle. Nostonopeutta voidaan säätää kuristuksella. Laske mikä on sylinterin nostonopeus, kun tilanne on seuraava: Nostettava massa m = 5 kg. Sylinterin männän halkaisija d m = 63 mm, männänvarren halkaisija d mv = 4 mm. Säätövastuksen kuristuksen halkaisija (poikkileikkaus ympyrämäinen) d k = 3 mm. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 9 l/min. oiminnaltaan ideaalinen paineenrajoitusventtiili on säädetty arvoon 19 bar. C q =.611, = 86 kg/m 3. Edellyttääkö saavutettu sylinterin liikenopeus päätyasentovaimennuksen käyttöä? m Kuva
55 L44. Kuvan 44 mukaisen järjestelmän molemmilla sylintereillä nostetaan 5 kg suuruisia massoja. Laske kuinka suureksi tulee paineenrajoitusventtiilin asetusarvo vähintään säätää, jotta massat voidaan nostaa. Laske lisäksi sylintereiden liikenopeudet nostovaiheessa. Sylinterit ovat samanlaisia, männän halkaisija d m = 63 mm, männänvarren halkaisija d mv = 45 mm. umppu tuottaa vakiotilavuusvirran 6 l/min. Suuntaventtiilin ominaiskäyrä on esitetty alla. umpun jälkeen olevan vastaventtiilin painehäviö on 1 bar. Muita häviöitä ei tarvitse ottaa huomioon. m m Kuva 44. p [bar] ainehäviö ilavuusvirta q V / [l/min] Kuva 44b. Suuntaventtiilin ominaiskäyrästö 55
56 L45. Kuvan 45 järjestelmän hydraulimoottorin kierrostilavuus on 2 cm 3. Moottoria kuormittaa 5 Nm suuruinen vääntömomentti. Moottorin pyörimisnopeutta säädetään ohivirtauskanavaan sijoitetulla kuristuksella. Laske mikä on moottorin pyörimisnopeus, kun pumppu tuottaa tilavuusvirran 1 l/min. oikkileikkaukseltaan ympyrämäisen kuristuksen halkaisija on 1 mm. C q =.611, = 86 kg/m 3. Moottorin v,m =.95 ja hm,m =.9. 2 bar Kuva 45. L46. Kuvan 46 sylinterillä käytetään nostolavaa. Kun lava on yläasennossaan ja kuormattuna 2 kg kuormalla, katkeaa sylinteriin tuleva letku. Laske kuinka kauan kestää sylinteriltä liikkua alaasentoon ja millä nopeudella liike tapahtuu, kun männän halkaisija on 2 mm, männänvarren halkaisija on 11 mm, iskunpituus on 3 m. C q =.6, = 86 kg/m 3. Letkun sisähalkaisija on 1/2". m Kuva
Kon Hydraulijärjestelmät
Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Päivän teemat Toimilaitteiden - liikesuunnan ohjaus? - liikenopeuden ohjaus? - voiman ohjaus? Mistä riittävästi voimaa ohjaukseen? Onko venttiileistä vain iloa?
Lisätiedot4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf
4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä
LisätiedotLuento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka
Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Sarja 56 Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydraulipumput Toimilaitteet Paineakut Päivän teemat Sarja 56 Järjestelmälle tilavuusvirtaa, mutta miten? Miten nesteeseen sidotun hydraulisen tehon saa
LisätiedotPumppusäädöt. Heikki Kauranne. Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet
umppusäädöt Heikki Kauranne Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet 21.3.2 Sisällysluettelo 1. Johdanto eli pumppusäätö vs. venttiilisäätö 2 2. umppusäädöt säätötilavuuspumpuilla 3
LisätiedotHydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.
Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotPaineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu
Paineventtiilit (Visidon arkisto 1986) No 4 FLUID Finland 2-2003 Pilottipaine Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit Paineventtiileitä ovat: Paineenrajoitusventtiilit Paineenalennusventtiilit
LisätiedotKon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka
Kon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka Hydrauliikan tutkimustehtävä 2016 RYHMÄYÖNÄ RAKAISAVA UKIMUSEHÄVÄ KOOSUU LABORAORIOHAR- JOIUKSESA SEKÄ UKIMUSKYSYMYSEN RAKAISEMISESA. ämä dokumentti sisältää molempien
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydromekaniikan Piirrosmerkit Johdanto erusteet Päivän teemat Mitä se hydrauliikka oikein on? Missä ja miksi sitä käytetään? Paine, mitä ja miksi? Onko aineesta
LisätiedotSylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3
Sylinterit (Visidon arkisto 1986) No 3 FLUID Finland 1-2003 Sylinterit Pääsääntöisesti sylintereitä on kahta perustyyppiä: yksitoimisia ja kaksitoimisia sylintereitä. Tavalliselle mattimeikäläiselle sylinteri
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotKertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?
LisätiedotKoneenosien suunnittelu hydrauliikka ja pneumatiikka
Koneenosien suunnittelu hydrauliikka ja pneumatiikka 2018 TkT Jyrki Kajaste KON-C3002 Sisältö Mitä hydrauliikka on? Ominaispiirteitä Tehon ja energian hallinta Paineen muodostuminen tilavuudessa Sovelluksia
LisätiedotMekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013
Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti
LisätiedotProportionaali- ja servoventtiilit toimivat
Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat Suuntaventtiileinä Tilavuusvirran suunnan ohjauksella vaikutetaan toimilaitteiden liikesuuntiin. Paineventtiileinä Paineensäädöllä vaikutetaan toimilaitteista
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotHYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN HYÖTYSUHDE PUMPUN HYÖTYSUHTEEN LASKEMINEN
HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN HYÖTYSUHDE PUMPUN HYÖTYSUHTEEN LASKEMINEN Pumpun toiminnan valvontaparametrit Pumpun suorituskyvyn ylläpitäminen on melko helppoa valvomalla vain kolmea parametria. Valvottavat
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotHatanpään valtatie 34 A FI Tampere, Finland. Bucher Hydraulics +358 (0) (0) Yleiskuvaus
Insinööritoimisto J. TEITTINEN KY ddress Tel. Fax Hatanpään valtatie 34 FI-33 Tampere, Finland +358 ()3 214 881 +358 ()3 2146 353 ucher Hydraulics E-mail: info@teittinen.fi www.teittinen.fi Safety for
LisätiedotPaineakku. Reijo Mäkinen. No 11
Paineakku Reijo Mäkinen No 11 FLUID Finland 1-2005 Paineakku Kaasuntäyttöventtiili sijaitsee suojahatun alla Paineakku on painelaite. Kaikessa käsittelyssä, korjauksessa ja huollossa tämä on otettava huomioon.
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
Lisätiedot7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf
1 7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tutkitaan OAMK Tekniikan yksikön käytössä oleva paineilmajärjestelmä. Järjestelmään kuuluvat mm. kompressoriyksikkö,
LisätiedotBRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje
0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotKon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sähköhydrauliikka Päivän teemat Onko hydrauliikasta muuhunkin kuin silkkaan voimantuottoon? Miten järkeä hydrauliikkaan? Mitä sitten saadaan aikaan ja millaisin
LisätiedotKon-41.4040 Hydraulijärjestelmät
Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Tutkimustehtävä 1 HENKILÖKOHTAISESTI RATKAISTAVA TUTKIMUSTEHTÄVÄ KOOSTUU LABORA- TORIOHARJOITUKSESTA SEKÄ TUTKIMUSKYSYMYKSISTÄ. TÄMÄ DOKUMENTTI SISÄLTÄÄ MOLEMPIEN OSUUKSIEN
LisätiedotRexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan
Rexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan 2 Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VSO-31-sarja; 280/350 bar Kokoluokat [cm3/kier]: 18, 28, 45, 71, 100, 140 Säätötilavuuspumppu
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
Lisätiedot(b) Määritä pumpun todellinen nostokorkeus, jos pumpun hyötysuhde on 65 %. 160 mm. 100 mm. 650 rpm. Kuva 1: Tehtävän asettelu.
Tehtävä 1 Kuvan keskipakopumppu pumppaa vettä (ρ = 998 kg/m 3 ) tilavuusvirralla 180 l/s. Pumpun pesän korkeus on mm. Oletetaan, että sisäänvirtauksessa absoluuttisella nopeudella ei ole tangentiaalista
LisätiedotRaskaan kaluston parhaat palat
Letkukeloja (ilman letkuja) maksimipituudet referenssejä, pituus riippuu letkun paksuudesta. 2-tie letkukelat 3/8 letkuille Kätisyys Paino kg A Ø mm B mm C mm maksimipituus 1,8-2 m vasen 9,7 270 65 148
LisätiedotHydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä
Yleistä Yleistä Osat hydraulilaitteiston käyttöä varten voidaan tilata tehtaalta: Seuraavat osat ovat saatavana: Säädin Hydrauliöljysäiliö ja paineenrajoitusventtiili Hydraulipumppu Letkut ja liitokset
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 012-130 3201 FI ISO SUNF SCM on vankkarakenteinen aksiaalimäntämoottori, joka sopii erityisen hyvin liikkuvan kaluston hydrauliikkaan. SUNF SCM:ssä on kulmaan asetettu akseli ja pallopäiset
LisätiedotAsko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK
Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k0201291, TP02S-D EVTEK 12.1.2004 Asko Kippo Automaatiotekniikka EVTEK AUTOMAATTIVAIHTEISTO Tiivistelmä Vaihteisto on auton tärkein osa moottorin ja korin rinnalla. Tässä raportissani
Lisätiedot100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X
Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotRexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon
Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Uusia Helppo, kustannustehokkaita skaalattava ja ja tehokas ratkaisuja Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-30-sarja;
LisätiedotKÄYTTÖOHJE MDG pumput
KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3
LisätiedotHYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hyötysuhteen heikkenemiseen vaikuttavat tekijät Pumpun hyötysuhde voi heiketä näistä syistä: Kavitaatio
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotLuento 13. Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita)
Luento 13 Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita) BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Energian siirto Yleistä: Energian
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 012 130 3202 FI SAE SUNFAB SCM on vankkarakenteinen aksiaalimäntämoottori, joka sopii erityisen hyvin liikkuvan kaluston hydrauliikkaan. SUNFAB SCM:ssä on kul - maan asetettu akseli ja pallopäiset
LisätiedotRaskaan kaluston parhaat palat
Hydraulipumput Kiinteätuottoiset pumput (XPi-sarja) Ominaisuudet: - Suunniteltu vaativiin olosuhteisiin - 380 bar jatkuva maksimipaine, 420 bar hetkellinen - Korkeat pyörimisnopeudet 1750-3150 rpm - Imuliittimen
LisätiedotRexroth-tuotteet.
Rexroth-tuotteet liikkuvaan kalustoon www.boschrexroth.fi 2 Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-3X-sarja: 280/350 bar Kokoluokat [cm³/r]: 18, 28, 45, 71, 100, 140,
Lisätiedot2. Käytä haalareita ja suojakäsineitä - pyyhi haalareista mahdolliset öljytahrat pois ennen kuin palautat ne naulakkoon - käytä myös suojalaseja
HYDRAULIIKKALABORAATIOT 2015-16 TOIMINTA JA TURVALLISUUSOHJEITA 1. Noudata siisteyttä ja järjestystä - jos öljyä valuu lattialle, niin pyyhi öljy välittömästi pois - valuta letkut tyhjiksi ja laita perusliittimen
LisätiedotRaskaan kaluston parhaat palat
Letkukeloja (ilman letkuja) Letkun maksimipituudet referenssejä, riippuu letkun paksuudesta. 2-tie letkukelat 3/8 letkuille Letkun Kätisyys Paino kg A Ø mm B mm C mm maksimipituus 1,8-2 m vasen 9,7 270
LisätiedotSaranallinen miesluukku on halkaisijaltaan Ø 500 mm. Siihen on asennettu luistiventtiili ja pikaliitin imemistä ja purkamista varten.
Lame lokasäiliöitä valmistetaan sekä vaijeri- että koukkuvetolaitteelle. Säiliöitä valmistetaan halkaisijoilla Ø 1340, 1450, 1600 ja 1800 mm. Suurin säiliökoko on 15000 litraa. Säiliöt on vahvistettu ulkopuolisilla
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotKon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Suodattimet Lämmönsiirtimet Säiliö Putkistokomponentit Päivän teemat Onko nesteen puhtaudella väliä eli pitääkö roskat poistaa järjestelmästä? Lämmintä piisaa,
LisätiedotR o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio
Operation V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 15-04-2015 HÖGFORS V-palloventtiili on suunniteltu erityisesti massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen
LisätiedotOUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC
OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse
LisätiedotR o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014
Operation C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio HÖGFORS V-palloventtiili on erityisesti suunniteltu massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen säätöön. Rakennepituudeltaan lyhyempi 59 on suunniteltu pohjaventtiilikäyttöön.
Lisätiedot- VACU-TRAILER 2000 -
- VACU-TRAILER 2000 - - RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ- Imuperävaunu kuiville materiaaleille VACU-TRAILER 2000 TARJOAA Toimii täysin itsenäisesti; Täyden alipaineen Vortex kiertomäntäkompressori max. 2000 m3/h;
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Sarja Kon-4.303 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA erusteet Päiän teemat Sarja Neste kuin neste, onko sillä äliä? Tilauusirta, miten ja miksi? Mihin tilauusirtaa taritaan? Onko tilauusirran ja aineen älillä
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotJAAKKO PELTOLA RENGASKONEEN HYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN. Kandidaatintyö
JAAKKO PELTOLA RENGASKONEEN HYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN Kandidaatintyö Tarkastaja: Jaakko Myllykylä Palautettu: 13.11.2018 i TIIVISTELMÄ JAAKKO PELTOLA: Rengaskoneen hydrauliikan kehittäminen (Improving
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
LisätiedotMF MULTIPOWER- JA SUURTEHOPUMPUT
MF MULTIPOWER- JA SUURTEHOPUMPUT 21.09.2009 Huom. Tilatessasi mainitse traktorin malli, tyyppi, sarja- ja pumpun numero. Toimitusajalla myös muita malleja! MF0078 TRAKTORI- KUVAUS TUOTE- MALLI NUMERO MF
Lisätiedot17. Pyörivät virtauskoneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
17. Pyörivät virtauskoneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Mikä on pyörivä virtauskone ja miten sen toimintaa ja suorituskykyä voidaan tarkastella opitun perusteella? Motivointi: pyörivät
LisätiedotEnergiatehokas pumppausjärjestelmä KOULUTUSMATERIAALI
Energiatehokas pumppausjärjestelmä KOULUTUSMATERIAALI Pumput Pumput voi jakaa kolmeen ryhmään: Turbopumput Keskipako-, puoliaksiaali- ja aksiaalipumput Syrjäytyspumput Mäntä- ja kiertopumput Muut pumput
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma HYBRIDIKÄYTÖN MITOITUS LIIKKUVAN TYÖKONEEN ENERGIAN TALTEENOTTOJÄRJESTELMÄKSI Työn tarkastajat: Professori Juha
Lisätiedota) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 1.9.2017 klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 025 108 3203 FI M2 SUNFB SCM M2 on sarja vankkarakenteisia aksiaalimäntämoottoreita, jotka sopivat erityisen hyvin vinssi-, vauhtipyörä- ja telaketjukäyttöön. SUNFB SCM:ssä on kulmaan asetettu
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
Lisätiedotjus oy Voitelutalo Nisintanhua 35 23600 Kalanti HINNASTO 2008 Puh: 044-0665306 E-mail: jus@jus.fi ALV rek JARRUNESTEEN VAIHTAJAT Malli R-10705 R-10805
R10805 R11001 Sarja R11004 sisältää: Säädettävän rung ja tulpat: Tulppa Halkaisija JARRUNESTEEN VAIHTAJAT R10705 R10805 Nesteen määrä 5 l 5 l Työkammi maks.paine 2 bar 2 bar Paineensäädin Ilmasäiliön maks.
LisätiedotTransistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos
Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:
LisätiedotWALTERSCHEID-NIVELAKSELI
VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 1 2 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 344 WALTERSCHEID-NIVELAKSELI Koetuttaja: nuko Oy, Helsinki.
LisätiedotHARJOITUS 4 1. (E 5.29):
HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa
Lisätiedot(c) Kuinka suuri suhteellinen virhe painehäviön laskennassa tehdään, jos virtaus oletetaan laminaariksi?
Tehtävä 1 Vettä (10 astetta) virtaa suorassa valurautaisessa (cast iron) putkessa, jonka sisähalkaisija on 100 mm ja pituus 70 m. Tilavuusvirta on 15 litraa minuutissa. (a) Osoita, että virtaus on turbulenttia.
LisätiedotHydrauliikan mittauksia
Hydrauliikan mittauksia Paineen ja tilavuusvirran mittaus Visidon arkisto 1994 No 7 FLUID Finland 1-2004 Hydrauliikan mittauksia Mitä hydrauliikasta mitataan? Käynnissä oleva hydraulijärjestelmä viestittää
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla
LisätiedotSovelletun fysiikan pääsykoe
Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille
LisätiedotSorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä
Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää
LisätiedotXPi-pumput 10k - 03. Helsinki 0914
XPi-pumput 10k - 03 Helsinki 0914 XPi-sarjan pumput on suunniteltu vaikeisiin olosuhteisiin huomioiden: - Pumpun tilantarve - Pumpun kierrosnopeus - Tehontarve Ratkaisuksi HYDRO LEDUC on kehittänyt kulmapumpun,
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
Lisätiedot5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =
TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe 16.2.2018 13:00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin. Arvioinnin
LisätiedotSuuntaventtiili, tyyppi WMM 2- tai 3-tie, käsivipuohjaus, pohjalevyasenteinen. Nimelliskoko 5, 6, 10, 16, 22, 32
Esite 05.02 Suuntaventtiilit Masino-Hydrokey Oy:llä on laaja valikoima suuntaventtiilejä. Niitä voidaan haluttaessa yhdistää erilaisiin säätötapoihin, jolloin ne sopivat moniin käyttötarkoituksiin. Suuntaventtiili,
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Alustus Luentorunko (1-4) 1. Miksi pneumatiikkaa 2. Hydrauliikka vs. pneumatiikka 3. Sähkö vs. pneumatiikka 4. Pneumatiikan rajat 5. Fysiikkaa pneumatiikan takana
LisätiedotNostopöytä 250 ja 500 kg
Nostopöytä 250 ja 500 kg Käyttöohje Osaluettelo Nostopöytä 250 ja 500kg käyttö ja huolto ohje Ennen nostopöydän käyttöä lue tämä ohje huolellisesti läpi. 1. Varoitukset 1. Älä laita jalkaa tai kättä saksimekanismiin
LisätiedotVaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja
Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti
LisätiedotPOWER WITH HYDRAULICS
POWER WITH HYDRAULICS PELASTUSKALUSTO REHOBOT Hydraulics on ruotsalainen 1900-luvun alussa perustettu korkeapainehydraulisiin tuotteisiin erikoistunut yritys. Yrityksen tuotteet ovat tunnettuja korkeasta
LisätiedotAnnostuspumppusarja G TM M
Annostuspumppusarja G M M Virtausmäärä jopa 500 l/h Paine jopa 12 bar Mekaanisesti toimiva kalvo Säädettävä epäkeskotoimiosa Useampia samanlaisia tai erilaisia pumppuja yhdistettävissä ärkeimmät tekniset
LisätiedotKon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)
Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op) Viikkoharjoitukset syksyllä 2015 Paikka: Maarintalo, E-sali Aika: perjantaisin klo 10:15-13:00 (14:00) Päivämäärät: Opetushenkilöstö
LisätiedotMARKUS PAKARINEN PORAUKSEN OHJAUSHYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN. Diplomityö
MARKUS PAKARINEN PORAUKSEN OHJAUSHYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Jouni Mattila Tarkastaja ja aihe hyväksytty automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotHakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin
Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.
LisätiedotVaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta.
7900 l, renkailla Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta. LAME imupainevaunut täyttävät sekä Koneettä Painelaitedirektiivien
LisätiedotPneumatiikka venttiilit
Pneumatiikka venttiilit Veli Hulkkonen No 18 FLUID Finland 1-2008 Johdanto Pneumatiikassa yleisnimeä venttiili käytetään laitteesta, joka ohjaa tai säätää järjestelmän ilmavirtoja. Venttiilien tehtävänä
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotTUTKITUSTI PARAS* parasta palvelua ja nopeat toimitukset
TUTKITUSTI PARAS* parasta palvelua ja nopeat toimitukset EMME TARJOA KEPPIÄ VAAN PELKKIÄ PORKKANOITA SALHYDRO:n ammattitaitoinen ja kokenut tiimi palvelee ja lähettää tuotteet nopeasti. Varaston toimituskyky
LisätiedotMaakauhat. Lumikauhat
Maakauhat Maakauha 400 400 1400 155 355B Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
Lisätiedot8. Venttiilit 8. VENTTIILIT. Venttiilit ryhmitellään tavallisesti hydraulisen toiminnan perusteella:
8. Venttiilit 8. VENTTIILIT Venttiilit ryhmitellään tavallisesti hydraulisen toiminnan perusteella: 1. 2. 3. 4. 5. 1. 2. 3. 4. Paineventtiilit Suuntaventtiilit Virtaventtiilit Vastaventtiilit Muut venttiilit.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa
Lisätiedot